Asemakaavamuutoksen selostus

1 NURMEKSEN KAUPUNKI Pohjoispään 132 kaupunginosan korttelin nro 27 asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (Osuuspankki) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Asemakaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Ympäristön hallinta Kaavoitus 19.1.2009

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Kunta: Pohjoispää, Osuuspankki Nurmeksen kaupunki Kaupunginosa: Pohjoispää 132 Korttelit ym.: Kortteli 27. Kaavan nimi: Pohjoispään 132 kaupunginosan korttelin nro 27 asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (Osuuspankki) Laatijan nimi: NURMEKSEN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Ympäristön hallinta / kaavoitus Nurmeksessa 19.1.2009 Martti Piironen Kaavoituspäällikkö Yhteystiedot: Vireilletulo: Hyväksyminen: Os. Porokylänkatu 6 D 75530 NURMES Puh. 013-689 5333 tai (040)554 8228 s.posti. martti.piironen@.nurmes.fi Nurmeksen Osuuspankki on hakenut asemakaavan muuttamista kirjeellään 15.1.2007 ja sitä on täydennetty 17.12.2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman 14.11.2008 laadinnan yhteydessä (hyväksytty kaavoitusjaostossa 20.11.2008), on kaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettu 28.11.2008, kuten kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Kaavoitusjaosto: Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto:

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Kuva 2: Asemakaavamuutoksen sijainti Nurmeksen Pohjoispäässä 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Pohjoispään 132 kaupunginosan korttelin nro 27 asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (Osuuspankki) Kaavan päätarkoitus: Kaavamuutoksen tarkoitus on muuttaa asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue (AKR) rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR) ja pientalojen korttelialueeksi (AO). Aloite kaavaprosessin käynnistämiselle on lähtenyt Nurmeksen Osuuspankin aloitteesta vuonna 2008 Kerrosala: Väestö: Laajuus: 4358 m2 n. 150 henkeä 2,0366 ha

4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 4 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEEN LIITTYVISTÄ ASIAKIRJOISTA... 5 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 5 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset tai ohjeet... 5 1.6.2 Seudulliset selvitykset... 6 1.6.3 Paikalliset selvitykset... 6 2 TIIVISTELMÄ... 7 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 7 2.2 ASEMAKAAVA... 7 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 8 3 LÄHTÖKOHDAT... 8 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 8 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 8 3.1.2 Luonnonympäristö... 8 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.4 Maanomistus... 10 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 10 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VN 30.11.2000... 10 3.2.2 Maakuntakaava... 10 3.2.3 Yleiskaava... 11 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava... 12 3.2.5 Rakennusjärjestys... 13 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri... 13 3.2.7 Pohjakartta... 13 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1 ASEMAKAAVAMUUTOSTEN SUUNNITTELUN TARVE... 13 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 13 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 13 4.3.1 Osalliset... 13 4.3.2 Vireilletulo... 14 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 14 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 14 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 15 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 15 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 17 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 17 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 17 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 18 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 18 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 18 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 18 5.1 KAAVAN RAKENNE... 18 5.1.1 Mitoitus... 18 5.1.2 Palvelut... 18 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 18 5.3 ALUEVARAUKSET... 19 5.3.1 Korttelialueet... 19 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 19 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 19 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 20

5 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 22 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 22 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 22 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 23 7. LÄHDELUETTELO... 23 8. KUVALUETTELO... 23 9. LIITELUETTELO... 23 10. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE... 24 11. LIITTEET (YMPÄRISTÖ- JA MUUT SELVITYKSET)... 26 12. ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET... 28 13. VASTINELUETTELO... 30 1.5 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista LIITE 1: Liikenneverkko LIITE 2: Yhdyskuntatekninen huolto LIITE 3: Maanomistus LIITE 4.1-4.2: Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavaehdotuksesta LIITE 5.1-5.2: Ote Nurmeksen kokokunnan yleiskaavasta (rakennesuunnitelma 2010) LIITE 6.1-6.2: Ote nurmeksen keskustaajaman yleiskaavasta 1975, yleiskaavamerkintöineen LIITE 7: Rakennusjärjestyksen liitekartta / Suunnittelutarvealue LIITE 8: Toteutusluonnos LIITE 9.1: Asemakaavamuutos / Kartta LIITE 9.2-3: Asemakaavamuutos / Asemakaavamerkinnät LIITE 10: Poistuva asemakaava LIITE 11; Tonttijako Erillisenä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), erillinen liite 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset tai ohjeet - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös (2000) - Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, Suomen Ympäristö 493 (2001) - Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu, Suomen Ympäristö 780 (2005) - Maantiet kaavoituksessa, Tiehallinto (2006) - Liikenneturvallisuus kaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita I (2006) - Vaikutusten arviointi kaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita 10 (2006) - Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa, Suomen Ympäristö 51 (2006) - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita I (2007)

6 1.6.2 Seudulliset selvitykset 1.6.2.1 Maakuntaliiton [seutukaavaliiton] julkaisut Lähde Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nettisivut 2008 117 Kehittämisprojektista palveluksi - Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi 114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) 2007 112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea 110 Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä - Strategiset valinnat 2007-2013 108 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007-2013 107 Pohjoiskarjalainen hyvinvointi - Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 2007 105 Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 2006 97. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan tiivistelmä 2005 89. Elävänä Pohjois-Karjalassa 2025 91. Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntakehitykseen 92. Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia 94. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 95. Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia 96. Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia 2004 82. Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia 2010 84. Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia 2003 72. Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi 74. Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne 2020 75. Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut 2002 68. Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys 1.6.3 Paikalliset selvitykset - Virkistys- ja suojelualueselvitys; Friman Mari (1989-1990) - Virkistys- ja suojelualueiden toimenpide-ehdotus; Kunnasranta Mervi (1990) - Maankamaran muotojen kartoitus ja arviointi maankäytön suunnittelun kannalta; P-K:n vesi- ja ympäristöpiiri / Lyytikäinen Ari (1993) - Nurmeksen kulttuuriympäristöohjelma; Nurmeksen kaupunki / Katri Nuutinen (1998)

7 - Nurmeksen kaupungin metsien kartoitus monikäytön kannalta; Nurmeksen kaupunki / Anumari Pulkkinen 1998 - Yleiskaava (Rakennesuunnitelma 2010) ja selostus (kaupunginvaltuusto 26.10.2000) - Porokylän pohjavesialueen rakenneselvitys; Geologian tutkimuskeskus (Kuopio 21.12.2000) - Porokylän keskustan kehittämissuunnitelma / Katri Nuutinen (2002) - Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kuntasuunnittelukurssin aineisto (2004-2005) - Ilmanäytteen mikrobianalyysi ns. Lammenrannan rakennuksesta (Kuopion aluetyöterveyslaitos, Ympäristömikrobiologian laboratorio 31.3-5.4.2004) - Nurmeksen liikenneturvallisuussuunnitelma, Nurmeksen kaupunki, Tiehallinto ja Liidea (2007) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Varsinainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.11.2008. - Osallisille on järjestetty mahdollisuus tutustua kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin ja laadittuihin selvityksiin koko kaavoitusprosessin ajan sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan 28.11. 31.12.2008. - Alustava asemakaavamuutosluonnos 14.11.2008 ja siihen tutustumisaika 29.11. 31.12.2008. - Asemakaavamuutoksen esittely osallisille mm. netissä sen valmistuttua vuoden 2009 talvi. - Asemakaavamuutoksesta selostuksineen AYK:n lausunto talvi 2009 (arvio) - Asemakaavamuutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vuoden 2009 kevättalvella (arvio) - Viranomaisneuvottelu AYK:ssa keväällä 2009 tarvittaessa - Kaavaehdotus valtuustokäsittelyssä keväällä 2009. 2.2 Asemakaava Tämä Osuuspankin asemakaavamuutos sisältyy Pohjoispään 132 kaupunginosan voimassa olevaan asemakaavaan, jonka Pohjois-Karjalan Lääninhallitus on vahvistanut 22.3.1991.

8 Kuva 3: Ote asemakaavasta Suunnittelun alla olevat alueet on voimassa olevassa asemakaavassa varattu seuraaviin tarkoituksiin: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue (AKR). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tämän asemakaavamuutoksen toteuttaminen tapahtuu pääosin Nurmeksen Osuuspankin toimesta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Pohjoispään kaupunginosan asemakaava, ns Rekulan peltojen alue on pääosin omakotitaloaluetta. Ikolantien länsipuolella on kerrostaloja. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaavamuutosalue on rakentamatonta entistä peltoaluetta, mikä nyttemmin on pusikoitunut. Alue kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen.

9 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asemakaavan muutosalueella ei ole rakennuksia. Palvelut on haettava Porokylän keskustasta. Pohjoispään kaupunginosassa on virkistykseen sopivia puisto- ja virkistysalueita. Alueen itäpuolella olevat kadut Kyntötie ja Aatratie ovat asuntokatuja ja länsipuolella on Ikolantie niminen kokoojakatu ja pohjoispuolella Jaakkolantie niminen kokoojakatu. MERKINNÄT: Kuva 4: Liikenneverkko Vesihuoltoverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa Nurmeksen kaupungin vesilaitos. Kaavamuutosalueen halki kulkee lämpöjohto (omistaa Nurmeksen Lämpö Oy) ja alueen ympärille sijoittuu viemäri- ja vesijohto. Sähköjohto kulkee alueen eteläpuolella. Kuva 5: Tekninen huolto

10 Kaavamuutosalue on tärkeää pohjavesialuetta. Peräti 90 % Kötsinmäen vedenottamolle tulevasta vedestä virtaa Porokylän suunnasta. Puhtaan pohjaveden saanti on turvattava. Tavoitteet pohjaveden suojelemiseksi: - Suojelun tavoitteena on estää ennakolta pohjavesialueen muuttuminen käyttökelvottomaksi, sillä jo tapahtuneen pohjavesivahingon korjaaminen on kallista ja vaikeaa. 3.1.4 Maanomistus Koko kaavamuutosalueen omistaa: - Nurmeksen Osuuspankki 2,0366 ha 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VN 30.11.2000 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Tässä asemakaavan muutosprosessissa tarkastellaan em. tavoitteiden ryhmittelyn ja sen perusteluiden osalta: 1 toimiva aluerakenne 2 eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3 virkistyskäyttö 4 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5 luonto- ja kulttuuriympäristönä erityiset aluekokonaisuudet 3.2.2 Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Pohjois-Karjalaan on laadittu maakuntakaava ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Valtioneuvosto on 20.12.2007 vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen. Maakuntakaava on suunnitelma alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä.

11 Maakuntakaava sisältää kaavakartan ja kirjallisen selostuksen, jossa esitetään ratkaisujen perusteet, osallistumis- ja arviointimenettelyt, suunnittelun tavoitteet ja vaihtoehdot sekä perustelut tehdyille ratkaisuille. Kuva 6: Ote maakuntakaavaehdotuskartasta Maakuntahallitus on päättänyt tammikuun 2006 lopulla käynnistää maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus käsittää ne osa-alueet, joita ei ollut varsinaisessa maakuntakaavassa. Näitä ovat maa-ainesten otto- ja turvetuotantoalueet ja niihin liittyvät maakunnalliset suojelualueet sekä varuskuntien ja niiden ampuma-alueiden maa-alueet. Lisäksi tarkistuksessa voidaan huomioida muita maakunnallisia suojelualueita ja maakuntakaavan tarkistukseen liittyviä asioita. Maakuntakaavan tarkistus tulee korvaamaan voimassa olevan seutukaavan ja hyväksytyn maakuntakaavan näiltä osin. Maakuntakaavoitusta koskevat aineistot ovat nähtävänä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton www-sivuilla. 3.2.3 Yleiskaava Nurmeksen koko kunnan yleiskaava (rakennesuunnitelma 2010) on hyväksytty valtuustossa 2.10.2000. Tässä yleiskaavassa alue on keskustoimintojen aluetta, jolla pääasiallisina toimintoina ovat palvelut, hallinto, asuminen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot ja näihin liittyvät liikenne- ja virkistysalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet että teollisuusalueet, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (C-1). Aiempi Nurmeksen keskustaajaman yleiskaava 1975 ja haja-asetusalueen osayleiskaava on hyväksytty Nurmeksen kaupunginvaltuustossa 27.4.1978 76. Tätä yleiskaavaa noudatetaan myös soveltuvin osin, kunnes alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava. Tässä Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavassa 1975 alue on merkitty Puisto ja kerrostaloalueeksi, jonka tehokkuusluku on suurempi kuin 0,3.

12 Kuva 7: Ote Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavasta 1975 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava Pohjoispään 132 kaupunginosassa on voimassa asemakaava (Lääninhallitus vahvistanut 22.3.1991). Kuva 8: Ote voimassa olevasta asemakaavasta Suunnittelun alla oleva alue on varattu seuraaviin tarkoituksiin: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

13 3.2.5 Rakennusjärjestys Nurmeksen uusi rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.12.2001. 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan muuttamisalue on kaupungin ylläpitämässä kiinteistörekisterissä olevaa aluetta. Asemakaavamuutosalue sisältyy 17.6.1991 hyväksyttyyn tonttijakoon ja tontti on mitattu ja viety kiinteistörekisteriin. Osalle korttelia (AO alue) muutetaan tonttijakoa sitovaksi tonttijaoksi jo kaavamuutoksen yhteydessä. Muualla tonttijako pysyy ennallaan. 3.2.7 Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty Maa ja Vesi Oy:n 70-luvun lopulla laatimaa 1:1000 kantakarttaa, jota on skannattu AutoCad:in DWG -formaattiin GeoData Oy:ssä vuonna 1994 ja sitä on ylläpidetty kaupungin teknisen palvelukeskuksen ympäristön hallinnan mittauksen toimesta vuoteen 2008 saakka. Kaavan pohjakartta on ajan tasalla. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutosten suunnittelun tarve Kaavamuutoksen tarkoitus on, aloitteentekijän Nurmeksen osuuspankin toivomuksen mukaisesti, muuttaa asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue (AKR) rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR) ja pientalojen korttelialueeksi (AO). 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite kaavaprosessin käynnistämiselle on lähtenyt Nurmeksen Osuuspankin aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat: maanomistajat, kaikki ne, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikutta, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ).

14 Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään ovat Nurmeksessa seuraavat (Tummennetulla kursiivilla, joille tiedotteella varataan tilaisuus lausunnon antamiseen nähtävillä olon yhteydessä): Maanomistajat Kaavamuutoksen vaikutusalueen asukkaat Kunnan hallintokunnat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ympäristökeskus (myös paperitulosteet) Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Nurmeksen Lämpö Oy Sonera TikkaCom Rakennusvalvontaviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen Terveydensuojeluviranomainen - Nurmeksen ja Valtimon kansanterveystyön kuntayhtymä Maamittaustoimisto 4.3.2 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksella sanomalehti Ylä- Karjalassa 29.11.2008 ja kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin virallisella ilmoitustaululla ajalla 28.11. 31.12.2008. Lisäksi asiakirjat ovat olleet nähtävänä myös kaupungin verkkosivuilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisille on annettu mahdollisuus osallistua kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön aikana huolimatta siitä, että joitakin aikarajoja on esitetty (=valmisteluvaiheen kuuleminen, MRL 62 ). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisille on lähetetty 27.11.2008 osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava asemakaavaluonnos tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten.

15 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.4.1.1 Yleiskaavoitus Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kaupunginvaltuuston 2.10.2000 hyväksymässä koko kuntaa koskevassa yleiskaavassa (rakennesuunnitelma 2010) Porokylän alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen (C-1), jolla pääasiallisina toimintoina ovat palvelut, hallinto, asuminen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot ja näihin liittyvät liikenne- ja virkistysalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet että teollisuusalueet, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (asemakaava-alue). Rakennesuunnitelmaan 2010 on myös merkitty taajama lähialueineen (asemakaava- ja suunnittelutarvealue TYK), jolle tulee laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Alueella on, niiltä osin kuin tässä yleiskaavassa ei ole merkintää tai mainintaa, edelleen voimassa kaupunginvaltuuston 27.4.1978 hyväksymä keskustaajaman yleiskaava 1975, kunnes koko alueelle on laadittu ja hyväksytty oikeusvaikutteinen yleiskaava (vertaa liite 6). Vuonna 1978 hyväksytyssä yleiskaavassa: Tässä Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavassa 1975 alue on merkitty puisto- ja kerrostaloalueeksi, jonka tehokkuusluku on suurempi kuin 0,3. 4.4.1.2 Maakuntakaavoitus Pohjois-Karjalaan on laadittu maakuntakaava ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Tällä hetkellä maakuntakaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Valtioneuvosto on 20.12.2007 vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen. Kuva 9: Ote maakuntakaavaehdotuksesta Lähde: Pohjois-Karjalan liitto / www-sivut Asemakaavamuutosalue sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle (A).

16 TAAJAMATOIMINTOOJEN ALUE (A) Aluemerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset alue- tarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä pitää sisällään myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenne- väylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskunta- rakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. 4.4.1.3 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueiden käytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka koskettaisivat Nurmesta ja on otettava asemakaavan muutoksessa huomioon: - elinympäristöjen toimivuus, viihtyisyys, terveellisyys ja turvallisuus - maisemien, kulttuuriympäristöjen ja luonnonarvojen vaaliminen - luonnon virkistyskäytön edellytysten turvaaminen - luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen - toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne - toimivat yhteysverkostot - energiahuollon edellytysten turvaaminen - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset merkittävät aluekokonaisuudet

17 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaa muutettaessa selvitetään kaksi vaihtoehtoa, joiden vaikutuksia koko alueeseen arvioidaan. 0. Tilanne ennallaan eli kaavamuutosta ei tehdä 1. Asemakaavaa muutetaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) ja erillispientalojen korttelialueiksi (AO). 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 4.5.2.1 Vaikutusten selvittäminen Asemakaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa MRL 9 :n mukaiset ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset. Valittuja vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia vertaamalla toisiinsa nähden ne arvioidaan kaiken kaikkiaan vähäisiksi: * Ikolantiehen nähden katunäkymässä rakennukset madaltuu vaihtoehdossa 1 verrattuna vaihtoehtoon 0, koska rakennusten kerrosluku pienenee kadun itäpuolella. * olemassa oleva ympäristö uusiutuu, kun pusikoitunut entinen peltoaukea tulee rakennetuksi. * asumisen alueella arvioidaan paranevan matalampien rakennusten myötä. * työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan vaihtoehdoista riippumatta vaikutukset arvioidaan jäävän vähäisiksi. * liikenneverkkoon vaikutukset ovat vähäiset, koska muita liikenneväyliä ei tule. * rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin ei vaikutuksia. * tekniseen huoltoon eri vaihtoehdoilla ei ole olennaisia vaikutuksia. * ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin vaikutukset kohdentuvat lähinnä pohjavedensuojeluun, mitä varten kaavassa riippumatta vaihtoehdosta tulee antaa erityiset suojelumääräykset, * sosiaaliseen ympäristöön vaikutukset arvioidaan myönteisiksi valitusta vaihtoehdosta riippumatta. * vesistöihin ja vesitalouteen sekä luonnonsuojeluun ei erityisiä vaikutuksia. * Valituilla vaihtoehdoilla 0-1 vaikutukset yhteiskuntaan ja yksityiseen talouteen arvioidaan olevan myönteiset, koska kaavamuutos edistää työllisyyttä lisääviä toimia, kun esitetty uudisrakentaminen mahdollisesti paremmin toteutuu vaihtoehdossa 1. * kokonaistalouteen vaikutukset arvioidaan vähäisemmiksi vaihtoehdoista riippumatta.

18 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Valittuja vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia vertaamalla toisiinsa, ei arvioida olevan olennaisia eroja. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavamuutoksen vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 1: eli asemakaavaa muutetaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten ja erillispientalojen korttelialueiksi. Vaihtoehdon valintaan on vaikuttanut maaomistajan toivomus. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavoitusjaosto on 20.11.2008 hyväksynyt varsinaisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (päivätty 14.11.2008) ja siihen liittyvän alustavan asemakaavamuutosluonnoksen. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Väestömäärä asemakaavamuutosalueella olisi kaavan toteuduttua noin 150. Työpaikkojen määrään ja laatuun kaavamuutoksella ei ole erityistä vaikutusta. Kaavamuutosaluetta on yhteensä 2,0366 ha. AR aluetta 1,3446 ha, 2958 k-m 2 AO aluetta 0,6920 ha, 1400 k-m 2 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalueelle ei sijoitu julkisia ja kaupallisia palveluita, ne on haettava kaavamuutosalueen ulkopuolelta Porokylän keskustasta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutoksen tarkoitus on muuttaa asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue (AKR) rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR) ja pientalojen korttelialueeksi (AO).

19 Ympäristön laadun kannalta lähinnä Ikolantien katunäkymän kannalta olisi parempi jos rakennukset olisivat kaksi kerroksisia, koska tien länsipuolella jo toteutuneet rakennukset ovat kaksi kerroksisia. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet * AR -aluetta 1,3446 ha, jolla rakennusoikeutta 2958 k-m 2, yksi kerroksiselle rivitaloille ja muille kytketyille asuinrakennuksille. AO -aluetta 0,6920 ha, jolla on rakennusoikeutta 1400 k-m2 erillispientaloille. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön kohdistuvat lähinnä rakennusten kerroslukuun ja pääkäyttötarkoitukseen, muutoin vaikutukset ovat vähäiset: - Ikolantien varrella rakennusten kerrosluvun pienentyminen vaikuttaa katunäkymään heikentävästi. - Kyntötien ja Aatratien suunnalla rivitalojen muuttaminen omakotirakennuksiksi sopii hyvin, koska ne liittyvät läheisesti viereiseen omakotiasutukseen. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäiset, joskin maisema muuttuu pusikoituneesta entisestä peltoalueesta rakennetuksi alueeksi, mikäli kaava toteutuu. Asemakaavan muutoksella vaikutukset yhteiskuntaan ja yksityiseen talouteen ovat vähäiset, joskin kaavan toteutuminen saattaa olla varmempaa, kuin ennen muutosta olevan kaavan. Muut vaikutukset ovat vähäiset (vertaa 4.5.2.1. Vaikutusten selvittäminen). 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, mistä syystä kaavassa on annettu pohjaveden suojelemiseksi erityiset määräykset.

20 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 132 Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. 27 Korttelin numero. 300 Rakennusoikeus kerrosneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Ohjeellinen auton säilytyspaikan rakennusala. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni.

21 Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Istutettava alueen osa. Ohjeellinen pysäköimispaikka. Johtoa varten varattu alueen osa. (Z=sähköjohto, L=lämpöjohto) Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1. RAKENTAMISTAPA - Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. - Rakennuksissa on käytettävä avopäätyistä harjakattoa, kattokaltevuus 1:2 1:3. 2. RAKENNUSOIKEUS - Uudisrakennusten tulee soveltua ympäristöönsä ja kaupunkikuvaan. - Luonnollista maanpintaa ei saa oleellisesti muuttaa. - Kadun varressa olevien rakennusten julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasema tulee olla viereisten rakennusten vastaavaan korkeusasemaan soveltuva. - Omakotiasuntoalueilla saa asuin- tai kaavassa osoitettuun talousrakennukseen sijoittaa käsityö- ja käsiteollisuustiloja enintään 15 % tontille sallitusta rakennusoikeudesta. - AR-korttelialueella rakennusoikeudesta tulee vähintään 25 % varata auton säilytyspaikan ja talousrakennusten rakentamiseen. 3. RAKENNUSTEN SIJOITUS - Erillispientalojen alueella erillinen talousrakennus (autovaja) on sijoitettava tontin sisäosaan. 4. PIHA-, LEIKKI- JA OLESKELUALUEET - Tonteilla on varattava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 20 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta kuitenkin vähintään 50 m2. - Rakentamatta jäävälle tontin osalle, jota ei käytetä leikkialueeksi tai liikenteeseen, on istutettava puita ja pensaita vähintään 1 tontin rakentamattoman pinta-alan 100 m2 kohti. - Asuntojen piha-alueet on erotettava tontin muista toiminnoista riittävällä suojaistutuksella. - Istutettavalle tontin osalle saa tehdä pääsytien.

22 5. AITAAMINEN - Asuintontit saa aidata pensasaidalla tai korkeintaan 1,2 m korkealla puuaidalla. 6. AUTOPAIKAT - Asunnot: - yksi autopaikka kutakin kerrosalan 50 m2 kohti. Rakennuslupaviranomainen saa pienentää autopaikkojen rakentamisvaatimusta 25 % vaaditusta määrästä, mikäli se autopaikkatarve huomioon ottaen on perusteltua. Tontille tulee kuitenkin varata mahdollisuus rakentaa kaikki kohdan 1 edellyttämät autopaikat. Vara-alue on istutettava tai muulla tavalla saatettava viimeisteltyyn kuntoon. Autopaikat on erotettava asuinalueilla pihan muusta toiminnoista pensasistutuksilla. 7. YMPÄRISTÖHAITTOJEN TORJUNTA - Kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan tärkeään pohjavesialueeseen. - Alueelle ei saa rakentaa laitosta, joka vaarantaa pohjaveden laadun. - Viemärit on rakennettava tiiviiksi siten, että mitään jätevesiä ei pääse maaperään - Kaikki öljysäiliöt, jotka on tarkoitettu pohjavesien laadulle vaarallisille aineille, on sijoitettava tiiviiseen katettuun suoja-altaaseen. - Suoja-allas on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin. Altaan tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan nesteen suurin määrä. - Alueella ei saa irrallaan säilyttää tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eikä muita pohjavettä likaavia aineita. - Haitallista pohjaveden purkautumista tai haitallisia muutoksia pohjaveden pinnan korkeuteen ei saa aiheuttaa rakentamisen takia. 8. MUUT OHJEET - Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee erityisryhmät ja liikuntaesteiset ottaa huomioon. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisohjeet on eritelty toimialoittain, mm: - tontit; vertaa toteutusluonnos liite 10 - puistot; vertaa kaavaehdotus - suojelukohteet; vertaa kaavaehdotus ja -määräykset. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavamuutoksessa esitetyt toiminnot toteutuvat kaupungin ja Osuuspankin

23 toimesta kuten kohdassa 2.3 Asemakaavan toteuttaminen on kerrottu, sen jälkeen kun asemakaavamuutos on saanut lainvoiman ja se asioiden etenemisen kannalta muutoinkin on tarpeellista. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavamuutoksen toteutumisessa seurataan rakentamisen toteutumista. 7. LÄHDELUETTELO LÄHDE POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITON NETTISIVUT... 6 LÄHDE: POHJOIS-KARJALAN LIITTO / WWW-SIVUT... 15 8. KUVALUETTELO KUVA 1: KAAVAMUUTOKSEN TARKASTELUALUE... 1 KUVA 2: ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SIJAINTI NURMEKSEN POHJOISPÄÄSSÄ... 3 KUVA 3: OTE ASEMAKAAVASTA... 8 KUVA 4: LIIKENNEVERKKO... 9 KUVA 5: TEKNINEN HUOLTO... 9 KUVA 6: OTE MAAKUNTAKAAVAEHDOTUSKARTASTA... 11 KUVA 7: OTE NURMEKSEN KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVASTA 1975... 12 KUVA 8: OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA... 12 KUVA 9: OTE MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA... 15 9. LIITELUETTELO LIITE 1: Liikenneverkko LIITE 2.: Yhdyskuntatekninen huolto LIITE 3: Maanomistus LIITE 4.1-4.2: Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavaehdotuksesta LIITE 5.1-5.2: Ote Nurmeksen kokokunnan yleiskaavasta (rakennesuunnitelma 2010) LIITE 6.1-6.2: Ote nurmeksen keskustaajaman yleiskaavasta 1975, yleiskaavamerkintöineen LIITE 7: Rakennusjärjestyksen liitekartta LIITE 8: Toteutusluonnos LIITE 9.1: Asemakaavamuutos / Kartta LIITE 9.2-9.3: Asemakaavamuutos / Asemakaavamerkinnät LIITE 10: Poistuva asemakaava LIITE 11: Tonttijako Erillisenä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

24 10. ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE

25

26 11. LIITTEET (Ympäristö- ja muut selvitykset) LIITTEET

27

28 12. ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET

29

30 13. VASTINELUETTELO VASTINELUETTELO (lisätään nähtävillä olon jälkeen tarvittaessa)