EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0297(COD) 7.2.2005 LAUSUNTOLUONNOS ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta ja päätösten N:o 96/391/EY ja N:o 1229/2003/EY kumoamisesta (KOM(2003)0742 C5-0064/2004 2003/0297(COD)) Valmistelija: Claude Turmes PA\544345.doc PE 347.299v01-00

PA_Leg PE 347.299v01-00 2/38 PA\544345.doc

LYHYET PERUSTELUT Euroopan laajuiset energiaverkot: Toivomusluettelo vai kestävä energiajärjestelmä? A. Yhteinen etu vai toivomusluettelo? Säädösehdotuksen liitteet I III eivät ole selektiivisiä. Ne sisältävät kaikki mahdolliset tulevat tarpeet, eikä niissä pyritä vakavissaan rationalisoimaan investointeja strategisen vision avulla. Tämän "toivomusluettelon" (230 hanketta) syynä on nykyinen valintamenetelmä. Kansallisten energiayhtiöiden painostuksen vuoksi EU:n valtioiden hallitukset ovat edistäneet omia hankkeitaan. Komissio ei myöskään ole laatinut todellisia valintaperusteita vaan tehnyt ainoastaan pieniä mukautuksia jäsenvaltioiden alkuperäisiin ehdotuksiin. Tämän tilanteen ei voida antaa jatkua, vaan kaikista ehdotetuista hankkeista on saatava lisää yksityiskohtaista tietoa, johon kuuluu tiedot hankkeiden kustannuksista, perustelut, pitkäaikaiset vaikutukset markkinoihin sekä ympäristövaikutukset. Mutta meidän on myös kyseenalaistettava verkon rakentamisen perustana oleva logiikka. B. Lisää voimalinjoja = Kilpailukykyisemmät energiamarkkinat? Komissio on todennut, että kunkin jäsenvaltion olisi kyettävä tuomaan tai viemään kymmenen prosentin osuus asennetusta kokonaiskapasiteetistaan, jotta lisääntynyttä kilpailua voidaan helpottaa ja vapauttamista nopeuttaa. Ei ole kuitenkaan olemassa empiiristä aineistoa, joka osoittaisi, että kymmenen prosentin tavoitteen saavuttaminen parantaisi kilpailua merkittävästi. Esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan vientikapasiteetti on vain kolme prosenttia mutta sillä on erittäin kilpailukykyiset sähköjärjestelmät, kun taas esimerkiksi Italian vientikapasiteetti on 25 prosenttia, mutta sähkön hinta on korkea toimimattomien markkinoiden vuoksi. Empiirisestä aineistosta käy ilmi, että kilpailukykyiset hyvin toimivat sähkömarkkinat ovat seurausta selkeästä ja määritellystä markkinoiden sääntelystä (eriyttäminen, markkinoiden väärinkäytön tiukka valvonta, uusien tulokkaiden suosiminen) eivätkä vaatimuksesta saavuttaa mielivaltaisesti asetettu tuontikapasiteetti. Keinotekoisten (ja EU:n tukemien) yhteyksien rakentaminen ei lisää alan kilpailua vaan auttaa luomaan energia-alalle oligopoleja. Jo nyt kahdeksan suurinta yhtiötä omistaa 75 prosenttia sähköntuotannosta, ja lisäksi ne hallitsevat vastaavia liittymiä ja jopa myyntimarkkinoita. C. Lisää voimalinjoja = enemmän varmuutta? Suuri osa EU:n energiaverkkoja koskevista määrärahoista on varattu uusia Italian ja sen naapurivaltioiden välisiä voimalinjoja varten. Näin jätetään huomiotta Euroopan viimeaikaisen historian suurimman sähkökatkoksen syyt ja siitä opitut asiat. Italian tapaus on selkeä esimerkki siitä, että erittäin suuri yhteyskapasiteetti ei ole toimitusvarmuuden tae. Ranskan energiahallinnon ylin virkamies D. Maillard on todennut, että voidaan esittää, että Italian sähkökatkon syynä olivat liian monet rajatylittävät yhteydet (Energie Plus, 15. tammikuuta 2004). PA\544345.doc 3/38 PE 347.299v01-00

Kokemus on osoittanut, että luotettavat energiantoimitukset eivät vaadi sähkön siirtoa pitkien välimatkojen päähän, vaan päinvastoin paikallisen tuotannon luominen lisää merkittävästi toimitusvarmuutta, vähentää ympäristövaikutuksia, auttaa luomaan työpaikkoja ja vähentää huomattavasti uusiin verkkoihin tarvittavia investointeja. Kansainvälinen energiajärjestö on todennut, että tuotannon hajauttaminen ja erityisesti uusiutuvan energian käyttö vähentää alan hiilidioksidipäästöjä, joita muuten syntyisi. Yksi syy Italian suureen riippuvuuteen tuontisähköstä on se, että EU:n vääristyneillä sähkömarkkinoilla energian tuotantoon investoiminen ei ole ollut Italiassa houkuttelevaa, koska tuontikapasiteetin myöntämistä on valvottu järjestelmällä, joka ei perustu markkinoihin, mikä on EU:n lainsäädännön vastaista (jotkut italialaiset yhtiöt käyttävät verkkoa ilmaiseksi ja tuovat suuria määriä sähköä Ranskasta). EDF vie sähköä alle tuotantokustannusten, mistä tilintarkastustuomioistuin on huomauttanut 1. helmikuuta 2005, hallitsevat yhtiöt estävät uusien tulokkaiden pääsyn markkinoille. Euroopan laajuisten energiaverkkojen piilotavoitteisiin kuuluu EDF:n polkumyyntikäytännön jatkaminen. Näin ollen mielestämme on kyseenalaista pitää Ranskan ja sen naapurivaltioiden välisiä yhteyksiä ensisijaisina. D. Euroopan laajuisten energiaverkkojen todelliset prioriteetit Kaikki ehdotetut yhteistä etua koskevat hankkeet on arvioitava, jotta voidaan varmistaa, että ne ovat tarpeellisia, että paikallinen väestö kannattaa niitä, ne eivät vääristä markkinoita, ne mahdollistavat hajautetun tuotannon kehittämisen eivätkä johda toimitusvarmuuden heikkenemiseen. Eurooppalaista etua koskevat hankkeet, jotka eivät täytä kaikkia näitä kriteereitä, on hylättävä. Lisäksi esittelijä ehdottaa kaikkien liitteiden poistamista, kunnes EU:n toimielimet ovat selvästi laatineet nämä perusteet ja soveltavat niitä, jotta voidaan välttää markkinoiden vääristyminen ja varmistaa, että rahoitus myönnetään vain ekologisesti ja taloudellisesti kestäville hankkeille. D.1 Etusijalle Euroopan laajuiset kaasuverkot Toimivat ja kilpailukykyiset kaasumarkkinat Euroopassa ovat edellytys toimiville sähkömarkkinoille, koska useimmat uudet tulokkaat EU:n sähkömarkkinoilla ovat erittäin tehokkaita kaasuvoimalaitoksia hajautetummalle järjestelmälle, johon kuuluu myös sähkön ja lämmön yhteistuotanto, ja siten ympäristöystävällisemmälle ja myös vakaammalle sähköjärjestelmälle. Pienempien ja joustavampien voimalaitosten sekä Euroopan sähkömarkkinoiden paremman lähentämisen yhdistäminen (jossa viimeksi mainittu vähentää nykyisten markkinoiden heikkouksista johtuvia keinotekoisia lyhyen aikavälin virtoja) helpottaisi Euroopan nykyisen sähköverkon ylikuormitusta. PE 347.299v01-00 4/38 PA\544345.doc

Hyvin toimivilla kaasumarkkinoilla on tarpeen säännellä kaasuvarastoihin pääsyä. Euroopassa on myös säännöllisesti parannettava tehokkuutta kaasun suhteen pitkän aikavälin välineillä, kuten toimittajien laadullisella sitoumuksella kulutuksen vähentämiseen. Vain tällaisten toimien avulla EU voi täyttää ilmastonmuutosta koskevan sitoumuksensa. D.2 Etusijalle Euroopan laajuiset sähköverkot Ainoana prioriteettina on oltava uusiutuvan energian integroiminen verkkoon. Euroopan laajuisten energiaverkkojen yhteydessä on ehdottomasti pikaisesti tuettava suuria tuulivoimalaitoksia Pohjanmerellä ja hankkeita muualla Euroopassa. TARKISTUKSET Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset: Komission teksti 1 Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 8 kappale (8) Hankkeille laaditaan alustavat eritelmät, koska ne todennäköisesti muuttuvat. Komissiolle olisi sen vuoksi annettava valtuudet saattaa ne ajan tasalle. Koska hankkeilla voi olla huomattavia poliittisia ja taloudellisia seurauksia, on tärkeää löytää oikea tasapaino lainsäädännöllisen valvonnan sekä joustavuuden välillä määritettäessä, mitkä hankkeet voivat mahdollisesti saada yhteisön rahoitustukea. (8) Hankkeille laaditaan alustavat eritelmät, koska ne todennäköisesti muuttuvat. Komissiolle olisi sen vuoksi annettava valtuudet saattaa ne ajan tasalle. Koska hankkeilla voi olla huomattavia poliittisia, ekologisia ja taloudellisia seurauksia, on tärkeää löytää oikea tasapaino lainsäädännöllisen valvonnan sekä joustavuuden välillä määritettäessä, mitkä hankkeet voivat mahdollisesti saada yhteisön rahoitustukea. Suurjännitelinjojen, suurpainekaasuputkien tai varastointilaitosten rakentamisella voi olla paitsi huomattavia poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia, myös ympäristövaikutuksia. 1 EUVL C xx, 12.10.2004, s. xx. PA\544345.doc 5/38 PE 347.299v01-00

Tarkistus 2 Johdanto-osan 9 kappale (9) Joidenkin ensisijaisten hankkeiden, ensisijaisten hankkeiden osien tai ensisijaisten hankkeiden ryhmien valmistelua ja toteuttamista olisi voitava parantaa perustamalla kyseisten ensisijaisten hankkeiden toteutuksen ajaksi koordinointiryhmä, johon yhteisö osallistuisi. Komissiolle olisi sen vuoksi annettava valtuudet nimetä tällaisille hankkeille eurooppalainen koordinaattori, joka edistäisi käyttäjien ja verkonhaltijoiden välistä yhteistyötä ja huolehtisi tarvittavan seurannan toteuttamisesta, jotta yhteisö pysyisi ajan tasalla hankkeen edistymisestä. Poistetaan. Rajatylittävää yhteistyötä on tehty aikaisemminkin ilman että komissio on sanonut, että sitä voidaan tehdä. Tarkistus 3 Johdanto-osan 11 kappale (11) Yhteistä etua koskevien hankkeiden, niiden eritelmien ja ensisijaisten hankkeiden määrittäminen ei saisi rajoittaa hankkeiden, suunnitelmien tai ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia. (11) Yhteistä etua koskevien hankkeiden, niiden eritelmien ja ensisijaisten hankkeiden määrittäminen ei saisi rajoittaa hankkeiden, suunnitelmien tai ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnin ja niitä koskevien tarvittavien julkisten kuulemisten tuloksia. Paikallisen ja alueellisen väestön on aina hyväksyttävä tällaiset mittavat hankkeet, kuten suurjänniteverkkojen rakentaminen. Ei ole syytä jättää pois julkista kuulemisprosessia. Tarkistus 4 2 artiklan 1 kohdan a alakohta a) kaikkiin suurjännitelinjoihin, jakeluverkkoihin kuuluvia linjoja lukuun a) kaikkiin suurjännitelinjoihin, jakeluverkkoihin kuuluvia linjoja lukuun PE 347.299v01-00 6/38 PA\544345.doc

ottamatta, ja merenalaisiin yhteyksiin, jos tätä infrastruktuuria käytetään alueiden väliseen tai kansainväliseen energiansiirtoon tai yhteenliitäntään; ottamatta, ja merenalaisiin yhteyksiin, jos tämä infrastruktuuri johtaa uusiutuvien energiamuotojen osuuden lisääntymiseen; Hankkeen eurooppalaista etua ei voida perustella uuden linjan kansainvälisyydellä vaan sen tarjoamilla mahdollisuuksilla lisätä uusiutuvan energian osuutta tai parantaa verkon toimintavarmuutta näiden energiamuotojen suuren osuuden yhteydessä kuten EU toivoo. Tarkistus 5 2 artiklan 2 kohdan johdantokappale 2) kaasuverkoissa (joissa siirretään maakaasua tai olefiinikaasuja): 2) kaasuverkoissa (joissa siirretään maakaasua, biokaasua tai olefiinikaasuja): Unionin tuki infrastruktuurille olisi perusteetonta, jos verkonhaltijat voisivat syrjiä yhteisöstä lähtöisin olevien resurssien käyttöä ja suosia unioniin tuotavaa kaasua. Näin voisi tapahtua biokaasun siirron yhteydessä. Tarkistus 6 3 artiklan a kohta a) edistää sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa yleensä ja erityisesti energian sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa samalla kun edistetään energiavarojen järkiperäistä ja oikeasuhteista tuotantoa, kuljetusta, jakelua ja käyttöä sekä uusiutuvien energiavarojen hyödyntämistä ja liittämistä verkkoon kuluttajien energiasta maksaman hinnan alentamiseksi ja energialähteiden monipuolistamiseksi, a) edistää sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa yleensä ja erityisesti energian sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa samalla kun edistetään energiavarojen järkiperäistä ja oikeasuhteista tuotantoa, kuljetusta, jakelua ja käyttöä sekä uusiutuvien energiavarojen hyödyntämistä ja liittämistä verkkoon energialähteiden monipuolistamiseksi, Suurten energiamarkkinoiden toteuttamisen tavoitteena on alentaa yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Sen sijaan kuluttajien energiasta maksamien lopullisten kustannusten (siis sen hinnan) ei välttämättä pitäisi laskea, jos EU haluaa myös toteuttaa tavoitteensa ympäristösuojelun, innovaatioiden ja kestävän energiajärjestelmän alalla. PA\544345.doc 7/38 PE 347.299v01-00

Tarkistus 7 3 artiklan b kohta b) helpottaa yhteisön epäsuotuisten alueiden ja saarialueiden kehitystä ja vähentää niiden eristyneisyyttä ja edistää siten taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamista, Poistetaan. Epäsuotuisia alueita koskevien lisäyhteyksien ottaminen mukaan rajoittaa paikallisten resurssien, kuten uusiutuvan energian tai sähkön ja lämmön yhteistuotannon, kannattavuutta tai poistaa sen kokonaan. Sähköinfrastruktuurien tukeminen maaseutualueilla tai harvaan asutuilla alueilla on ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa, koska se tuhoaa kokonaan työpaikkoja ja talouskehitystä luovien paikallisen uusiutuvien energiamuotojen kannattavuuden. Kysymystä poliittisen tai taloudellisen tuen myöntämisestä infrastruktuurien toteuttamiseen syrjäisillä alueilla ei siis pitäisi esittää etukäteen, vaan siitä pitäisi keskustella järkevästi puolueettomien perusteiden pohjalta. Tarkistus 8 3 artiklan d alakohta d) edistää kestävää kehitystä ja parantaa ympäristönsuojelua erityisesti vähentämällä energian kuljetuksiin ja siirtoon liittyviä ympäristöriskejä. d) lujittaa kestävää kehitystä ja parantaa ympäristönsuojelua erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannon, energiatehokkuuden, energiapalveluiden ja uusiutuvien energiamuotojen alalla sekä vähentämällä energian kuljetuksiin ja siirtoon liittyviä sosiaalisia ja ympäristöriskejä. Vaikuttaa siltä, että komissio perustelee uuden infrastruktuurin rakentamisen periaatetta ympäristönsuojelulla ja kestävällä kehityksellä. Tällainen raskas infrastruktuuri aiheuttaa kuitenkin saastumista ja ennen kaikkea vääristää periaatteessa kilpailua paikallisten hajautettujen energianlähteiden ja kaukana sijaitsevien keskitettyjen energianlähteiden välillä viimeksi mainittujen hyväksi. Hajautettujen energianlähteiden (uusiutuvat energiamuodot tai sähkön ja lämmön yhteistuotanto) etuihin kuuluu juuri se, että ei tarvitse rakentaa siirto- tai jakeluinfrastruktuuria ja samalla parannetaan energiajärjestelmien vakautta ja luotettavuutta. PE 347.299v01-00 8/38 PA\544345.doc

Tarkistus 9 4 artiklan 1 kohdan a alakohta a) energiaverkkojen mukauttaminen ja kehittäminen energian sisämarkkinoiden toiminnan tukemiseksi ja erityisesti pullonkauloja (varsinkin eri maiden välisiä pullonkauloja), ylikuormitusta ja puuttuvia yhteyksiä koskevien ongelmien ratkaiseminen sekä sähkön ja maakaasun sisämarkkinoiden toiminnasta ja Euroopan unionin laajentumisesta aiheutuvien tarpeiden huomioon ottaminen; a) energiaverkkojen mukauttaminen ja kehittäminen energian sisämarkkinoiden toiminnan tukemiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen osuuden lisäämiseksi; Toimitusvarmuus ja yhtenäiset energiamarkkinat eivät ole yhteneviä tavoitteita. Puhuttaessa infrastruktuureista energiamarkkinoiden kasvuun joka koskee ensisijaisesti infrastruktuurin kannattavuutta perustuvaa perustelua ei voi asettaa samalle tasolle kuin toimitusvarmuuden tavoitetta, joka ilmenee ennen kaikkea uusiutuvien energianmuotojen lisäämistä koskevina toimintalinjoina. Tarkistus 10 4 artiklan 3 kohdan a alakohta a) maakaasuverkkojen kehittäminen yhteisön maakaasun kulutustarpeiden täyttämiseksi ja sen kaasuntoimitusjärjestelmien valvomiseksi; a) kaasuverkkojen kehittäminen yhteisön kaasun kulutustarpeiden täyttämiseksi ja sen kaasuntoimitusjärjestelmien valvomiseksi; Maakaasu on korvattu sanalla kaasu, mikä on johdonmukaista 2 artiklan 2 kohdan kanssa. Tarkistus 11 4 artiklan 3 kohdan c alakohta c) olefiinikaasuverkkojen kehittäminen ja integrointi teollisuuden olefiinikaasujen kulutustarpeiden täyttämiseksi yhteisössä. Poistetaan. Kyseessä on yksityiskohta, jonka käsittelyyn ei tarvita omaa artiklaa. PA\544345.doc 9/38 PE 347.299v01-00

Tarkistus 12 5 artiklan a alakohta a) yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittäminen, ensisijaiset hankkeet mukaan luettuina; a) yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittäminen 6 artiklan mukaisesti laadittujen perusteiden mukaisesti; Hankkeen ensisijaisuus määräytyy sovellettaessa valintaperusteita, joista yhteisön toimielimet, erityisesti Euroopan parlamentti, keskustelevat ja päättävät. Oikeuden EU:n tukeen antaa näiden perusteiden soveltaminen, ei se, että komissio tai jäsenvaltio on ottanut hankkeen nimen luetteloon. Tarkistus 13 6 artiklan 1 kohdan 2 alakohta Taloudellisen elinkelpoisuuden arvioinnin on perustuttava kustannus-hyötyanalyysiin, jossa otetaan huomioon kaikki kustannukset ja hyödyt, myös keskipitkällä ja/tai pitkällä aikavälillä, jotka liittyvät ympäristönäkökohtiin, toimitusvarmuuteen sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen. Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka koskevat jonkin jäsenvaltion aluetta, tarvitaan kyseisen jäsenvaltion hyväksyntä. Taloudellisen elinkelpoisuuden arvioinnin on perustuttava kustannus-hyötyanalyysiin, jossa otetaan huomioon kaikki kustannukset ja hyödyt, myös keskipitkällä ja/tai pitkällä aikavälillä, jotka liittyvät ulkoisiin ympäristövaikutuksiin tai muihin ympäristönäkökohtiin, toimitusvarmuuteen sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen. Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka koskevat jonkin jäsenvaltion aluetta, tarvitaan kyseisen jäsenvaltion hyväksyntä. Kaikkien ulkoisten ympäristökustannusten mukaan ottamisen on oltava olennainen osa taloudellisen elinkelpoisuuden arviointia. Tarkistus 14 7 artiklan 3 kohdan a alakohta a) niillä on oltava merkittävä vaikutus sisämarkkinoiden kilpailutoimintaan ja/tai Poistetaan. PE 347.299v01-00 10/38 PA\544345.doc

Käsite "merkittävä vaikutus" on alisteinen määritelmälleen, joka vaihtelee toimijoiden mukaan. Komissio on ottanut käyttöön käsitteen, joka on oikeudellisesti epätarkka ja jota ei voida pitää pätevänä. Tarkistus 15 7 artiklan 3 kohdan b alakohta ja b a alakohta (uusi) b) niiden on parannettava energian toimitusvarmuutta yhteisössä. b) niiden on parannettava energian toimitusvarmuutta yhteisössä ja b a) niiden on lisättävä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, energiatehokkaita palveluita ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Toisaalta ensisijaisten hankkeiden, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia, on oltava myös muiden EU:n energiapolitiikkojen mukaisia (uusiutuvat energianlähteet, sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja/tai energiapalvelut). Tarkistus 16 8 artikla Euroopan etua koskevat hankkeet 1. Edellä 7 artiklassa tarkoitettujen ensisijaisten hankkeiden suunnissa oleva joukko hankkeita, jotka ovat luonteeltaan rajat ylittäviä tai joilla on merkittävä vaikutus eri maiden väliseen siirtokapasiteettiin, määritetään Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi. Nämä hankkeet esitetään liitteessä IV. 2. Kun jäsenvaltiot hakevat hankkeisiin rahoitusta koheesiorahastosta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94 10 artiklan mukaisesti, niiden on asetettava etusijalle hankkeet, jotka on määritetty Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi. 3. Kun jäsenvaltiot hakevat hankkeisiin rahoitusta Euroopan laajuisiin verkkoihin osoitetuista määrärahoista neuvoston Poistetaan. PA\544345.doc 11/38 PE 347.299v01-00

asetuksen (EY) N:o 2236/95 10 artiklan mukaisesti, niiden on asetettava etusijalle hankkeet, jotka on määritetty Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi. 4. Kun jäsenvaltiot hakevat hankkeisiin rahoitusta rakennerahastoista neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 mukaisesti, niiden on asetettava etusijalle hankkeet, jotka on määritetty Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi. 5. Komissio varmistaa, että maat, jotka voivat saada rahoitusta liittymistä edeltävästä rakennepolitiikan välineestä, asettavat etusijalle hankkeet, jotka on määritetty Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi, kun ne hakevat hankkeisiin rahoitusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1267/1999 2 ja 7 artiklan mukaisesti. 6. Jos jonkin Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi määritetyn hankkeen käynnistäminen on viivästynyt tai näyttää viivästyvän merkittävästi, komissio pyytää asianomaisia jäsenvaltioita esittämään viivästyksen syyt kolmen kuukauden kuluessa. Saatuaan vastauksen asianomaisilta jäsenvaltioilta ja tutkittuaan sen komissio voi, ottaen asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaatteen, päättää peruuttaa hankkeelta Euroopan etua koskevan hankkeen aseman. 7. Viiden vuoden kuluttua siitä, kun Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi määritetty hanke tai jokin sen osuus on valmistunut, asianomaisten jäsenvaltioiden on tehtävä arviointi kyseisen hankkeen tai hankkeen osuuden sosioekonomisista ja ympäristövaikutuksista, mukaan luettuna sen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, alueelliseen yhteenkuuluvuuteen ja kestävään kehitykseen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän arvioinnin tulokset. PE 347.299v01-00 12/38 PA\544345.doc

8. Jos hanke on määritetty Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi, asianomaisten jäsenvaltioiden on toteutettava, tarvittaessa kustakin kyseessä olevan hankkeen osuudesta erikseen, koordinoidut arviointija kuulemismenettelyt ennen luvan myöntämistä hankkeeseen. 9. Jos Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi määritettyyn hankkeeseen sisältyy rajat ylittävä osuus, jota ei teknisistä ja rahoituksellisista syistä voida jakaa, asianomaisten kahden jäsenvaltion on toteutettava monikansallinen selvitys rajat ylittävän osuuden arvioimiseksi ja yleisön kuulemiseksi ennen luvan myöntämistä hankkeeseen. 10. Edellä 8 ja 9 kohdassa tarkoitettujen koordinoitujen tai monikansallisten selvitysmenettelyjen soveltaminen ei rajoita velvoitteita, joista on säädetty ympäristönsuojelua ja erityisesti ympäristövaikutusten arviointia koskevassa yhteisön lainsäädännössä. Asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisten koordinoitujen tai monikansallisten selvitysmenettelyjen aloittamisesta sekä niiden tuloksista. Paikallisten elinten ja kansallisten hallitusten kuulemisen ja niiden toteuttaman hyväksymisprosessin ohittaminen ei ole hyväksyttävää, koska se on vastoin EU:n ja sen jäsenvaltioiden hyväksymiä sitoumuksia, kuten Århusin yleissopimukseen kuuluvaa pöytäkirjaa. Lisäksi tällaisen hypoteettisen infrastruktuurien luettelon valitsemista ilman alueiden osallistumista päätöksentekoon tai niiden kuulemista on vaikeampi hyväksyä ilman puolueettomia perusteita. Tarkistus 17 9 artikla Euroopan etua koskevien hankkeiden toteuttaminen 1. Euroopan etua koskevat hankkeet on Poistetaan. PA\544345.doc 13/38 PE 347.299v01-00

toteutettava pikaisesti. Jäsenvaltioiden on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta toimitettava komissiolle näiden hankkeiden toteuttamisaikataulu, jossa annetaan yksityiskohtaiset tiedot a) hanketta koskevan lupaprosessin odotetusta etenemisestä, b) esitutkimus- ja suunnitteluvaiheen aikataulusta, c) hankkeen rakentamisesta ja d) hankkeen käyttöönotosta. 2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain kertomus 1 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden etenemisestä. Jos hanke etenee hitaammin kuin komissiolle toimitetussa aikataulussa on esitetty, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tarkistettu suunnitelma. 3. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Euroopan etua koskeviin hankkeisiin liittyvät lupamenettelyt ovat tehokkaita eivätkä aiheuta tarpeettomia viivästyksiä. Vaikka tekstissä puhutaan kauniisti asianmukaisesta yhteistyöprosessista paikallisten elinten kanssa ja päätöksistä, erityisesti 9 artiklan 3 kohdasta käy ilmi, että tekstin tavoitteena on heikentää demokraattista prosessia. 9 artiklalla voitaisiin perustella se, että jäsenvaltiot määräävät infrastruktuureista vastoin kansalaisten tai paikallisten elinten tahtoa ja näin käytettäisiin "eurooppalaisuutta" tekosyynä demokraattisen prosessin kiertämiselle. Tarkistus 18 10 artikla Eurooppalainen koordinaattori 1. Komissio voi asianomaisia jäsenvaltioita kuultuaan nimetä eurooppalaisen koordinaattorin. Koordinaattori toimii komission nimissä ja Poistetaan. PE 347.299v01-00 14/38 PA\544345.doc

sen lukuun. Koordinaattorin tehtävä koskee yhtä ensisijaista hanketta tai ensisijaisen hankkeen osuutta. Eurooppalaisen koordinaattorin tehtävä voidaan tarvittaessa laajentaa muihin alkuperäiseen hankkeeseen liittyviin ensisijaisiin hankkeisiin. 2. Eurooppalaisen koordinaattorin valintaperusteina käytetään kokemusta yhteisön toimielimistä sekä tietämystä suurten hankkeiden tekniseen, rahoitukselliseen, sosioekonomiseen ja ympäristöarviointiin liittyvistä kysymyksistä. 3. Eurooppalaisen koordinaattorin nimeämispäätöksessä määritellään, kuinka koordinaattori toteuttaa tehtävänsä. 4. Eurooppalainen koordinaattori a) edistää hankkeiden yhteisiä arviointimenetelmiä, neuvoo hankeehdotuksen tekijöitä hankkeiden rahoitusjärjestelyissä ja antaa tarvittaessa lausuntonsa verkkojen toimintaan liittyvistä kysymyksistä; b) antaa komissiolle vuosittain kertomuksen sen hankkeen (niiden hankkeiden) toteuttamisessa saavutetusta edistymisestä, jota (joita) varten hänet on nimetty, sekä uudesta lainsäädännöllisestä tai muusta kehityksestä, joka voi vaikuttaa hankkeen (hankkeiden) ominaispiirteisiin, ja kaikista vaikeuksista ja esteistä, jotka voivat todennäköisesti aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä; c) osallistuu vuoropuheluun verkonhaltijoiden, käyttäjien, alue- ja paikallisviranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa saadakseen kattavamman kuvan siirtopalvelujen kysynnästä, rajoituksista sekä kyseisen infrastruktuurin käytön optimoimiseksi tarvittavista toiminnallisista parametreistä. 5. Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimittava yhteistyössä eurooppalaisen PA\544345.doc 15/38 PE 347.299v01-00

koordinaattorin kanssa ja annettava koordinaattorille tiedot, joita tämä tarvitsee 4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamisessa. 6. Komissio voi pyytää eurooppalaisen koordinaattorin lausuntoa käsitellessään yhteisön rahoitustukea koskevia hakemuksia sellaisista hankkeista tai hankeryhmistä, joita varten koordinaattori on nimetty. Kuten tekstissä ehdotetaan, eurooppalainen koordinaattori perustettaisiin nopeuttamaan infrastruktuurin rakentamista ja perustelemaan demokraattisen prosessin ohittamista. Hänen tehtävänään olisi helpottaa rakentamista ja hän estäisi infrastruktuurin kustannusten ja etujen arviointiprosessin ottamatta huomioon kuulemisten tuloksia. Näin yksi demokraattisen prosessin pääperusteista vääristyisi. Tarkistus 19 15 artiklan 2 kohta Kertomuksessa kiinnitetään huomiota liitteessä II olevassa 1, 2 ja 7 kohdassa mainittujen rajat ylittäviä yhteyksiä koskevien ensisijaisten hankkeiden toteuttamiseen ja edistymiseen sekä niiden rahoitusta koskeviin yksityiskohtiin erityisesti yhteisön rahoitustuen osalta. Kertomuksessa kiinnitetään huomiota liitteessä II olevassa 1, 2 ja 7 kohdassa mainittujen rajat ylittäviä yhteyksiä koskevien ensisijaisten hankkeiden toteuttamiseen ja edistymiseen, niiden vaikututukseen uusiutuvien energiamuotojen käyttöön sekä niiden rahoitusta koskeviin yksityiskohtiin erityisesti yhteisön rahoitustuen osalta. Komission kertomuksessa on myös arvioitava suorat ja epäsuorat vaikutukset uusiutuvien energiamuotojen kehitykseen. EUROOPAN LAAJUISET ENERGIAVERKOT Tarkistus 20 Liite I EUROOPAN LAAJUISET ENERGIAVERKOT 7 artiklassa määritellyt ensisijaiset hankkeet 7 artiklassa määritellyt ensisijaiset hankkeet PE 347.299v01-00 16/38 PA\544345.doc

SÄHKÖVERKOT EL.1. Ranska Belgia Alankomaat Saksa: Sähköverkon vahvistaminen Benelux-maiden läpi kulkevien sähkövirtojen ylikuormituksen ratkaisemiseksi EL.2. Ranskan, Itävallan, Slovenian ja Sveitsin vastaiset Italian raja-alueet: Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen EL.3. Ranska Espanja Portugali: Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen näiden maiden välillä ja Iberian niemimaalla sekä runkoverkon kehittäminen saarialueilla EL.4. Kreikka Balkanin maat UCTEverkko: Sähköinfrastruktuurin kehittäminen Kreikan liittämiseksi UCTEverkkoon ja Kaakkois-Euroopan sähkömarkkinoiden mahdollistamiseksi EL.5. Yhdistynyt kuningaskunta Manner-Eurooppa ja Pohjois-Eurooppa: Yhteenliittämiskapasiteetin rakentaminen ja/tai lisääminen ja mahdollinen rannikon edustalla tuotettavan tuulienergian liittäminen EL.6. Irlanti Yhdistynyt kuningaskunta: Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen ja mahdollinen rannikon edustalla tuotettavan tuulienergian liittäminen EL.7. Tanska Saksa Itämeren reunaalueet (Baltic Ring, mukaan luettuina Norja Ruotsi Suomi Tanska Saksa Puola Baltian maat Venäjä): Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen ja mahdollinen rannikon edustalla tuotettavan tuulienergian liittäminen EL.8. Saksa Puola Tšekki Slovakia Itävalta Unkari Slovenia: Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen EL.9. Välimeren alueen jäsenvaltiot Välimeren reuna-alueet (Mediterranean Electricity Ring): Yhteenliittämiskapasiteetin lisääminen Välimeren alueen jäsenvaltioiden sekä PA\544345.doc 17/38 PE 347.299v01-00

Marokon, Algerian, Tunisian, Libyan, Egyptin, Lähi-idän maiden ja Turkin välillä KAASUVERKOT NG.1. Yhdistynyt kuningaskunta pohjoinen Manner-Eurooppa, mukaan luettuina Alankomaat, Tanska ja Saksa Puola Liettua Latvia Viro Suomi Venäjä: North Transgas - maakaasuputkisto ja Jamal Eurooppa - maakaasuputkisto, joilla yhdistetään eräät Euroopan tärkeimmistä kaasulähteistä, parannetaan verkkojen yhteentoimivuutta ja parannetaan toimitusvarmuutta NG.2. Algeria Espanja Italia Ranska pohjoinen Manner-Eurooppa: Uusien maakaasuputkistojen rakentaminen Algeriasta Espanjaan, Ranskaan ja Italiaan sekä kapasiteetin lisäys Espanjan, Italian ja Ranskan verkoissa ja näiden verkkojen välillä NG.3. Kaspianmeren maat Lähi-itä Euroopan unioni: Uudet maakaasuputkistot uusilta kaasukentiltä Euroopan unioniin, mukaan luettuina Turkin ja Kreikan, Kreikan ja Italian sekä Turkin ja Itävallan väliset maakaasuputkistot NG.4. Nesteytetyn maakaasun vastaanottoasemat Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa, Italiassa ja Puolassa: Toimituslähteiden ja verkon syöttökohtien monipuolistaminen, mukaan luettuna nesteytetyn maakaasun vastaanottoasemien yhteydet siirtoverkkoon NG.5. Maanalaiset maakaasuvarastot Espanjassa, Portugalissa, Italiassa, Kreikassa ja Itämeren alueen maissa: Kapasiteetin lisääminen Espanjassa, Italiassa ja Itämeren alueen maissa sekä ensimmäisten varastojen rakentaminen Portugalissa ja Kreikassa NG.6. Välimeren alueen jäsenvaltiot itäisen Välimeren kaasurengas: Maakaasuputkistojen rakentaminen ja PE 347.299v01-00 18/38 PA\544345.doc

kapasiteetin lisääminen Välimeren alueen jäsenvaltioiden sekä Libyan, Egyptin, Jordanian, Syyrian ja Turkin välillä. Tässä liitteessä mainituilla ensisijaisilla hankkeilla on erittäin laajat vaikutukset. Tällaisen liitteen sisältö voidaan siis hyväksyä ainoastaan, jos kaikki yhteisön toimielimet ovat hyväksyneet luetteloon ottamista koskevat valintaperusteet. Tarkistus 21 Liite II EUROOPAN LAAJUISET ENERGIAVERKOT 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteistä etua koskevien hankkeiden lisäarviointiperusteet SÄHKÖVERKOT 1. Sähköverkkojen kehittäminen saarialueilla, eristyneillä alueilla, syrjäseutualueilla ja erittäin syrjäisillä alueilla edistämällä samalla energialähteiden monipuolistamista ja lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä tarvittaessa näiden alueiden sähköverkkojen liittäminen muihin verkkoihin. Irlanti Yhdistynyt kuningaskunta (Wales) Kreikka (saaret) Italia (Sardinia) Ranska (Korsika) Italia (manner) Yhteydet saarialueilla, mukaan luettuina yhteydet mantereelle Yhteydet Ranskan, Espanjan ja Portugalin erittäin syrjäisillä alueilla 2. Sellaisten sähköverkkoyhteyksien kehittäminen jäsenvaltioiden välillä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden toiminnan helpottamiseksi ja sähköverkkojen toiminnan luotettavuuden ja varmuuden EUROOPAN LAAJUISET ENERGIAVERKOT 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteistä etua koskevien hankkeiden lisäarviointiperusteet PA\544345.doc 19/38 PE 347.299v01-00

varmistamiseksi. Ranska Belgia Alankomaat Saksa Ranska Saksa Ranska Italia Ranska Espanja Portugali Espanja Suomi Ruotsi Suomi Viro Latvia Liettua Itävalta Italia Italia Slovenia Itävalta Italia Slovenia Unkari Saksa Puola Saksa Puola Tšekki Slovakia Unkari Puola Liettua Irlanti Yhdistynyt kuningaskunta (Pohjois-Irlanti) Itävalta Saksa Alankomaat Yhdistynyt kuningaskunta Saksa Tanska Ruotsi Kreikka Italia 3. Jäsenvaltioiden sisäisten verkkoyhteyksien kehittäminen, jos se on tarpeen jäsenvaltioiden välisten yhteenliitettyjen verkkojen käytön, sisämarkkinoiden toiminnan tai uusiutuvien energialähteiden verkkoon liittämisen kannalta. Kaikki jäsenvaltiot 4. Sellaisten verkkoyhteyksien kehittäminen yhteisön ulkopuolisten maiden ja erityisesti unionin jäseniksi ehdolla olevien maiden kanssa, jotka parantavat osaltaan sähköverkkojen yhteentoimivuutta, luotettavuutta ja varmuutta tai Euroopan yhteisön sähkönsaantimahdollisuuksia. Saksa Norja PE 347.299v01-00 20/38 PA\544345.doc

Alankomaat Norja Ruotsi Norja Yhdistynyt kuningaskunta Norja Itämeren reuna-alueet (Baltic Electricity Ring): Saksa Puola Valko-Venäjä Venäjä Liettua Latvia Viro Suomi Ruotsi Norja Tanska Norja Ruotsi Suomi Venäjä Välimeren reuna-alueet (Mediterranean Electricity Ring): Ranska Espanja Marokko Algeria Tunisia Libya Egypti Lähi-idän maat Turkki Kreikka Italia Kreikka Turkki Italia Sveitsi Mustanmeren reuna-alueet (Black Sea Electricity Ring): Venäjä Ukraina Romania Bulgaria Turkki Georgia 5. Toimet, joilla parannetaan yhteenliitettyjen sähköverkkojen toimintaa sisämarkkinoilla, ja erityisesti toimet, joilla pyritään määrittämään pullonkauloja ja puuttuvia yhteyksiä, kehittämään ratkaisuja ylikuormitusongelmaan sekä mukauttamaan sähköverkkoihin liittyviä ennustemenetelmiä ja verkkojen käyttömenetelmiä. Erityisesti sähköverkkojen rajatylittävien pullonkaulojen ja puuttuvien yhteyksien määrittäminen. Ratkaisujen kehittäminen sähkövirtojen hallintaan, jotta voidaan hoitaa sähköverkkojen ylikuormitusongelmat. Sähköverkkoihin liittyvien ennustemenetelmien ja verkkojen käyttömenetelmien mukauttaminen sähkön sisämarkkinoiden toiminnan ja uusiutuvien energialähteiden merkittävän käyttöosuuden edellyttämällä tavalla. KAASUVERKOT 6. Maakaasun käyttöönotto uusilla alueilla, pääasiassa saarialueilla, eristyneillä PA\544345.doc 21/38 PE 347.299v01-00

alueilla, syrjäseutualueilla ja erittäin syrjäisillä alueilla, sekä maakaasuverkkojen kehittäminen näillä alueilla. Yhdistynyt kuningaskunta (Pohjois- Irlanti) Irlanti Espanja Portugali Kreikka Ruotsi Tanska Italia (Sardinia) Ranska (Korsika) Kypros Malta Ranskan, Espanjan ja Portugalin erittäin syrjäiset alueet 7. Maakaasuyhteyksien kehittäminen, jotta täytettäisiin sisämarkkinoiden tarpeet tai parannettaisiin toimitusvarmuutta, erillisten maakaasuverkkojen liittäminen mukaan luettuna. Irlanti Yhdistynyt kuningaskunta Ranska Espanja Ranska Sveitsi Portugali Espanja Itävalta Saksa Itävalta Unkari Itävalta Unkari Slovakia Puola Itävalta Italia Kreikka muut Balkanin maat Itävalta Unkari Romania Bulgaria Kreikka Turkki Ranska Italia Kreikka Italia PE 347.299v01-00 22/38 PA\544345.doc

Itävalta Tšekki Saksa Tšekki Itävalta Italia Itävalta Slovenia Kroatia Yhdistynyt kuningaskunta Alankomaat Saksa Saksa Puola Tanska Yhdistynyt kuningaskunta Tanska Saksa Ruotsi 8. Nesteytetyn maakaasun vastaanottokapasiteetin ja maakaasun varastointikapasiteetin lisääminen kysynnän tyydyttämiseksi sekä kaasuntoimitusjärjestelmien valvomiseksi ja maakaasun hankintalähteiden ja toimitusreittien monipuolistaminen. Kaikki jäsenvaltiot 9. Maakaasun siirtokapasiteetin (toimitusputkistojen) lisääminen kysynnän tyydyttämiseksi sekä maakaasun sisäisten ja ulkoisten hankintalähteiden ja toimitusreittien monipuolistamiseksi Pohjoinen kaasuverkko: Norja Tanska Saksa Ruotsi Suomi Venäjä Baltian maat Puola Algeria Espanja Ranska Venäjä Ukraina EU Venäjä Valko-Venäjä Ukraina EU Venäjä Valko-Venäjä EU Venäjä Itämeri Saksa Libya Italia Tunisia Libya Italia Kaspianmeren maat EU Venäjä Ukraina Moldavia Romania Bulgaria Kreikka muut Balkanin maat Venäjä Ukraina Slovakia Unkari Slovenia Italia Alankomaat Saksa Sveitsi Italia PA\544345.doc 23/38 PE 347.299v01-00

Belgia Ranska Sveitsi Italia Tanska (Ruotsi) Puola Norja Venäjä EU Irlanti Algeria Italia Ranska Lähi-itä itäisen Välimeren kaasurengas EU 10. Toimet, joilla parannetaan yhteenliitettyjen maakaasuverkkojen toimintaa sisämarkkinoilla ja kauttakulkumaissa, ja erityisesti toimet, joilla pyritään määrittämään pullonkaulat ja puuttuvat yhteydet, kehittämään ratkaisuja ylikuormitusongelmaan sekä mukauttamaan maakaasuverkkoihin liittyviä ennustemenetelmiä ja verkkojen tehokkaita ja turvallisia käyttömenetelmiä. Erityisesti maakaasuverkkojen rajatylittävien pullonkaulojen ja puuttuvien yhteyksien määrittäminen. Ratkaisujen kehittäminen maakaasuvirtojen hallintaan, jotta voidaan hoitaa kaasuverkkojen ylikuormitusongelmat. Maakaasuverkkoja koskevien ennustemenetelmien ja verkkojen käyttömenetelmien mukauttaminen sisämarkkinoiden toiminnan edellyttämällä tavalla. Maakaasuverkkojen yleisen suorituskyvyn, turvallisuuden ja varmuuden parantaminen kauttakulkumaissa. 11. Olefiinikaasujen siirtokapasiteetin kehittäminen ja integrointi sisämarkkinoiden kysynnän tyydyttämiseksi. Kaikki jäsenvaltiot PE 347.299v01-00 24/38 PA\544345.doc

Liite II ei vastaa otsikkoaan "yhteistä etua koskevien hankkeiden lisäarviointiperusteet". Se on ainoastaan tukikelpoisten hankkeiden "toivomusluettelo". Liitteen sisältö viittaa siihen, että nykyinen teksti sisältää puolueettomat perusteet, jotka koskevat tällaisten hankkeiden rahoitusta julkisin varoin. Näin ei kuitenkaan ole. Liitteeseen on ehdottomasti sisällyttävä tukikelpoisuutta koskevat puolueettomat lisäarviointiperusteet, jotka kaikkien yhteisön toimielinten on hyväksyttävä. Tarkistus 22 Liite III EUROOPAN LAAJUISET ENERGIAVERKOT Liitteessä II esitettyjen perusteiden mukaisesti määritetyt yhteistä etua koskevat hankkeet ja niiden eritelmät SÄHKÖVERKOT 1. Sähköverkkojen kehittäminen eristyksissä olevilla alueilla 1.1 Merenalainen kaapeli Irlanti Wales (UK) 1.2 Ipiros (EL) Puglia (I) -yhteyden vahvistaminen 1.3 Etelä-Kykladien (EL) liittäminen 1.4 Faialin, Picon ja São Jorgen saarten (Azorit, P) välinen 30 kv:n vedenalainen yhteys 1.5 Terceiran, Faialin ja S. Miguelin (Azorit, P) kantaverkon yhdistäminen ja vahvistaminen 1.6 Madeiran (P) kantaverkon yhdistäminen ja vahvistaminen 1.7 Merenalainen kaapeli Sardinia (I) Italian mannermaa 1.8 Vedenalainen kaapeli Korsika (F) Italia 1.9 Yhteys Italian mannermaa Sisilia (I) 1.10 Sorgente (I) Rizziconi (I) -yhteyden kaksinkertaistaminen EUROOPAN LAAJUISET ENERGIAVERKOT Liitteessä II esitettyjen perusteiden mukaisesti määritetyt yhteistä etua koskevat hankkeet ja niiden eritelmät PA\544345.doc 25/38 PE 347.299v01-00

1.11 Baleaarien saariryhmän ja Kanariansaarten (E) uudet yhteydet 2. Jäsenvaltioiden välisten sähköverkkoyhteyksien kehittäminen 2.1 Moulaine (F) Aubange (B) -linja 2.2 Avelin (F) Avelgem (B) -linja 2.3 Vigy (F) Marlenheim (F) -linja 2.4 Vigy (F) Uchtelfangen (D) -linja 2.5 La Prazin (F) vaihemuuntaja 2.6 Kapasiteetin lisääminen Ranskan ja Italian välisten nykyisten yhteyksien avulla 2.7 Ranskan ja Italian välinen uusi yhteys 2.8 Uusi Ranskan ja Espanjan välinen yhteys Pyreneiden halki 2.9 Ranskan ja Espanjan välinen Pyreneiden itäosan yhteys 2.10 Pohjois-Portugalin ja Luoteis- Espanjan väliset yhteydet 2.11 Sines (P) Alqueva (P) Balboa (E) - linja 2.12 Valdigem (P) Douro Internacional (P) Aldeadávila (E) linja ja Douro Internacionalin laitos 2.13 Suomen ja Ruotsin väliset Pohjanlahden pohjoispuolen yhteydet 2.14 Lienz (A) Cordignano (I) -linja 2.15 Uusi Italian ja Itävallan välinen yhteys Brennerin solassa 2.16 Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen yhteys 2.17 St Peter (A) Isar (D) -linja 2.18 Kaakkois-Englannin ja Alankomaiden keskiosan välinen merenalainen kaapeli 2.19 Tanskan ja Saksan välisten yhteyksien vahvistaminen, esim. Kasso Hampuri - linja 2.20 Tanskan ja Ruotsin välisten yhteyksien vahvistaminen PE 347.299v01-00 26/38 PA\544345.doc

3. Jäsenvaltioiden sisäisten sähköverkkoyhteyksien kehittäminen 3.1 Yhteydet Tanskan itä-länsiakselilla: Tanskan läntisen verkon (UCTE) ja itäisen verkon (NORDEL) liittäminen 3.2 Yhteydet Tanskan pohjoinen eteläakselilla 3.3 Uudet yhteydet Pohjois-Ranskassa 3.4 Uudet yhteydet Lounais-Ranskassa 3.5 Trino Vercellese Lacchiarelle -linja (I) 3.6 Turbigo Rho-Bovisio -linja (I) 3.7 Voghera La Casella -linja (I) 3.8 S. Fiorano Nave -linja (I) 3.9 Venetsia Nord Cordignano -linja (I) 3.10 Redipuglia Udine Ovest -linja (I) 3.11 Uudet yhteydet Italian itälänsiakselilla 3.12 Tavarnuzze Casallina -linja (I) 3.13 Tavarnuzze Santa Barbara -linja (I) 3.14 Rizziconi Feroleto Laino -linja (I) 3.15 Uudet yhteydet Italian pohjoiseteläakselilla 3.16 Italian verkkoon tehtävät muutokset uusiutuvien energialähteiden liittämisen helpottamiseksi 3.17 Italian uudet tuulivoimayhteydet 3.18 Uudet yhteydet Espanjan pohjoisakselilla 3.19 Uudet yhteydet Espanjan Välimeriakselilla 3.20 Uudet yhteydet Galicia Keski- Espanja akselilla (E) 3.21 Uudet yhteydet Keski-Espanja Aragonia akselilla (E) 3.22 Uudet yhteydet Aragonia Itä- Espanja akselilla (E) PA\544345.doc 27/38 PE 347.299v01-00

3.23 Uudet yhteydet Andalusiassa (E) 3.24 Pedralva Riba d'ave -linja (P) ja Pedralva 3.25 Recarei Valdigem -linja (P) 3.26 Picote Pocinho -linja (P) (parannus) 3.27 Nykyiseen Pego (P) Cedillo (E) / Falagueira (P) -linjaan ja Falagueiran laitokseen tehtävät muutokset 3.28 Pego Batalha -linja (P) ja Batalhan laitos 3.29 Sines Ferreira do Alentejo I -linja (P) (parannus) 3.30 Portugalin uudet tuulivoimayhteydet 3.31 Pereiros Zêzere Santarêm -linjat (P) ja Zêzere 3.32 Batalha Rio Maior I ja II linjat (P) (parannus) 3.33 Carrapatelo Mourisca -linja (P) (parannus) 3.34 Valdigem Viseu Anadia -linja (P) 3.35 Nykyisen Rio Maior Palmela-linjan poikkeama Ribatejoon (P) ja Ribatejon laitos 3.36 Tessalonikin, Lamian ja Patran (EL) sähköasemat ja yhdyslinjat 3.37 Evian, Lakonian ja Traakian (EL) alueiden yhteydet 3.38 Kreikan mannermaan syrjäisten alueiden olemassa olevien yhteyksien vahvistaminen 3.39 Tynagh Cashla -linja (IRL) 3.40 Flagford East Sligo -linja (IRL) 3.41 Espanjan koillis- ja länsiosan yhteydet, erityisesti tuulivoimaloiden liittämiseksi verkkoon 3.42 Yhteydet Baskimaassa, Aragoniassa ja Navarrassa (E) 3.43 Yhteydet Galiciassa (E) PE 347.299v01-00 28/38 PA\544345.doc

3.44 Keski-Ruotsin yhteydet 3.45 Etelä-Ruotsin yhteydet 3.46 Lyypekki/Siems Görries -linja (D) 3.47 Lyypekki/Siems Krümmel -linja (D) 3.48 Pohjois-Irlannin sisäiset yhteydet, jotka liittyvät Pohjois-Irlannin ja Irlannin verkkojen välisiin yhteyksiin 3.49 Yhdistyneen kuningaskunnan luoteisosan yhteydet 3.50 Skotlannin ja Englannin yhteydet ja uusiutuvien energialähteiden laajempi käyttö sähköntuotannossa 3.51 Uudet tuulivoimayhteydet Belgian rannikolla 3.52 Borsselen ala-asema (NL) 3.53 Reaktiivisen tehon korvauslaitteiston käyttöönotto (NL) 3.54 St. Peter Tauern -linja (A) 3.55 Südburgenland Kainachtal -linja (A) 4. Sähköverkkoyhteyksien kehittäminen yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa 4.1 Neuenhagen (D) Vierraden (D) Kraœnik (PL) -linja 4.2 Brunsbüttel (D) Etelä-Norja -yhteys 4.3 S. Fiorano (I) Robbia (CH) -linja 4.4 Uusi yhteenliitäntä Italia Sveitsi 4.5 Filippi (EL) Maritsa 3 (Bulgaria) - linja 4.6 Amintaio (EL) Bitola (entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia) -linja 4.7 Kardia (EL) Elbasan (Albania) -linja 4.8 Elbasan (Albania) Podgorica (Serbia ja Montenegro) -linja 4.9 Mostarin (Bosnia ja Hertsegovina) sähköasema ja yhdyslinjat 4.10 Ernestinovon (Kroatia) ala-asema ja yhdyslinjat 4.11 Uudet yhteydet Kreikan sekä PA\544345.doc 29/38 PE 347.299v01-00

Albanian, Bulgarian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välillä 4.12 Filippi (EL) Hamidabad (EL) -linja 4.13 Koillis/Itä-Englannin ja Norjan eteläosan välinen merenalainen kaapeli 4.14 Eemshaven (NL) Feda (NO) -yhteys 4.15 Etelä-Espanjan ja Marokon välinen merenalainen kaapeli (olemassa olevan yhteyden vahvistaminen) 4.16 Itämeren reuna-alueen yhteydet (Baltic Electricity Ring): Saksa Puola Venäjä Viro Latvia Liettua Ruotsi Suomi Tanska Valko-Venäjä 4.17 Etelä-Suomi Venäjä-yhteydet 4.18 Saksa Puola Liettua Valko- Venäjä Venäjä-yhteys (itä länsisuurtehoyhteys) 4.19 Puola Liettua yhteys 4.20 Suomen ja Viron välinen merenalainen kaapeli 4.21 Uudet yhteydet Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan välillä 4.22 Uudet yhteydet Keski-Ruotsin ja Keski-Norjan välillä 4.23 Borgvik (S) Hoesle (NO) Oslon alue -linja 4.24 UCTE- ja CENTREL-verkkojen väliset uudet yhteydet 4.25 UCTE- ja/tai CENTREL-verkon ja Balkanin maiden väliset uudet yhteydet 4.26 Laajennetun UCTE-verkon ja Valko- Venäjän, Venäjän ja Ukrainan väliset yhteydet ja liitoskohta, mukaan luettuna aiemmin Itävallan ja Unkarin, Itävallan ja Tšekin sekä Saksan ja Tšekin välillä toimineiden HVDC-muuntoasemien uudelleensijoitus 4.27 Mustanmeren reuna-alueen yhteydet (Black Sea Electricity Ring): Venäjä Ukraina Romania Bulgaria Turkki PE 347.299v01-00 30/38 PA\544345.doc

Georgia 4.28 Mustanmeren alueen uudet yhteydet, jotta laajennettu UCTE-verkko toimisi yhdessä kyseisten maiden verkkojen kanssa 4.29 Välimeren reuna-alueen yhteydet (Mediterranean Electricity Ring): Ranska Espanja Marokko Algeria Tunisia Libya Egypti Lähi-idän maat Turkki Kreikka Italia 4.30 Etelä-Espanjan ja Luoteis-Algerian välinen merenalainen kaapeli 4.31 Italian ja Algerian välinen merenalainen kaapeli 4.32 Barentsinmeren alueen uudet yhteydet 4.33 Joustavien vaihtoehtoisten virransiirtojärjestelmien asennus Italian ja Slovenian välille 4.34 Uusi yhteenliitäntä Italia Slovenia 4.35 Italian ja Kroatian välinen merenalainen kaapeli 4.36 Tanskan ja Norjan välisten verkkoyhteyksien parantaminen 5. Toimet, joilla parannetaan yhteenliitettyjen sähköverkkojen toimintaa sisämarkkinoilla (Eritelmiä ei ole vielä määritelty.) KAASUVERKOT 6. Maakaasun käyttöönotto uusilla alueilla 6.1 Kaasuverkon rakentaminen Belfastista Pohjois-Irlannin luoteisaluetta kohti ja tarvittaessa Irlannin länsirannikolle 6.2 Nesteytetyn maakaasun terminaali Teneriffan Santa Cruzissa, Kanarian saaret (E) 6.3 Nesteytetyn maakaasun terminaali Gran Canarian las Palmasissa (E) 6.4 Nesteytetyn maakaasun terminaali Madeiralla (P) 6.5 Kaasuverkon kehittäminen Ruotsissa 6.6 Baleaarien saariryhmän (E) ja PA\544345.doc 31/38 PE 347.299v01-00

Manner-Espanjan välinen yhteys 6.7 Korkeapainehaara Traakiaan (EL) 6.8 Korkeapainehaara Korinttiin (EL) 6.9 Korkeapainehaara Luoteis-Kreikkaan (EL) 6.10 Lollandin ja Falsterin saarten (DK) yhteys 7. Maakaasuyhteyksien kehittäminen, jotta täytettäisiin sisämarkkinoiden tarpeet tai parannettaisiin toimitusvarmuutta, erillisten maakaasuverkkojen liittäminen mukaan luettuna 7.1 Yksi uusi kaasuyhdysjohto Irlannin ja Skotlannin välille 7.2 Pohjoinen eteläyhteys, mukaan lukien Dublin Belfast -johto 7.3 Lacq (F) Calahorra (E) -kaasujohdon kompressointiasema 7.4 Lussagnet (F) Bilbao (E) -kaasujohto 7.5 Perpignan (F) Barcelona (E) - kaasujohto 7.6 Niiden kaasujohtojen siirtokapasiteetin lisääminen, jotka tuovat kaasua Portugaliin Etelä-Espanjan kautta ja Galiciaan ja Asturiasiin Portugalin kautta 7.7 Puchkirchen (A) Burghausen (D) - kaasujohto 7.8 Andorf (A) Simbach (D) -kaasujohto 7.9 Wiener Neustadt (A) Sopron (HU) - kaasujohto 7.10 Bad Leonfelden (D) Linz (A) - kaasujohto 7.11 Luoteis-Kreikka Elbasan (AL) - kaasujohto. 7.12 Kreikka Italia-yhdysjohto 7.13 Pääkaasuputken kompressointiasema Kreikassa 7.14 Itävallan ja Tšekin verkkojen liittäminen toisiinsa PE 347.299v01-00 32/38 PA\544345.doc

7.15 Kaasunsiirtoväylä Kaakkois- Euroopassa Kreikan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Serbia ja Montenegro, Bosnia ja Hertsegovinan, Kroatian, Slovenian ja Itävallan kautta 7.16 Kaasunsiirtoväylä Itävallan ja Turkin välillä Unkarin, Romanian ja Bulgarian kautta 7.17 Yhdysjohdot Yhdistyneen kuningaskunnan, Alankomaiden ja Saksan välillä, jotka yhdistävät Luoteis-Euroopan tärkeimmät kaasukentät ja markkinat 7.18 Koillis-Saksan (Berliinin alue) ja Luoteis-Puolan (Szczecinin alue) välinen yhteys ja Schmölln Lubmin-haara (D, Greifswaldin alue) 7.19 Pohjanmeren offshore-laitosten yhteenliittäminen tai Tanskan offshorelaitosten liittäminen Yhdistyneen kuningaskunnan onshore-laitoksiin 7.20 Siirtokapasiteetin lisääminen Ranskan ja Italian välillä 7.21 Itämeren alueen kaasuyhdysputki Tanskan, Saksan ja Ruotsin välillä 8. Nesteytetyn maakaasun vastaanottokapasiteetin ja maakaasun varastointikapasiteetin lisääminen 8.1 Nesteytetyn maakaasun terminaali Le Verdon-sur-merissä (F, uusi terminaali) ja kaasujohto Lussagnet'n (F) varastoon 8.2 Nesteytetyn maakaasun terminaali Fossur-merissä (F) 8.3 Nesteytetyn maakaasun terminaali Huelvassa (E), vanhan terminaalin laajennus 8.4 Nesteytetyn maakaasun terminaali Cartagenassa (E), vanhan terminaalin laajennus 8.5 Nesteytetyn maakaasun terminaali Galiciassa (E), uusi terminaali 8.6 Nesteytetyn maakaasun terminaali Bilbaossa (E), uusi terminaali PA\544345.doc 33/38 PE 347.299v01-00

8.7 Nesteytetyn maakaasun terminaali Valencian alueella (E), uusi terminaali 8.8 Nesteytetyn maakaasun terminaali Barcelonassa (E), vanhan terminaalin laajennus 8.9 Nesteytetyn maakaasun terminaali Sinesissä (P), uusi terminaali 8.10 Nesteytetyn maakaasun terminaali Revithoussassa (EL), vanhan terminaalin laajennus 8.11 Nesteytetyn maakaasun terminaali Adrianmeren pohjoisrannikolla (I) 8.12 Nesteytetyn maakaasun offshoreterminaali Adrianmeren pohjoisosassa (I) 8.13 Nesteytetyn maakaasun terminaali Adrianmeren etelärannikolla (I) 8.14 Nesteytetyn maakaasun terminaali Joonianmeren rannikolla (I) 8.15 Nesteytetyn maakaasun terminaali Tyrrhenan rannikolla (I) 8.16 Nesteytetyn maakaasun terminaali Ligurian rannikolla (I) 8.17 Nesteytetyn maakaasun terminaali Zeebrugge/Dudzelessä (B, vanhan terminaalin laajennus) 8.18 Nesteytetyn maakaasun terminaali Isle of Grainilla, Kentissä (UK) 8.19 Nesteytetyn maakaasun toisen terminaalin rakentaminen Kreikassa 8.20 Maanalaisten kaasun varastointilaitosten kehittäminen Irlannissa 8.21 Varasto Etelä-Kavalassa (EL), ehtyneen offshore-kaasukentän muuntaminen 8.22 Varasto Lussagnet'ssa (F, vanhan laitoksen laajennus) 8.23 Varasto Pecoradessa (F, ehtyneen öljykentän muuntaminen) 8.24 Varasto Elsassin alueella (F, kehittäminen suolamuodostumiin) PE 347.299v01-00 34/38 PA\544345.doc

8.25 Varasto Keski-Ranskan alueella (F, pohjaveden pinnan kehittäminen) 8.26 Espanjan (uudet) varastot pohjoinen eteläakselilla: Kantabriassa, Aragoniassa, Kastilia Leónissa, Kastilia La Manchassa ja Andalusiassa 8.27 Espanjan (uudet) varastot Välimeriakselilla: Kataloniassa, Valenciassa ja Murciassa 8.28 Varasto Carriçossa (P, uusi) 8.29 Varasto Loenhoutissa (B, vanhan laitoksen laajennus) 8.30 Varasto Stenlillessä (DK) ja Lille Torupissa (DK, vanhan laitoksen laajennus) 8.31 Varasto Tønderissa (DK, uusi laitos) 8.32 Varasto Puchkirchenissä (A, vanhan laitoksen laajennus), johon kuuluu kaasujohto Penta West -verkkoon Andorfin (A) lähellä 8.33 Varasto Baumgartenissa (A, uusi) 8.34 Varasto Haidachissa (A, uusi), johon kuuluu kaasujohto Euroopan kaasurunkoverkkoon 8.35 Maanalaisten kaasun varastointilaitosten rakentaminen Italiassa 9. Kaasunsiirtokapasiteetin (kaasunjakeluverkot) lisääminen 9.1 Yhteyksien luominen ja kehittäminen, pohjoinen kaasuverkko: Norja Tanska Saksa Ruotsi Suomi Venäjä Baltian maat Puola 9.2 Keski-Pohjolan kaasujohto: Norja, Ruotsi, Suomi 9.3 Pohjois-Euroopan kaasujohto: Venäjä, Itämeri, Saksa 9.4 Kaasujohto Venäjältä Saksaan Latvian, Liettuan ja Puolan kautta, mukaan luettuna maanalaisten kaasun varastointilaitosten rakentaminen Latviaan PA\544345.doc 35/38 PE 347.299v01-00