Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla (pituus noin 170 m) Punkalaitumenjokeen

1(21) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 28 YLO Dnro 0201Y2354-121 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2004 ASIA Päätös Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Punkalaitumen kunta Vesilahdentie 5, 31900 Punkalaidun LAITOS JA SEN SIJAINTI Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee kunnan keskustaajaman länsipuolella, Punkalaitumenjoen etelärannalla. Osoite: Kostilantie 290, 31900 Punkalaidun Kiinteistörekisteritunnus: 619-416-0003-0003 Toimialatunnus: 90010 Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: x = 3287 542, y = 6785 382 Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla (pituus noin 170 m) Punkalaitumenjokeen puhdistamon luoteispuolella. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 19.11.2001. Hakemus koskee Punkalaitumen kunnan keskustaajaman viemärilaitoksen jätevesien käsittelyä olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista Punkalaitumenjokeen. Hakemus koskee myös jätevedenkäsittelyprosessista poistettavan lietteen kuivaamista puhdistamokiinteistöllä olevissa suodatusaltaissa ja niistä poistettavan lieteseoksen aumakompostointia puhdistamokiinteistöllä olevalla kompostointialueella. Jätevedenpuhdistamossa ei käsitellä saostuskaivolietteitä, mutta kesästä 2003 alkaen jätevedenpuhdistamon tulopumppaamolla keskustaajamassa on ryhdytty vastaanottamaan umpisäiliöjätevesiä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohta Länsi-Suomen vesioikeuden 10.9.1991 antaman päätöksen nro 78/1991/4 lupaehto 9 Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500 Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los

2/21 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 e kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Länsi-Suomen vesioikeus on 10.9.1991 antamallaan päätöksellä nro 78/1991/4 myöntänyt Punkalaitumen kunnalle luvan kunnan jätevedenpuhdistamolta tulevien jätevesien johtamiseen edelleen Punkalaitumenjokeen nykyisellä purkupaikalla Punkalaitumen kunnassa. Alueen kaavoitustilanne Lupaehdon 1 mukaan: "Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7 ATU -arvo on enintään 15 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l. Puhdistustehon tulee BHK 7 ATU arvon ja fosforin suhteen olla vähintään 90 %. Mainitut arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Jäteveden käsittelyssä on lisäksi pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen poistoon." Punkalaitumen kunnan ympäristölautakunta on 20.4.1993 (11 ) myöntänyt Punkalaitumen kunnalle ympäristölupamenettelylain tarkoittaman ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon toiminnan muuttamiselle (lietteen suodatusaltaille ja kompostointikentälle). Puhdistamokiinteistö sijaitsee kunnan keskustaajaman länsipuolella asemakaavoittamattomalla alueella. Alueelle ei myöskään ole laadittu yleiskaavaa. Seutukaavassa puhdistamoalue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamon lähiympäristö Puhdistamokiinteistöllä on jätevedenpuhdistamon lisäksi kunnan rakentama ja ylläpitämä matonpesupaikka, josta jätevedet johdetaan puhdistamoon. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee kunnan keskustaajaman länsipuolella, haja-asutusalueella, Punkalaitumenjoen etelärannalla. Lähin asuinrakennus on noin 100 metriä puhdistamokiinteistön eteläpuolella. Pari muuta asuinrakennusta ovat noin 200 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Välittömästi puhdistamokiinteistön länsi- ja lounaispuolella sijaitsee Punkalaitumen vastaanottokeskus ja yrittäjäpuisto. Maaperän ja pohjaveden tila Hakemuksessa ei ole selvitystä maaperän eikä pohjaveden tilasta jätevedenpuhdistamon vaikutusalueella. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Jätevedenpuhdistamon ja vesistöön johdettavien jätevesien vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelukohteita.

VESISTÖ 3/21 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Vesistön käyttö Punkalaitumen kunnan jätevesien purkupaikka on Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Punkalaitumenjoen keskiosan vesistöalueella nro 35.942. Punkalaitumenjoen latvahaarat alkavat Punkalaitumen ja Urjalan kuntien väliseltä hajaasutus- ja peltoalueelta. Yksi joen latvahaaroista (Myllyoja) saa alkunsa Vehkajärvestä, joka on vesistön ainoa järvi. Punkalaitumenjoki virtaa koko matkansa peltojen ja hajaasutuksen reunustamana ja yhtyy Huittisten kaupungin alueella Loimijokeen. Loimijoki laskee Kokemäenjokeen noin 3,7 km:n päässä Punkalaitumenjoen yhtymäkohdasta. Punkalaitumenjoen valuma-alueen pinta-ala on 425 km 2, josta peltoa on noin 150 km 2. Joen keskivirtaama (MQ) on noin 3,6 m 3 /s ja keskivaluma (Mq) 8,0 l/s km 2. Punkalaitumenjoki on voimakkaasti hajakuormitettu ja sen vuoksi joen veden laatu on välttävä ja heikoimmillaan huono. Happiongelmia ei ole esiintynyt. Vuonna 2000 typpipitoisuus joen yläjuoksulla vaihteli välillä 860-2620 µg N/l ja fosforipitoisuus välillä 78-240 µg P/l. Ravinnetaso oli alhaisimmillaankin selvästi kohonnut luonnon tasosta jo Punkalaitumen keskustaajaman yläpuolella. Punkalaitumenjoen arvo kalastuksen kannalta on vähäinen. Runsaan hajakuormituksen ja joen patoamisen takia kalakanta on vaatimaton. Jokeen ei ole istutettu kalaa. Punkalaitumenjoen alajuoksulla jätevesien purkupaikan alapuolella ei ole vedenottamoita. Jokivettä käytetään jonkin verran peltoviljelmien kasteluun. PUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus viemärilaitoksesta Punkalaitumen kunnan keskustaajaman viemärilaitoksen jätevedet käsitellään vuonna 1975 valmistuneessa biologis-kemiallisessa rinnakkaissaostuslaitoksessa. Puhdistamoliete kuivataan vuonna 1993 rakennetuissa suodatusaltaissa ja niistä poistettava lieteseos aumakompostoidaan puhdistamokiinteistöllä olevalla kompostointialueella. Viemäriverkosto on rakennettu erillisviemäröintinä. Jätevesiviemäriverkoston pituus oli vuonna 2001 yhteensä 16 km, josta muoviputkea oli 20 % ja betoniputkea 80 %. Viemäriverkostossa on kolme jätevedenpumppaamoa, joista yksi (keskustaajamassa oleva) on jätevedenpuhdistamon tulopumppaamo, mistä jätevedet johdetaan paineviemärillä jätevedenpuhdistamon rumpusiivilän tulolaatikkoon. Jätevedenpuhdistamon lähialuetta palveleva pieni tulopumppaamo on puhdistamokiinteistöllä. Jätevedenpumppaamoissa on ylivuotoputket, joista häiriötilanteessa voi vesistöön päästä käsittelemätöntä jätevettä. Viemäriverkostoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä oli vuonna 2001 yhteensä 1980 asukasta. Viemäriverkostoa ei ole tarkoitus laajentaa merkittävästi lähiaikoina. Talousjätevedestä poikkeavaa teollisuusjätevettä ei viemäröintialueella nykyään muodostu (aiemmin puhdistamolle johdettiin Saarioinen Oy:n elintarviketeollisuuslaitoksen jätevedet). Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot

Puhdistamon mitoitusarvot ovat: Asukasvastineluku (AVL) 2 000 asukasta Keskimääräinen vuorokausivirtaama (Q kesk ) 750 m 3 /d Mitoitusvirtaama (q mit ) 100 m 3 /h BHK 7 -kuorma 175 kg/d Fosforikuorma 7 kg/d 4/21 Jätevedenkäsittelyn prosessit Lietteiden käsittely Puhdistamo on yksilinjainen biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos, jossa fosfori poistetaan rinnakkaissaostuksena. Saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia. Selkeytystä tehostetaan syöttämällä polymeeriliuosta selkeytysaltaan keskikartioon. Jätevedenpuhdistamon prosessitila on katettu lämpöeristämättömällä katteella. Puhdistamolietteen suodatusaltaat ovat kattamattomat. Puhdistamossa on seuraavat jätevedenkäsittelyvaiheet ja yksiköt: - jätevedet johdetaan puhdistamoon paineviemärillä keskustaajamassa olevalta tulopumppaamolta (puhdistamon lähialuetta palveleva pieni tulopumppaamo on puhdistamokiinteistöllä), - rumpusiivilä, - ferrosulfaatin syöttö ilmastusaltaaseen, - ilmastus (ilmastusaltaan tilavuus 175 m 3, tilakuorma mitoituskuormituksella 1,0 kg BHK 7 /m 3 d, ilmastusallasta on mahdollista käyttää myös biosorptio periaatteella), - polymeeriliuoksen syöttö selkeytysaltaan keskikartioon, - selkeytys (selkeyttimen pinta-ala 95 m 2, pintakuorma mitoitusvirtaamalla 1,05 m/h), - desinfioinnin kontaktiallas (käsiteltyä jätevettä ei desinfioida) ja - virtaamanmittaus. Puhdistamossa ei käsitellä saostuskaivolietteitä, mutta kesästä 2003 alkaen jätevedenpuhdistamon tulopumppaamolla keskustaajamassa on ryhdytty vastaanottamaan umpisäiliöjätevesiä. Punkalaitumen kunnan alueelta kertyvät saostuskaivolietteet käsitellään Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamossa. Puhdistamolla muodostuva liete poistetaan selkeytysaltaasta ja johdetaan sakeuttamoon. Sakeutettu liete pumpataan välivarastoaltaan kautta suodatusaltaisiin (2 kpl, tilavuus 2 x 380 = 760 m 3 ). Suodatusaltaissa erottuva suodos johdetaan takaisin jätevedenpuhdistamoon. Suodatusaltaista poistettava lieteseos aumakompostoidaan puhdistamokiinteistöllä olevalla asfaltoidulla kompostointialueella (pinta-ala 650 m 2 ). Puhdistamolietteen kompostointi Suodatusaltaat tyhjennetään kaivinkoneella vuorotellen yksi allas vuodessa. Suodatusaltaissa ja aumakompostoinnissa käytetään suodatus- ja seosaineena turvetta ja puuhaketta. Suodatusaltaan tyhjennysvaiheen jälkeen altaan pohjalle laitetaan noin 40 m 3 turvetta ja noin 30 m 3 haketta. Tyhjennysvaiheessa altaasta poistettavan lieteseoksen määrä on noin 150 m 3. Tyhjennysvaiheessa lieteseokseen lisätään noin 40 m 3 turvetta ja noin 20 m 3 haketta. Kompostointiaika on kaksi vuotta, jona aikana kompostia sekoitetaan kaivinkoneella kaksi kertaa. Tämän jälkeen kompostia varastoidaan (jälkikompostoidaan) alueella vielä noin yhden vuoden ajan. Valmis lietekomposti käytetään kunnan omiin viherrakennuskohteisiin. Asfaltoidulta kompostointialueelta kertyvät jätevedet johdetaan puhdistamoon.

Jäteveden ja lietteen käsittelyssä käytettävät kemikaalit ja energian kulutus 5/21 Puhdistamolla fosforin saostamiseen käytetyn ferrosulfaatin ja selkeytystuloksen parantamiseen käytetyn polymeerin sekä puhdistamolla käytetyn sähköenergian (valvomotilan lämmitysenergia mukaan lukien) määrät ovat olleet: Vuosi Ferrosulfaatti Polymeeri Sähkö t/a g/m 3 kg/a g/m 3 kwh/a kwh/m 3 2000 25,8 119 57 0,26 113 508 0,53 2001 25,6 174 85 0,58 93 568 0,64 2002 26,5 192 82 0,59 97 460 0,71 Lietteen suodatusaltaissa ja lieteseoksen aumakompostoinnissa käytetään suodatus- ja seosaineena turvetta noin 80 m 3 vuodessa ja puuhaketta noin 50 m 3 vuodessa edellä selostetulla tavalla. Paras käyttökelpoinen tekniikka Vuonna 1975 käyttöön otettu puhdistamo on rakennettu silloin käytettävissä olleella parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla, joka on mahdollistanut asetettujen lupaehtojen saavuttamisen. Puhdistamolta tulee hälytykset puhdistamonhoitajan matkapuhelimeen. YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevesien määrä ja koostumus Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettujen jätevesien määrä on vuosina 1998-2003 ollut seuraava: Vuosi Vuorokautinen Vuorokautinen Ohitusvesijätevesimäärä enimmäis- määrä keskimäärin virtaama vuodessa m 3 /d m 3 /d m 3 /a 1998 540 1 818 0 1999 530 2 083 0 2000 592 1 962 0 2001 403 1 499 0 2002 378 1 262 0 2003 424 1 876 0 Puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus on vuosina 1998-2003 ollut seuraava: Vuosi BHK 7 ATU Fosfori Typpi mg O 2 /l kg O 2 /d mg P/d kg P/d mg N/l kg N/d

1998 104 56 5,0 2,7 34 18 1999 113 60 5,1 2,7 40 21 2000 130 76 5,4 3,2 46 27 2001 170 67 6,9 2,8 60 24 2002 170 64 7,1 2,7 45 17 2003 230 98 7,3 3,1 59 25 6/21 Jätevesien puhdistustulos Päästöt vesistöön Punkalaitumenjokeen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja käsittelytehot puhdistamolla ovat puolivuosikeskiarvoina laskettuna olleet seuraavat (ohitusvesiä ei ole ollut): Puolivuosi- BHK 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine jakso mg O 2 /l % mg P/d % mg N/l % mg N/l %* mg/l % 1998/1 6,5 93 0,56 87 33 0 32 0 19 83 1998/2 6,9 94 0,54 91 26 28 23 21 21 81 1999/1 9,6 97 0,65 94 20 68 17 63 32 91 1999/2 7,5 92 0,43 91 36 0 28 6 14 85 2000/1 7,7 95 0,45 93 26 45 18 88 2000/2 4,5 96 0,23 95 22 52 8,5 95 2001/1 6,0 96 0,30 96 28 57 28 57 8,8 94 2001/2 7,4 96 0,32 95 29 45 23 57 11 95 2002/1 4,7 96 0,28 95 30 13 28 20 8,2 94 2002/2 7,6 97 0,26 97 42 26 39 32 9,1 96 2003/1 7,8 97 0,45 94 38 43 38 43 13 93 2003/2 8,2 96 0,40 94 45 10 37 25 12 92 Käsittelyvaatimus <15 >90 <1,0 >90 *) Nitrifikaatioaste Puhdistamolta Punkalaitumenjokeen johdettu jätevesikuormitus on vuosikeskiarvona laskettuna ollut seuraava (ohitusvesiä ei ole ollut): Vuosi BHK 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg N/d kg/d

1998 3,6 0,30 18 15 10 1999 4,6 0,29 14 11 12 2000 3,7 0,36 14 7,9 2001 2,7 0,13 12 10 4,0 2002 2,3 0,10 14 13 8,7 2003 3,5 0,18 18 16 5,3 7/21 Päästöt ilmaan Jätevedenpuhdistamolta tapahtuvat päästöt ilmaan ovat pääasiassa hajupäästöjä, joita muodostuu eniten jätevesien esikäsittelyssä (rumpusiivilöinti) ja lietteenkäsittelyssä (lietteen kuivaus avonaisissa suodatusaltaissa ja lieteseoksen aumakompostointi puhdistamokiinteistöllä). Jätevedenkäsittelyn prosessihäiriöt voivat myös aiheuttaa hajuhaittoja. Puhdistamon hajuhaitoista ei ole tehty valituksia. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Jätevedenpuhdistamon altaat ovat vesitiiviitä eikä niistä tapahdu päästöjä maaperään. Puhdistamolietteen suodatusaltaat ovat maapohjaisia (savi). Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamolla ei ole tehty melumittauksia. Jätevedenpuhdistamon kompressorimelu on vähäistä, koska melua aiheuttavat toiminnot ovat sisätiloissa. Puhdistamotoiminta ei sanottavasti lisää liikennettä Kostilantiellä. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Jätevedenkäsittelyprosessista (sakeuttamosta) on vuosina 1998-2003 pumpattu sakeutettua lietettä suodatusaltaisiin 1104-1440 m 3 vuodessa. Suodatusaltaat tyhjennetään vuorovuosina. Tyhjennysvaiheessa suodatusaltaasta poistetaan lieteseosta kaivinkoneella noin 150 m 3 vuodessa. Lieteseos aumakompostoidaan puhdistamokiinteistöllä olevalla kompostointialueella seosaineen kanssa. Valmista lietekompostia on vuosina 1998-2003 käytetty kunnan omiin viherrakennuskohteisiin 45-216 m 3 vuodessa. Sakeuttamosta suodatusaltaisiin pumpatun lietteen ja valmiin lietekompostin laatua ei ole tutkittu. Rumpusiivilällä erotettava jäte (välpe) kuljetetaan kerran kuukaudessa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n jätteenkäsittelylaitokselle Forssaan. Välppeen määrä on noin 5000 kg vuodessa. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Poikkeuksellisia tilanteita voivat olla mm. jätevedenpumppaamoilla tai puhdistamolla tapahtuvat ylivuodot ja ohijuoksutukset. Ylivuotoja tai ohijuoksutuksia ei ole ilmoitettu olleen viime vuosina. Viemäriverkostossa on yhteensä 3 jätevedenpumppaamoa, joissa on ylivuotomahdollisuus. Jätevedenpuhdistamon tulopumppaamolla (Penttilän pumppaamo) on ylärajan hälytys, josta tulee viesti puhdistamonhoitajan matkapuhelimeen. Muita hälytys- ja rekisteröintijärjestelmiä ei ole käytössä jätevedenpumppaamoilla. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön 8/21 Loimijoen yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 2002 mukaan Punkalaitumenjoki on voimakkaasti hajakuormitettu ja siten veden peruslaatu on lähinnä välttävä ja heikoimmillaan huono. Oleellista on mm. se, että vesi on käytännössä aina sameaa ja tilanne vaihtelee voimakkaasti virtausolojen mukaan. Happiongelmia ei esiinny. Joen yläjuoksun (tarkkailuasema VP1) typpipitoisuus vaihteli vuonna 2002 välillä 280-1080 µg/l ja fosforipitoisuus välillä 50-170 µg/l. Ravinnetaso oli siten selvästi luonnontasosta kohonnut jo puhdistamon yläpuolella. Typpipitoisuus oli lokakuun alhaisilla virtaamilla poikkeuksellisen alhainen (vain 280 µg/l). Humusta vedessä ei ollut, joten mukana ei ollut suovesiä. Veden laatu oli vuonna 2002 selvästi keskimääräistä parempi normaalia vähäisemmän hajakuormituksen ansiosta. Punkalaitumen kunnan jätevesikuormitus ei vaikuta suuresti veden laatuun eikä yleensä muuta joen käyttökelpoisuutta, vaikka kuormituksella on paikallisesti typpitasoa kohottavaa vaikutusta. Myös ulosteperäisten bakteerien määrä voi lisääntyä puhdistamon alapuolella. Sen sijaan happipitoisuudet jopa paranevat koskipaikoissa tapahtuvan hapettumisen ansiosta. Vuonna 2002 jätevedet aiheuttivat Punkalaitumenjoessa jokaisella havaintokerralla todettua typpitason nousua ja myös ammoniumtyppipitoisuus kohosi. Fekaalisten kolibakteerien määrä kohosi selvästi vain talvella ja syksyllä. Fosforipitoisuuden keskiarvo oli samanaikaisesti otettujen näytteiden (4 havaintokertaa) mukaan laskettuna Punkalaitumen jätevedenpuhdistamon yläpuolella 96 µg/l, alapuolella 86 µg/l ja joen alajuoksulla 99 µg/l, joten siinä ei tapahtunut oleellisia muutoksia suuntaan tai toiseen. Typpipitoisuus kohosi puhdistamon alapuolella keskimäärin 290 µg/l. Punkalaitumenjoen alajuoksulta (tarkkailuasema VP3) otetaan näytteitä myös huhtikuussa tavoitteena selvittää kevätajan ylivaluman huippujen aikaista tilannetta. Vesi olikin huhtikuun havaintokerralla selvästi sameampaa (120 FTU) kuin toukokuussa (61 FTU) ja ravinnepitoisuudet olivat korkeampia. Tulos osoittaa siten Punkalaitumenjoen reagoivan herkästi eroosiota lisääviin suuriin valumiin ja hajakuormitukseen. Vuositasolla aseman VP3 fosforipitoisuus vaihteli valumaolojen mukaan välillä 24-170 µg/l. Minimi todettiin lokakuussa, jolloin pitoisuus (24 µg/l) vastasi luonnonarvoa. Hajakuormituksen hiipumisen myötä tapahtunut veden laadun voimakas paraneminen loppuvuonna osoitti, ettei Punkalaitumen kunnan jätevesikuormituksen vaikutus ulotu alajuoksulle. Punkalaitumenjoen alajuoksun typpipitoisuus on ollut vuosina 1987-2002 keskimäärin 2200 µg/l ja fosforipitoisuus 160 µg/l. Vuonna 2002 vastaavat keskiarvot olivat 1630 µg N/l ja 99 µg P/l. Pitemmällä aikavälillä typpitaso näyttäisi kohonneen lievästi. Fosforitasossa ei ole tapahtunut yhtä selvää muutosta, vaikka eroosiosta aiheutuvat sameusarvot ovat kohonneet. Fosforipitoisuus näyttäisi jopa laskenee hieman. Tämä saattaisi olla yhteydessä vähentyneeseen fosforilannoitukseen. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen

Punkalaitumen kunnan jätevesien johtamista koskevassa lupapäätöksessä ei ole määrätty kalataloudellista tarkkailuvelvoitetta. 9/21 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu tehdään Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n vuonna 1975 tekemän tarkkailusuunnitelman mukaan. Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman. Tarkkailusuunnitelmaan on myöhemmin tehty joitakin muutoksia. Hakija esittää tarkkailun jatkamista nykyisen käytännön mukaisesti. Puhdistamolla tehdään tavanomaista käyttötarkkailua mm. puhdistamon prosessiyksiköiden ja laitteiden, huollon, kunnon ja toimintaolosuhteiden, jätevesimäärien, ohijuoksutusten, prosessien olosuhteiden, häiriöiden sekä energian ja kemikaalien käytön selvittämiseksi. Päästötarkkailun näytteenoton yhteydessä määritetään ilmastus- ja selkeytysaltaan happipitoisuudet ja lämpötilat, aktiivilietteen laskeutuvuus, näkösyvyys selkeytysaltaissa sekä käsitellyn jäteveden liukoisen fosforin pitoisuus. Käyttötarkkailutulokset merkitään käyttöpäiväkirjaan, joka toimitetaan puolivuosittain tarkkailua suorittavalle tutkimuslaitokselle ja esitetään tarvittaessa valvontaviranomaiselle. Päästötarkkailututkimus tehdään kuusi kertaa vuodessa. Puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä jätevedestä kerätään käsin päivätuntien aikana kokoomanäytteet. Kokoomanäytteistä määritetään: - ph-arvo, - sähkönjohtavuus, - kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), - biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ), - kokonaisfosfori, - kokonaistyppi ja - kiintoaine. Käsitellyn jäteveden kokoomanäytteestä määritetään lisäksi: - liukoinen fosfori, - ammoniumtyppi ja - liukoinen rauta. Ilmastusaltaan aktiivilietenäytteestä ja selkeytysaltaan palautuslietenäytteestä määritetään kiintoainepitoisuus. Puhdistamolietteen laadun tarkkailu Vesistötarkkailu Puhdistamolta poistetun, kompostoidun lietteen laatu on tutkittu viimeksi vuonna 1995, jolloin lietteen (lietekompostin) laatu täytti valtioneuvoston 14.4.1994 antamassa päätöksessä (282/1994) maanviljelyksessä käytettävälle puhdistamolietteelle määrätyt laatuvaatimukset. Kompostoitu puhdistamoliete on viime vuosina käytetty kunnan omiin viherrakennuskohteisiin. Kunta ei ole rekisteröitynyt lannoitelain tarkoittamaksi kompostin tuottajaksi.

Kalataloustarkkailu Raportointi 10/21 Punkalaitumen kunta osallistuu Loimijoen vesistön yhteistarkkailuun, jota toteuttaa Kokemäenjoen vesistö vesiensuojeluyhdistys ry. Tarkkailun piiriin kuuluvat Loimijoen pääuoman lisäksi siihen laskevat sivu-uomat mm. Punkalaitumenjoki. Alkuperäisen tarkkailusuunnitelman on laatinut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 27.11.1973 ja vesihallitus on sen hyväksynyt 4.2.1974. Ohjelmaan on tehty tämän jälkeen useita muutoksia/päivityksiä. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 11.1.2001 hyväksynyt osaltaan tietyin tarkistuksin vuonna 2001 kokonaan uusitun tarkkailuohjelman ja Hämeen ympäristökeskus osaltaan 5.1.2001. Tämän jälkeen tarkkailuohjelmasta on vielä laadittu edellä mainituilla tarkistuksilla päivitetty versio 22.1.2001. Punkalaitumen kunnan jätevesien vaikutuksia Punkalaitumenjoen vedenlaatuun seurataan purkupaikan ylä- ja alapuolella olevien tarkkailuasemien VP1 ja VP2A sekä Punkalaitumenjoen jokisuulla olevan tarkkailuaseman VP3 tulosten perusteella. Purkupaikan yläpuolinen tarkkailuasema VP1 sijaitsee noin 2,5 km purkupaikan yläpuolella (jalankulkusilta) ja alapuolinen tarkkailuasema VP2A noin 1,5 km purkupaikan alapuolella (maantiesilta). Punkalaitumenjoen tarkkailuasemien VP1 ja VP2A havaintoajankohdat (4 kertaa vuodessa) ovat maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa ja Punkalaitumenjoen jokisuulla olevan tarkkailuaseman VP3 havaintoajankohdat edellä mainittujen lisäksi huhti- ja syyskuussa (yhteensä 6 kertaa vuodessa). Tarkkailuasemilta VP1 ja VP2A määritetään: - lämpötila, - happipitoisuus ja kylläisyys, - sameus, - sähkönjohtavuus, - ph-arvo, - kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), - kokonaistyppi, - ammoniumtyppi, - kokonaisfosfori, - fekaaliset kolibakteerit ja - fekaaliset streptokokit. Tarkkailuasemalta VP3 määritetään edellä mainitun lisäksi: - kiintoaine, - väriluku, - nitraattityppi, - fosfaattifosfori ja - rauta. Määritykset tehdään yleisesti hyväksyttyjen, standardoitujen menetelmien mukaisesti. Punkalaitumen kunnalle ei ole määrätty kalataloudellista tarkkailuvelvoitetta. Päästötarkkailun tulokset raportoidaan heti tulosten valmistuttua kirjallisesti tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle.

11/21 Vuosittain käyttö- ja päästötarkkailun tuloksista tehdään vuosiyhteenveto, joka toimitetaan puhdistamonhoitajalle, Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle, Huittisten seudun kansanterveystyön kuntayhtymälle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Vesistötarkkailun tuloksista tehdään vuosiyhteenveto. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Suurin ympäristöriski jätevedenpuhdistamolla on käsittelemättömän tai puutteellisesti käsitellyn jäteveden pääsy vesistöön prosessihäiriön, laiterikon, korjaustoimenpiteen tai ylivuodon seurauksena. Käsittelemätöntä jätevettä voi päästä vesistöön myös jätevedenpumppaamoilta ohijuoksutus- tai ylivuototilanteessa. Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolla ja viemäriverkostossa ei viime vuosina ole raportoitu olleen ohijuoksutuksia eikä ylivuotoja. Puhdistamolta ja Penttilän jätevedenpumppaamolta (puhdistamon tulopumppaamo keskustaajamassa) tulee hälytykset puhdistamonhoitajan matkapuhelimeen. TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS Ympäristölupahakemus ei sisällä korvausesitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Punkalaitumen kunta on täydentänyt hakemustaan 23.4.2002 ympäristökeskuksen pyytämillä lisäselvityksillä (Punkalaitumen kunnan jätevesien käsittelyvaihtoehtojen vertailu, päivätty 3.12.2001 ja jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksen lisäselvitykset, päivätty 15.4.2002). Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 27.2.-31.3.2003, Punkalaitumen kunnan ilmoitustaululla 4.3.-3.4.2003 ja Huittisten kaupungin ilmoitustaululla 4.3.-3.4.2003 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Punkalaitumen Sanomissa 6.3.2003. Hakemuksesta on annettu 27.2.2003 erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Punkalaitumen kunnassa, Huittisten kaupungissa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Jätevedenpuhdistamolla on tehty tarkastus 5.3.2004. Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Punkalaitumen kunnanhallitukselta, Punkalaitumen kunnan ympäristölautakunnalta, Huittisten kaupunginhallitukselta, Huittisten kaupungin ympäristölautakunnalta sekä Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä. Punkalaitumen kunnanhallitus on kirjeellään 24.4.2003 toimittanut ympäristökeskukselle kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunnon ja ilmoittanut, ettei kunnanhalli-

tuksella ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta (kunnanhallituksen päätös 22.4.2003, 166 ). 12/21 Huittisten seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (Punkalaitumen kunnan terveydensuojeluviranomainen) on 14.3.2003 ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. Punkalaitumen kunnan ympäristölautakunta on 7.4.2003 (18 ) todennut, ettei sillä ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. Huittisten kaupunki on kirjeessään 4.12.2002 todennut, että kaupungin ympäristötoimialan johtosäännön 3 :n 11 kohdan mukaan ympäristölautakunta antaa lausunnon ympäristökeskuksessa käsiteltävistä ympäristölupahakemuksista. Näin ollen Huittisten kaupunginhallituksella ei ole lausuttavaa asiassa. Huittisten kaupungin ympäristölautakunta on lausunnossaan 26.3.2003 todennut, että Punkalaitumenjoen vedenlaatu on nykyisin riippuvainen hajakuormituksesta. Maatalouden erilaiset ympäristötukimuodot, suo-ojitusten vähentyminen, haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostuminen ja muut vesiensuojelua edistävät toimet vähentävät hajakuormituksen merkitystä ja parantavat Punkalaitumenjoen veden laatua. Varsinkin alivirtaamien aikana pistekuormituksen vaikutus on edelleen merkittävä. Näin myös jätevedenpuhdistamon hyvä hoito ja puhdistustulokset ovat vaikuttamassa Punkalaitumenjoen tilaan. Vaikka ympäristölupaa nyt haetaan nykyisen puhdistamon käytön jatkamiselle, hakemuksesta ilmenee, että puhdistamon saneeraus, uuden puhdistamon rakentaminen tai jätevesien johtaminen Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle tulee pian välttämättömäksi. Ympäristölautakunta pitää Punkalaitumen kunnan jätevesien johtamista Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle sekä taloudellisesti järkevänä että Punkalaitumenjoen kannalta hyvänä vaihtoehtona. Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamon nykyinen ja arvioitu tuleva liittyjämäärä ja nykyiset puhdistustulokset huomioiden Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämän luvan lupaehdot Punkalaitumenjokeen laskettavien, käsiteltyjen jätevesien enimmäispitoisuuksista ovat myös uuden luvan ehdoiksi riittävät. Puhdistamon vuotuinen kokonaisvirtaama huomioiden myös velvoite raja-arvojen savuttamisesta puolivuosikeskiarvoina on riittävä. Mikäli puhdistamon toiminnassa on merkittäviä häiriöitä tai vesistöön joutuu öljyä, myrkyllisiä aineita tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavaa, on luvan haltijan tehtävä ilmoitus alueellisen ympäristökeskuksen ja paikallisen viranomaisen lisäksi myös Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muutoin Huittisten kaupungin ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomauttamista Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemukseen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine

13/21 Punkalaitumen kunnanhallitus on vastineessaan 2.6.2003 (215 ) todennut, ettei kunnanhallituksella ole sinällään huomauttamista Huittisten kaupungin ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon. Nykyisen puhdistamon saneeraus, uuden puhdistamon rakentaminen tai jätevesien johtaminen Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle on kuitenkin ratkaistava myöhemmin erikseen. Asiasta tulee laatia tarkemmat suunnitelmat, joista käy ilmi vaihtoehtojen taloudellisuuden lisäksi toiminnan järkevyys. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Punkalaitumen kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaan. Lupa myönnetään hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien käsittelyyn olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Punkalaitumenjokeen jätevesien nykyisessä purkupaikassa. Ympäristölupa koskee myös puhdistamokiinteistöllä harjoitettavaa puhdistamolietteen kuivausta suodatusaltaissa ja niistä poistettavan lieteseoksen aumakompostointia puhdistamokiinteistöllä olevalla kompostointialueella. Toiminta ja tarkkailu on toteutettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ympäristökeskus katsoo, ettei toiminnasta aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että jätevesi- ja muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on riittävä. Jäteveden käsittelyä on tehostettava viimeistään 31.12.2009 mennessä siten, että lupamääräyksen 2 mukainen, 1.1.2010 lukien vaadittava käsittelytulos saavutetaan. Jäteveden käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 30.6.2008. 2) Vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvojen on 31.12.2009 saakka täytettävä seuraavat vaatimukset puolivuosikeskiarvoina laskettuna ja mukaan lukien puhdistamolla sekä sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet: Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 15 mg O 2 /l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Fosfori 0,7 mg P/l 90 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % 1.1.2010 lukien yllä mainitulla tavalla puolivuosikeskiarvona lasketun käsittelytuloksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään 14/21 Päästöt ilmaan BOD 7 ATU 10 mg O 2 /l 95 % COD Cr 60 mg O 2 /l 90 % Fosfori 0,3 mg P/l 95 % Kiintoaine 15 mg/l 95 % Lisäksi kokonaistypen poistotehon on 1.1.2010 lukien oltava vähintään 50 % vuosikeskiarvona laskettuna mukaan lukien mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet. Vesistöön johdetun jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen (BOD 7 ATU, COD Cr ja kiintoaine) on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 edellyttämät pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin metalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. 3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia eikä pysyviä hajuhaittoja puhdistamoalueen ympäristössä. Hajuhaitan välttämiseksi hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet, kuten suodatusaltaiden tyhjennykset ja kompostiaumojen käännöt on mahdollisuuksien mukaan tehtävä sellaisina ajankohtina, jolloin ei tuule tai tuulen suunta on lähiasutuksesta poispäin. Kompostiaumat on tarvittaessa peitettävä hajua sitovalla aineella, kuten turpeella. Melu 4) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa ei saa ylittää päivällä klo 07-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeg ) eikä yöllä klo 22-07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeg ). Viemäriverkon ja puhdistamon käyttö ja hoito 5) Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta jäteveden viemäröinti mukaan lukien aiheudu terveydellistä haittaa. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemärilaitosta kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä ja puhdistamotoiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdessä yhdyskuntajätevesien kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle.

15/21 Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja osoite on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkoston kunnostus 6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on kehitettävä ja kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin mahdollisimman tehokkaasti estetään. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Lounais-Suomen ympäristökeskukselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Poikkeavat jätevedet Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohitus- ja ylivuotokohdat on varustettava viimeistään 31.12.2005 mennessä vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. 7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavien teollisuus- ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemäriverkon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varotoimilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsemisen estämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluvianomaiselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun tulosten raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Teollisuusjätevesien johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemärilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/1994 7 :n määräykset. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa on lisäksi otettava huomioon valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. Puhdistamolietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 8) Puhdistamolietteen aumakompostoinnissa olosuhteet on pidettävä kompostoitumisprosessille suotuisina ja seosaineita on käytettävä riittävästi. Kompostia on käännettävä riittävän usein. Kompostointialueen valumavedet on johdettava puhdistamoon. Valmis lietekomposti on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava hyötykäyttöön. Menettelystä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot vuosittain jätevedenpuhdistamon vuosiraportoinnin yhteydessä. 9) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, mikäli niitä ei ole luokiteltava ongelmajätteiksi, voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa kyseisten jätteiden vastaanotto on sallittu.

16/21 10) Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin tai viemäreihin on estettävä. Varastointi 11) Kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 12) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Punkalaitumen kunnan sekä Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Riskinhallinta 13) Luvan saajan on laadittava puhdistamotoimintaa ja viemäröintiä koskeva riskinhallintasuunnitelma. Riskinhallintasuunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Punkalaitumen kunnan sekä Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille 31.12.2005 mennessä. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 14) Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, lupamääräysten mukaisesti tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle ja vesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään kuudet kokoomanäytteet vuodessa noin kahden kuukauden välein. Kokoomanäytteet on kerättävä virtaamaan verrannollisesti 24 tunnin ajalta. Puhdistamolta poistettavan lietekompostin laatu on tutkittava eräistä lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 46/1994 edellyttämällä tavalla vähintään kerran vuodessa. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin ja valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) sekä maa- ja metsätalousministeriön päätösten 46/1994 ja 47/1994 edellyttämien menetelmien mukaisesti. Päästötarkkailun näytteenottokertoja on lisättävä, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tämän päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen tarkistetut käyttö- ja päästötarkkailujen ohjelmat on toimitettava tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmia voidaan tarkentaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eikä tarkkailun kattavuutta.

17/21 Ympäristövaikutusten tarkkailu 15) Jäteveden vaikutuksia vesistön tilaan ja veden laatuun on tarkkailtava hakemuksessa esitetyn, nykyisin käytössä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Kirjanpito Vaikutustarkkailun ohjelmaa voidaan muuttaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsomalla tai hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutos ei heikennä tulosten luotettavuutta ja tarkkailun kattavuutta. 16) Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Raportointi Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: - puhdistamon ja viemärilaitoksen käytöstä puhdistamon energian ja kemikaalien kulutukset mukaan lukien sekä huoltotoimista, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan, ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä viemärilaitokseen johdettavat poikkeavat jätevedet ja niiden esikäsittely mukaan lukien, - puhdistamolietteen määristä, käsittelystä, ominaisuuksista, varastoinnista ja sijoituksesta, - muiden jätteiden määristä ja laadusta, alkuperästä, varastoinnista ja sijoituksesta toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat mukaan lukien sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. 17) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Punkalaitumen kunnan ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistöön kohdistuvien vaikutusten tarkkailutulokset on raportoitava lisäksi Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailun vuosiraportti seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille niiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Vesistöön johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) edellyttämien parametrien osalta vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös kyseisten päätösten edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Tarkkailujen tulokset on pyydettäessä esitettävä sellaisille asianosaisille, joiden oikeus tai etu sitä vaatii.

18/21 Ennakoimattomat vahingot Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lounais-Suomen ympäristökeskus katsoo, että tämän päätöksen tarkoittama, lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään mukaan lukien siihen liittyvä vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä päästöjen ehkäisemisessä ja rajoittamisessa, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1 ja 2 on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998 vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja ympäristöministeriön 30.3.2000 hyväksymä vesiensuojelun toimenpideohjelma vuoteen 2005. Lupamääräysten 1 ja 2 määräajoissa ja lähivuosien käsittelyvaatimuksissa on otettu huomioon, että jätevesien mahdollinen johtaminen Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle edellyttää pitkän siirtoviemärin rakentamista. Myöskään sopimuksia jätevesiyhteistyöstä Punkalaitumen kunnan ja Huittisten kaupungin kesken ei ole vielä tehty. Mikäli yhteiskäsittely toteutetaan, Punkalaitumen jätevedenpuhdistamon väliaikaiseen tehostamiseen ei ole sanottavia mahdollisuuksia. Toisaalta puhdistamon ikä ja sen koneistojen ja laitteiden vanheneminen edellyttää laitoksen perinpohjaista saneerausta lähivuosina, mikäli toimintaa aiotaan jatkaa. Riippumatta puhdistamolta Punkalaitumenjokeen johdettavien päästöjen suhteellisesta määrästä Punkalaitumenjoen koko ainevirtaamaan verrattuna on vaatimuksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä katsottava edellyttävän jälkisuodatuksella tai sitä vastaavalla tekniikalla täydennettyä tehokasta biologis-kemiallista tai vastaavaa käsittelyä toimintavarmassa ja kapasiteetiltaan riittävässä puhdistamossa. Kokemäenjoen edustan merialueella typpi on fosforin ohella ainakin ajoittain perustuotantoa rajoittava ravinne, joten myös tehostettu typen poisto on tarpeen.

19/21 Lupamääräykset 1 ja 2 täyttävät yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä annetun valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevat vaatimukset. Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 3 ja 4 ovat tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot lupamääräyksessä 4 perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista. Viemäriverkon ja puhdistamon käyttöä ja hoitoa, viemäriverkon kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 5 7 ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 43 :n edellyttämän parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttövaatimuksen vuoksi. Lupamääräyksen 5 terveydellistä haittaa koskeva vaatimus perustuu terveydensuojelulain 22 :ään, jonka mukaan viemäri siihen liittyvine puhdistus- ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi. Puhdistamolietteitä ja muita jätteitä koskevat lupamääräykset 8 10 sekä varastointia koskeva lupamääräys 11 perustuvat ympäristönsuojelulain 45 :ään, jätelain 6 :ään sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ään. Punkalaitumen kunta on käyttänyt lietekompostia omissa viherrakennuskohteissaan. Kunta ei ole tehnyt lannoitelain (232/1993) 14 :ssä tarkoitettua ilmoitusta kasvintuotannon tarkastuskeskukselle. Lupamääräyksessä 8 on tarpeen antaa puhdistamolietteen kompostointia koskevia määräyksiä toiminnasta puhdistamokiinteistöllä aiheutuvien ympäristöhaittojen estämiseksi ja myös lietekompostin käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen välttämiseksi. Poikkeustilanteita ja riskinhallintaa koskevat lupamääräykset 12 ja 13 ovat tarpeen, koska puhdistamon ja viemäriverkon mahdollisiin toimintahäiriöihin sekä kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Riskinhallintasuunnitelman laatimista koskeva vaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 5 :ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä muun muassa toimintansa ympäristöriskeistä. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 14 17 ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osin jätelain 51 ja 52 :iin. Kompostointitoiminnan ja lietekompostin laadun valvonnassa on tarpeen noudattaa eräistä lannoitevalmisteista annettua maa- ja metsätalousministeriön päätöstä 46/1994 ja lannoitevalmisteiden valvonnasta annettua maa- ja metsätalousministeriön päätöstä 47/1994 soveltuvin osin. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ottanut huomioon Huittisten kaupungin ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt vaatimukset lupamääräyksestä 12 ilmenevällä tavalla.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 20/21 Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden 10.9.1991 antaman jäteveden vesistöön johtamista koskevan lupapäätöksen nro 78/1991/4 ja Punkalaitumen kunnan ympäristölautakunnan 20.4.1993 antaman päätöksen jätevedenpuhdistamon toiminnan muuttamiseksi. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Luvan saajan on viimeistään 31.12.2013 jätettävä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 5, 7, 8, 41-43, 45-48, 52, 55, 56, 62, 67 ja 72 Ympäristönsuojeluasetus 19, 30, 36 ja 37 Jätelaki 6, 51 ja 52 Jäteasetus 8 Terveydensuojelulaki 22 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston päätös (363/1994) eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin Valtioneuvoston päätös (365/1994, muutettu 757/1998) yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä Valtioneuvoston päätös (861/1997) kaatopaikoista Ympäristöministeriön asetus (1415/2001) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 300. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon (puhdistamo, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön asumisjätevesien käsittelemiseen).