Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Samankaltaiset tiedostot
Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

SKENAARIOANALYYSI METSIEN KEHITYSTÄ KUVAAVIEN MALLIEN ENNUSTEIDEN YHTÄLÄISYYKSISTÄ JA EROISTA

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Riittääkö puu VMI-tulokset

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

VMI kasvututkimuksen haasteita

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

PÖYTÄKIRJA. 1. Kokouksen avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 13: Asialistan hyväksyminen työjärjestykseksi

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Hakkuumahdollisuusarviot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Metsäbiotalous muuttuvassa ilmastossa

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Korko Mela-laskelmissa

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Metsäpolitikkafoorumi

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Selvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Hiilensidonnan haasteita ja mahdollisuuksia

Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin

Pystytäänkö metsänkasvatuksen päätöksillä vastaamaan hiilensidonnan

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU Timo Pukkala

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

MELA käyttäjäsovelluksia ja -kokemuksia

Kioton pöytäkirjan artiklan 3.4 metsänhoitotoimenpiteen määrällinen vaikutus päivitys vuoden 2004 raportista

Uusimmat metsävaratiedot

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari,

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Suomen metsien inventointi

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Metsien kasvu ja kestävät hakkuut

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Metsätuotannon elinkaariarviointi

4.3 Metsien hiilitaseet

Transkriptio:

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista Tuomo Kalliokoski 18.2.2019 Ilmastopaneelin osahanke Ilmastoviisas metsäbiotalous

Sisältö Selvityksessä mukana olleet mallit Harmonisointi Hakkuuskenaariot Metsien kasvu Metsien hiilivaraston kehitys Hakkuiden ja hiilinielun suhde Ilmastonmuutoksen vaikutus hiilinieluun

Selvityksessä mukana olleet mallit/mallinnusryhmät Esityksen nimi / Tekijä 18.2.2019 3

Mallitarkastelun harmonisointi/set-up Mallien alustus: VMI11 datalla, PREBAS MVMI11, FORMIT VMI10 Kolme hakkuuskenaariota: - Madallettu: hakkuukertymä 40 milj.m3/vuosi - Politiikka: Mukaillen E & I strategiaa hakkuukertymä nousee 80 milj.m3/vuosi - Suurin Kestävä: hakkuukertymä n. 85 milj.m3/vuosi Hakkuut jaetaan metsäkeskusalueittain (15 kpl), MONSUssa kolme suuraluetta (E-S, K-S, P-S) Metsänhoito Tapion suositusten mukaan Maaperän hiili tasapainoon 65 milj.m3/vuosi hakkuiden mukaisella karikesyötteellä, MONSUssa maaperän alustus erillisillä malleilla. MELA ja MONSU optimoinnissa korkokanta 1% Ilmastonmuutoksen kuvauksen toteutus poikkesi malleissa varsin paljon

MELA-mallin ennustama Suurin Kestävä - hakkuutaso (n. 85 mill.m3/vuosi) osoittautui liian korkeaksi muille malleille Ainoastaan MELA-mallissa hakkuiden jakautumisen optimointi maan sisällä tapahtuu mallin sisällä. Voi aiheuttaa hakkuumahdollisuuksien alueellista aliarviointia verrattuna MELA-mallin ennustamiin hakkuumahdollisuuksiin. Esityksen nimi / Tekijä 18.2.2019 5

Mallien kasvuennusteet poikkesivat toisistaan merkittävästi EFDM-mallissa nettokasvu = bruttokasvu - luonnonpoistuma Esityksen nimi / Tekijä 18.2.2019 6

Miksi mallit tuottavat erilaisia kasvuennusteita? MELA-mallin kiihtyvä kasvu Matala-skenaariossa johtuu pääasiassa kuusikoiden kiihtyvästä kasvusta. Nykyinen kasvumalli voi yliarvioida varttuneiden kuusikon kasvua ja aliarvioida kuolleisuutta metsikön tiheyden kasvaessa. Kasvun hidastuminen EFISCEN- ja PREBAS-mallien Matala-skenaariossa voi olla osin seurausta siitä, ettei hakkuiden kohteena olevia leimikoita ole valittu kasvun ylläpitämisen näkökulmasta optimaalisesti kuten MELA-mallissa. PREBAS-mallin kasvuennusteen vaihtelua muita malleja enemmän selittää ennen kaikkea vuotuisen säävaihtelun huomioiminen. Muissa malleissa kasvuennusteet perustuvat kalibroituun historialliseen kasvuun ja kasvuennusteet kuvaavat esimerkiksi 5 vuoden tasoitettu kasvua. Politiikka- ja Suurin kestävä-skenaarioissa eroa mallien välillä selittää erityisesti mallien ero harvennusvasteessa, eli siinä kuinka paljon metsikön jäävien puiden kasvu kiihtyy harvennushakkuun jälkeen. Esityksen nimi / Tekijä 18.2.2019 7

Hiilivaraston kehitys, milj.tn CO2 Puustopääoma lisääntyi Matalaskenaariossa suurimmillan > 6000 milj.m3 (nykyisin n. 2300 milj.m3) Varaston kasvun saturoituminen? Politiikka- ja Suurin kestäväskenaarioissa hiilivarastossa vain pieni ero.

Mallien ennustama hiilivaraston muutos (puusto + maaperä) eri skenaarioissa kaudella 2015-2065 Matala Politiikka Suurin kestävä EFISCEN FORMIT MELA -11,4 MONSU -23,3 PREBAS -74,3 Keskimääräinen nielu tai lähde (milj.tn CO2/vuosi)

Metsän kokonaisnielu (puusto + maaperä, milj.tn CO2/vuosi) Matala ja Suurin kestävä-skenaarioissa suhteessa Politiikka-skenaarioon Kuvassa positiiviset arvot kuvaavat lisänielua, joka kyseisellä skenaariolla saataisiin verrattuna Politiikkaskenaarioon Esityksen nimi / Tekijä 18.2.2019 10

Nielu (CO2, milj.tn/vuosi) Puuston nielun ja hakkuiden suhde: Hakkuiden lisäys pienensi hiilinielua kaikissa malleissa, aikajänne vähintään vuoteen 2065 40 20 0-20 -40-60 -80-100 -120-140 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Hakkuukertymä (milj.m3/vuosi) MELA MONSU EFISCEN FORMIT PREBAS

Puuston nielun ja hakkuiden suhde Matala vs Politiikkaa-skenaario, 2015-2055 1,2 2,3 tn CO2/ tn CO2. Jos luku on 2 = hakataan yksi yksikkö, menetetään metsässä kaksi yksikköä. Luku muuttuu ajan yli riippuen mm. siitä, millaista kasvuresponssia mallit kuvaavat kun hakkuutasoa muutetaan.

Ilmastonmuutoksen huomioiminen lisäsi kaikissa malleissa metsien kasvua, minkä seurauksena puuston hiilinielu voimistui. Puuston hiilinielun kehitys Politiikkaskenaariossa kun ilmastovaikutus (RCP2.6) on huomioitu kunkin mallin rakenteen mahdollistamalla tavalla Yhdessäkään mallissa ei huomioida maaperän ravinteiden vaikutusta kasvun muutoksessa!

Pääviestit Epävarmuus metsien hiilinielun kehityksestä on erittäin suuri Meiltä puuttuvat kattavat analyysit, joissa epävarmuus jaettaisiin eri komponentteihin Poliittiseen päätöksentekoon suunnatut skenaariot tulisivat olla kattavia lähestymistavoiltaan - Skenaarioiden formaali käyttö päätöksenteossa? Erilaisten indikaattoreiden koostaminen useiden mallien pohjalta? Mallien kehitystyöhön tarvitaan lisää panostuksia - Avoimuus tärkeää - mahdollistaa mallien tieteellisen arvioinnin Maaperän hiilivaraston ennusteet erityisen epävarmoja - epävarmuuden analysoimiseksi tarvitaan erilaisia tapoja kuvata maaperäprosesseja ja tarkastella niiden vaikutuksia skenaarioihin Esityksen nimi / Tekijä 18.2.2019 14

Esityksen nimi / Tekijä 18.2.2019 15 Kiitos! tuomo.kalliokoski@helsinki.fi 050 4487536