versio 1 Maakunnittaiset ennusteet Kooste MDI:n maakuntien väestöennusteesta vuoteen 2040
Keskeisimmät nostot maakuntien ennusteista 1. MDI:n ennusteen mukaan vain neljän maakunnan väkiluku kasvaa vuosien 2017-2040 aikana. Väkiluku kasvaa suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sekä maltillisesti Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän maakunnan väkiluku kasvaa yhteensä 328 000 asukkaalla. 2. Kaikissa muissa maakunnissa väkiluku laskee ennusteen mukaan vuosina 2017-2040. Seitsemässä maakunnassa väkiluku laskee yli 10 prosenttia, ja kahdessa näistä jopa yli 15 prosenttia. Supistuvissa 15 maakunnassa väkiluku laskee lähes 240 000 asukkaalla. 3. Työikäisen väestön määrä (15-64-vuotiaat) kasvaa vain Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla vuosien 2017-2040 aikana. Pirkanmaalla työikäisen väestön määrä kääntyy lasku-uralle 2030-luvulla. Työikäisen väestön määrä laskee kahdessa maakunnassa peräti neljänneksellä nykyiseen verrattuna. 4. Alle 15-vuotiaan väestön määrä kasvaa ennusteen mukaan vain Ahvenanmaalla, jossa lasten määrä kasvaa koko ajanjakson ajan. Kuudessa maakunnassa lasten määrä vähenee noin kolmanneksella (yli 30 %). 5. Eläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) määrä kasvaa kaikissa maakunnissa. Iäkkäiden määrä kasvaa määrällisesti ja suhteellisesti eniten niissä maakunnissa, joissa on tälläkin hetkellä vähän eläkeikäisiä, kuten Uudellamaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla. Iäkkäiden kasvu on maltillista niissä maakunnissa, jotka ovat aikaisemmin kokeneet vastaavan muutoksen, kuten Kainuussa. 6. Väestö vähenee useimmissa maakunnissa etenkin negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi (syntyneet-kuolleet). Luonnollinen väestönlisäys on positiivinen vain kolmessa maakunnassa vuosina 2017-2040. Lukuun ottamatta kolmea maakuntaa supistuvissa maakunnissa luonnollinen väestönlisäys oli merkittävin väkilukua vähentävä tekijä. 7. Nettosiirtolaisuus on positiivista kaikissa maakunnissa ennustejakson aikana. Joka toisessa maakunnassa nettosiirtolaisuus korvaa maan sisäisestä muuttoliikkeestä kärsityt muuttotappiot. 8. MDI:n ennusteen mukaan enemmän kuin joka kolmas (35 %) suomalainen asuu Uudellamaalla vuonna 2040 (nyt 30 %). Enemmän kuin joka toinen (55,8 %) asuu kasvukolmion alueella (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Kanta-Häme).
1. Maakunnittaiset väestöennusteet
Miksi alueellinen väestöennuste maakunnille? Tilastokeskus tuottaa kolmen vuoden välein koko maan ja alueellisen väestöennusteen. Vuonna 2018 julkaistiin koko maan väestöennuste, mutta alueellinen ennuste julkaistaan aikaisintaan syksyllä 2019. Koko maassa on tapahtunut merkittävä käänne erityisesti syntyvyydessä verrattuna Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteeseen. Alentuneen syntyvyyden vuoksi koko maan odotettu väestönlisäys vuosina 2017 2040 jääkin vuoden 2018 ennusteessa vain 1,6 prosenttiin verrattuna vuonna 2015 ennustettuun 5,9 prosenttiin. Syntyvyyden osalta voitaneen puhua romahduksesta, joka heijastuu tulevaan alueelliseen väestöennusteeseen luonnollisen väestönlisäyksen ja kuntien välisen nettomuuton osalta: lähitulevaisuuden muuttoalttiit nuoret ikäluokat ovat huomattavasti nykyisiä pienempiä. Alueellista väestöennustetietoa tarvitaan yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla ja päätöksenteossa. MDI teki aiemmin kymmenelle kaupunkiseudulle väestöennusteen tämä ei kuitenkaan kerro koko kuvaa väestön kansallisista kehityssuunnista. Tämän vuoksi MDI teki uuden väestöennusteen kaikille maakunnille. Menetelmät ja oletukset ovat vastaavat kuin 10 kaupunkiseudun ennusteessa. Ennuste on menetelmiltään ja tuloksiltaan vastaavanlainen kuin Tilastokeskuksen vuoden 2018 ennusteessa. Maakunnittainen ennuste on tehty maakuntatasolla eikä siinä ole tarkasteltu maakuntien sisäistä kehitystä. 5900000 5850000 5800000 5750000 5700000 5650000 5600000 5550000 5500000 Tilastokeskus 2015 Tilastokeskus 2018 MDI ennuste 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Lähde: Tilastokeskus: väestöennuste
Miten väestöennuste toteutettiin?! Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnolliseen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus), 2) kuntien väliseen nettomuuttoon (tulo- ja lähtömuutto) ja 3) nettomaahanmuuttoon (maasta- ja maahanmuutto)! Väestöennuste on toteutettu suhteellisiin muuttoalttiuksiin perustuvana laskelmana ja projektiona. Jokaisen yksivuotis-ikäryhmän kehitys projisoidaan seuraavalle vuodelle huomioiden kunkin ikäryhmän kuolleisuus ja muuttoliike. Näin syntyy dynaaminen ennuste, joka huomioi alueen ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutuksen luonnolliseen väestönlisäykseen sekä muuttoliikkeeseen.! Väestöennusteeseen on tehty yksi perusvaihtoehto (MDI:n ennuste) ja vaihtoehtoinen trendilaskelma. Tämän lisäksi on tehty matalamman syntyvyyden herkkyysanalyysi.! MDI:n ennusteen oletuksena on, että maan sisäisen muuttoliikkeen muuttajien suhteellinen alttius muuttaa pysyy vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2015-2017 koko tarkastelujakson ajan. MDI:n ennuste luo tarkan ja dynaamisen kuvan väestönkehityksestä, joka huomio alueittaisten ikärakenteiden vaihtelun vaikutukset väestönkehitykseen kaikilla tarkasteltavilla seuduilla.! Vaihtoehtoinen trendilaskelma perustuu oletukseen, että maan sisäisen muuttoliikkeen volyymi pysyy seuduittain vastaavana kuin vuosina 2010-2018 keskimäärin. Vaihtoehtoisen trendilaskelman voi pitää eräänlaisena väestönkehityksen ala- tai ylärajana tai potentiaalina: miten väestö kehittyy, jos 2010-luvun tilanne pysyisi vastaavana 2040-luvulle asti. Tämä vaatisi huomattavaa muuttoalttiuksien kasvua nykyiseen verrattuna, sillä muuttoalttiiden ikäluokkien koot tulevat pienenemään ajanjakson aikana.! Tarkemmat tiedot ennusteen toteutuksesta ja oletuksista ovat liitteissä.! Maakunnittainen ennuste on tehty maakuntatasolla, eikä siinä ole tarkasteltu maakuntien sisäistä kehitystä. Maakunnat seuraavat vuoden 2018 hallinnollista maakuntajakoa. Verrokkina olevaan Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteen maakuntajako on muutettu vastaamaan vuoden 2018 hallinnollista jakoa.
MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Ahvenanmaan ennuste 36000 35667 MDI:n ennusteen mukaan Ahvenanmaan väestö kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +6 178 asukkaalla +20,9 prosentilla 35000 34000 35308 Ennusteen perusteella Ahvenanmaan maakunnassa asuu yhteensä 35 667 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Ahvenanmaan väkiluku kasvaa 17,3 prosentilla. Ahvenanmaan väestö väestö kasvaa 359 henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,2 prosenttia heikommaksi. 33000 32000 31000 30000 29000 28000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Uudenmaan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Uudenmaan väestö kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +292 622 asukkaalla +17,7 prosentilla Ennusteen perusteella Uudellamaalla asuu yhteensä 1 948 246 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Uudenmaan väkiluku kasvaa 19,3 prosentilla. Uudenmaan väestö kasvaa 19 704 henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,2 prosenttia heikommaksi. 2000000 1950000 1900000 1850000 1800000 1750000 1700000 1650000 1600000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 1948246 1928542 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Pirkanmaan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pirkanmaan väestö kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +20 863 asukkaalla +4,1 prosentilla 580000 575000 570000 565000 560000 555000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Ennusteen perusteella Pirkanmaalla asuu yhteensä 532 944 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Pirkanmaan väkiluku kasvaa 8,4 prosentilla. Pirkanmaan väestö väestö kasvaa 5 110 henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,0 prosenttia heikommaksi. 550000 545000 540000 535000 530000 525000 520000 515000 510000 505000 500000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 532944 527834 2040
Varsinais-Suomen ennuste 510000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 MDI:n ennusteen mukaan Varsinais-Suomen väestö kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +8 555 asukkaalla +1,8 prosentilla 505000 500000 Ennusteen perusteella Varsinais-Suomessa asuu yhteensä 486 232 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Varsinais-Suomen väkiluku kasvaa 2,4 prosentilla. Varsinais-Suomen väestö kasvaa 4 485 henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,9 prosenttia heikommaksi. 495000 490000 485000 480000 475000 470000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 486232 481747
Pohjois-Pohjanmaan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pohjois- Pohjanmaan maakunnan väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -9 960 asukkaalla -2,4 prosentilla Ennusteen perusteella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa asuu yhteensä 401 896 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Pohjois-Pohjanmaan väkiluku kasvaisi 0,9 prosentilla. Pohjois-Pohjanmaan väestö vähenee 4 475 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,1 prosenttia heikommaksi. 470000 465000 460000 455000 450000 445000 440000 435000 430000 425000 420000 415000 410000 405000 400000 395000 390000 385000 380000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 401896 397421 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Keski-Suomen ennuste MDI:n ennusteen mukaan Keski-Suomen maakunnan väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -10 107 asukkaalla -3,7 prosentilla 285000 280000 275000 270000 265000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 265924 Ennusteen perusteella Keski-Suomen maakunnassa asuu yhteensä 265 924 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Keski-Suomen väkiluku vähenee 3,8 prosentilla. Keski-Suomen väestö vähenee 2 623 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,0 prosenttia heikommaksi. 260000 255000 250000 245000 240000 235000 230000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 263301 2040
Pohjanmaan ennuste 200000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 MDI:n ennusteen mukaan Pohjanmaalla väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -8 323 asukkaalla -4,6 prosentilla 195000 190000 185000 Ennusteen perusteella Pohjanmaan maakunnassa asuu yhteensä 172 622 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Pohjanmaan väkiluku vähenee 0,6 prosentilla. Pohjanmaan väestö vähenee 1 757 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,0 prosenttia heikommaksi. 180000 175000 170000 165000 160000 155000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 172622 170865 2040
MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Päijät-Hämeen ennuste 210000 205000 MDI:n ennusteen mukaan Päijät-Hämeen väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -11 646 asukkaalla -5,8 prosentilla 200000 195000 Ennusteen perusteella Päijät-Hämeen maakunnassa asuu yhteensä 189 582 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Päijät-Hämeen väkiluku vähenee -8,6 prosentilla. Päijät-Hämeen väestö vähenee 1 690 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 prosenttia heikommaksi. 190000 185000 180000 175000 170000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 189582 187892 2040
Keski-Pohjanmaan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Keski-Pohjanmaan väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -4 403 asukkaalla -6,4 prosentilla 72000 70000 68000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Ennusteen perusteella Keski-Pohjanmaan maakunnassa asuu yhteensä 64 377 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Keski-Pohjanmaan väkiluku vähenee 7,7 prosentilla. Keski-Pohjanmaan väestö vähenee 755 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,1 prosenttia heikommaksi. 66000 64000 62000 60000 58000 56000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 64377 63622 2040
Pohjois-Savon ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pohjois-Savon väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -17 174 asukkaalla -7,0 prosentilla 260000 255000 250000 245000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Ennusteen perusteella Pohjois-Savon maakunnassa asuu yhteensä 229 479 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Pohjois-Savon väkiluku vähenee 6,5 prosentilla. Pohjois-Savon väestö vähenee 2 203 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,9 prosenttia heikommaksi. 240000 235000 230000 225000 220000 215000 210000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 229479 227275 2040
Kanta-Hämeen ennuste MDI:n ennusteen mukaan Kanta-Hämeen väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -14 751 asukkaalla -8,5 prosentilla Ennusteen perusteella Kanta-Hämeen maakunnassa asuu yhteensä 157 969 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Kanta-Hämeen väkiluku vähenee 12 prosentilla. Kanta-Hämeen väestö vähenee 1 335 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 prosenttia heikommaksi. 184000 182000 180000 178000 176000 174000 172000 170000 168000 166000 164000 162000 160000 158000 156000 154000 152000 150000 148000 146000 144000 142000 140000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 157969 156634 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Lapin ennuste 185000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 MDI:n ennusteen mukaan Lapin maakunnan väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -17 211 asukkaalla -9,6 prosentilla 180000 175000 170000 Ennusteen perusteella Lapissa asuu yhteensä 162 012 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Lapin väkiluku vähenee 15,8 prosentilla. Lapin väestö vähenee 1 482 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 prosenttia heikommaksi. 165000 160000 155000 150000 145000 140000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 162012 160530 2040
Pohjois-Karjalan ennuste 170000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 165000 MDI:n ennusteen mukaan Pohjois-Karjalan väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -16 273 asukkaalla -10,0 prosentilla 160000 Ennusteen perusteella Pohjois-Karjalan maakunnassa asuu yhteensä 146 713 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Pohjois-Karjalan väkiluku vähenee 14,3 prosentilla. Pohjois-Karjalan väestö vähenee 1 315 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 prosenttia heikommaksi. 155000 150000 145000 140000 135000 130000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 146713 145398 2040
Etelä-Pohjanmaan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Etelä- Pohjanmaan väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -20 249 asukkaalla -10,6 prosentilla Ennusteen perusteella Etelä-Pohjanmaan maakunnassa asuu yhteensä 170 661 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Etelä-Pohjanmaan väkiluku vähenee 13,2 prosentilla. Etelä-Pohjanmaan väestö vähenee 1 696 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,9 prosenttia heikommaksi. 200000 198000 196000 194000 192000 190000 188000 186000 184000 182000 180000 178000 176000 174000 172000 170000 168000 166000 164000 162000 160000 158000 156000 154000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 170661 168965 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Etelä-Karjalan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Etelä-Karjalan väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -14 639 asukkaalla -11,3 prosentilla 135000 133000 131000 129000 127000 125000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Ennusteen perusteella Etelä-Karjalan maakunnassa asuu yhteensä 115 226 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Etelä-Karjalan väkiluku vähenee 14,9 prosentilla. Etelä-Karjalan väestö vähenee 960 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,7 prosenttia heikommaksi. 123000 121000 119000 117000 115000 113000 111000 109000 107000 105000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 115226 114266 2040
Kymenlaakson ennuste MDI:n ennusteen mukaan Kymenlaakson väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -24 192 asukkaalla -13,8 prosentilla 185000 180000 175000 170000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Ennusteen perusteella Kymenlaakson maakunnassa asuu yhteensä 151 319 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Kymenlaakson väkiluku vähenee 20,1 prosentilla. Kymenlaakson väestö vähenee 1 189 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,7 prosenttia heikommaksi. 165000 160000 155000 150000 145000 140000 135000 130000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 151319 150130 2040
Satakunnan ennuste 230000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 MDI:n ennusteen mukaan Satakunnan väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -31 036 asukkaalla -14,1 prosentilla 225000 220000 215000 Ennusteen perusteella Satakunnan maakunnassa asuu yhteensä 189 362 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Satakunnan väkiluku vähenee 15,6 prosentilla. Satakunnan väestö vähenee 1 655 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 prosenttia heikommaksi. 210000 205000 200000 195000 190000 185000 180000 175000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 189362 187708 2040
Etelä-Savon ennuste MDI:n ennusteen mukaan Etelä-Savon väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -25 132 asukkaalla -17,1 prosentilla Ennusteen perusteella Etelä-Savon maakunnassa asuu yhteensä 122 062 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Etelä-Savon väkiluku vähenee 25,4 prosentilla. Etelä-Savon väestö vähenee 972 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,7 prosenttia heikommaksi. 151000 149000 147000 145000 143000 141000 139000 137000 135000 133000 131000 129000 127000 125000 123000 121000 119000 117000 115000 113000 111000 109000 107000 105000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 122062 121090 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Kainuun ennuste MDI:n ennusteen mukaan Kainuun väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -13 311 asukkaalla -18,0 prosentilla 76000 74000 72000 70000 68000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Ennusteen perusteella Kainuun maakunnassa asuu yhteensä 60 648 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Kainuun väkiluku vähenee 30,5 prosentilla. Kainuun väestö vähenee 499 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,7 prosenttia heikommaksi. 66000 64000 62000 60000 58000 56000 54000 52000 50000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 60648 60149 2040
2. Yhteenveto ja johtopäätökset
Maakuntien väestönkehitys 2017 2040 MDI:n ennusteen perusteella maakunnat voidaan jakaa kuuteen luokkaan: 1. Vahvan kasvun maakunnat: Uusimaa ja Ahvenanmaa. Väkiluku kasvaa merkittävästi koko ennusteajanjakson ajan. 2. Maltillisen kasvun maakunnat: Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Väkiluku kasvaa ennusteajanjakson aikana maltillisesti. 3. Maltillisesti supistuvat maakunnat: Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Väkiluku vähenee maltillisesti ennustejakson ajan. 4. Kohtuullisen voimakkaasti supistuvat maakunnat: Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Savo ja Päijät-Häme. Väkiluku vähenee tasaisesti. 5. Voimakkaasti supistuvat maakunnat: Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Satakunta. Väkiluku vähenee voimakkaasti. 20,9 6. Erittäin voimakkaasti supistuvat maakunnat: Kainuu ja Etelä-Savo. Väkiluku vähenee huomattavan voimakkaasti.
Maakuntien väestönkehitys 2017 2040 MDI:n ennusteen perusteella maakunnat voidaan jakaa kuuteen luokkaan: 1. Vahvan kasvun maakunnat: Uusimaa ja Ahvenanmaa. Väkiluku kasvaa merkittävästi koko ennusteajanjakson ajan. 2. Maltillisen kasvun maakunnat: Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Väkiluku kasvaa ennusteajanjakson aikana maltillisesti. 3. Maltillisesti supistuvat maakunnat: Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Väkiluku vähenee maltillisesti ennustejakson ajan. 4. Kohtuullisen voimakkaasti supistuvat maakunnat: Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Savo ja Päijät-Häme. Väkiluku vähenee tasaisesti. 5. Voimakkaasti supistuvat maakunnat: Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Satakunta. Väkiluku vähenee voimakkaasti. 6178 6. Erittäin voimakkaasti supistuvat maakunnat: Kainuu ja Etelä-Savo. Väkiluku vähenee huomattavan voimakkaasti.
MAAKUNTIEN MÄÄRÄLLINEN JA SUHTEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA 2017-2040 6178 20,9
Missä väestö asuu ennusteen mukaan vuonna 2040? Puukartassa on kuvattu, missä maakunnissa väestö asuu vuonna 2040, jos ennusteen oletukset toteutuvat: Pirkanmaa 9,5 % Varsinais-Suomi 8,7 % Yli 1,9 miljoonaa suomalaista asuu Uudellamaalla vuonna 2040 (35 % koko maan väestöstä). Pirkanmaan, Uudenmaan, Varsinais- Suomen ja Kanta-Hämeen kasvukolmion alueella asuu noin 3 miljoonaa asukasta vuonna 2040 (55,8 % koko maan väestöstä). Kuuden suurimman maakunnan alueella asuu yli 3,8 miljoonaa asukasta (69 % koko maan väestöstä). Muissa 13 maakunnassa asuu 1,7 miljoonaa asukasta eli vähemmän kuin Uudellamaalla. Uusimaa 34,8 % Pohjois- Pohjanmaa 7,2 % Keski-Suomi 4,7 % Pohjois-Savo 4,1 % Pohjanmaa 3,1 % Etelä- Pohjanmaa 3,0 % Lappi 2,9 % Päijät-Häme 3,4 % Kanta-Häme 2,8 % Pohjois-Karjala 2,6 % Etelä-Savo 2,2 % Satakunta 3,4 % Kymenlaakso 2,7 % Etelä-Karjala 2,1 % Keski- Pohjan maa 1,1 % Kainuu 1,1 % Ahvenanmaa 0,6 %
Maakuntien väestönkehityksen määrällinen ja suhteellinen muutos vuosina 2017-2040 Maakunta Väkiluku 2017 Väkiluku 2040 Absoluuttinen muutos 2017-2040 Suhteellinen muutos 2017-2040 Ahvenanmaa 29 489 35 667 6 178 20,9 Etelä-Karjala 129 865 115 226-14 639-11,3 Etelä-Pohjanmaa 190 910 170 661-20 249-10,6 Etelä-Savo 147 194 122 062-25 132-17,1 Kainuu 73 959 60 648-13 311-18,0 Kanta-Häme 172 720 157 969-14 751-8,5 Keski-Pohjanmaa 68 780 64 377-4 403-6,4 Keski-Suomi 276 031 265 924-10 107-3,7 Kymenlaakso 175 511 151 319-24 192-13,8 Lappi 179 223 162 012-17 211-9,6 Pirkanmaa 512 081 532 944 20 863 4,1 Pohjanmaa 180 945 172 622-8 323-4,6 Pohjois-Karjala 162 986 146 713-16 273-10,0 Pohjois-Pohjanmaa 411 856 401 896-9 960-2,4 Pohjois-Savo 246 653 229 479-17 174-7,0 Päijät-Häme 201 228 189 582-11 646-5,8 Satakunta 220 398 189 362-31 036-14,1 Uusimaa 1 655 624 1 948 246 292 622 17,7 Varsinais-Suomi 477 677 486 232 8 555 1,8
Maakuntien väestö- ja ikärakenteen muutos vuosina 2017-2040 Työikäisen väestön (15-64) muutos (%) 2017-2040 Yli 65-vuotiaiden muutos (%) 2017-2040 Alle 15-vuotiaiden muutos (%) 2017-2040 Maakunta Ahvenanmaa 14,9 45,4 11,6 Etelä-Karjala -17,6 12,1-28,2 Etelä-Pohjanmaa -16,3 17,2-30,1 Etelä-Savo -25,4 6,0-31,9 Kainuu -26,0 9,1-35,5 Kanta-Häme -16,3 27,8-33,8 Keski-Pohjanmaa -10,3 17,0-21,8 Keski-Suomi -8,0 23,1-24,0 Kymenlaakso -21,9 13,4-31,5 Lappi -15,5 15,2-25,3 Pirkanmaa 1,2 31,4-20,1 Pohjanmaa -7,5 16,0-21,1 Pohjois-Karjala -17,1 16,2-25,2 Pohjois-Pohjanmaa -7,4 41,3-27,7 Pohjois-Savo -14,0 19,5-20,5 Päijät-Häme -12,6 21,3-24,4 Satakunta -19,2 7,8-31,9 Uusimaa 14,1 51,0-2,1 Varsinais-Suomi -2,2 26,6-18,9
Maakuntien väestönkehityksen osatekijöiden vaikutus vuosina 2017-2040 Maakunta Luonnollinen väestönlisäys 2017-2040 Maan sisäinen muuttoliike 2017-2040 Nettosiirtolaisuus 2017-2040 Ahvenanmaa 71 2 339 3 768 Etelä-Karjala -20 466-3 952 9 779 Etelä-Pohjanmaa -17 186-10 547 7 484 Etelä-Savo -28 632-3 984 7 483 Kainuu -12 377-5 755 4 821 Kanta-Häme -20 456-3 107 8 813 Keski-Pohjanmaa -1 671-6 249 3 517 Keski-Suomi -19 347-1 425 10 665 Kymenlaakso -28 599-8 964 13 371 Lappi -19 414-9 784 11 986 Pirkanmaa -23 541 22 381 22 023 Pohjanmaa -6 354-22 049 20 080 Pohjois-Karjala -20 988-4 450 9 165 Pohjois-Pohjanmaa 3 347-31 053 17 746 Pohjois-Savo -24 599-2 643 10 068 Päijät-Häme -24 198 3 284 9 268 Satakunta -31 302-12 203 12 469 Uusimaa 57 982 82 204 152 437 Varsinais-Suomi -35 099 15 956 27 697
Yhteenveto maakuntien ennusteista 1. Väestönkehitys tulee olemaan MDI:n ennusteen mukaan alueellisesti vahvasti eriytynyttä vuosien 2017-2040 aikana. Väkiluku kasvaa ennusteen mukaan vain neljässä maakunnassa: Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän maakunnan väkiluku kasvaa noin 328 000 asukkaalla, josta Uudenmaan osuus on 89 prosenttia. Muissa 15 maakunnassa väkiluku vähenee vaihtelevalla voimakkuudella: kolmessa maakunnassa väkiluku laskee alle 5 prosenttia, viidessä 5-10 prosenttia ja seitsemässä maakunnassa yli 10 prosenttia. 15 supistuvan maakunnan väkiluku laskee yhteensä noin 238 000 asukkaalla. Tuleva väestönkehitys painottuu erittäin voimakkaasti Uudellemaalle ja kasvukolmion kulmiin Pirkanmaalle ja Varsinais- Suomeen 2. Supistuvilla alueilla väkiluku laskee etenkin erittäin negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi. Maan sisäinen muuttoliikkeen vaikutus negatiiviseen väestönkehitykseen oli luonnollista väestönkehitystä suurempi ainoastaan Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Luonnollinen väestönkehitys on positiivista vain kolmessa maakunnassa ennustejakson aikana, ja painui näissäkin maakunnissa tarkastelujakson aikana negatiiviseksi. 3. Kasvavien maakuntien väestönkehitys perustuu muuttovoittoihin maan sisältä ja etenkin ulkomailta. Vain Pirkanmaalla maan sisäisen muuttoliikkeen merkitys on suurempi kuin nettomaahanmuutto. Maahanmuutto tasapainottaa osaltaan supistuvien alueiden väestönkehitystä, sillä maahanmuutto oli väkilukua kasvattava tekijä kaikissa maakunnissa vuosien 2017-2040 aikana. 13 maakunnassa maahanmuutto oli ainoa väestönkehityksen positiivinen osatekijä. Yhdeksässä supistuvassa maakunnassa nettomaahanmuutto riitti korvaamaan maan sisäisen muuttoliikkeen muuttotappiot. 4. Työikäisen väestön kehitys oli ennustejakson aikana positiivista vain Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla. Uudenmaan ja Ahvenanmaan työikäinen väestö kasvaa koko ajanjakson ajan, mutta Pirkanmaan kasvu kääntyy negatiiviseksi 2030-luvulla. Kolmessa maakunnassa työikäisten määrä laskee yli 20 prosenttia, ja näistä kahdessa yli neljänneksellä. Lasten määrä vähenee kaikissa Manner- Suomen maakunnissa: kuudessa maakunnassa muutos on yli -30 prosenttia. Eläkeikäisten määrä kasvaa kaikissa maakunnissa, kasvu on voimakkainta Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla. Vähäisintä yli 65-vuotiaiden kasvu on Kainuussa, Etelä- Savossa ja Satakunnassa. Vuonna 2040 yhteensä 11 maakunnassa asuu yli 50 eläkeikäistä 100 työikäistä kohden ja neljästä näistä maakunnista eläkeikäisiä on yli 60 henkilöä 100 työikäistä kohden.
Johtopäätökset maakuntien ennusteesta 1. Väestönkehitys painottuu tulevaisuudessa etenkin kasvukolmion (pl. Kanta- Häme) ja Ahvenanmaan alueelle. Kasvukolmion (Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Kanta-Häme) alueella asuu enemmän kuin joka toinen (55,8 %) suomalainen vuonna 2040. Kasvukolmionkin kasvu painottuu erittäin vahvasti Uudellemaalle. Kuuden suurimman maakunnan alueella asuu 69 prosenttia suomalaista vuonna 2040. 13 väkiluvultaan pienimmässä maakunnassa asuu vähemmän asukkaita kuin Uudellamaalla vuonna 2040. 5. Keskeisin maakuntien polarisoivaa väestönkehitystä selittävä tekijä ei ole maakuntien välinen muuttoliike, vaan luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden erotus. Kuolleiden määrät tulevat kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa kaikissa maakunnissa, kun taas syntyneiden määrät ovat vähentyneet erittäin voimakkaasti 2010-luvun kuluessa. Maan sisäinen muuttoliike oli ainoastaan kolmessa maakunnassa negatiivista väestönkehitystä merkittävämpi väestöä vähentävä tekijä. 2. Tuleva väestönkehitys lisää oletusten toteutuessa alueellista eriytymistä maan eri osien ja maakuntien välillä. Kasvukolmion alueen, ja etenkin Uudenmaan, demografinen asema vahvistuu voimakkaasti vuosien 2017-2040 aikana. Muun maan suhteellinen asema taas vastaavasti heikkenee väestömäärän alentuessa. Työikäisen väestön määrän väheneminen tulee olemaan suuri haaste varsinkin etelän kasvukolmion ulkopuolisessa Suomessa. 3. Toisaalta eläkeikäisten määrän ja osuuden kasvu tulee olemaan erityisen voimakasta juuri alhaisen lähtötason kasvukolmion alueella (sekä Pohjois- Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla). Yli 65-vuotiaan väestön osuuden ja määrän kasvu on etenkin Uudellamaalla erittäin suurta, ja tulee vaikuttamaan alueen kehitykseen merkittävästi. 4. Lasten määrä vähenee kaikissa Manner-Suomen maakunnissa. Osassa maakuntia muutos on erittäin dramaattinen, sillä alle 15-vuotiaiden määrä vähenee ennusteen mukaan jopa kolmanneksella. Alle 15-vuotiaiden ikäkohorttien pieni koko tulee heijastumaan tulevaisuudessa yhä pienenevinä työikäisten kohortteina. 6. Kasvavien maakuntien väestö kasvaa muuttoliikkeen ansiosta. Maan sisäistä muuttoliikettä tärkeämpi tekijä on nettosiirtolaisuus Pirkanmaata lukuun ottamatta. Maahanmuutto tulee olemaan myös supistuvilla alueilla väestönkehityksen kannalta erittäin merkittävä tekijä, sillä kaikki maakunnat saavat ennusteen mukaan muuttovoittoa Suomen rajojen ulkopuolelta. Yhdeksän muuttotappiomaakuntaa saivat enemmän muuttovoittoja kansainvälisestä muuttoliikkeestä kuin menettivät maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Ilman maahanmuuttoa supistuvien alueiden väestönkehitys olisi ollut huomattavasti negatiivisempaa, sillä supistuvat maakunnat saavat ennusteen mukaan yhteensä 157 000 henkilöä muuttovoittoa ulkomailta. 7. Ennusteen toteutumisen ja oletusten kannalta tärkeimpiä vaikuttavia tekijöitä ovat ennustejakson aikana maahanmuuton määrä ja syntyvyyden kehitys. Positiiviset ja negatiiviset muutokset molempien tekijöiden osalta voivat vaikuttaa merkittävästi alueiden tulevaan väestönkehitykseen.
Lähteet ja liitteet
Liite 1. 10 Väestöennusteen lähteet Kuolleisuuden lähteet: Tilastokeskus: kuolleet Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: väestöennusteen kuolleisuuskertoimet THL sotkanet: ikävakioitu kuolleisuus Syntyvyyden lähteet: Tilastokeskus: Syntyvyys Tilastokeskus: Väestörakenne Maan sisäisen muuttoliikkeen lähteet: Tilastokeskus: muuttoliike Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: Väestötilastopalvelu, muuttoliike ja väestönmuutokset Kansainvälisen muuttoliikkeen lähteet: Tilastokeskus: muuttoliike
Liite 2. Miten syntyvyys laskettiin Syntyvyys perustuu alueen 15 49 vuotiaiden naisten määrään, joka kerrotaan 5-vuotisikäryhmittäisellä (erikois)hedelmällisyysluvulla. Jokaiselle tarkasteltavalle alueelle on laskettu oma erikoishedelmällisyysluku, jolloin alueelliset erot syntyvyydessä tulevat huomioiduksi. Ikäryhmän 15-30 vuotiaat kohdalla on käytetty vuoden 2018 alueellista (ennakko)hedelmällisyyslukua ja yli 30 vuotiaiden ikäluokissa kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa. Matalamman syntyvyyden herkkyystarkastelussa syntyvyyttä on vähennetty -5% vuoden 2018 arvosta. Ikäluokittaisten hedelmällisyyslukujen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset selittävät merkittävästi eroja eri ennusteissa.
Liite 3. Miten kuolleisuus laskettiin? Kuolleisuus on laskettu jokaiselle ikäluokalle perustuen vuosien 2010-2017 kuolemanvaaroihin yksivuotisikäryhmissä, jotka perustuvat alueellisiin 5-vuotisikäryhmiin suhteutettuna koko maan kuolleisuuden jakaumaan 5-vuotisryhmän sisällä. Koska alueiden välillä on huomattavia eroja, kaikki kuolemanvaarat on asetettu kertoimilla vastaamaan alueen edeltävien vuosien kuolleisuutta. Kertoimet perustuvat tarkasteltavan alueen kuolleiden määriin. Kuolleisuudessa on huomioitu kuolleisuuden lasku vuosien 2010-2017 aikana. Kuolleisuuden laskelmissa huomioidaan odotettavissa oleva eliniän kasvu, joka on laskettu Tilastokeskuksen kuolemanvaarojen muutokseen perustuvasta aineistosta vuosina 2018-2040. Kasvava kuolleisuus väestön ikääntymisen johdosta on keskeinen väestönkehitykseen tulevaisuudessa vaikuttava tekijä.
Liite 4. Miten kuntien välinen muuttoliike laskettiin? MDI:n ennusteessa kuntien välinen muuttoliike perustuu suhteellisiin muuttoalttiuksiin. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden asukkaille on laskettu ikäluokittaiset ja sukupuolikohtaiset muuttoalttiudet suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet perustuvat 5-vuotisikäluokkiin, mutta muuttoalttiimmissa ikäluokissa (15 34-vuotiaat) muuttoalttiudet perustuvat yksivuotisryhmiin. MDI:n ennusteen malli huomio ikäluokan koon vaikutuksen muuttajien määrään ja ikäluokan kehityksen vaikutuksen muuttajien määrään. Lisäksi ennuste huomio tulo- ja lähtömuuton kohdentumisen vaikutukset: jos tietty alue saa suurimman osan muuttovoitosta muutamalta alueelta, on tämän alueen muuttoliikkeen kehitys hyvin riippuvainen näiden muutaman alueen väestönkehityksestä. Muuttoalttiuksien sekä muuttoliikkeen ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Vaihtoehtoinen trendilaskelma perustuu oletukseen, että muuttoliikkeen volyymi pysyy vastaavana kuin vuosina 2010-2018 keskimäärin. Ikä- ja sukupuolirakenne pysyvät vastaavina koko ajanjakson ajan. Vaihtoehtoinen trendilaskelma ei huomio ikäluokkien koon tai alueellisen väestönkehityksen muuttumisen vaikutusta muuttoliikkeeseen, joten trendilaskelman toteutuminen vaatisi huomattavan ikäluokkien muuttoalttiuksien kasvun toteutuakseen.
Liite 5. Miten nettosiirtolaisuus laskettiin? Tulevan kansainvälisen muuttoliikkeen oletetaan pysyvän volyymiltaan vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2010-2018 sekä MDI:n ennusteessa, että vaihtoehtoisessa trendilaskelmassa. Vuosi 2018 on käytettävissä oleva ennakkotieto. Oletuksena on, että nettomaahanmuuton volyymi, ikä- ja sukupuolirakenne säilyvät vastaavina koko ajanjakson ajan. Ennusteessa on huomioitu erikseen maahanmuutto sekä maastamuutto. Vuosi 2016 on jätetty kokonaan huomiotta Suomeen suuntautuneen epätavallisen voimakkaan maahanmuuton vuoksi vuonna 2015, joka näkyy vasta vuoden 2016 tilastoissa. Nettomaahanmuutto on laskettu 5-vuotisikäryhmiin jokaiselle ikäryhmälle sillä oletuksella, että siirtolaisuus jakautuu tasaisesti jokaiselle ikäluokalle 5-vuotisryhmän sisällä.
Liite 6. Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 1 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI SYNTYVYYS KUOLLEISUUS TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia hedelmällisyysalueita. Tätä pienemmät kunnat yhdistetään 35 000-70 000 asukkaan hedelmällisyysalueiksi hedelmällisyystasolta vastaavien kuntien kanssa. 14 50-vuotiaille naisille on laskettu ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut viiden edeltävän vuoden ajalta. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. Koko maahan on määritelty 20 kuolleisuusaluetta. Asukasluvultaan yli 175 000 asukkaan kunnat ovat omia kuolleisuusalueita. Pienemmät kunnat on yhdistetty 150 000-400 000 asukkaan kuolleisuusalueiksi. Kunnan kuolleisuusalue ei riipu maantieteellisestä sijainnista vaan vuosien 2008-2014 ikävakioidun kuolleisuuden perusteella. Kuolleisuus on laskettu viideltä edeltävältä vuodelta. Satunnaisvaihtelun vuoksi 0-17-vuotiaiden ja yli 90- vuotiaiden kuolleisuus on laskettu koko maan tasosta MDI:N VÄESTÖENNUSTE Yli 50 000 asukkaan alueet ovat oma hedelmällisyysalue. Tätä pienemmät alueet yhdistetään osaksi laajempaa vastaavaa aluetta. 15 49-vuotiaille naisille lasketaan viisivuotisryhmittäiset hedelmällisyysluvut joko viime vuoteen tai kolmeen edeltävään vuoteen perustuen. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. Kuolleisuus perustuu vuosien 2010-2017 kuolleisuuteen, jossa on huomioitu kuolleisuuden lasku tänä aikana. Kuolleisuusalueena toimii pääsääntöisesti ennustettava alue, jos alueen väestöpohja on riittävä. Väestöltään pienempien alueiden kohdalla on käytetty laajemman alueen kuolleisuutta satunnaisvaihtelun välttämiseksi, siten, että suurimman kuolleisuuden ryhmissä on käytetty alueen omia kuolleisuuslukuja. Alle 20 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus perustuu kuitenkin koko maan arvoihin satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Kuolleisuuden vähentyminen eliniän nousun myötä perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen kuolemanvaaran laskusta.
Liite 7. Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 2 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE Kunnat jaetaan 84 lähtömuuttokategoriaan 0 6- ja 16 44- vuotiaiden lähtömuuttoalttiuden perusteella vuosina 2010 2014. Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia lähtöalueita, pienemmät on yhdistetty suuremmiksi alueiksi perustuen alueen muuttoalttiuteen. Lisäksi koko maa on jaettu 15 suurmuuttoalueeseen. Suurmuuttoalueiden välisiä muuttoja väestöennusteessa lasketaan muuttotodennäköisyyksien avulla. Kunnille on laskettu tulomuutto-osuudet kussakin ikäja sukupuoliryhmässä a) omaan suurmuuttoalueeseen jääneistä muuttajista, b) muilta suurmuuttoalueilta tulevista muuttajista. Muutto-todennäköisyydet perustuvat viiteen edeltävään vuoteen. Muuttotodennäköisyysien oletetaan pysyvän samoina koko ajanjakson ajan. MDI:N VÄESTÖENNUSTE MDI:n väestöennusteessa muuttoliike perustuu ikäluokittaisiin suhteellisiin muuttoalttiuksiin keskimäärin vuosien 2015-2017 aikana. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden väestölle on laskettu ikäluokittainen muuttoalttius suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet on laskettu sekä ikäluokittain, että sukupuolittain. Muuttoalttiuksien oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Muuttoalttiudet määrittävät, kuinka moni kyseisen vuoden kustakin ikäluokasta muuttaa kullekin alueelle. Vaihtoehtoisessa trendilaskelmassa muuttoliike perustuu alueen tulo- ja lähtömuuttoon vuosien 2010-2018 aikana. Aikaväliltä lasketaan keskimäärin vuodessa alueelle kohdistuva muuttoliike 5- vuotisikäluokissa ja muuttoalttiimmissa muuttoryhmissä yksivuotisikäluokissa. Ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän samana kuin vuosina 2010-2018 koko ajanjakson ajan. NETTOMAAHAN- MUUTTO Koko maahan kohdistuvan nettomaahanmuuton oletetaan olevan 14 000 vuonna 2015 ja tämän jälkeen 17 000 henkilöä vuodessa. Maahanmuuton ikäjakauma ja sukupuoli vastaavat vuosien 2010-2014 jakaumaa. Maahanmuutto jaetaan jokaiselle suurmuuttoalueelle perustuen maahanmuuton osuuskertoimiin. Suuralueen muutto jaetaan kunnille perustuen tulomuuton osuuskertoimiin. Maahanmuutto perustuu ennustettavalle alueelle kohdistuvaan maahanmuuttoon ja seudulta lähtevään maastamuuttoon. Määrä lasketaan käyttämällä vuosien 2010-2018 keskiarvoa ilman vuotta 2016 kaupungistumisen skenaariossa. Maahanmuuton ja maastamuuton ikärakenne perustuu 5-vuotisryhmien muuton jakaumaan vuosien 2010-2017 aikana (maahanmuuton ja maastamuuton jakaumat ovat erilaisia). Maahanmuuton ja maastamuuton volyymin ja rakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI