1 Siikajoen kunnanhallitus 03.02.2014 Liite 27. Tark. VALTUUSTOALOITTEET (loppuun saatetut) Vuonna 2013 jätetyt Valtuusto 28.8.2013 1. Päivi Eskola Aloite Siikajoen kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi. Kunnanhallitus on 9.9.2013 merkinnyt aloitteen tiedoksi ja päättänyt antaa sen hallintopäällikön valmisteltavaksi. Aloitteesta ja sen toimeenpanemisesta päätettiin pyytää työyhteisötoimikunnan lausunto. Työyhteisötoimikunta on käsitellyt valtuustoaloitetta kokouksessaan 9.9.2013 ja kannatti sekä piti hyvänä asiana kunnan julistautumista savuttomaksi kunnaksi ja päätti esittää valtuustoaloitetta kunnanhallituksen hyväksyttäväksi seuraavilla kriteereillä: - työaikana tupakointi ei ole sallittu Siikajoen kunnan työntekijöille - työntekijöille tarjotaan tukea tupakoinnin lopettamiseen - kunnan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia Koska savuttomuus tulee koskemaan myös kunnanhallituksen ja valtuuston kokouksia, viedään asia valtuuston päätettäväksi. Kunnanhallitus päättää esittää 14.10.2013 valtuustolle, että Siikajoen kunta julistautuu savuttomaksi edellä mainituilla kriteereillä, mikä tarkoittaa, että myös kunnanhallituksen ja valtuuston kokoukset ovat savuttomia. Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 6.11.2013 äänin 23-3, että Siikajoki julistautuu savuttomaksi kunnaksi edellä mainituilla kriteereillä, mikä tarkoittaa, että myös kunnanhallituksen ja valtuuston kokoukset ovat savuttomia Valtuusto 2.10.2013 2. Pentti Koskela Taajamissa sammuneiden katuvalojen lamppujen vaihtaminen Pentti Koskela esittää, että taajamissa sammuneet katuvalojen lamput ruvetaan vaihtamaan tarvittaessa. Nykyisen käytännön
2 mukaan lamput vaihdetaan kaikki kerralla linjoittain noin vuoden välein, niin palavat kuin sammuneetkin. Tämä käytäntö johtaa siihen, että jakson loppupäässä voi esim. risteysalueella olla 3-4 lamppua pimeänä. Tämä heikentää huomattavasti liikenneturvallisuutta ja alueen viihtyvyyttä. Kunnanhallitus päätti 28.10.2013 antaa aloitteen teknisen toimen valmisteltavaksi ja toteuttavissa olevilta osin toimeenpantavaksi. Katuvalojen osalta käytäntö on ollut, että pimeän kauden alkuvaiheessa (vuosittain syys-lokakuun vaihteessa) suoritetaan kaikkien kunnan omistuksessa olevien katuvalojen osalta rikkimenneiden polttimoiden vaihto kertavaihtona. Kunnalla ei ole omaa kalustoa lamppujen vaihtamiseen, joten palvelu ostetaan kahdelta yrittäjältä eli sähköurakoitsijalta ja nosturiautoyrittäjältä. Kustannusten minimoimiseksi on katsottu, että kerran vuodessa tapahtuva vaihto on ollut riittävä. Katuvalot eivät ole lakisääteistä toimintaa, eli kunnalla ei ole velvollisuutta valaista kaavateitä. Kevyenliikenteen väylällä, joka kulkee Ruukin kylällä radan alitse, on usein ilkivallan takia rikottu lamppuja. Koska ko. väylällä on paljon kulkijoita ja pitkähköjä mäkiä, niin väylälle on korjattu lamppuja tarpeen mukaan ja nämä valot eivät tarvitse nosturikoriautoa. Katuvalojen lamppujen vaihdon osalta tekninen lautakunta on 27.11.2013 todennut seuraavaa: - Nykyinen vaihtotapa syys-lokakuun vaihteessa on ollut riittävä ja taloudellinen tapa, mutta jos jossakin paikassa menee useita lamppuja peräjälkeen pimeäksi, esim. risteysalueella, voidaan lamppujen vaihtotiheyttä lisätä tapauskohtaisesti harkiten. Valtuusto 2.10.2013 3. Pentti Koskela Palavan yhdyskuntajätteen hyödyntäminen yrityspuiston lämpölaitoksessa Nykyinen lainsäädäntö kieltää palavan yhdyskuntajätteen viemisen kaatopaikalle. Pentti Koskela esittää, että Siikajoen kunnan asukkaiden tuottama palava yhdyskuntajäte hyödynnettäisiin yrityspuiston lämpölaitoksessa. Jätteen hävittäminen siellä missä se on tuotettukin on kaikkein halvinta. Taannoin kokeiltiin palavan yhdyskuntajätteen polttamista yrityspuiston lämpölaitoksessa. Teknisiä ongelmia ei ollut. Tuuli tosin hajotti ulkovarastoitua polttojätettä herkästi. Nykyisin ei vastaavaa ongelmaa ole, koska lämpölaitoksen polttoaineet on varastoitu katon alle."
3 Kunnanhallitus päätti 28.10.2013 antaa aloitteen teknisen toimen valmisteltavaksi ja toteuttavissa olevilta osin toimeenpantavaksi. Tekninen lautakunta on 27.11.2013 todennut seuraavaa: yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikalle kielletään vuoden 2016 alusta. Ruukin yrityspuiston lämpölaitoskattila ja tekniikka on uusittu v. 2011. Lämpölaitoksen suunnittelussa ei missään vaiheessa ollut esillä jätteen polttaminen. Kun asia on otettu nyt esille, sitä on erikseen selvitettävä. Selvittelyssä on huomioitava mm. seuraavat: - Ympäristölupa - Savukaasujen puhdistin - Kattilan soveltuvuus jätteenpolttoon (jäte tulisi pääasiassa olemaan muovijätettä). Yhdyskuntajätteen polttaminen on asia, jota on selvitettävä, koska nykyisen lämpölaitoksen suunnittelussa ei ole otettu huomioon jätteenpolttoa. Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 27.11.2013 pyytää lausuntoa seuraavilta: - Ympäristösihteeriltä, tarvitaanko ympäristölupaa jätteenpolttamiselle - Laitoksen suunnittelijalta, onko laitos sopiva jätteenpolttoon, tarvitseeko laitos savukaasun puhdistintekniikkaa ja mikä on sen hinta - Kattilatoimittajalta, onko kattila sovelias jätteenpolttoon, toimivatko arinat jätteenpoltossa, lähinnä arinojen pienet ilmaraot askarruttavat (ilmaraot eivät saa tukkeentua, koska silloin arinat kuumuvat liikaa ja se aiheuttaa pahoja arinavaurioita). - Jätteen murskaus ja toimittaminen lämpökeskukselle selvitetään. Tällä hetkellä jätteen kerää ja murskaa Sita Oy, murskaus tapahtuu Sita Oy:n Ylivieskan toimipisteessä. Tekninen lautakunta on 28.1.2014 kokouksessaan annettujen lausuntojen perusteella todennut, että Ruukin lämpökeskukseen tulee tehdä merkittävät investoinnit, jotta yhdyskuntajätettä voidaan polttaa nykyisten lakien ja asetusten mukaisesti. Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että jätteenpolttoa Ruukin lämpökeskuksessa ei korkeiden investointikustannusten takia suunnitella aloitettavaksi. Valtuusto 6.11.2013 4. Perussuomalaisten valtuustoryhmä Aloite luottamushenkilöiden säästötalkoista Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti seuraavan kirjallisen
4 valtuustoaloitteen: "Perussuomalaisten valtuustoryhmä haluaa näyttää esimerkkiä säästötalkoista luottamushenkilönä. Tässä taloudellisessa tilanteessa, kun kuntalaisia on rokotettu mm. veronkorotuksella, haluamme että luottamushenkilöt näyttävät esimerkkiä omalla toiminnallaan. Esitämme, että Siikajoen kunnan kaikissa kokouksissa ja palavereissa ei enää tarjota kahvia, leipää eikä myöskään hedelmiä. Näin säästetään kustannuksissa ja työpalkoissa. Ainoastaan jouluruokailu säilyisi". Kunnanhallitus on käsitellyt aloitetta kokouksessaan 25.11.2013 ja kiittää perussuomalaisten valtuustoryhmää aloitteesta. Kunnanhallitus päätti 25.11.2013, että valtuustoaloitetta ei toteuteta. Kokoustarjoiluun (valtuusto, hallitus, lautakunnat, toimikunnat) käytetään vuositasolla n. 4000 eikä tämän määrärahan poistolla ole kunnan talouden tasapainottamisessa oleellista merkitystä. Tarjoilun poistamisella ei ole merkitystä myöskään siihen käytettävään työaikaan. Toimielinten kokoukset alkavat illansuussa ja kestävät usein pitkälle iltaan. On kohtuullista, että myös luottamushenkilöiden jaksamisesta huolehditaan antamalla heille kevyt välipala kokousten aikana. Aloitteen käsittely päätettiin viedä tiedoksi valtuustolle. Valtuusto on merkinnyt 11.12.2013 aloitteen tiedoksi. Valtuusto 6.11.2013 5. Marjaana Paananen Aloite ylimääräisen vapaapäivän myöntämisestä jokaiselle kunnan työntekijälle vuonna 2014 Marjaana Paananen jätti seuraavan kirjallisen valtuustoaloitteen: "Siikajoen kunnan työntekijät tekevät arvokasta ja kauaskantoista työtä. Heidän tekemä työ vaikuttaa meidän jokaisen elämään. Kun työntekijät jaksavat, jaksavat myös esim. lapsemme ja nuoremme. Olemmeko muistaneet kiittää heitä, tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa? Usein juuri työntekijät joutuvat joustamaan kohtuuttomasti. Missä on heille kuuluva kiitos? Onko sitä? Ehdotankin, että me tekisimme sen nyt. Myöntämällä vuoden 2014 jokaiselle kunnan työntekijälle yhden ylimääräisen vapaapäi-
5 vän niin, ettei siitä koituisi kunnalle lisäkustannuksia eli sisäisin järjestelyin. Kiitos tärkeästä työstänne kuntalaisten parhaaksi!" Kunnanhallitus on käsitellyt aloitetta kokouksessaan 25.11.2013 ja kiittää Marjaana Paanasta aloitteesta, joka olisi työntekijän kannalta hyvä, mutta toteaa samalla, että ylimääräistä vapaapäivää ei voi toteuttaa joka työyksikössä sisäisin järjestelyin esim. opettajat. Näin hyvästä aloitteesta koituu lisäkustannuksia, joihin kunnassa ei tässä taloustilanteessa ole varaa. Kunnassa oli käytössä vastaavanlainen järjestely ns. bonuspäivä kahden vuoden ajan. Valtuusto lopetti sen 10.10.2012 olevassa kokouksessaan kustannussyistä. Bonus- ja virkistyspäivä korvattiin smartumin virkistys- ja kulttuurisetelillä. Kunnanhallitus päätti 25.11.2013, että ylimääräistä vapaapäivää ei oteta käyttöön vuonna 2014, koska se aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia eikä sillä ole oleellisia vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin tai jaksamiseen. Tärkeämpää tässä mielessä on huolehtia, että henkilöstöpolitiikka on kunnossa ja että kuntaorganisaatio antaa mahdollisuudet toteuttaa henkilöstölähtöistä työn kehittämistä kaikissa työyksiköissä. Aloitteen käsittely päätettiin antaa tiedoksi valtuustolle. Valtuusto on merkinnyt 11.12.2013 aloitteen tiedoksi.