Etnografia Tiiu Koort 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari: Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I Etnografisen tutkimuksen lähtökohdat Etnografia = ihmisestä kirjoittaminen, ihmisen kuvaaminen Tavoiteena ymmärtää ihmisen toimintaa ja sen sisältämiä sosiaalisia merkityksiä tietyssä ympäristössä (perinteet antropologiassa ja sosiaalitieteissä) Orientaatioperustana symbolinen interaktionismi: Kulttuuri muovaa ihmistä. Ihmisen toimintaa ohjaavat hänen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tekemät tulkinnat. the interest is in the details of the work of technology as a social achievement and in the social practices through which participants recognizably and accountably orientate themselves to the technology in the course of its design, construction, development, and use, and in talking and writing about it Preece, J. (1994), s.196
Etnografisen tutkimuksen tunnuspiirteitä 1. Perusteellinen sosiaalisen ilmiön luonteen tutkimus, ilman hypoteeseja. 2. Ihmisen toiminnan tutkiminen pääosin jokapäiväisissä tilanteissa. 3. Työskentely (keräys ja analyysi) ei strukturoidun aineiston kanssa. 4. Tutkimuskohteena usein jokin yksittäinen tilanne tai jonkin ryhmän toiminta. 5. Aineiston analysi esittää tulkinnat inhimillisen käyttäytymisen merkityksestä ja funktioista. Raportissa tulokset esitetään pääasiassa kirjallisina kuvauksina ja selityksinä. Perustana kenttätyö Tutkimus suoritetaan toiminnan luonnollisessa olosuhteessa. Toiminta voidaan ymmärtää vain siinä kontekstissa, jossa se tapahtuu. Tutkija omaksuu tutkimuksen osanottajien näkökulman Tavoitteena deskriptiivinen eli kuvaava ymmärtäminen (ei normatiivinen eli määräävä)
Tutkimuksen kulku (Metsämuuronen 2003, s. 173) Valmistautuminen Kentälle pääsy Aineiston keruu Osallistuva havainnointi Haastattelut Keskustelut Muistiinpanot Äänittäminen yms. Aineiston käsittely, muokkaus, lukeminen, uudelleen kirjoittaminen Kirjallisuus Metofologian opiskelu, teoriataustan rakentaminen Kenttätyöskentely Tutkimuksen työstäminen Analyysi ja tulkinta Raportointi Tiedonkeruumenetelmiä Osallistuva havainnointi (Participatory observation) Tyypit: täydellinen havainnoija (ei osallistu, julkinen/salainen), havainnoija osallistujana (osallistuu, julkinen), osallistuja havainnoijana (osallistuu, julkinen), täydellinen osallistuja (osallistuu, salainen) Luonnollinen havainnointi (Naturalistic observation) Tutkija ei ole vuorovaikutuksessa kohteensa kanssa. Haastattelu Strukturoitu/avoin Muu aineisto Artikkelit, valokuvat, filmit
Analyysi ja tulkinta Aineiston keruu ja analyysi kulkevat limittäin. Kenttätyö: Mitä ihmiset tekevät? Analyysi: Miksi he tekevät niin? Analyysissa tiivistetään alkuaineistoa: yleisten, abstraktien ja teoreettisesti perusteltyjen piirteiden poiminta. Mahdollisia välineitä: litterointi, diskurssianalyysi Analyysin tavoite: löytää ja kehittää sellaisia käsitteitä ja lainalaisuuksia, jotka auttavat ymmärtämään tutkittavaa aineistoajatulkitsemaan, mistätutkittavassakohteessa on kysymys huomio rakenteisiin, ajatusmalleihin ja käsityksiin. Etnografian haasteet & kritiikki Aineiston keruu: Tutkimuskohteet eivät anna totuudenmukaista kuvaa (valehtelu, tutkimustilanteen vaikutus, tutkimuskohteen sokeus omalle toiminnalle) Analyysi ja tulkinta: Etnografi toimii välittäjänä kohteen ja tutkimustulosten välillä. Etnografia ei ole puolueetonta, vaan tutkijalla on suuri merkitys lopullisiin tuloksiin. Suhteellisen aikaa ja resursseja vievä menetelmä
Sovellusesimerkki 1: CSCW & havaitut etnografia tyypit 1. Limittäinen etnografia (concurrent ethnography) Samanaikainen järjestelmän suunnittelun kanssa Tutkija sekä järjestelmän kehittäjät vaikuttavat ja tukevat toistensa töitä 2. Pikaetnografia (quick and dirty ethnography) Ei pyri täydelliseen/yksityiskohtaiseen ymmärrykseen Tietoa kerätään juuri suunnittelupäätöksiä silmälläpitäen/varten Käytetty myös pohjatutkimusmenetelmänä 3. Arvoiva etnografia (evaluative ethnography) Valmiin järjestelmän arviointi (esim. Soveltuvuus/kehitys) 4. Uudelleentutkiva etnografia (re-examinative ethnography) Muiden alojen tai aihepiirin tutkimuksista pyritään löytämään uuden alueen kanssa yhtäläisyyksiä ja eroja Sovellusesimerkki 2: Contextual Design Contextual Inquiry tiedonkeruumenetelmänä Työn mallintaminen analyysimuotona Mallien yhdistäminen, integroidun ja koherentin kokonaiskuvan muodostaminen Uudelleen suunnittelu, visio paremmasta tulevaisuudesta User Environment Design ( pohjapiirros, tehtävä/toimintovuot, jako näkymiin) Prototypointi ja testaus
Sovellusesimerkki 3: Participatory design & probes Tausta: Etnografiset tutkimusmenetelmät HCI alalla ovat työympäristö keskeisiä tarve laajentaa ympäristöihin (esim. koti), joissa tutkijan ei välttämättä luonnollista olla mukana, esim. havainnoimassa. Tavoite: Luotaimet sairaalan työrutiinien tutkimisessa Menetelmä: Kulttuuriluotain pakettien avulla käyttäjistä itsestään tutkimusdatan tuottajia. 5 hoitajaa, luotainpaketti (5 työpäivää) Menetelmän soveltuvuus: Luotamet hyviä kerätessä tietoa käyttäjän mieltymyksistä, tuotteen tarkoituksesta sekä ympäristöstä Ongelmana työrutiinien dokumentointi Sovellusesimerkki 4: Kontekstin tutkiminen Tausta: Mobiilikontekstin haasteet, esim. muuttuva ympäristö (ulkoiset tekijät), vaihtuvat tehtävät ja tavoitteet (sisäiset tekijät), ennalta arvaamattomat sosiaaliset tekijät. Tavoite: Kaupungissa liikkumisen ja mobiilikontekstin tutkimus ( How situational and planned acts intermesh in navigation ) ei suoraan tuottaa suunnitteluideoita Menetelmä: Osallistuva havainnointi, analyysi etnomethodologisesta näkökulmasta 25 aikuista tutkimuskohteena Helsingin alueella, 5 tutkijaa, 1-3 päivää/tutkittava Tallennusmuotoina videokamerat, difitaalikamerat, muistiinpanot Tuloksena: travel episodes Menetelmän soveltuvuus: Tutkijoiden mukaan tulokset on sidottuja Suomeen (ja jopa Helsinkiin) kulttuurisidonnaisuus
Sovellusesimerkki 5: Participatory design & experience Tausta: Mobiilikontekstissa tutkijan on vaikeaa seurata mukana. Tavoite: Tavoitteena tutkia käyttökokemusta, ei pelkästään siis käytettävyyttä. (Rotuaari projekti, tilannetietoinen mobiilitekniikka: paikkatietoinen kartta, kontekstitietoiset mainokset) Menetelmä: Käyttäjistä itsestään tutkimusdatan tuottajia. Kamerapuhelin tiedonkeräysmenetelmänä. Menetelmän soveltuvuus: Kameran käyttö kannustaa myös muistiinpanojen kirjaamiseen. Tunteiden ja kokemusten kirjaus voi toisaalta olla vaikeaa, kuvaaminen tukee tätä. Soveltui myös kuvaamaan järjestelmään kohdistuvia ennakko-odotuksia. Lähteet Eskola, J. & Suoranta, J. (1998): Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, Tampere. Hughes, J., King, V., Rodden, T. & Andersen, H. (1994): Moving Out form the Control Room: ethnography in Systems Design. Proceedings of the 1994 ACM conference on Computer supported cooperative work, p. 429-439, ACM Press, NY, USA. Isomursu, M., Kuutti, K. & Väinämö, S. (2004): Experience clip: method for user participation and evaluation of mobile concepts. Proceedings of the eighth conference on Participatory design: Artful integration: interweaving media, materials and practices - Volume, p. 83-92, ACM Press, NY, USA. Jääskö, V. & Mattelmäki, T. (2003): Observing and Probing. Proceedings of the 2003 international conference on Designing pleasurable products and interfaces, ACM Press NY, US. Metsämuuronen (2003): Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. International Methelp Ky, Helsinki.
Lähteet Millen, D. R. (2000): Rapid ethnography: time deepening strategies for HCI field research. Proceedings of the conference on Designing interactive systems: processes, practices, methods, and techniques, p. 280-286, ACM Press, NY, USA. Preece, J. (ed.) (1994): Human-Computer Interaction. Addison-Wesley Publishing Company. Tamminen, S., Oulasvirta, A., Toiskallio, K. & Kankainen, A. (2004): Understanding mobile contexts. Personal and Ubiquitous Computing, Vol. 8, Issue 2, p.135-143, Springer-Verlag, London, UK. Wixon, D. R., Ramey, J., Holtzblatt, K., Beyer, H., Hackos, J., Rosenbaum, S., Page, C., Laakso, S. & Laakso, K-P. (2002): Usability in Practice: Field Methods Evolution and Revolution. Conference on Human Factors in Computing Systems, CHI 02 extended abstracts on Human factors in computing systems, p. 880-884, ACM Press, NY, USA.