LACTOBACILLUS REUTERI ATCC 55730

LACTOBACILLUS REUTERI ATCC 55730 Kliinisesti tutkittu probiootti NUTRAfoods: 2004 3(1) 15-22 Eamonn Connolly, BioGaia AB JOHDANTO Lactobacillus reuteri (L. reuteri) on yleisesti käytetty probiootti (maitohappobakteeri) meijeriteollisuudessa. L. reuteria sisältävä, BRAmerkkinen maito tuotiin markkinoille ensi kerran Ruotsissa vuonna 1991. Nykyisin L. reuteria sisältäviä maitotuotteita myydään Yhdysvalloissa, Suomessa, Japanissa, Koreassa, Espanjassa, Portugalissa ja Iso-Britanniassa. Vuonna 2000 markkinoille tuotiin L. reuteria sisältävät purutabletit aluksi Yhdysvalloissa ja myöhemmin Euroopassa, eteläisessä Afrikassa ja Aasiassa. Tähän päivään mennessä L.reuteria on myyty yli 200 miljoonaa annosta 10 8 CFU (CFU=pesäkettä muodostavaa yksikköä, kuvaa bakteerien lukumäärää, lähde: BioGaia), eikä L. reuteriin liittyviä kliinisiä infektiota tai haittavaikutuksia ole raportoitu. FAO:n/WHO:n määritelmän mukaan probiootti on elävä mikro-organismi, jolla tietyllä tutkitulla annoksella, on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Tutkimusten mukaan Lactobacillus reuteri täyttää probiootille asetetut ominaisuudet. Lactobacillus reuteria on ihmisten ja kaikkien testattujen eläinten (2 5) gastro-intestinaalisessa (GI) kanavassa esiintyvä heterofermentatiivinen laji (1), jonka ensimmäisenä kuvasi Gerhard Reuter 1980. Sitä pidetään yhtenä ihmisen harvoista aidosti kotoperäisistä (autoktonisista) Lactobacilluslajeista (5). L. reuteri -lajin edustajat kykenevät estämään patogeenisten mikro-organismien kasvun useiden mekanismien yhdistelmällä, mm. erittämällä maito- ja etikkahappoa ja muita lyhytketjuisia rasvahappoja, vetyperoksidia, antimikrobisia aineita ja bakteriosiineja (3), ja muiden maitohappobakteerien tapaan ne pystyvät muuttamaan maitosokeria (laktoosia) maitohapoksi. Axelsson ym. (6) raportoivat, että L. reuteri muutti glyserolia tehokkaaksi laajakirjoiseksi antimikrobiaineeksi, joka nimettiin reuteriiniksi. Reuteriini on neutraali, vesiliukoinen yhdiste (3-hydroksipropionialdehydi), jolla on alhainen molekyylipaino ja joka kykenee estämään useiden bakteerilajien (mm. Escherichia, Salmonella, Shigella, Proteus, Pseudomonas, Clostridium ja Staphylococcus) sekä hiivojen, sienien, alkueläinten ja virusten kasvua (6). L.reuteri erittää reuteriinia anaerobisen kasvun aikana, jos glyserolia on saatavilla (7). Nämä ehdot täyttyvät ihmisen suolistossa. Chung ym. (8) osoittivat, että reuteriini syntetisoitui GI-kanavan kaltaisissa ympäristöoloissa ja että reuteriinin synteesiä stimuloi kontakti muihin ihmisen suolistossa esiintyviin bakteereihin, kuten E. coli, Salmonella typhimurium, Shigella, Proteus, Pseudomonas fl uorescens, Staphylococcus epidermidis, Bacillus megaterium, Clostridium sporogenes, Pediococcus pentosaceus, Leuconostoc mesenteroides ja Streptococcus cremoris. Reuteriinin beetahydroksisuus tekee sen aldehydifunktion reaktiiviseksi, spontaaneihin reaktioihin kykeneväksi suolen luumenissa olevien funktionaalisten amino- ja sulfhydryyliryhmien kanssa. Täten reuteriinin toiminta on paikallista, eikä se imeydy järjestelmällisesti. Toisen L. reuterin tuottaman ainutlaatuisen antimikrobiaineen, reuterisykliinin (tetraamihappo, tetramic acid), rakenne on äskettäin selvitetty ja tuotu esille (9, 10). Reuterisykliinin on osoitettu vaikuttavan ehkäisevästi useisiin bakteereihin, jotka ovat ihmiselle patogeenisiä tai joita pidetään ruuan kontaminantteina, kuten Bacillus cereus, Stafylococcus aureus, Listeria ja Enterococcus faecium. Jatkotutkimukset ovat osoittaneet, että L. reuteri ehkäisee tehokkaasti GI-kanavan taudinaiheuttajia, mm. H. pyloria, mutta on ainutlaatuinen siinä, ettei se vaikuta negatiivisesti tavallisiin, hyödyllisiin pieneliöihin (3, 11 14). Todellisen, GI-kanavassa aktiivisen probiootin on osoitettava selviävänsä siirtymästä ja kolonisoituvan tarkoitetulle vaikutusalueelleen. L. reuteri ATC 55730 sekä sietää mahan alhaista ph-arvoa että selviytyy paremmin kuin muut maitohappobakteerit, joita on eristetty suoraan ihmisen mahasta (14). L. reuterin on todettu kiinnittyvän suoliston 1

limakalvolle (3, 14, 15) ja lisääntyvän siellä. Kyky kiinnittyä kuuluukin probioottisiin ominaisuuksiin (ks. jäljempänä). Johtopäätös: L. reuteri oraalisesti annosteltuna ruoka-aineisiin lisättynä tai ravintolisinä muodostaa siis elävän ja aktiivisen probiootin ihmisen koko maha-suolikanavan alueelle. Jäljempänä eritellyt tutkimukset viittaavat L. reuteri ATCC 55730:tä koskevaan kliiniseen työhön, jollei muuta mainita. Tämä on se kaupallinen probioottikanta, jota käytetään kaikissa ihmisille tarkoitetuissa L. reuteri -tuotesovelluksissa ja jota joskus kutsutaan alan kirjallisuudessa synonyymeillä L. reuteri SD2112 (aiempi ATCCluokitus), L. reuteri MM53 ja L. reuteri ING1. KLIINISET TUTKIMUKSET Tärkeimmät L. reuteri ATCC 55730:llä suoritetut kliiniset tutkimukset on esitetty lyhennetyssä muodossa taulukossa 1. Aikuiset Wolf ym. (16) tutkivat L. reuterin nauttimisen turvallisuutta ja toleranssia terveillä miehillä satunnaistetulla plasebokontrolloidulla kaksoissokkotutkimuksella (RCT). L. reuterin annostelu (1x10 11 pmy/vrk) 21 päivän ajan nosti merkitsevästi ulosteiden L. reuteri -tasoja plaseboryhmään verrattuna ilman kliinisesti merkitseviä turvallisuusongelmia. Wolf ym. (17) tutkivat L. reuteria myös immuunivasteeltaan heikentyneillä henkilöillä (HIV-tartunnan saaneilla) samanlaisella kokeella. Koehenkilöt saivat L. reuteria (10 10 pmy/vrk 21 päivän ajan), ulosteiden L. reuteri -tasojen todettiin taas kohonneen, ja turvallisuus tälle infektioille alttiille ryhmälle varmistui. L. reuterilla ei ole osoitettu olevan osuutta kliinisiin infektioihin eikä sitä ole eristetty minkään taudin tai patologisen prosessin yhteydessä ihmisistä tai eläimistä. Uudessa tutkimuksessa bakteremian esiintymisestä Suomen väestössä (18) ei todettu ainuttakaan tapausta, jossa L. reuteria olisi ollut verenkierrossa, vaikka useita muita tunnettuja Lactobacillus-lajeja löytyikin verestä. Nämä havainnot tehtiin aikana, jolloin L. reuteria nautittiin Suomessa laajalti maito- ja mehutuotteissa (n. miljoona litraa vuodessa, 1x10 9 CFU L. reuteria per litra). Lapset Ruiz-Palacios ym. (19) määrittivät lapsien (12 36 kk) L. reuteria, L. acidophilusta ja B. infantista sisältävän probioottisen seoksen annostoleranssiksi 1x10 10 pmy/vrk ja tutkivat sitten probioottisen seoksen kykyä estää yhteisössä leviävää ripulia terveillä lapsilla (20). Lapset saivat joko probioottista seosta (n=119) tai plaseboa (n=120) 14 viikon ajan. Ripulia sairastavien lasten määrä oli merkitsevästi pienempi probioottiryhmässä kuin plaseboryhmässä (29/119 vs 43/120), kuten oli myös ripulin esiintyminen lasta kohden (0,27 vs 0,43). Toinen kaksoissokkokoe (RCT) (21) vertasi kahden probioottiseoksen ripulia estävää vaikutusta; toinen ryhmä (n=129) sai L. acidophilusta ja B. infantista sisältävää seosta ja toinen (n=129) saman seoksen lisäksi 1,5x10 8 CFU L. reuteri ATCC 55730:tä päivässä 16 viikon ajan. Suhteellinen ripuliriski plaseboryhmään (1,0, n=130) verrattuna aleni merkitsevästi 0,67:ään L. reuteria saaneella ryhmällä ja 0,75:een (ei merkitsevä) ryhmällä, joka ei saanut L. reuteria. Tämä osoittaa L. reuterin suoran vaikutuksen tarttuvaan ripuliin. Tuoreessa tutkimuksessa Intiassa (Jangle ym., ei julkaistu) erään maaseutualueen lapsille (3 6 v) annettiin joko L. reuteria (tabletteina, n=160) 10 8 pmy/vrk tai plaseboa (n=158) 35 päivän ajan. Verta koskevat laajat turvallisuustulokset eivät osoittaneet L. reuterilla olevan negatiivisia vaikutuksia. Vastasyntyneet ja imeväisikäiset Kahdessa satunnaistetussa kaksoissokko - tutkimuksessa tarkasteltiin L. reuterin vaikutusta akuuttiin tarttuvaan ripuliin lapsilla (22, 23) ja molemmissa L. reuteria siedettiin hyvin. Ensimmäisessä tutkimuksessa lapset saivat 10 10 10 11 CFU/vrk (n=19) tai plaseboa (n=21). L. reuteri vähensi merkitsevästi ripulin kestoa 2,9 päivästä 1,7 päivään. Jälkimmäisessä tutkimuksessa plaseboryhmän 2,5 päivää kestänyt rotaviruksen aiheuttama ripuli lyheni 1,9 päivään 10 7 pmy:n päiväannoksella (n=20) ja 1,5 päivään 10 10 CFU:n L. reuteri -päiväannoksella (n=21). Huomattavaa on, että pienempi annos oli lähes yhtä tehokas kuin suurempikin. Karvonen ym. (24) tutkivat myös 10 5 10 9 CFU:n päivittäistä L. reuteri -annosta terveillä lapsilla (äidinmaitoon 2

tai vastikkeeseen lisättynä jauheena) syntymästä 28 päivän ikään asti. Sivuvaikutuksista (GI-oireista) ei plaseboryhmään verrattuna ilmennyt todisteita, mutta vetisten ulosteiden esiintymistiheys väheni hoidetuilla vastasyntyneillä merkitsevästi. Sama tutkijaryhmä tutki äskettäin syntymästä 28 päivän ajan annetun L. reuteri -öljysuspension (10 7 10 9 CFU:n päiväannoksia) turvallisuutta ja kolonisaatiotehoa vastasyntyneillä (n=23 hoidettua) ja keskosilla (n=27 hoidettua) (Vesikari & Karvonen, odottaa julkaisua). Turvallisuusongelmia ei havaittu, imeväisikäiset sietivät seosta hyvin, ja ulosteista löytyi erinomaista kolonisaatiota. Tuore plasebokontrolloitu kliininen kaksoissokkokoe (25) vahvisti terveille imeväisikäisille (3 65 päivän ikäisille) 4 viikon ajan annetun L. reuteri ATCC 55730:tä sisältävän äidinmaidonvastikkeen turvallisuuden. Edellä mainitut imeväistutkimukset ja imeväisikäisillä reesusapinoilla tehty esikliininen tutkimus (26) ovat hyvin kiinnostavia varsinkin olemassa olevien, elävien bakteerien käyttöä fermentaatioapuna äidinmaidonvastikkeen asidifikaatiossa koskevien CODEX-ohjeiden kannalta. Näissä ohjeissa viitataan 1950-luvun lopun kliiniseen dataan ja esitetään, että D- maitohappoa tuottavat maitohappobakteerit eivät sovellu käytettäväksi äidinmaidonvastikkeissa. CODEX-suositukset viittaavat kuitenkin vain maitotuotteiden fermentoinnissa hapatteina käytettyihin aineisiin, eivät pakastekuivattuihin probioottisiin ainesosiin, jotka lisätään valmiiseen vastikkeeseen. Olemassa olevan kirjallisuuden katsaus (Connolly, julkaisematta) ja omat kliiniset L. reuteri -kokeemme osoittavat selvästi, ettei D(-)-maitohappoasidoosia ole todettu terveillä imeväisillä (tai muunkaan ikäisillä ihmisillä) probioottisten D-maitohappoja tuottavien Lactobacillus-ravintolisien maailmanlaajuisesta käytöstä huolimatta. Tämä ei tietenkään ole yllätys, sillä näitä bakteereita esiintyy luonnostaan äidinmaidossa, eikä niiden voida olettaa aiheuttavan haittavaikutuksia vastasyntyneelle. Onneksi EU:n tieteellinen elintarvikekomitea on tunnustanut tämän lausunnossaan (http://europa. eu.int/comm/food/fs/sc/scf/outcome_en.html, ks. out1991f SCF May 2003_en.pdf, osio XI), joka astui voimaan alkuvuonna 2004, ja turvallisten, mahdollisesti hyvin tehokkaiden, äidinmaidosta normaalisti löytyvien maitohappobakteerien käyttö äidinmaidonvastikkeen ainesosina tulee hyväksyttäväksi maitohapon metaboliaprofiilista riippumatta. Uusimmat kliiniset havainnot Weizman ym. (27) ovat äskettäin esitelleet plasebokontrolloidun kaksoissokkokokeensa tulokset. Kokeessa äidinmaidonvastikkeeseen lisättiin joko L. reuteri ATCC 55730:tä (noin 10 8 CFU/vrk) tai B. bifidumia (Bb12) 12 viikon ajan. Probiootteja saaneilla imeväisillä oli vähemmän kuumejaksoja ja GI-sairauksia ja -infektioita kuin plaseboryhmällä (kuva 1), ja tutkijat totesivat, että L. reuteri ATCC 55730 oli plaseboon ja Bifidobacterium lactisiin (Bb12) verrattuna ylivoimainen gastrointestinaalisen terveyden ylläpitäjä ja lääkärikäyntien ja antibioottireseptien vähentäjä (27 ja henkilökohtaiset yhteydenotot). Uutta, kiinnostavaa kliinistä dataa saadaan Rosenfeldtin ym:n (28 30) tutkimuksista L. reuterin (kanta DSM 12246) ja L. rhamnosusin (19070-2) yhdistelmästä, joka näyttäisi lieventävän rotaviruksen aiheuttamaa akuuttia ripulia sekä mahdollisesti vaikuttavan akuuttiin dermatiittiin. Ikävä kyllä kantojen yhdistelmä tekee mahdottomaksi selvittää, kumman bakteerikannan ansiota vaikutus on. BioGaia tukee suurta monenkeskistä koetta, jossa tutkitaan vastasyntyneille annetun L. reuteri ATCC 55730 -lisän vaikutusta atooppisten allergioiden esiintymistiheyteen kahden ensimmäisen elinvuoden aikana, joten uutta tietoa pitäisi kohta olla saatavilla. Lisäksi eräässä uudessa kliinisessä kokeessa (31) todettiin L. reuteri ATCC 55730 -ravintolisän annostelun jälkeen in situ -kolonisaatiota ihmisen gastrointestinaalisessa limakalvossa ja immuunireaktioita kolonisaatiopaikoilla. Tässä avoimessa kliinisessä tutkimuksessa 10 terveelle vapaaehtoiselle ja 9 koehenkilölle, joilla oli ileostooma, suoritettiin gastroskopia tai ileoskopia ja koepaloja otettiin mahasta, pohjukaissuolesta tai sykkyräsuolesta ennen 28 päivän L. reuteri -kuuria (päiväannos 4x10 8 pmy) ja sen jälkeen. 3

Koepaloista analysoitiin kolonisaatio (fl uorescent in situ hybridisation [FISH] -menetelmällä ja sopivalla koettimella) ja immuunisolupopulaatio. Endogeenistä L. reuteria löydettiin yhden koehenkilön mahasta ja kolmen koehenkilön pohjukaissuolesta (10 koehenkilöstä). L. reuteri -tablettikuurin jälkeen kahdeksan koehenkilön mahassa ja kaikkien pohjukaissuolessa oli kolonisaatiota. Kolmella ileostoomakoehenkilöllä (kuudesta) oli endogeenistä L. reuteria alkutilanteessa, kun taas L. reuteri -kuurin jälkeen kaikilla kuudella oli merkkejä kolonisaatiosta. Kuva 1. Imeväisille äidinmaidonvastikkeessa annetun L. reuteri ATCC 55730:n vaikutus gastrointestinaalisiin infektioihin ja kuumeeseen. Esiintymistiheys (%) 50 40 30 20 10 Placebo (n=58) B. bifidum (n=71) L. reuteri (n=65) 0 Kuumejaksot GI-sairaudet Heng.elinten sairaudet Täysiaikaisille, terveille imeväisille annettiin L. reuteri ATCC 55730:tä tai Bifidobacterium Bb12:ta sisältävää vastiketta 12 viikon ajan. Kuumeen, GI-kanavan infektioiden ja hengityselinten sairauksien esiintymistiheys (% kaikista sairausjaksoista) kirjattiin. P < 0,001 plaseboryhmään verrattuna. Mukailtu Weizmanin ym:n (27) tuloksista. NS Datamme (esimerkkejä ks. kuva 2) on ensimmäinen selkeä ja suora osoitus ulkopuolelta tuotujen probioottien kolonisaatiosta terveen ihmisen mahassa, pohjukaissuolessa ja sykkyräsuolessa. Tabletteina annetun L. reuteri -lisän kolonisaatio mahassa ja ylemmässä GI-kanavassa (H. pylori -infektion esiintymispaikoissa) ja L. reuterin tunnettu kyky tappaa H. pylori (14) rohkaisee tutkimaan tätä asiaa edelleen. Uusien todisteiden valossa L. reuterin probioottiset vaikutukset saattavat olla yhteydessä sen kykyyn säädellä gastrointestinaalisen kanavan immuunijärjestelmää. Valeurin ym:n (31) tutkimuksessa L. reuterin annostelu nosti selvästi koehenkilöiden sykkyräsuolen epiteelin CD4-positiivisten T-lymfosyyttien määrää. Nämä ihmisistä tehdyt löydökset sopivat hyvin yhteen aiempien havaintojen kanssa, jotka tehtiin Salmonella typhimurium -tartunnan saaneesta siipikarjasta (32). Niissä L. reuterin annostelu johti sykkyräsuolen limakalvon CD4:CD8-suhteen kohoamiseen ja paransi selvästi kananpoikien selviytymistä (3, 32). Ryhmämme suorittamista jatkotutkimuksista käy ilmi, että L. reuteri -lisä stimuloi hiirillä ileaalista kasvua, mistä seuraa Salmonellan aiheuttaman tulehduksen vähentymistä ja kuolleisuuden laskua (3; julkaisematon data). Mao ym. (33) tutkivat metotreksaatin aiheuttamaa enterokoliittia rotilla ja havaitsivat, että L. reuteri lisäsi sekä ileaalisen että koolonisen erityksen IgA-tasoja ja CD4+- ja CD8+-solu-populaatioita suoliston lamina propriassa ja että nämä muutokset Kuva 2. FISH-analyysi L. reuteri in situ ihmisen gastrointestinaalisessa kanavassa annostelun jälkeen terveillä vapaaehtoisilla. A B Koepalat otettiin erään koehenkilön mahalaukun alimmasta osasta (antrum) ennen L. reuteri ATCC 55730:n annostelua 28 päivän ajan (A) ja sen jälkeen (B). L. reuteri etsittiin L. reuteri -spesifistä FISH-koetinta käyttäen. L. reuteri näkyy annostelun jälkeen selvästi kirkkaan vihreinä pesäkemuodostelmina. 4

liittyivät intestinaalisen permeabiliteetin laskuun, limakalvomassan lisäänty miseen ja enterokoliitista paranemiseen (34). Ferreira ym. (35) ovat osoittaneet, että ihmisen ohutsuolen lamina proprian aktivoituneet T-lymfo syytit ovat osallisia intestinaaliepiteelisolujen lisääntymisen nopeutumiseen, ja L. reuteri -lisän (3) on osoitettu stimuloivan eläinten limakalvojen kasvua. L. reuterin tiedetään olevan vallitseva autoktoninen laji sykkyräsuolessa(3), ja siten T-auttajasolujen stimulointi L. reuterilla voi olla keskeinen symbioosimekanismi isännän suoliston terveyden parantamiseksi ja tämän probioottisen bakteerin tärkeimpiä toimintamekanismeja. TULEVAISUUDENNÄKYMÄT L. reuterin vaikutusmekanismien molekyylitutkimus on osoittanut, että jotkin probioottiset vaikutukset ovat spesifisiä tietyille laktobasilleille eikä niiden perusteella voida päätellä koko Lactobacillus-suvun tai muiden Lactobacilluslajien vaikutuksia. BioGaia on keskittynyt suuressa osassa uusimmista tutkimuksistaan valitsemaan uusia probioottisia L. reuteri -kantoja ja muita maitohappo bakteerilajeja, joilla on ihmisen terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Uudet kehitetyt tulehduksia ehkäisevät kannat (36) sekä suuhygieniaa parantavat ja allergioita estävät kannat luovat pohjaa ihmisen terveyttä edistäville seuraavan sukupolven täsmäprobiooteille. YHTEENVETO Lactobacillus reuteri on yksi ihmisen gastrointestinaalisen kanavan harvoista aidosti autoktonisista (kotoperäisistä) Lactobacilluslajeista. Se on probioottisen, gastro-intestinaalista terveyttä edistävän vaikutuksensa ansiosta laajasti käytetty. Tämä katsaus kattaa 12 tärkeää kliinistä koetta, joissa dokumentoidaan L. reuterin turvallisuutta ja tehoa 600 koehenkilöllä aikuisista keskosiin. Vankat kliiniset tulokset osoittavat, että L. reuterin annostelu vähentää merkitsevästi eri syistä aiheutuvan ripulin esiintymistiheyttä ja oireita ja vähentää gastrointestinaalisia sairauksia ja infektioita. L. reuterin kyky vaikuttaa ihmisen gastrointestinaalisen kanavan perusimmuunivasteeseen voi toimia perustana paremmalle suojalle patogeenien aiheuttamia infektioita vastaan ja terveyden edistämiselle yleensäkin. Eamonn Connolly Department of Research Bio Gaia Ab Box 3242 SE-103 64 Stockholm, Sweden tel +45 8 5552 9318 e-mail ec@biogaia.se 5

Taulukko 1 Tärkeimmät Lactobacillus reuteri ATCC 55730:lla suoritetut kliiniset kokeet Koe (lähde) Tarkoitus Koe tyyppi Ryhmät Koehenk. Kesto Päätulos lkm Wolf ym. (16) Turvallisuus R, DB, PC Plasebo 15 21 päivää Ei kliinisiä turvallisuus- Terveet aikuiset L. reuteri (1x10 11 pmy/vrk) 15 tai toleranssiongelmia Wolf ym. (17) Turvallisuus R, DB, PC Plasebo 20 21 päivää Ei kliinisiä turvallisuus- Immuunivasteeltaan L. reuteri (1x10 10 pmy/vrk) 15 tai toleranssiongelmia heikentyneet henkilöt Ruiz-Palacios ym. Turvallisuus R, DB, PC Plasebo 20 21 päivää Ei kliinisiä turvallisuus- (19) Lapset (1 3 v) L. reuteri (1x10 10 pmy/vrk)* 18 tai toleranssiongelmia L. reuteri (1x10 8 pmy/vrk)* 16 L. reuteri (1x10 6 pmy/vrk)* 18 Ruiz-Palacios ym. Ripulin estäminen R, DB, PC Plasebo 120 14 viikkoa Probiootti vähensi (20) Lapset (1 3 v) L. reuteri (5x10 7 pmy/vrk)* 119 merkitsevästi ripulin esiintymistiheyttä Guerrero ym. Ripulin estäminen R, DB, PC Plasebo 130 16 viikkoa Vain L. reuteria sisältävä (21) Lapset (1 3 v) Probioottiseos, ei L. reuteria** 129 probioottiseos vähensi Probioottiseos, jossa L. reuteria merkitsevästi ripulin (1,5x10 8 pmy/vrk)** 129 esiintymistiheyttä Shornikova ym. Akuutin R, DB, PC Plasebo 21 jopa 5 päivää L. reuteri vähensi (22) gastroenteriitin hoito merkitsevästi lapsilla (0,5 3 v) L. reuteri (1x10 10 11 pmy/vrk) 19 gastroenteriitin kestoa Shornikova ym. Rotaviruksen R, DB, PC Plasebo 25 jopa 5 päivää Suuret L. reuteri -annokset (23) aiheuttaman akuutin L. reuteri (1x10 10 pmy/vrk) 21 vähensivät merkitsevästi gastroenteriitin hoito gastroenteriitin kestoa lapsilla (0,5 3 v) L. reuteri (1x10 7 pmy/vrk) 20 Pienellä annoksella samansuuntaista vaikutusta Karvonen ym. Turvallisuus ja R, DB, PC Plasebo 28 30 päivää Ei kliinisiä turvallisuus- (24) kolonisaatio syntymästä taitoleranssiongelmia Täysiaikaiset L. reuteri (1x10 9 pmy/vrk) 25 vastasyntyneet L. reuteri (1x10 7 pmy/vrk) 25 L. reuteri vähensi L. reuteri (1x10 5 pmy/vrk) 12 merkitsevästi vetisten ulosteiden määrää Vesikari & Turvallisuus ja R, DB, PC 28 päivää Karvonen kolonisaatio syntymästä (odottaa julkaisua) Täysiaikaiset Plasebo 12 Ei kliinisiä turvallisuusvastasyntyneet L. reuteri (1x10 8 pmy/vrk) 23 tai toleranssiongelmia Keskosina syntyneet Plasebo 16 Ei kliinisiä turvallisuus- L. reuteri (1x10 9 pmy/vrk) 13 tai toleranssiongelmia L. reuteri (1x10 7 pmy/vrk) 14 Weizman & Turvallisuus R, DB, PC Plasebo 17 60 päivää Ei kliinisiä turvallisuus- Alsheikh (25) Imeväiset (3 65 pv) L. reuteri (n. 10 8 pmy/vrk)*** 17 tai toleranssiongelmia B. lactis Bb12 (n. 1x10 9 pmy/vrk) 16 Weizman ym. Infektion estäminen R, DB, PC Plasebo 58 12 viikkoa L. reuteri ylivoimainen (27) Päivähoitolapset L. reuteri (3x10 8 pmy/vrk)*** 65 vähentämään merkitsevästi (4 10 kk) B. lactis Bb12 71 gastrointestinaalisen (n. 1x10 9 pmy/vrk) infektion esiintymistiheyttä Valeur ym. (31) Gastrointestinaalinen Avoin L. reuteri (4x10 8 pmy/vrk) 19 28 päivää L. reuteri kolonisoituu kolonisaatio ihmisen mahaan, Terveet aikuiset pohjukaissuoleen ja sykkyräsuoleen Lyhenteet: R, satunnaistettu; DB, kaksoissokko; PC, plasebokontrolloitu * Sai vakioannoksen myös L. acidophilusta ja B. infantista ** Probioottiseos sisälsi L. acidophilusta ja B. infantista *** Henkilökohtainen yhteydenotto 6

REFERENCES 1 Kandler O, Stetter K, Kohl R (1980) Lactobacillus reuteri sp. nov. a new species of heterofermentative lactobacilli Zbl Bakt Hyg Abt Orig Cl 264-9 2 Mitsuoka, T (1992) In: The Lactic Acid Bacteria in Health and Disease. Elsevier Applied Science, p 76 3 Casas IA, Dobrogosz WJ (2000) Validation of the probiotic concept: Lactobacillus reuteri confers broad spectrum protection against disease in humans and animals Microb Ecol Health Dis 12 247-285 4 Kandler 0, Weiss N (1986) Regular, nonsporing gram-positive rods. In: Bergey s Manual of Systematic Bacteriology (Volume 2) Sneath PH, Mair NS, Sharpe ME, Holt JG eds, p 1208-1234 5 Reuter, G (2001) The Lactobacillus and BiÞ dobacterium microßora of the human intestine: composition and succession Curr Issues Intest Microbiol 2 43-53 6 Axelsson L, Chung T, Dobrogosz W, Lindgren S (1989) Production of a broad spectrum antimicrobial substance by Lactobacillus reuteri Microbial Ecology Health Disease 2131-2136 7 Talarico TL, Casas I, Chung TC, Dobrogosz WJ (1988) Production and isolation of reuterin, a growth inhibitor produced by Lactobacillus reuteri Antimicrob Agents Chemother 32 1854-1858 8 Chung TC, Axelsson L, Lindgren SE, Dobrogosz WJ (1989) In vitro studies on reuterin synthesis by Lactobacillus reuteri Microb Ecol Health Dis 2 137-144 9 Höltzel A, Gänzle MG, Nicholson GJ, Hammes WP, Jung G (2000) The Þrst low molecular weight antibiotic from lactic acid bacteria: Reutericylin, a new tetramic acid Angew Chem Int Ed 39 2766-2768 10 Gänzle MG, Höltzel A, Walter J, Jung G, Hammes WP (2000) Characterisation of reutericyclin produced by Lactobacillus reuteri LTH 2584 Appl Environ Microbiol 66 4325-4333 11 Jacobsen C, Rosenfeldt Nielsen V, Hayford AE, Paerregaard A et al (1999) Screening of probiotic activities of forty-seven strains of Lactobacillus spp. by in vitro techniques and evaluation of the colonization ability of Þve selected strains in humans Appl Environ Microbiol 65 4949-4956 12 Lorca GL, Wadström T, Font de Valdez G, Ljungh Å (2001) Lactobacillus acidophilus autolysins inhibit Helicobacter pylori in vitro Curr Microbiol 42 39-44 13 Sinkiewicz G, Casas I, Thorball J (2001) Inhibition of common pathogens by the probiotic Lactobacillus reuteri (L. reuteri) Clin Nutr 20 66 (abstract no. 244). 14 Johnson C, Dicksved J, Jonsson H, Roos S (2003) Anti Helicobacter pylori activity among lactic acid bacteria isolated from gastric biopsies and strains of Lactobacillus reuteri Helicobacter 6 473 15 Casas AI, Edens FW, Dobrogosz WJ (1997) Lactohacillus reuteri: an effective probiotic for poultry, other animals and humans. In: Lactic acid bacteria Salminen S, von Wright A eds. Marcel Dekker, NewYork, p 475-518 16 Wolf BW, Garleb K, Ataya D, Casas IA (1995) Safety and tolerance of Lactobacíllus reuteri in healthy adults male subjects Microbial Ecol Health Dis 8 41-50 17 Wolf BW, Wheeler K, Ataya D, Garleb KA (1998) Safety and tolerance of Lactobacillus reuteri supplementation to a population infected with the human immunodeþciency virus Food Chem Toxicol 36 1085-1094 18 Salminen MK, Tynkkynen S, Rautelin H, Saxelin M, Vaara M, Ruutu P et al (2002) Lactobacillus bacteremia during a rapid increase in probiotic use of Lactobacillus rhamnosus GG in Finland Clin Inf Dis 35 1155-1160 19 Ruiz-Palacios GF, Tuz F, Arteaga, Guerrero ML, Dohnalek M, Hilty M (1996) Tolerance and fecal colonization with Lactobacillus reuteri in children fed a beverage with a mixture of Lactobacillus spp Pediatr Res 39 1090 7

20 Ruiz-Palacios G, Guerrero M, Hilty M (1996) Feeding of a probiotic for the prevention of community-acquired diarrhea in young Mexican children Pediatr Res 39 1089 21 Guerrero M, Dohnalek M, Newton P, Kuznetsova O, Ruiz-Palacios G, Murphy T et al (1996) Effect of probiotíc-containing beverages on incidence of diarrhoea. 1st World Congress of Pediatric Infectious Diseases, Dec. 1996, abstract 610 45-52 22 Shornikova A, Casas IA, Isolauri E Mykkänen N, Vesikari T (1997) Lactohacillus reuteri as a therapeutic agent in acute diarrhea in young children J Pediatr Gaslroenterol Nutr 24 399-404 23 Shornikova A, Casas IA, Mykkanen H, Salo E, Vesikari T (1997) Bacteriotherapy with Lactobacillus reuteri in rotavirus gastroenteritis Pediatr Infect Dis J 16 1103-1107 24 Karvonen A, Casas I, Vesikari T (2001) Safety and possible anti-diarrhoeal effect of the probiotic Lactobacillus reuteri after oral administration to neonates Clin Nutr 20 (suppl 3) 63 25 Weizman Z, Alsheikh A (2003) Safety of infant formula supplemented with probiotics in early infancy Clin Nutr 22 (suppl 1) S69-70 26 Kelleher SL, Casas I, Carbajal N, Lönnerdal B (2002) Supplementation of infant formula with the probiotic Lactobacillus reuteri and zinc: impact on enteric infection and nutrition in infant rhesus monkeys JPGN 35 162-168 27 Weizman Z, Asli G, Alsheikh A (2003) Infant formula supplemented with probiotics reduces gastrointestinal infections rate in day care infants Clin Nutr 22 (suppl 1) S69 28 Rosenfeldt V, Michaelsen KF, Jakobsen M, Nexmann Larsen C, Lange Moller P, Pedersen P et al (2002) Effect of probiotic Lactobacillus strains in young children hospitalized with acute diarrhea Ped Inf Dis J 21 411-416 29 Rosenfeldt V, Michaelsen KF, Jakobsen M, Nexmann Larsen C, Lange Moller P, Tvede M et al (2002) Effect of probiotic Lactobacillus strains on acute diarrhea in a cohort of nonhospitalized children attending day-care centers Ped Inf Dis J 21 417-419 30 Rosenfeldt V, Benfeldt E, Nielsen SD, Michaelsen KF, Jeppesen DL, Valerius NH et al (2003) Effect of probiotic Lactobacillus strains in children with atopic dermatitis J Allergy Clin Immunol 111 389-395 31 Valeur N, Engel P, Carbajal N, Connolly E, Ladefoged K (2004) Colonization and immunomodulation by Lactobacillus reuteri ATCC 55730 in the human gastrointestinal tract: Appl Environ Microbiol 70 1176-1181 32 Casas AI, Edens FW, Dobrogosz WJ (1997) Lactobacillus reuteri: an effective probiotic for poultry, other animals and humans. In: Lactic acid bacteria Salminen S, von Wright A eds. Marcel Dekker, New York, p 475-518 33 Mao Y, Yu JL, Ljungh A, Molin G, Jeppsson B (1996) Intestinal immune response to oral administration of Lactobacillus reuteri R2LC, Lactobacillus plantarum DSM 9843, pectin and oatbase on methotrexate-induced enterocolitis in rats Microbial Ecol Health Dis 9 261-270 34 Mao Y, Nobaek S, Kasravi B, Adawi D, Stenram U, Molin G et al (1996) The effects of Lactobacillus strains and oat Þbre on methotrexate-induced enterocolitis in rats Gastroenterology 111 334-344 35 Ferreira R, Forsyth LE, Richman PL (1990) Changes in the rate of crypt epithelial cell proliferation and mucosal morphology induced by a T-cell-mediated response in human small intestine Gastroenterology 98 1255-1263 36 Pena JA, Versalovic J (2003) Lactobacillus paracasei and Lactobacillus reuteri inhibit TNF-alpha production by Helicobacter-activated murine macrophages Helicobacter 8 365 8