LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2017

LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2017

Päivämäärä 14.9.2018 Raportinnimi Vesijärven tila vuonna 2017 Viite 1510024221 Tilaaja Lahti Aqua Oy / Aqua Palvelu Oy Lahti Energia Oy Laatija Paula Jäntti, limnologi, FM Eurofins Environment Testing / Eurofins Nab Labs Oy Hyväksyjä Sari Luste, Ympäristökemisti, FT Eurofins Environment Testing / Eurofins Nab Labs Oy Jakelu Aqua Palvelu Oy / Hannu Mustonen, hannu.mustonen@lahtiaqua.fi Aqua Palvelu Oy / Anni Meiseri, anni.meiseri@lahtiaqua.fi Lahti Aqua Oy / Jouni Lillman, jouni.lillman@lahtiaqua.fi Aqua Palvelu Oy / Janne Mäki-Petäjä, janne.maki.petaja@lahtiaqua.fi Lahti Energia Oy / Eeva Lillman, eeva.lillman@lahtienergia.fi Lahden ympäristöpalvelut / Ismo Malin, ismo.malin@lahti.fi Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / kirjaamo.hame@ely-keskus.fi Suomen ympäristökeskus YT-yksikkö / kirjaamo.syke@ymparisto.fi

LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2017 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TARKKAILUOHJELMA JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN 1 2.1 Tarkkailuohjelma 1 2.2 Yhteenvetoraportti 5 3. MUU SEURANTA JA KUNNOSTUSTOIMET 5 3.1 Vesijärven hapetuksen toteutuminen 5 3.2 Automaattiasemien aineisto 5 4. SÄÄOLOT 6 4.1 Sää 2017 6 5. KYMIJÄRVEN VOIMALAITOSTEN TOIMINTATIEDOT 7 6. LAHTI AQUA OY:N HUUHTELU- JA LAIMENNUSVEDEN OTTO 8 7. ENONSELKÄ 9 7.1 Yleinen vedenlaatu 9 7.2 Happitilanne 10 7.3 Ravinnepitoisuudet Enonselällä 11 7.3.1 Fosfori 11 7.3.2 Enonselän tilavuuspainotettu fosforipitoisuus 11 7.3.3 Typpi 11 7.3.4 Enonselän tilavuuspainotettu typpipitoisuus 12 7.4 Enonselän levätuotanto ja rehevyys 12 7.4.1 Lankiluodon kasviplankton vuosina 2013-2017 13 7.4.2 Lajisto vuonna 2017 14 7.4.3 Enonselän automaattiasemien mittausaineisto 14 8. KOMONSELKÄ 15 8.1 Yleinen vedenlaatu ja happitilanne 15 8.2 Komonselän levätuotanto ja rehevyys 15 8.3 Kasviplankton Komonselän Pirttiniemessä vuosina 2013-2017 16 8.3.1 Lajisto vuonna 2017 16 9. KAJAANSELKÄ 19 9.1 Vaaniansalmi 19 9.2 Kajaanselän yleinen vedenlaatu 19 9.3 Happitilanne ja sisäinen kuormitus 19 9.4 Ravinnepitoisuudet ja kokonaisravinnesuhde 20 9.4.1 Tilavuuspainotet ravinnepitoisuudet Kajaanselällä 20 9.5 Kajaanselän levätuotanto ja rehevyys 20 9.6 Kasviplankton Kajaanselällä vuosina 2013-2017 21 9.6.1 Lajisto vuonna 2017 22 10. YHTEENVETO 23 11. KIRJALLISUUS 25

LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2017 LIITTEET Liite 1. Vesijärven velvoitetarkkailun analyysitulokset 2017 Liite 2. Liite 3. Tilavuuspainotetun fosforin pitoisuus Enonselällä ja Kajaanselällä Tilavuuspainotetun typen pitoisuus Enonselällä ja Kajaanselällä Liite 4. Kokonaisravinnesuhde N/P Enon-, Komon- ja Kajaanselällä v.2013 2017 Liite 5. Klorofyllia-a Enon-, Komon- ja Kajaanselän havaintopaikoilla v. 2013-2017 Liite 6. Klorofyllipitoisuuksien vuosikeskiarvot Enon-, Komon- ja Kajaanselän havaintopaikoilla ja Enonselän maksimiarvot vuosina 1979-2017 Liite 7. Kasviplanktonin lajisto ja biomassat vuonna 2017 7.1 Enonselkä, Lankiluoto (10) 7.2 Komonselkä, Pirttiniemi (5) 7.3 Kajaanselkä (34) Liite 8. Kasviplanktonin biomassa näytekerroittain v.2013-2017 Liite 9. Kasviplanktonin biomassa vuosina 1995-2017 Liite 10. Liite 11. Liite 12. Vesijärven hapettimien ja automaattiasemien sijainti Automaattiasemien klorofyllipitoisuudet. Tulosten tulkinnasta: Termit, luokitukset ja lyhenteet

1 1. JOHDANTO Vesijärven velvoitetarkkailusta vastaavat 27.3.2009 päivätyn ohjelman mukaisesti Lahti Aqua Oy ja Lahti Energia Oy. Lahti Aqua Oy:llä on velvoite tarkkailla laimennusveden ottamisen vaikutusta ja Lahti Energia Oy:llä Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusta Vesijärvessä. Lahti Aqua Oy:llä on jätevesien johtamislupa Porvoonjokeen (KHO 3.3.2014, taltionro 632, drnot 3690, 3712, 3747 ja 3769/1/12), joka edellyttää myös laimennusveden johtamista Porvoonjokeen siten, että Porvoonjoen taustavirtaama Ali-Juhakkalassa on aina vähintään 1 m 3 /s ilman Lahden kaupungin jätevesivirtaamaa. Lahti Aqua Oy:n laimennusveden oton tarkkailu perustuu Korkeimman hallinto-oikeuden 27.10.1986 antamalla päätöksellä n:o 4198 vahvistamaan Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen n:o 13/Va II/86 (10.2.1986). Luvan saajan on tarkkailtava veden ottamisen vaikutusta Vesijärvessä ja Vääksynjoessa. Lahti Energia Oy Kymijärven voimalaitoksen jäähdytys- ja jätevesien tarkkailu perustuu Itä-Suomen vesioikeuden 19.5.1989 antamaan päätökseen n:o 36/II/89. Itä-Suomen vesioikeuden 15.4.1999 antaman uuden päätöksen n:o 15/99/1 vaatimuksia ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 2000. Päätöksessä on velvoite lisäseurannasta, mikäli lämpötilan nousu lauhduttimissa ylittää vuorokausikeskiarvona 12 C tai nousunopeus tuntikeskiarvona 8 C. Ympäristölupapäätöksen362/2015/1 (31.12.2015) mukaan lisätarkkailua tulee tehdä, jos lämpötilan nousu ylittää toistuvasti tavoitearvot saman vuoden aikana tai kerran yli 25 %:lla. Lisäseuranta käsittää purkuvesistön lämpötilan mittaukset ja biologisen seurannan (Lahden Tutkimuslaboratorio 2004). Vuonna 2017 lisäseurantaa ei toteutettu, koska rajat ylittäviä lämpötilan nousuja ei ollut. Vuonna 2009 laaditussa tarkkailuohjelmassa klorofyllinäytteiden määrää on vähennetty ranta-alueiden havaintopaikoilta, ja korvaavana aineistona käytetään Vesijärvisäätiön, Lahden seudun ympäristöpalveluiden ja Helsingin yliopiston ekologian laitoksen Lahden yksikön ylläpitämien automaattiasemien aineistoja. Aineiston kokoamisesta ja laadunvarmistuksesta on aiemmin vastannut Helsingin yliopiston Lahden yksikkö. Vuoden 2017 osalta aineistoa ei ole kalibroitu vastaamaan standardisoituja laboratoriomittauksia, joten sitä ei sellaisenaan voida käyttää tämän tarkkailuraportin osana. Tarkkailuohjelmassa edellytetään automaattiasemien aineistojen esittämistä velvoitetarkkailun yhteenvetoon taulukoina ja graafeina siltä osin kuin aineistoa on vuosittain käytössä. Tarkkailuohjelman mukaan vuosiyhteenveto laaditaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä ja joka kolmas vuosi laaditaan pitemmän aikavälin yhteenveto. Ensimmäisen pitemmän aikavälin tarkastelu laadittiin vuosien 2009 2012 tuloksista ja toinen vuosien 2013 2015 tuloksia. Tämä raportti keskittyy vuoteen 2017. Tarkkailuraportti viivästyi raportointiruuhkan takia. 2. TARKKAILUOHJELMA JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN 2.1 Tarkkailuohjelma Vesijärvi kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (14.) ja pintavesimuodostumana se edustaa suuria vähähumuksisia järviä. Vuosina 2013 2015 näytteet on otettu Lahti Aqua Oy:n ja Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen maaliskuussa 2009 uusitun vesistötarkkailuohjelman mukaisesti (Ramboll Analytics Oy 2009). Tarkkailu keskittyy Vesijärven Enonselälle, joka on Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan alueella. Enonselällä on kaikkiaan 7 havaintopaikkaa. Valuma-alueeltaan Enonselkä on pienempi kuin Kajaanselkä, jossa on yksi havaintopaikka (taulukko 1). Kajaanselältä Komonselälle siirryttäessä on Vaaniansalmen havaintopaikka. Kolmas tarkkailussa mukana oleva selkävesi, Komonselkä, on alueista pienin. Komonselän havaintopaikka sijaitsee Pirttiniemen kohdalla. Yhteensä havaintopaikkoja on 10 kpl (taulukko 2, kuva 1) Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysvesiä purettiin Joutjokeen ja edelleen Vesijärveen jossain määrin koko vuoden. Ympäristöluvassa määritettyjä lämpötilan nousun ylityksiä ei vuonna 2016 ilmennyt, joten erillistä lämpötilaseurantaa ei tehty.

2 Vesinäytteet on otettu Limnos -noutimella metrin syvyydeltä, puolivälistä vesisyvyyttä ja metri pohjan yläpuolelta. Lisäksi syvänteiden kohdalla happinäytteet on otettu kymmenestä metristä ja sitä syvemmältä viiden metrin välein. Näytteenoton yhteydessä on havainnoitu näkösyvyys sekä veden haju ja ulkonäkö. Kevät- ja kesäkerrostuneisuuden aikaiset näytteet otetaan mieluiten kerrostuneisuuskauden lopulla, kun järven tila on heikoin. Enonselällä käynnissä oleva hapetus parantaa alusveden happitilannetta, ja heikointa hetkeä ei näytteenoton näkökulmasta välttämättä tavoiteta. Kajaanselällä talven kerrostuneisuuskausi alkaa yleensä kehittyä jo tammikuussa ja maaliskuussa kerrostuneisuus on vahva. Elokuussa kerrostuneisuus voi tuuli- ja lämpötilaoloista johtuen häilyä, eikä näytteenottoa aina ole ajoittunut syvänteen tilan heikoimpaan ajankohtaan. Kevättäyskierron aikaiset näytteet on useimmiten otettu vasta täyskierron loppupuolella ja syystäyskierron aikaiset kierron alkuvaiheessa. Taulukko 1. Vesijärven ja sen osa-alueiden hydromorfologisia tietoja. Enonselkä Paimela nlahti- Vähäsel kä Komonselkä Laitialanselkä Kajaanselkä Vesijärvi Valuma-alue (km 2 ) 84 97 37 159 138 515 Pinta-ala (km 2 ) 26 6 12,5 21,5 44 107,4 Keskivirtaama (m 3 /s) 1,0 0,8 2,0 1,1 3,9 3,9 Keskitilavuus (10 6 m 3 ) 176 17 50 120 300 654 Keskiviipymä (a) 5,6 0,7 0,8 3,5 2,4 5,4 Suurin syvyys (m) 33 14,5 10,5 18,5 41 41 Keskisyvyys (m) 6,8 2,8 4,0 5,6 6,8 6,1 Kokonaisrantaviiva (km) 44 16 21 37 63 227 Saarten rantaviivaa (km) 58,5 Saarten pinta-ala (ha) 414,4 Saarten lukumäärä (kpl) 125 Taulukko 2. Näytteenottopaikkojen perustiedot koordinaatit näytesyvyydet Vesialue Näytepiste ETRS-pohj ETRS-itä kokonaissyvyys, m täyskierto kerrostuneisuus Enonselkä Lankiluoto 10 1, 10, 15, 20, 25, 30,6 1, 29 m 6765561 424521 29 m Enonselkä Satama 33 6763042 425490 15 1, 14 m 1, 10 14 m Enonselkä Kiikkula 8 6764491 424551 22 1, 21 m 1, 10, 15, 21 m Enonselkä Isosaari 6 6768739 423921 18 1, 17 m 1, 10, 15, 17 m Enonselkä Siikasalmi 23 6770628 423861 5,7 1, 6 m 1, 6 m Enonselkä Kaksossaaret 43 6765820 425720 5 1, 4 m 1, 4 m Enonselkä Kahvisaari 40 6764541 426520 4 1, 3 m 1, 3 m Komonselkä Pirttiniemi 5 6773707 421072 9,2 1, 8 m 1, 8 m Komonselkä Vaaniansalmi 5 1, 4 m 1, 4 m Kajaanselkä 20 6777026 419463 Kajaanselkä 34 6779215 416650 40 1, 39 m 1, 10, 15, 20, 25, 30, 35, 39 m

Tammi Maalis Touko Kesä Heinä Elo Loka Näytekertoja 3 Kemiallisten analyysien (taulukko 3) lisäksi Lankiluodon (10), Pirttiniemen (5) ja Kajaanselän (34) pisteiltä on otettu kasviplanktonnäytteet kokoomanäytteenä, joka kattaa kaksi kertaa näkösyvyyden. Kasviplanktonin biomassan laskennassa on vuodesta 2007 alkaen käytetty Suomen ympäristökeskuksen julkaisemia biovolyymeja, kun aiemmin on käytetty lajikohtaista mittaamista. Nykyinen mittaustapa yhteismitallistaa Vesijärven muiden Suomen järvien kanssa, kun aiempi tapa oli enemmän Vesijärven kasviplanktonin kasvuolosuhteet huomioiva. Kasviplanktonaineisto on tallennettu Suomen Ympäristökeskuksen ylläpitämään kasviplanktonrekisteriin. Määrityksestä ja aineiston tallennuksesta on vastannut Tmi Satu Zwerwer. Taulukko 3. Vesijärvitarkkailun analyysivalikoima Muuttuja Perusanalyysivalikoima, P Runkopisteet, laaja analyysivalikoima, L Suppea analyysivalikoima, S happi x x sameus x x ph x x johtokyky x x kokonaisfosfori x x x fosfaattifosfori x nitraattityppi x nitriittityppi x kokonaistyppi x x ammoniumtyppi x rauta x x mangaani x x kloridi x x COD Mn x x kiintoaine # 1) # 2) klorofylli-a 1 + kasvipl x # 1) kiintoaine: Kahvisaarelta ja Kaksossaarilta maalis- ja elokuussa # 2) kiintoaine: Lankiluodosta maalis- ja elokuu 1) Runkopisteiltä klorofylli ja kasviplankton avovesikautena. Vuonna 2017 näytteenotto toteutui suunnitelman mukaisesti (taulukko 4). Maaliskuinen kevätkerrostuneisuuden aikainen näytteenotto ajoittui hyvin kerrostuneisuuskauden lopulle. Toukokuun näytteenotto ajoittui hyvin täyskierron alkuun, viikon verran jäiden sulamisesta. Kesä-heinäkuussa vesipatsaan kerrostuminen eteni hitaasti, ja voimakkain kesäkerrostuneisuus ajoittui elokuun puolivälin tienoille. Lokamarraskuussa 2017 vesipatsaan lämpötila oli jo noin viisiasteista ja täyskierto lopuillaan. Taulukko 4. Näytteenottoajankohdat havaintopaikoittain vuonna 2016. Lyhenteet viittaavat taulukon 3 analyysivalikoimaan: L=laaja, S=suppea, P=perusseuranta. v. 2017 Havaintopaikka 11.1. 20.3. 2.5. 18.5. 7.6. 16.6. 27.6. 12.7. 19.7. 4.8. 15.8. 31.10. ENONSELKÄ Lankiluoto 10 L L L S L S L S L L S L 12 Satama 33 P P P P 4 Kiikkula 8 P P P P 4 Isosaari 6 P P P P 4 Siikasalmi 23 P P P P 4 Kaksossaaret 43 P S S S P S 6 Kahvisaari 40 P S S S P S 6 KOMONSELKÄ Pirttiniemi 5 L L L L L L L L 8 Vaaniansalmi 20 P P P P 4 KAJAANSELKÄ Kajaanselkä 34 L L L L L L L L 8

4 Kuva 1. Vesijärven vesistötarkkailun havaintopaikat

5 2.2 Yhteenvetoraportti Tässä yhteenvetoraportissa on pääpaino vuoden 2017 veden laatutulosten tarkastelussa (liite 1). Koska Vesijärven tarkkailuohjelmaa ehdotetaan muutettavaksi, on osia pitkäaikaisraportista 2013-2015 jätetty tekstiin. Näin tulkintaa ja suunnittelua on helpompi viedä eteenpäin. Ravinnepitoisuutta kuvaavat tilavuuspainotetut fosfori- ja typpipitoisuudet ovat kuvina liitteissä 2 ja 3 ja kokonaisravinnesuhde liitteessä 4. Levien tuotantoa kuvaavat klorofyllipitoisuusdet on esitetty graafisesti liitteissä 5 ja 6 ja niihin oleellisesti liityvät kasviplanktonmääritysten tulokset liitteissä 7-9. Vesijärven hapettimien ja automaattiasemien sijaintikartta on liitteessä 10 ja mittausasemien klorofyllituloksia on liitteessä 11. Raportissa käytetyt termit, lyhenteet ja veden laadun luokitukset on koottu liitteeseen 12. 3. MUU SEURANTA JA KUNNOSTUSTOIMET 3.1 Vesijärven hapetuksen toteutuminen Vesijärven Enonselän tilaan vaikuttaa hapetus, joka aloitettiin joulukuussa 2007 Myllysaaren syvänteessä (liite 10 ja 11). Hapetuksesta vastaavat Vesijärvisäätiö ja Lahden seudun ympäristöpalvelut. Hankkeen alkuvaiheessa ensimmäinen hapetin toimi Myllysaaren syvänteessä. Syksyllä 2009 pääsyvännealueelle asennettiin kaikkiaan 8 kpl Mixox MD 1100 -hapetinta, joiden sijainti on esitetty kartalla liitteessä 10. Hapetuksen toteuttamisesta ja vaikutuksista on laadittu erilliset vuosittaiset raportit (Vesi-Eko Oy 2013, 2014, 2015, 2016 ja 2017). Hapetuksen on havaittu vähentäneen ja/tai lyhentäneen hapettomuusaikaa. Hapetus myös nostaa alusveden lämpötilaa. Hyvästä happitilanteesta huolimatta päällysveden ravinnepitoisuudet voivat nousta hapetuksen seurauksena. Resuspensio ja orgaanisen aineen hajoaminen kiihtyvät ja alusveden ravinnerikasta vettä siirretään kierrätyshapetuksessa ylempiin vesikerroksiin. Vuosi 2013 Kauden 2013 talvihapetus oli käynnissä 28.12.2012-19.4.2013. Kesähapetus alkoi melko myöhään, 12.7.2013, hyvän happitilanteen takia. Kesähapetus päättyi 20.9.2013 täyskierron alkuun. Enonselällä heikkohappinen jakso, jolloin happea oli alle 2 mg/l, oli 19.7. 15.9.2013 (Vesi-Eko Oy 2013). Vuosi 2014 Vuonna 2014 talvihapetus oli käynnissä 21.2. 16.4.2014. Kesällä hapettimia käynistettiin kesäkuussa tai vasta elokuun alussa (hapetin 8). Hapetus lopetettiin syyskuun loppupuolella (Vesi-Eko Oy 2014). Vuosi 2015 Talvella 2014 2015 hapettimet 1-8 olivat käytössä 26.1. 31.3.2015 välisen ajan. Kesällä 2015 hapetus käynnistettiin heinäkuun alussa. Osassa hapettimia oli käyttökatkoksia kesän 2015 sähkönjakelun ongelmien tai muiden häiriöiden vuoksi (Vesi-Eko Oy 2015). Vuosi 2016 Talvihapetusta tehtiin 9.3. - 21.4.2016 Lankiluodon syvänteen ja Enonsaaren lähistön syvänteen kahdella laitteella. Kesähapetusta varten laitteet käynnistettiin kesä-heinäkuun vaihteessa ja ne toimivat aina 2.9. saakka, jolloin ne pysäytettiin syystäyskierron ajaksi (Vesi-Eko Oy 2016). Vuosi 2017 Talvihapetus oli käynnissä 11.1.-24.4.2017 Lankiluodossa, enonselän syvänteesä ja Enonsaaren luoteispuolella. Kesähapetus oli käynnissä 18.7.-25.8.2018 syystäyskierron alkuun vaihdellen 1-7 laitteella Vesi-Eko Oy 2017). 3.2 Automaattiasemien aineisto Vesijärvellä on ollut toiminnassa 5-7 automaattista mittausasemaa avovesikausilla vuosina 2009 2017 (liite 10 ja 11). Lankiluodon asema ei vuosina 2016-2017 ollut toiminnassa teknisten ongelmien vuoksi. Paimelanlahden ja Lankiluodon automaattiasemilla mitataan a-klorofylliä, sinilevien määrää, happipitoi-

6 suutta ja lämpötilaa. Vähäselän asemalla mitataan myös sameutta ja johtokykyä em. parametrien lisäksi. Enonselän ja Myllysaaren automaattiasemat mittaavat a-klorofylliä, happipitoisuutta ja lämpötilaa. Automaattiaseman mittaustulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm valo, sameus ja levälajisto sekä itse mittalaitteista johtuvat tekijät. Nämä tekijät voivat eri vesialueilla ja ajankohtina vaikuttaa eri tavoin. Liitteen 11 klorofylliaineistoa ei ole kalibroitu vastaamaan laboratoriossa standardimenetelmällä tehtyjä mittauksia. Ne antavat kuitenkin käsityksen levätuotannon suuruudesta ja ajallisesta vaihtelusta. 4. SÄÄOLOT 4.1 Sää 2017 Vesijärvi jäätyi jo marras-joulukuun vaihteessa 2016. Vuoden vaihde 2016-2017 ja talvi 2017 olivat leutoja, mutta maaliskuun keskilämpötila oli jo plussan puolella. Sademäärät talvella olivat kohtalaisia. Huhtikuu oli sateinen, mutta toukokuu kuiva. Kevät ja kesä olivat koleita, mutta sademäärät jäivät normaalia pienemmiksi aina elokuulle saakka. Syys- ja marraskuu olivat kuivia ja lämpötiloiltaan tavanomaisia. Loka- ja joulukuu olivat sateisia, ja joulukuu oli hyvin leuto. Vesijärvi jäätyi vasta tammikuussa 2018. Vertailujaksoon 1971-2000 verrattuna vuosi 2017 oli asteen verran lämpimämpi ja sademäärä noin 100 mm pienempi (taulukko 5). Taulukko 5. Kuukauden keskilämpötila ja kuukausisadanta Lahdessa vuosina 2016 2017 sekä vastaavat pitkän aikavälin keskiarvot (lähde: Ilmatieteenlaitos). Lämpötila C 2007-2014 1971-2000 Sadanta mm Laune 2007-2014 1971-2000 Kuukausi 2016 2017 2016 2017 Tammi -12,8-3,9-6,6-6,8 38 23 46 44 Helmi -1,5-4,5-7,0-7,3 69 29 32 33 Maalis -0,6 0,1-2,0-2,9 10 29 31 35 Huhti 4,4 1,7 4,2 2,8 57 46 28 32 Touko 12,9 8,9 11,0 9,9 25 11 45 36 Kesä 15,1 12,8 14,6 14,6 76 80 71 56 Heinä 16,8 14,8 18,2 16,6 82 41 62 75 Elo 14,8 14,6 15,6 14,6 49 112 73 82 Syys 11,1 10,2 10,5 9,1 32 48 61 65 Loka 3,7 4,3 4,8 4,2 31 113 61 64 Marras -1,4 1,3 1,0-0,8 66 67 56 61 Joulu -1,9-0,4-3,5-4,8 16 102 56 51 Keskiarvo Summa 5,1 5,0 5,1 4,1 553 522 621 634

7 5. KYMIJÄRVEN VOIMALAITOSTEN TOIMINTATIEDOT Vuonna 2017 Kymijärvi I voimalaitos tuotti sähköenergiaa 110 kv:n verkkoon 340 GWh ja kaukolämpöenergiaa 650 GWh. Sähköenergiasta 22 GWh eli 7 % oli lauhde-energiaa. Höyrykattila oli käynnissä 1.1.- 25.4.2017 ja 2.10. 31.12.2017, yhteensä 4859 h. Kaasutin oli käynnissä 3771 h. Kymijärvi II-voimalaitoksen tuotanto 110 kv:n verkkoon oli 165 GWh ja kaukolämpöenergian tuotanto 560 GWh. Voimalaitoksen kattila oli käynnissä 7531 tuntia. Suunniteltuja huoltoseisokkeja oli kaksi, 28.2.-9.3.2017 ja 27.7.-2.9.2017. Lisäksi laitoksella on ollut useita lyhyitä seisokkeja laiterikoista tai ennakkohuolloista johtuen. Viivästysaltaista Joutjokeen johdetun veden öljypitoisuus määritettiin normaalitoiminnan aikana neljä kertaa. Yhdessä näytteessä öljypitoisuus (C10-C40) oli 0,05 mg/l, muissa pitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Lisäksi öljypitoisuus määritettiin Joutjoesta neljästä näytteestä. Näyte otetaan joesta Palkkikadun sillan jälkeen. Näytteiden öljypitoisuudet (C10-C40) olivat alle määritysrajojen. Vesilaitoksella syntyvän, raakaveden esikäsittelyn jätevesi käsitellään johtamalla vesi dekantointisäiliöön epäpuhtauksien saostamiseksi. Dekantointisäiliön kirkaste johdetaan Joutjoen kautta Vesijärveen. Saostunut osuus johdetaan Lahti Aquan viemäriverkostoon. Vuonna 2017 dekantointisäiliön kautta vesiä johdettiin yhteensä 39 760 m 3, josta Vesijärveen johdetun veden määrä oli 35 754 m 3 ja viemäriverkostoon johdettu määrä 4 006 m 3. Vesilaitokselta johdetaan lisäksi Joutjoen kautta Vesijärveen RO- (käänteisosmoosi) ja CEDI (sähköinen ioninvaihto) -laitteistojen rejektivettä. Vuonna 2017 RO -laitteiston rejektivettä johdettiin 80 241 m 3 ja CEDI laitteiston rejektivettä 35 625 m 3. Vesijärvestä otettiin yhteensä noin 55 milj m 3 jäähdytysvettä vuonna 2017. Vesi johdettiin lauhduttimesta Joutjoen kautta takaisin Vesijärveen. Koko vuoden ajalta lämpökuorma oli 278 TJ. Mikäli lämpökuorma olisi siirretty kerralla vesistöön, olisi se nostanut Enonselän lämpötilaa 0,4 C ja koko Vesijärven lämpötilaa 0,1 C (taulukko 6). Lämpötilan nousu lauhduttimessa ei ole ylittänyt 12 astetta vuorokausikeskiarvona eikä nousunopeus ole ylittänyt 8 astetta tuntikeskiarvona. Siksi erillistä tehostettua, lämpötilan ja klorofyllipitoisuuden seurantaa ei ole tarvinnut toteuttaa. Taulukko 6. Kymijärven voimalaitoksilta vesistöön johdettu jäähdytysvesikuorma ja sen arvioitu vaikutus Vesijärvessä, mikäli lämpökuorma olisi siirretty kerralla vesistöön. Vuosi Jäähdytysvesimäärä, milj. m 3 Vesistöön johdettu energia, TJ Enonselän lämpötilan nousu, C Koko Vesijärven lämpötilan nousu, C 2001 68,7 2 072 2,8 0,7 2002 59,7 1 623 2,2 0,6 2003 84,4 2 877 3,9 1,0 2004 78,1 2 533 3,4 0,9 2005 52,2 508 0,7 0,2 2006 80,0 2 061 2,8 0,7 2007 68,3 1 117 1,5 0,4 2008 51,2 631 0,9 0,2 2009 68,8 1 001 1,4 0,4 2010 61,0 1 071 1,5 0,4 2011 59,0 1 246 1,7 0,4 2012 47,4 910,8 1,2 0,3 2013 76,0 1 293 1,8 0,5 2014 74,6 878 1,2 0,3 2015 80,0 600 0,8 0,2 2016 63,0 519 0,7 0,2 2017 55,0 278 0,4 0,1

8 6. LAHTI AQUA OY:N HUUHTELU- JA LAIMENNUSVEDEN OTTO Lahti Aqua Oy otti Vesijärvestä Porvoonjokeen laimennusvettä 2 795 543 m 3 vuonna 2017 (5,5 milj vuonna 2016) (kuva 2). Johdetun veden määrä oli 0,4 % Vesijärven tilavuudesta ja vastasi 2,6 senttimetrin vesikerrosta järvessä. Laimennusvettä tulee käyttää, kun Porvoonjoen luontainen virtaama on pienempi kuin 1 m 3 /s. Luontainen virtaama oli näin pieni noin kahden viikon ajan sekä muutamana yksittäisenä päivänä helmikuussa, noin kahden viikon ajan heinäkuun lopussa sekä yksittäisinä päivinä tammi-, touko- ja syyskuussa. Yhteensä vuonna 2017 oli 34 päivää, jolloin Patomäenkosken luontainen virtaama jäi alle 1 m 3 /s. Vuonna 2017 laimennus- ja huuhteluveden määrä oli 2,8 milj m 3, mikä oli noin 0,4 % Vesijärven tilavuudesta ja vastsi 2,6 cm vesikerrosta. Kariniemen tunneli huuhdeltiin kerran joulukuussa, jolloin huuhteluun käytetty vesimäärä oli 18 800 m 3. Tunnelin huuhteluveden tai laimennusveden otto ei vaikuta suoraan vedenkorkeuksiin, koska Vesijärveä säännöstellään Vääksynjoessa. Vääksyssä keskivesipinta oli 81,38 m (NN) vuonna 2017 (kuva 3). Vesi oli koko vuoden melko tavanomaisella korkeudella. Kevättulvan huippu jäi hieman edellisvuosien lukemista, mutta syys-joulukuussa vesipinta oli reilusti edellisvuosia korkeammalla. 1000 m3/a Laimennus- ja huuhteluveden määrä 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 1000 m3/a 2 340 1 955 2 160 2 076 375 926 391 166 241 930 460 116 1170 3109 4223 5544 2814 Kuva 2. Vesijärvestä Porvoonjokeen johdetut vesimäärät vuosina 2001 2017.

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu NN (m) 9 81,70 Vesipinnan korkeus Vääksyssä 81,60 81,50 81,40 81,30 81,20 81,10 81,00 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 3. Vesijärven keskivedenpinnan korkeus Vääksyssä vuosina 2013-2017. 7. ENONSELKÄ Enonselän vedenlaatua on tarkkailtu kaikkiaan 7 havaintopaikalla vesinäyttein ja lisäksi automaattisten mittausasemien avulla. Enonselän alueella sijaitsevat hapettimet (8 kpl) vaikuttavat vedenlaatuun selvästi Lankiluodon, Kiikkulan ja Satama 33:n (Myllysaari) pisteillä. Enonsaaren luoteispuolella olevan hapettimen vaikutus näkyy vaihtelevasti Isosaaren näytepisteen veden laadussa. 7.1 Yleinen vedenlaatu Enonselän päällysveden ph oli vuonna 2017 keskimäärin ph 7,6 7,8 (taulukko 7). Korkein ph-arvo, 7,9, todettiin Kiikkulan syvänteestä maaliskuussa. Muilla Enonselän näytepisteillä ph oli maaliskuussa 7,8. ph:n vaihtelu oli melko pientä Enonselällä avovesikauden 2017 aikana. Alkaliteetin vaihtelut Enonselällä olivat tyypillisesti hyvin pieniä ja seurasivat happamuuden muutoksia. Talvella alkaliteetti nousi voimakkaasti pohjaa kohti, ja suurimmat mitatut arvot olivat Kiikkulan syvänteessä 0,81 mmo/l, Isosaaressa 0,66 mmol/l ja Lankiluodossa 0,74 mmol/l. Kesäkerrostuneisuuden aikaan alusveden alkaliteetti oli tasolla 0,70-0,72 mmo/l. Pinnassa alkaliteetin vaihtelu oli vähäisempää, yleensä tasolla 0,55-0,57 mmo/l. Yleisesti alkaliteetti oli suurin lähinnä Lahden kaupunkialueita, ja pieneni Siikasalmea kohti. Enonselän väriluku oli pinnassa yleensä 10 15 mg Pt/l ja kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) alle 5,0 mg/l, mikä kuvaa vähähumuksista vesistöä. Syvänteissä tummimmat väriluvut, noin 40 mgpt/l, mitattiin elokuussa. Korkeimmat COD-arvot, 6,4 mg/l, todettiin Isosaaren syvänteestä maaliskuussa ja Satamasta 5,1 mg/l elokuussa. Samoina ajankohtina vesi oli myös sameinta: suurimmat alusveden sameusarvot olivat välillä 10-17 NTU. Näkösyvyys oli heikoimmillaan 1,4 m Kahvisaaren pisteellä elokuun alussa. Samanaikaisesti Lankiluodosta ja Kaksossaarten pisteeltä mitattiin näkösyvyydeksi 1,7 1,8 m. Myös kesä-, heinä- ja lokakuussa näkösyvyys oli ajoittan Enonselällä 1,8 m. Suurin näkösyys, 4,5 m, mitattiin Lankiluodosta tammikuussa. Mangaanin pitoisuus päällysvedessä oli talvella yleisesti tasolla alle 10 µg/l ja kesällä 20 40 µg/l. Syvänteiden mangaanin pitoisuudet olivat heikentyneen happitilanteen aikaan tasolla 200 µg/l, ja erittäin huonon happitilanteen aikaan jopa 2700 µg/l (Kiikkulan syvänne 20.3.2017). Saman näytteen rautapitoisuus

10 oli kuitenkin vain 82 µg/l. Enimmillään rautaa oli alusvedessä noin 500 µg/l. Tasolla 200 300 µg/l olevat rautapitoisuudet olivat tavanomaisia happitilanteen heiketessä alusvedessä. Päällysvedessä rautapitoisuus oli talvella alle 20 µg/l ja avovesikaudella 50-180 µg/l. Kiintoainepitoisuudet olivat maaliskuussa pinnassa alle 2 mg/l. Suurin pitoisuus, 4,1 mg/l, mitattiin Lankiluodon syvänteestä. Elokuussa kiintoainepitoisuus oli Lankiluodossa pinnassa 3,2 mg/l ja pohjassa 5,7 mg/l. Kaksossaarten alueella kiintoainesta oli alle 5 mg/l ja Kahvisaaressa hieman yli 5 mg/l. Sähkönjohtavuuden arvot olivat varsin tasaisesti 11 12 ms/m koko Enonselän vesialueella (taulukko 7). Suurimmillaan, 13 ms/m, sähkönjohtavuus oli heinä ja elokuussa Lankiluodon syvänteen alusvedessä. Vertikaalinen vaihtelu oli yleensä erittäin pientä. Kloridin pitoisuudet olivat suurimmat talvella, maaliskuussa syvänteissä ja lähempänä kaupunkialueita. Sataman näytepisteeltä todettiin useimmin kohonneita pitoisuuskia: maaliskuussa pohjan läheisyydessä pitoisuus oli 13 mg/l. Avovesiaikana lähinnä kaupunkialueita olevilla pisteillä todettiin hieman suurempia pitoisuuksia kuin Isosaaren tai Siikasalmen pisteillä Taulukko 7. Vesijärven Enonselän havaintopaikkojen keskimääräinen vedenlaatu 1 m näytteissä v. 2017. Havaintojen määrä (n) on koko vuodelta, mutta analyysivalikoima vaihtelee näytekerroittain. Sähkön- Alkaliniteetti hapen Kloridi Mangaani Kemiallinen Sameus Väriluku Rauta n / johta- Paikka ph vuosi FNU mg/l Pt vuus mmol/l kulutus mg/l µg/l µg/l ms/m mg/l Kahvisaari 6 2,6 16 7,7 12 0,56 4,2 7,7 24 97 Kaksossaaret 6 2,1 14 7,6 12 0,55 4,4 7,6 22 67 Satama 4 1,9 16 7,7 11 0,56 4,3 7,6 22 61 Kiikkula 4 2,1 15 7,8 11 0,56 4,5 7,7 19 55 Lankiluoto 12 2,6 15 7,7 11 0,56 4,5 7,5 20 73 Isosaari 4 2,2 16 7,7 11 0,55 4,4 7,6 20 66 Siikasalmi 4 2,1 15 7,8 11 0,56 4,3 7,5 16 65 7.2 Happitilanne Vesijärven happitilannetta on tarkasteltu perusteellisesti erillisissä vuosittaisissa hapetusraporteissa (Vesi-Eko Oy 2013, 2014, 2015, 2016, 2017). Lankiluodon pisteellä tammikuussa 2017 hapetus aloitettiin 11.1., jolloin alusveden hapen kyllästysaste oli 5,9 %. Maaliskuussa hapetuksen vaikutus näkyi 10 m alapuolisessa vesikerroksesssa: hapen kyllästysaste oli lähes 80 % koko matkalla. Vesipatsas alkoi kerrostua kesäkuussa. Kuun lopulla pohjan läheinen happitilanne oli heikentynyt. Heinäkuussa alkanut hapetus tasasi happitilannetta: pohjan läheisyydessä kyllästysaste oli 5,6 %, mikä taso säilyi vielä elokuussa. Syystäyskierron lopussa vesipatsaassa oli erittäin lievä vajaus hapesta, kun kyllästysaste oli 90 %. Kiikkulan (8) syvänteessä pohjanläheinen happitilanne oli maaliskuussa huono, kun kyllästysaste oli 6,7 %. Elokuussa syvänteen happitilanne oli hapetuksen ansiosta kohtalainen, kyllästysaste oli 66 %. Myllysaaren syväntessä (Satama 33) happitilanne oli maaliskuussa ja elokuussa alusvedessä huono, kun hapen kyllästysaste oli noin 15-16 %. Isosaaren syvänteellä (6) happitilanne pysyi kohtalaisen hyvänä sekä maaliskuun että elokuun havaintokerroilla. Kyllästysaste pohjassa oli 30-40 %. Enonsaaren länsipuolen hapetin käynnistettiin 18.7.2017, mikä on mahdollisesti parantanut tarkkailupisteen happitilannetta. Enonselän itärannan matalilla näytepisteillä (Kahvisaari 40 ja Kaksossaaret 43) happitilanne oli vuonna 2017 hyvä aiempien vuosien tapaan.

11 7.3 Ravinnepitoisuudet Enonselällä 7.3.1 Fosfori Pintaveden fosforipitoisuudet vaihtelivat Enonselän näytepisteillä välillä 23 30 µg/l kasvukauden keskiarvoina (taulukko 8). Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vuosi 2015 oli rehevin. Muiden tarkastelujakson vuosien välillä ei ole mainittavaa eroa fosforipitoisuudessa. Talvella 2017 fosforipitoisuus vaihteli pinnassa välillä 12 23 µg/l. Taulukko 8. Vesijärven Enonselän näytepisteiden keskimääräisiä fosforipitoisuuksia 1 m näytteissä avovesikaudella vuosina 2013 2017. 2013 2014 2015 2016 2017 Kahvisaari 40 26 26 31 29 30 Kaksossaaret 43 21 27 29 29 28 Kiikkula 8 32 30 35 31 26 Lankiluoto 10 25 26 30 26 26 Satama 33 27 28 37 27 28 Isosaari 6 28 30 36 28 29 Siikasalmi 23 27 27 33 22 23 Keskiarvo 26 27 32 27 27 Lankiluodossa alusveden fosfori- ja fosfaattifosfori kohosivat lievästi jo tammikuussa: 67 % alusveden fosforista oli fosfaattimuotoista. Maaliskuussa hapetus rajoitti fosforin liukenemista sedimentistä, mutta fosfaattifosforia oli kertynyt vesipatsaan puoliväliin. Voimakkain talvikerrostuneisuuskauden aikainen fosforin vapautuminen sedimentistä todettiin Sataman syvänteestä maaliskuussa. Pohjan läheisyydessä fosforia oli 110 µg/l. Touko kesäkuussa Enonselän matalampien havaintopaikkojen vesipatas oli ravinteiden suhteen vielä hyvin tasalaatuinen. Kahvi- ja Kaksossaarten alueella sekä Siikasalmessa ja Satamassa fosforia oli 16-32 µg/l. Fosfaattifosforia oli reilu 2 µg/l. Lankiluodon syvänteessä ensimmäiset merkit kesäkerrostuneisuuden synnystä todettiin juhannuksen jälkeen. Pohjan fosforipitoisuus oli kaksinkertainen pintaan nähden ja puolet fosforista oli fosfaattimuotoista. Hapetuksen aloittaminen rajoitti ravinteiden liukenemista sedimentistä eikä heinä- ja elokuunnäytteissä enää todettu fosforin tai fosfaattifosforin pitoisuuden nousevan. Kiikkulan ja Sataman syvänteissä kerrostuminen oli voimakkaampaa ja alusveden happitilanne heikompi. Suurin Enonselän fosforipitoisuus, 110 µg/l, todettiin Sataman 13,5 m näytteestä elokuussa. Keskikesällä päällysveden fosforipitoisuus oli Enonselällä noin 30 µg/l. Lokakuussa vesipatsas oli tasalaatuinen ja fosforia oli 29-36 µg/l. Noin kolmannes fosforista oli fosfaattimuotoista. 7.3.2 Enonselän tilavuuspainotettu fosforipitoisuus 7.3.3 Typpi Enonselän talviaikaisen tilavuuspainotetun fosforin pitoisuus on kääntynyt loivaan kasvuun vuoden 2015 jälkeen. Pitoisuustaso on ollut noin 25 µg/l. Kesäaikainen tilavuuspainotettu fosfori on samaan aikaan hieman laskenut, joskin taso on vakiintunut viime vuosina välille 30-40 µg/l. Tilavuuspainotettu fosforipitoisuus oli 2017 maaliskuussa 24 µg/l ja elokuussa 34 µg/l. Viime vuosina talviaikainen fosforipitoisuus on ollut 10 20 µg/l alhaisempi kuin kesäaikainen. (liite 2). Enonselän 1m näytteiden keskimääräiset typpipitoisuudet olivat 377 416 µg/l. Suurimmat, 400 µg/ltuntumassa olevat pitoisuudet todettiin Kahvi- ja Kaksossaarten näytepisteillä sekä Lankiluodossa ja Isosaaressa. Lankiluodossa alusveden typpipitoisuus kohosi lievästi jo tammikuussa: 53 % alusveden typestä oli ammoniummuotoista. Maaliskuussa hapetus rajoitti typen liukenemista sedimentistä, ja noin puolet typestä oli nitraattimuotoista.

12 Voimakkain talvikerrostuneisuuskauden aikainen typen vapautuminen sedimentistä todettiin Isosaaren syvänteestä maaliskuussa. Pohjan läheisyydessä typpeä oli 1200 µg/l. Pinnassa typpeä oli talvella noin 420 mg/l. Touko kesäkuussa Enonselän typpipitoisuuksissa ei ilmennyt suurta alueellista vaihtelua. Pinnassa typpeä oli 350-460 µg/l. Juhannuksen jälkeen Lankiluodon alusveden typpipitoisuus oli 660 µg/l ja ammoniumtypen pitosuus 250 µg/l. Ilmeisesti hapetus oli tuonut 15 m syvyyteen vähätyppistä vettä. Heinäkuussa typen ja sen fraktioiden pitoisuudet nousivat hieman, mutta kokonaisuutena muutokset olivat pieniä. Nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppeä Lankiluodossa tai muilla Enonselän pisteillä oli alkukesästä vähän. Elokuussa päällysveden typpipitoisuudet olivat 400-500 µg/l Kahvi- ja Kaksossaarten alueella, kun muualla typpeä oli alle 400 µg/l. Suurimmat, 670 690 µg/l, typpipitoisuudet todettiin Lankiluodon ja Sataman syvänteistä elokuun puolivälissä. Lokakuussa vesipatsas oli tasalaatuinen ja typpeä oli noin 400 µg/l. Epäorgaanisen typen pitoisuudet jäivät alle määritysrajan. 7.3.4 Enonselän tilavuuspainotettu typpipitoisuus 7.4 Kokonaistypen tilavuuspainotettu pitoisuus Enonselällä oli 470 µg/l maaliskuussa 2017 ja 390 µg/l elokuussa 2017. Typen pitoisuustrendissä on ajoittain voimakkaita piikkejä, mutta kokonaisuutena trendi on laskeva. Kesäaikainen typpipitoisuus on pysynyt viimevuodet alle 450 µg/l ja talviaikainen alle 500 µg/l (liite 3). Enonselän levätuotanto ja rehevyys Vuonna 2017 Lankiluodossa a-klorofyllin pitoisuus laskin kevään piileväkukinnan jälkeen nopeasti kesän minimiin. Kesäkuun alussa klorofyllipitoisuus oli 6,3 µg/l. Levätuotannon maksimi, 16 µg/l, mitattiin heinäkuun lopulla. Elo-lokakuussa levätuotanto oli klorifyllin määrän perusteella arvioituna voimakasta. Kokonaisravinnesuhde, N/P 15, kuvaa yhteisrajoitteisuutta, jolloin joko typpi tai fosfori rajoittaa tuotantoa (taulukko 9, liitteet 4-6). Taulukko 9. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Enonselän Lankiluodossa (10) vuosina 2002 2017. Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin biovolyymeihin. Vuosi Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori µg/l N/P Klorofylli-a µg/l Kasviplanktonin biomassa µg/l Lankiluoto 10, Enonselkä 1 m 1 m 1 m 2*näkösyvyys kokoomanäyte 2002 544 26 21 17 2 770 2003 547 24 26 9,6 1 840 2004 537 27 20 12 3 360 2005 484 26 19 8,8 2 100 2006 440 23 19 10,2 2 550 2007 457 24 19 10,6 965 2008 464 34 15 11,8 2 680 2009 514 30 17 28 1 3 754 2010 446 25 18 7,2 1 971 2011 437 22 20 9,2 1 482 2012 491 28 19 10,6 1 240 2013 486 25 21 12,6 1 416 2014 431 26 18 6,2 999 2015 416 28 16 10,7 1 466 2016 434 26 19 8,2 1 841 2017 416 28 15 11,3 1 544 1 korkea vuosikeskiarvo johtuu poikkeavan korkeasta pitoisuudesta: 78 µg/l a-chl, mitattu Lankiluodosta elokuussa 2009

13 7.4.1 Lankiluodon kasviplankton vuosina 2013-2017 Lankiluodon kasviplanktonin vuotuinen biomassa oli tarkastelujaksolla keskimäärin 1000-1800 µg/l, mikä kuvaa keskirehevää vesistöä (liite 7.1 ja 12). Alhaisin keskimääräinen biomassa ja planktontrofiaindeksi (TPI-indeksi) oli vuonna 2014. Vastaavasti korkeimmat arvot todettiin vuonna 2016, jolloin haitallisia sinileviä oli lähes puolet kasviplanktonbiomassasta. Trofiaindeksi ja taksonien lukumäärä olivat tarkastelujakson korkeimmat (taulukko 10). Vuosi 2017 oli varsin keskimääräinen aiempiin vuosiin verrattuna. Haitallisten sinilevien esiintyminen painottui loppusyksyyn. Lankiluodosta määritetty kasviplanktonin biomassa oli alimmillaan vuonna 2014. Vuonna 2017 biomassa vastasi 2010-luvun keskimääräistä tasoa (liite 9). Taulukko 10. Kasviplanktonin tunnuslukuja Enonselän Lankiluodossa 2013 2017. Kokonais Taksoni Haitallisten Pvm TPI biomassa lkm sinilevien %- 15.5.2013 2904 39 0,20 1,85 3.6.2013 1022 54 3,0 1,13 20.6.2013 410 44 0,24-1,40 13.8.2013 1728 64 41 2,12 3.10.2013 1018 70 19 1,65 karvo 1416 54 12,6 1,07 yhteensä 7081 9.5.2014 2714 46 0,07 0,12 2.6.2014 390 40 1,52-1,42 25.6.2014 560 46 2,56-1,41 22.7.2014 709 57 1,58 1,42 21.8.2014 739 84 22,5 2,54 13.10.2014 885 61 2,01 1,78 karvo 1000 56 5,0 0,50 yhteensä 5997 29.4.2015 497 37 0,03-0,80 7.7.2015 838 52 0,63 1,17 18.6.2015 986 45 6,61 0,26 28.7.2015 1921 77 15,3 1,95 10.8.2015 2110 81 16,9 1,99 7.10.2015 2444 71 22,3 2,22 karvo 1466 61 10,3 1,13 yhteensä 8795 3.5.2016 1149 45 22 1,72 6.6.2016 804 62 61 1,99 27.6.2016 3060 65 81 2,11 19.7.2016 3445 85 71 2,01 11.8.2016 *) 1.11.2016 750 56 1,6 1,70 karvo 1842 63 47 1,91 yhteensä 9208 *) näyte tuhoutui 02.05.2017 1184 54 0,3-1,97 07.06.2017 1658 66 0,9 1,66 27.06.2017 1521 69 18 2,43 20.07.2017 2231 65 18 2,70 14.08.2017 1350 96 15 2,16 31.10.2017 1320 59 65 2,03 karvo 1544 68 20 1,50 yhteensä 9263

14 7.4.2 Lajisto vuonna 2017 Toukokuun alussa kasviplanktonbiomassa oli 1180 µg/l. Panssarisiimaleviä oli 33 % kasviplanktonin bimassasta. Monadeja ja flagellaatteja oli yhtä paljon kuin piileviä, 19 %, kasviplanktonin biomassasta (kuva 4, liite 7.1). Panssarisiimalevistä Gymnodinium helveticum ja muut Gymnodinium -suvun lajit olivat yleimmät. Piilevistä Asterionella formosa oli vallitseva ja sitä oli 6 % kasviblanktonin biomassasta. Kesäkuussa alussa kasviplanktonia oli 1660 µg/l ja loppukuussa 1520 µg/l. Piilevät vallitsivat leväyhteisöä: alkukuusta niiden osuus leväbimassasta oli 75 % ja loppukuusta 60 %. Asterionella formosa lajia oli 40-50 % leväbiomassasta koko kesäkuun ajan. Kuun loppua kohti Tabellaria fenestrata lajin osuus kasvoi noin 15 %:iin kasviplantonista. Myös sinilevät runsastuivat kesäkuun aikana 19 %:iin kasviplanktonin biomassasta. Anabaena lajit olivat vallitsevia. Heinäkuun lopuilla planktonin biomassa oli 2300 µg/l. Piileviä oli 43 %, nieluleviä 30 % ja sinileviä 18 % kasviplanktonin biomassasta. Valtalajit näistä ryhmistä olivat Tabellaria fenestrata piilevä, jonka biomassaosuus oli 41 %, nileulevää Cryptomonas spp. oli 11 % ja Anabaena spp. "twisted" sinilevää 12 % kasviplantonin kokonaisbiomassasta. Elokuussa viherlevien osuus kasviplantonbiomassasta oli kasvanut, kun piilevien määrä oli vähentynyt. Yhteensä kasviplanktonia oli 1350 µg/l, josta 7 % oli viherleviä, 19 % sinileviä, 27 % piileviä ja 29 % nieluleviä. Yleisimmän viherlevän, Eudorina spp., osuus biomassasta oli vain 3 %. Sinilevissä esiintyi elokuussa monia maksatoksisia lajeja (Microcystis aeruginosa, Microcystis wesenbergii ja Planktothrix agardhii) sekä neurotoksisista lajeista Woronichinia naegeliana. Niiden biomassaosuudet olivat kuitenkin pieniä. Valtalajina voidaan pitää Microcystis smithii cf:iä., jota oli 10 % biomassasta. Piilevän, Tabellaria fenestrata, osuus oli 15 % ja Rhodomonas lacustris var. Nannoplanctica oli runsain nielulevä 10 % osuudella. Lokakuussa kasviplanktonbiomassaa oli 1320 µg/l, ja se muodostui sinilevistä (66 %) ja piilevistä (16 %). Planktothrix agardhii sinilevää oli 61 % planktonista. Piileväyhteisö oli monimuotoinen, eikä selvää valtalajia ollut. Stephanodiscus suvun lajit olivat runsaimpia. 2500 2000 1500 1000 500 0 Biomassa µg/l 2.5.17 7.6.17 27.6.17 20.7.17 15.8.17 31.10.2017 Viherlevät Tarttumalevät Sinilevät Silmälevät Piilevät Panssarisiimalevät Nielulevät Muut Monadit ja flagellaatit Kultalevät Keltaviherlevät Kuva 4. Kasviplanktonin biomassa (µg/l = mg/m 3 ) v. 2017 Enonselän Lankiluodossa 7.4.3 Enonselän automaattiasemien mittausaineisto Enonselän kahden vuonna 2017 käytössä olleen mittausaseman (Enonsaari, Myllysaari) aineistossa on nähtävissä klorofylli-a:n tuotannon huippu toukokuussa heti mittauksen alussa. Lokakuun 2017 klorofyllin pitoisuusnousu ja kasviplanktonin biomassan kasvu eivät mittausgraafissa erotu (liite 11). Yleensä automaattiasemien mittaustulokset korreloivat perinteisesti mitatun klorofyllipitoisuuden kanssa. Enonselästä erillisellä Vähäselällä klorofyllimittaustulokset on yleensä vaihdellut voimakkaammin kuin Enonselällä, mutta vuonna 2017 ero jäi pienemmäksi (liite 11).

15 8. KOMONSELKÄ 8.1 Yleinen vedenlaatu ja happitilanne Yleisten vedenlaatuparametrien mukaan Komonselän Pirttiniemen vesi on lievästi sameaa sekä humuksen ja raudan hieman rusehtavaksi värjäämää. Pirttiniemelle on tyypillistä humuspitoisemman veden kerttyminen pintaan erityisesti talvella. Veden happamuus ja johtokyky ovat Vesijärvelle ominaisia. ph-arvot vaihtelivat välillä 7,0 8,0. Poikkeavaa ph-arvoissa oli se, että emäksisin arvo todettiin jo maaliskuussa. Veden hapenkyllästysaste pinnassa oli tuolloin 115 %, mikä viittaa voimakkaaseen leväkasvuun. Samaan aikaan todettiin alusveden heikoin happitilanne. Kyllästysaste oli 19 %. Happamuuden muutos vesipatsaassa heijastui myös alkaliteettiin, joka nousi pohjaa kohti. Alkaliteetti vaihteli Pirttiniemessä maalikuun maksimista, 0,61 mmol/l elokuun minimiin 0,53 mmo/l. Hieman Enonselkää alhaisempi kloridipitoisuus, 6,8 7,6 mg/l, kertoo vähäisemmästä hulevesivaikutuksesta (taulukko 11). Suurimmat kloridipitoisuudet todettiin tammikuussa. Taulukko 11. Komonselän Pirttiniemen (5) yleinen vedenlaatu keskimäärin 1 m näytteissä vuosina 2013 2017. Vuosi Sameus, NTU Väriluku, mgpt/l ph Johtokyky, ms/m Alkaliteetti, mmol/l CODMn, mg/l Kloridi, mg/l Mangaani, µg/l Rauta, µg/l 2013 2,5 21 7,8 11 0,57 5,3 7,4 19 98 2014 3,2 19 7,6 11 0,59 5,0 7,2 18 163 2015 2,9 19 7,7 11 0,54 4,7 7,0 17 97 2016 3,0 16 7,7 11 0,55 4,6 7,0 18 92 2017 2,7 14 7,7 11 0,55 4,3 7,1 18 84 8.2 Komonselän levätuotanto ja rehevyys Typpeä Pirttiniemen pintavedessä oli alimmillaan kesäkuun alussa, 370 µg/l. Talvella typpeä oli yli 400 µg/l, ja siitä 30 50 % oli nitraattimuoista. Nitriittityppeä ei todettu, ja ammoniumtypen pioisuudet olivat kaikilla näytteenottokerroilla pieniä. Avovesiaikana kokonaistypen pitoisuudet oliva hyvin vakaita, hieman alle 400 µg/l, eivätkä vertikaaliset erot olleet merkittäviä. Avovesiaikana päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 22 µg/l, joten Pirttiniemen havaintopiste Komonselällä oli luokiteltavissa jo lievästi reheväksi (mesotrofia). Keskiarvoa nosti kesäkuun 2017 alussa todettu 31 µg/l-pitoisuus. Kokonaisravinnesuhteen perusteella Komonselkä on yhteisrajoitteisen ja fosforirajoiteisen rajalla (taulukko 12). Komonselällä havaittiin levätuotannon minimi, 2,9 µg/l kesäkuun alussa ja maksimi, 11 µg/l, lokakuun lopussa. Muullon klorofyli-a- pitoisuus oli 6,1 8,3 µg/l (liite 5).

16 Taulukko 12. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Komonselän Pirttiniemessä 2002 2017. Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin biovolyymeihin. Vuosi Kok.N, µg/l Kok.P, µg/l N/P Klorofylli-a, µg/l Kasviplanktonin biomassa µg/l 1 m 1 m 2*näkösyvyys, kokoomanäyte 2002 517 22 19 12,3 2 500 2003 465 19 23 8,5 1 940 2004 470 20 24 9,9 2 700 2005 430 23 19 7,0 2 080 2006 413 20 20 10,3 2 410 2007 378 20 19 9,5 986 2008 423 30 15 9,6 1 627 2009 435 25 17 8,2 1 614 2010 393 21 19 7,7 1 697 2011 398 17 22 6,6 1 199 2012 468 25 19 9,2 1 840 2013 456 21 22 8,3 1 080 2014 407 21 20 6,7 1 331 2015 376 21 19 6,6 1 388 2016 375 19 21 5,6 1 283 2017 383 22 17 7,7 1 493 8.3 Kasviplankton Komonselän Pirttiniemessä vuosina 2013-2017 Komonselän Pirttiniemen kasviplanktonin biomassa oli viiden tarkasteluvuoden aikana keskimäärin 1 100-1 500 µg/l. Biomassa kuvaa keskirehevää vesistöä (taulukko 13). Taksonien lukumäärä on tarkasteluvuosina ollut tasaisesti 65-69 kpl, mutta lajistossa oli huomattavia eroja. Vuonna 2014 haitallisia sinileviä oli vähiten. Vuonna 2015 ne runsastuivat loppusyksyä kohti ja niitä oli runsaasti vielä heinäkuussa 2016. Trofiaindeksien arvoissa oli vuositasolla jopa kolminkertaiset erot. Vuosi 2013 oli kokonaisuutena karuin ja vuosi 2015 rehevin trofiaindeksin perusteeella. Vuoden 2016 ja 2017 olivat kokonaisuutena samankaltaisia, vaikka vuodenaikaiserot olivat huomattavat. Vuosien 2013 2017 keskimääriset planktonbiomassat Komonselällä ovat pienempiä kuin vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 2017 biomassa vastasi 2010-luvun keskimääräistä tasoa (liite 9). 8.3.1 Lajisto vuonna 2017 Toukokuussa kasviplanktonia oli 2300 µg/l. Pansssarisiimaleviä oli 46 % leväbiomassasta. Valtalajia, Gymnodinium helveticum, oli 44 % leväbiomassasta. Piileviä oli 29 % kasviplankonin biomassasta. Yleisin laji oli Asterionella formosa, jota oli 28 % leväbiomassasta. Kultaleviä ja tarttumaleviä esiintyi Komonselällä 6-7 %. Kultalevistä Synyra ja Dinobryon suvut olivat yleisimmät. Tarttumalevät olivat Chrysochromulina parva lajia (kuva 5, liite 7.2). Kesäkuussa leväbiomassa romahti. Kuun alussa leväbiomassa oli 1220 µg/l ja kuun lopussa 1100 µg/l. Alkukuusta piilevien osuus oli 70 % kasviplanktonista, mutta loppukuusta vain 25 %. Vallitseva laji oli alkukuusta Asterionella formosa (60 %). Juhannuksen jälkeen A. formosan osuus oli enää 4 % kasviplanktonin biomassasta. Aulacoseira ambigua ja Tabellaria fenestrata olivat sitä yleisempiä. Juhannuksen jälkeen sinileviä oli 37 % ja kultaleviä 11 % kasviplantonbiomassasta. Anabaena spp. "twisted" sinilevän osuus oli 33 % planktonista. Myös haitallisia sinileviä todettiin pieniä määriä: Dolichospermum lemmermannii (maksatoksinen) ja Woronichinia naegeliana (neurotoksinen). Kultalevien lajikirjo oli monipuolinen eikä selvää valtalajia todettu. Yksi yleisimmistä lajeista oli Uroglena spp., jota esiintyi Pirttiniemen näytteissä tasaisesti läpi kesän. Heinäkuussa kasviplanktonin biomassa oli 1280 µg/l, josta sinilevien osuus oli 9 % ja piilevien 46 %. Kultalevien osuus pysyi 11 %:ssa ja nielulevien osuus kasvoi 19 %:iin. Sinilevät olivat enimmäkseen Anabaena lajeja. Piilevistä Tabellaria fenestratan osuus kokonaisbiomassasta oli 44 %. Rhodomonas lacustris var. nannoplanctica oli yleisin nielulevä (8 %). Kultalevistä edustettuina olivat mm Uroglena, Dinobryon ja Pseudopedinella suvut.

17 Elokuussa Komonselän Pirttiniemen leväbiomassa oli hyvin samaa tasoa kuin heinäkuussa, 1300 µg/l µg/l. Sini- ja piileviä oli liki yhtä paljon, noin 20 % leväbiomassasta. Nielu- ja kultalevien osuus oli 12 14 %. Sinilevistä runsaimpia olivat Aphanizomenon ja Planktothrix -sukujen lajit, mutta pieniä määriä todettiin myös maksatoksista Dolichospermum lemmermannii lajia. Piilevistä Tabellaria fenestratan osuus kokonaisbiomassasta oli 6 %. Muut yleisimmät piileväsuvut olivat Aulacoseira ja Rhizosolenia sp. Stichogloea doederleinii oli yleisin kultalevä. Cryptomonas spp. ja Rhodomonas lacustris var. nannoplanctica nielulevää oli kumoaankin 4 % kasviplanktonin biomassasta. Viherleviä sekä monadeja ja flagellaatteja esiintyi Pirttiniemessä eniten elokuussa. Lokakuussa kasviplanktonin biomassa oli poikkeuksellisen suuri, 1750 µg/l (liite 7.2. ja 8). Sinileviä oli 79 % leväbiomassasta. Planktothrix agardhiin osuus oli 70 %. Anabaena lajeja oli noin 5 %. Piileviä oli 10 % leväbiomassasta, ja yleisempiä olivat Aulacoseira, Rhizosolenia ja Stephanodiscus - sukujen lajit. 2500 2000 1500 1000 500 0 Biomassa µg/l 2.5.17 7.6.17 27.6.17 20.7.17 15.8.17 31.10.2017 Viherlevät Tarttumalevät Sinilevät Silmälevät Piilevät Panssarisiimalevät Nielulevät Muut Monadit ja flagellaatit Kultalevät Keltaviherlevät Kuva 5. Kasviplanktonin biomassa (µg/l = mg/m 3 ) v. 2017 Komonselän Pirttiniemessä

18 Taulukko 13. Kasviplanktonin tunnuslukuja Komonselän Pirttiniemessä 2013-2017. Kasviplanktonnäyte puuttuu heinäkuulta 2013 ja 2015. Kokonaisb Taksoni Haitallisten Pvm TPI io-massa lkm sinilevien %- 15.5.2013 1392 50 0,90-0,28 3.6.2013 704 66 1,24-0,86 20.6.2013 579 67 4,05-0,15 13.8.2013 1623 84 41 2,07 3.10.2013 1109 63 0,97 0,98 karvo 1081 66 9,6 0,35 yhteensä 5407 9.5.2014 2214 58 0,31-0,61 2.6.2014 550 63 2,23-0,12 25.6.2014 757 67 7,22 0,70 22.7.2014 1867 76 1,59 0,16 21.8.2014 821 80 7,84 1,63 13.10.2014 1778 54 0,26 1,22 karvo 1331 66 3,2 0,50 yhteensä 7988 29.4.2015 809 59 0,26-1,25 7.7.2015 913 57 0,13 0,26 18.6.2015 525 66 7,76 1,13 28.7.2015 10.8.2015 2469 87 22,8 2,69 7.10.2015 2222 57 62,3 2,65 karvo 1388 65 18,6 1,09 yhteensä 6938 3.5.2016 1047 63 16 0,38 6.6.2016 596 70 44 1,54 27.6.2016 2282 71 67 1,87 19.7.2016 2827 86 59 1,87 8.8.2016 726 66 1,5 0,20 1.11.2016 221 36 1,6-1,67 karvo 1283 65 31 0,70 yhteensä 7699 02.05.2017 2303 50 0,09-2,05 07.06.2017 1220 61 2,2-0,19 27.06.2017 1098 81 36 2,47 20.07.2017 1275 75 7,7 0,84 15.08.2017 1319 91 18 1,37 31.10.2017 1746 54 79 2,04 karvo 1493 69 24 0,75 yhteensä 8961

19 9. KAJAANSELKÄ 9.1 Vaaniansalmi Vaaniansalmessa vesi oli kirkasta ja väritöntä. Maaliskuussa 2017 veden ph oli emäksinen, ph 7,9 ja ja hapen suhteen ylikyllästynyt (111 %), mikä viittaa voimakkaaseen perustuotantoon. Muulloin ph-arvot olivat 7,6-7,7 ja happikyllästys 85-100 % Ravinne-, rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat alhaisia. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Kajaanselällä pinnassa. Mangaania oli eniten elokuussa, 28 µg/l. Raudan suurimmat pitoisuudet mitattiin pinnasta: elokuussa 120 µg/l ja lokakuussa 180 µg/l. Sisäistä kuormitusta ei todettu. Fosforin pitoisuus pinnassa vaihteli vähän: 13 17 µg/l. Typen keskimääräinen pitoisuus pinnassa oli 330 µg/l. Elokuun typpi- ja fosforipitoisuuden perusteella kokonaisravinnesuhde N/P, oli 18 mikä osoitti Vaaniansalmen olevan fosforirajoitteinen. 9.2 Kajaanselän yleinen vedenlaatu Kajaanselän syvänteen (34) ja Vaaniansalmen vesi on hyvin samanlaista (taulukko 14). Vaaniansalmi on matala ja altis tuulten aiheuttamille vedenlaadun muutoksille. Kajaanselällä 40 m syvänteessä vaikuttavat enemmän kerrostumisilmiöt ja ajoittain on todettavissa myös pohjavesivaikutusta. Kajaanselän väriluku oli vuonna 2016 päällysvedessä keskimäärin 10 mg/l Pt, mikä kuvaa kirkasta vettä. Kemiallinen hapenkulutus, COD Mn, oli pinnassa 3,7 4,4 mg/l, mikä kertoo vähäisestä humuksen määrästä. Talvella Kajaanselän päällysvesi oli kirkasta, 0,5-1,5 NTU. Keskikesällä päällysveden samentuminen (>2 NTU) johtui kasviplanktonista. Alusveden samentumista tasolle 5-8 NTU todettiin tammimaaliskuussa ja kesä-elokuussa. Sähkönjohtavuuden arvot olivat noin 10 ms/m ja alkaliteetti noin 0,55 mmol/l. Veden ph oli kasvukaudella päällysvedessä 7,6 8,0 tasolla. Taulukko 14. Kajaanselän ja Vaaniansalmen vedenlaatu keskimäärin 1 m syvyydessä avovesiaikaan v. 2013 2017. Sameus, NTU Väri-luku, mgpt/l ph Havaintopaikka Johtokyky, ms/m Alkaliteetti, mmol/l CODMn, mg/l Kloridi, mg/l Mangaani, µg/l Rauta, µg/l Kajaanselkä 34 2013 2,2 15 7,6 10 0,55 4,6 6,2 22 100 2014 2,3 16 7,6 10 0,56 4,4 6,1 20 106 2015 2,1 13 7,7 10 0,54 4,1 6,4 24 80 2016 1,7 10 7,7 11 0,53 4,1 6,6 16 64 2017 1,6 11 7,7 11 0,53 4,1 6,5 16 51 Vaaniansalmi 20 2013 2,6 17 7,7 9,9 0,54 4,7 6,3 19 113 2014 2,0 15 7,5 10 0,56 4,4 6,4 21 84 2015 3,1 18 7,7 10 0,52 4,3 6,5 23 118 2016 1,8 11 7,6 11 0,53 4,2 6,6 16 65 2017 2,4 13 7,7 11 0,53 3,9 6,6 16 73 9.3 Happitilanne ja sisäinen kuormitus Kajaanselän syvänteeen happitilanne oli heikentynyt jo tammikuussa ja heikkeni edelleen talvikerrostuneisuuskauden aikana maalikuussa. Silloin pohjanläheisen vesikerroksen hapen kyllästysaste oli 14 %. Kesäkerrostuneisuuskauden alku näkyi jo heinäkuisena alusveden happitilanteen heikkenemisenä, ja elokuussa mitatiinkin kauden alhaisin pohjan läheinen happipitoisuus. Kyllästysaste oli 7,4 %. Kesällä harppauskerros muodostui 10 metrin tuntumaan. Korkein alusveden mangaanipitoisuus, 3400 µg/l, mitattiin jo tammikuussa. Myöhemmin mangaania oli alusvedessä 300-500 µg/l. Rautaa pohjassa todettiin eniten kesäkuussa: 610 µg/l. Tammikuussa 2017 Kajaanselän syvänteen ravinnepitoisuudet pohjassa olivat korkeimmat vuoden aikana todetut: kokonaistyppeä oli 920 µg/l ja fosforia 60 µg/l. Kesäkerrostuneisuuskauden aikaan alusveden typen pitoisuus oli tasolla 500-550 µg/l. Nitraattitypen osuus kokonaistypestä oli yli 40 % maalis- ja

20 elokuussa alusvedessä. Nitriittityppeä todettiin alle 5 µg/l olevia pitoisuuksia juhannuksen jälkeen. Fosforin pitoisuus alusvedessä oli kohonnut melko vähän, 40 44 µg/l, ja enimmillään 60 % siitä oli leville käyttökelpoisena fosfaattifosforina. Talvella alusveden fosforista noin puolet oli fosfaattimuotoisenan. 9.4 Ravinnepitoisuudet ja kokonaisravinnesuhde Kajaanselän 1 m fosforipitoisuus oli keskimäärin 13 µg/l ja typpipitoisuus 339 µg/l vuosikeskiarvona. Pitoisuudet eivät ratkaisevasti poikenneet avovesikauden keskiarvoista (taulukko 15). Keskimääräinen fosforipitoisuus kuvaa karua / keskirehevää vesistöä. Avovesikaudella päällysveden (1m) kokonaistypen ja -fosforin ns. kokonaisravinnesuhde oli Kajaanselällä keskimäärin 24, mikä kuvaa fosforirajoitteista vesistöä (taulukko 15). 9.4.1 Tilavuuspainotet ravinnepitoisuudet Kajaanselällä Kajaanselällä tilavuuspainotetun kokonaisfosforin pitoisuus oli talvella 16 µg/l ja kesällä 18 µg/l. Tilavuuspainotetun fosforin pitoisuus on vuosen 2015 jälkeen vakiintunut (liite 2). Vastaavasti typpeä oli talvella 430 µg/l ja kesällä 400 µg/l. Typen tilavuuspainotetut pitoisuudet ovat myös vakiintuneet 2010 luvun alun vaihteluiden jälkeen (liite 3). 9.5 Kajaanselän levätuotanto ja rehevyys Levätuotannon voimakkuutta kuvaavan klorofylli-a:n maksimipitoisuus, 9,2 µg/l, todettiin toukokuussa 2017 piileväkukinnan aikaan (liite 5 ja 7.1). Klorofyllin määrä oli karuhkolle vesistölle tyypillisellä tasolla, 3-6 µg/l, alku- ja loppukesästä. Lokakuun lopulla klorofylli-a:n pitoisuus oli 7,8 µg/l ja sinilevien vallitsivat kasviplanktonia. Kokonaisravinnesuhteen perusteella Kajaanselkä on fosforirajoitteinen (taulukko 15). Klorofylli-a:n keskimääräinen pitoisuus vuonna 2017 oli 6,2 µg/l. Keskiarvo vastaa edellisvuosien tasoa (liite 6). Klorofyllipitoisuuden perusteella Kajaanselkä oli keskirehevä vesistö (mesotrofinen). Klorofyllipitoisuuden vuosittaiset ja vuotuiset vaihtelut Kajaanselällä ovat olleet melko pieniä (liite 5 ja 6). Taulukko 15. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Vesijärven Kajaanselällä 2002 2017. Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin biovolyymeihin. Vuosi Kok.N, µg/l Kok.P, µg/l N/P Klorofylli-a, µg/l Kasviplanktonin biomassa µg/l Kajaanselkä 1 m 1 m 2*näkösyvyys, kokoomanäyte 2002 404 14 30 4,3 840 2003 380 13 30 4,3 950 2004 397 14 29 6,7 1 080 2005 395 17 23 7,6 1 570 2006 338 15 23 5,9 1 100 2007 340 16 22 6,9 917 2008 400 17 24 7,8 1 432 2009 358 17 21 6,3 736 2010 363 18 22 7,3 1 012 2011 343 14 25 4,6 754 2012 387 16 26 7,7 1 615 2013 367 14 28 4,7 535 2014 358 15 27 5,3 835 2015 327 16 23 5,7 1 260 2016 330 13 27 5,8 734 2017 335 14 24 6,2 1379

21 9.6 Kasviplankton Kajaanselällä vuosina 2013-2017 Kajaanselän kasviplanktonin keskimääräinen biomassa vaihteli huomattavasti, ja oli 500-1 400 µg/l vuosina 2013-2017 (taulukko 16, liite 7.3). Taksonien lukumäärä oli tarkasteluvuosina melko tasaisesti noin 60 kpl. Haitallisia sinileviä on Kajaanselällä yleensä vähän. Vuosi 2016 oli kuitenkin poikkeava, kun sinileviä esiintyi runsaasti kesä-elokuussa. Vuonna 2017 sinileviä oli runsaasti kesä- ja lokakuussa. Vesistön rehevyyttä kuvaava trofiaindeksi, TPI, on kasvanut viime vuosina. Kasviplaktonin keskimääräinen biomassa vaihtelee Kajaanselällä voimakkaasti vuosittain. Hyvin pieni biomassan aleneminen on 2000-luvun aineistossa nähtävissä (liite 9). Taulukko 16. Kasviplanktonin tunnuslukuja Kajaanselän syvänteen näytepisteeltä 2013-2017. Heinäkuun 2013 näyte puuttuu. Kokonaisbiomassa lkm sinilevien %- Taksoni Haitallisten Pvm TPI 15.5.2013 514 37 1,1 1,34 3.6.2013 760 61 1,3-0,75 20.6.2013 408 61 2,3 0,40 13.8.2013 529 64 1,4 0,13 3.10.2013 465 62 1,1 0,81 karvo 535 57 1,5 0,39 yhteensä 2677 9.5.2014 2166 54 0,1-1,60 2.6.2014 875 59 0,7 0,35 25.6.2014 418 56 11,5-0,15 22.7.2014 491 60 1,2-0,96 21.8.2014 349 66 2,3-0,81 13.10.2014 709 65 0,8 0,86 karvo 835 60 2,8-0,38 yhteensä 5008 29.4.2015 2682 46 0,0 1,90 7.7.2015 1131 54 0,1 1,02 18.6.2015 559 58 3,4 0,18 28.7.2015 742 76 2,2-0,55 10.8.2015 567 77 2,6 0,45 7.10.2015 1854 76 5,0 2,17 karvo 1256 65 2,2 0,86 yhteensä 7535 3.5.2016 1178 46 1,1-0,19 6.6.2016 340 61 3,9-0,35 27.6.2016 799 62 47 1,13 19.7.2016 603 81 29 1,17 8.8.2016 1158 77 62 2,74 1.11.2016 328 47 0,4 0,85 karvo 734 62 23,9 0,89 yhteensä 4405 02.05.2017 3303 41 0,04 1,65 07.06.2017 747 53 1,6-0,56 27.06.2017 703 55 38 2,06 20.07.2017 1016 66 2,0 0,97 15.08.2017 662 79 4,2 0,23 31.10.2017 1845 47 61 1,99 karvo 1379 57 18 1,06 yhteensä 8275

22 9.6.1 Lajisto vuonna 2017 Toukokuussa kasviplanktonin biomassa oli 3300 µg/l, mikä on poikkeuksellisien korkea määrä. Plaktonista 95 % oli piileviä (kuva 6). Yleisimpiä olivat Asterionella formosa -levät, joita oli 85 %. leväbiomassasta Kesäkuun alussa kokonaisbiomassa oli pieni, 750 µg/l ja kultalevät yleistyivät suhteessa piileviin. Niitä oli 22 % biomassasta, kun piilevien osuus laski 59 %:iin. Piilevistä yleisin oli Asterionella formosa, jonka osuus oli 54 % biomassasta Dinobryon divergens-kultalevää oli 3 % ja D. sociale levää 6 % leväbiomassasta. Kesäkuun lopussa sinilevien osuus oli 39 % kasviplanktonin biomassasta. Piileviä oli 15 % ja nieluleviä 17 % biomassasta. Sinileväsuku Anabaena spp muodosti 34 % leväbiomassasta. Maksatoksisia Dolichospermum suvun lajeja oli noin 3 % levien biomassasta. Kokonaisbiomassa oli 700 µg/l. Heinäkuussa Kajaanselän kasviplanktonin biomassa oli 1020 µg/l. Sinilevien osuus oli laskenut 3 %:iin biomassasta. Muut leväryhmät olivat melko tasaisesti edustettuina: nieluleviä oli 36 %, panssarisiimaleviä 15 % ja piileviä 16 % kokonaisbiomassasta. Nielulevistä valtaosa, noin 20 %, oli Cryptomonas suvun lajeja. Rhodomonas lacustris var. nannoplanctica nielulevää oli 9 % levien biomassasta. Panssarisiimalevää, Gymnodinium helveticum, oli 12 % ja piilevää Tabellaria fenestrata, 22 % kokonaisbiomassasta. Elokuussa. Kajaanselän leväbiomassa oli 660 µg/l. Sinilevien osuus oli noussut 9 %:iin ja kultalevien 11 %:iin. Sinilevien lajikirjo oli monipuolinen eikä selvää valtalajia ollut: Planktothrix agardhiin osuus oli 2 % leväbiomassasta. Muita sinileväsukuja olivat Chroococcales, Aphanizomenon spp., Cyanodictyon sekä Anabaena spp. Kultalevät olivat enimmäkseen Dinobryon, Pseudopedinella ja Mallomonas sukuihin kuuluvia lajeja. Muiden leväryhmien osuudet olivat laskeneet heinäkuuhun verrattuna: nieluleviä oli 29 %, panssarisiimaleviä15 % ja piileviä 16 %. Nielulevistä vallitseva laji oli Rhodomonas lacustris var. nannoplanctica, 12 % ja panssarisiimalevistä Dinophyceae-lajit 15 %. Piilevistä Tabellaria fenestrata lajia oli 6 % kasviplanktonin kokonaisbiomassasta. Lokakuussa kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli 1850 µg/l. Sinilevää biomassasta oli 61 %, ja lähes kaikki oli Planktothrix agardhii lajia. Nieluleviä oli 18 %, ja valtaosa niistä oli Cryptomonadales lajeja. Piilevän osuus kasviplanktonin biomassasta oli 12 %. Valtalaji oli Aulacoseira ambigua, jota oli 9 % biomassasta. 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Biomassa µg/l 2.5.17 7.6.17 27.6.17 20.7.17 15.8.17 31.10.2017 Viherlevät Tarttumalevät Sinilevät Silmälevät Piilevät Panssarisiimalevät Nielulevät Muut Monadit ja flagellaatit Kultalevät Keltaviherlevät Kuva 6. Kasviplanktonin biomassa (µg/l = mg/m 3 ) v. 2017 Kajaanselällä

23 10. YHTEENVETO Vesijärvi kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (14.) ja pintavesimuodostumana se edustaa suuria vähähumuksisia järviä. Vesijärven velvoitetarkkailusta vastaavat Lahti Aqua Oy ja Lahti Energia Oy. Lahti Aqua Oy:llä on velvoite tarkkailla laimennusveden ottamisen vaikutusta ja Lahti Energia Oy:llä Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusta Vesijärvessä. Vesijärven vedenlaatua tarkkaillaan kolmella selkäalueella yhteensä 10 tarkkailupisteellä. Tarkkailu keskittyy Enonselälle. Vedenlaadun kemiallisten analyysien lisäksi tarkkailuun kuuluu kasviplanktonseuranta kolmella havaintopisteellä. Vesijärven vedenlaatuun vaikuttavat myös Vesijärven muu valuma-alueelta tuleva kuormitus sekä hoitotoimet. Hoitotoimista merkittävimmät ovat hapetus, hoitokalastus ja hajakuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimet. Hapetukseen liittyy veden laadun seurantaa myös automaattisten mittalaitteiden avulla sekä pohjaeläin- ja kalastotutkimuksia. Vesijärvi jäätyi syksyllä 2016 aikaisin, jo marras-joulukuun vaihteessa. Talvi oli leuto. Kevät ja kesä 2017 olivat koleita, ja etenkin kesä tuulinen. Alkusyksy oli vähäsateinen ja syksy jatkui leutona aina vuoden vaihteen yli. Vesijärvi jäätyi vasta tammikuussa 2018. Vesijärvestä otettiin vuonna 2017 laimennus- ja huuhteluvettä Kariniemen purkutunneliin 2,8 milj m 3, mikä vastasi 0,4 % järven tilavuudesta ja 2,6 cm vesikerrosta järvestä. Lahti Energian Kymijärven voimalaitos otti Vesijärvestä jäähdytysvettä vuonna 2017 yhteensä 55 milj m 3, mikä oli edellisvuosia vähemmän. Vesistöön johdetun lämpöenergian määrä vuonna 2017 oli 278 TJ. Kerralla Enonselälle johdettuna, veden lämpötila olisi noussut 0,4 C. Vastaavasti vuoden 2017 lämpökuorma olisi nostanut koko Vesijärven lämpötilaa 0,1 asteella. Tehostettua lämpötila- tai klorofylliseurantaa ei vuosina 2013 2017 ole toteutettu, koska lämpötilaylityksiä ei ollut. Varhaisen jäätymisen takia talvikerrostuneisuus alkoi kehittyä jo alkutalvesta 2017, ja jo tammikuun näyteenottokerralla todettiin syvänteissä hapen vajausta. Enonselälle kohdistuu tarkastelualueista voimakkaimpana Lahden kaupungin vaikutus, mikä ilmenee mm kohonneina kloridipitoisuuksina ylivirtaamakausina ja ranta-alueiden samentumisena kesäsateiden jälkeen. Enonselän vesi on yleisesti vähähumuksista ja melko kirkasta. Ajoittain Enonselällä on voimakasta leväsamentumaa. Kasviplanktonin vaikutus näkyy veden emäksisinä ph-arvoina. Happikadosta kärsivissä syvänteissä sähkönjohtavuus nousee ja ph laskee. Enonselkää on hapetettu joulukuusta 2007 alkaen ja syvänteiden happitilanne vaihtelee hapetuksen onnistumisen mukaan. Vuonna 2018 siirrytään pelkästään talviaikaiseen hapetukseen. Vuonna 2017 pintaveden fosforipitoisuudet vaihtelivat Enonselän näytepisteillä välillä 23 30 µg/l kasvukauden keskiarvoina. Suurimmat alusveden fosforipitoisuudet, 110 µg/l, mitattiin maalis- ja elokuussa Sataman (Myllysaaren) näytepisteeltä. Liukoisen fosfaattifosforin pitoisuus nousi alusvedessä korkeaksi, 40 50 µg/l, kerrostuneisuuskausina. Fosforin tilavuuspainotettu pitoisuus oli talvella 24 µg/l ja kesällä 34 µg/l. Viime vuosina talviaikainen tilavuuspainotettu fosforipitoisuus on ollut alhaisempi kuin kesäaikainen. Typen pitoisuusvaihtelu Enonselällä oli vähäistä vuonna 2017: pinnasta mitatut pitoisuudet olivat enimmäkseen 300 500 µg/l. Voimakkain talvikerrostuneisuuskauden aikainen typen vapautuminen sedimentistä todettiin Isosaaren syvänteestä maaliskuussa, jolloin pohjan läheisyydessä typpeä oli 1200 µg/l. Typen tilavuuspainotetussa pitoisuustrendissä on ollut ajoittain voimakkaita piikkejä, mutta trendi on laskeva. Kesäaikainen tilavuuspainotettu typpipitoisuus on pysynyt viimevuodet alle 450 µg/l ja talviaikainen alle 500 µg/l. Kokonaisravinnesuhteen perusteella Enonselkä on 2010-luvulla ollut fosforirajoitteinen, mutta vuonna 2017 yhteisrajoitteisuus oli todennäköisintä. Maaliskuussa 2017 todettujen emäksisten ph-arvojen syynä on todennäköisesti voimakas levätuotanto.

24 Lankiluodon kasviplanktonin biomassa on keskimäärin keskirehevää vesistöä kuvaavalla tasolla. 2010- luvulla biomassa on ollut keskimäärin alle 2000 µg/l, kun vielä vuosituhannen alussa biomassa oli 2000-4000 µg/l. Enonselälle on tyypillistä Planktothrix agardhii sinilevän yleistyminen syksyä kohti, mikä nähtiin myös sykyllä 2017. Pl. agardhii on maksatoksinen ja se kykenee lisääntymään vähässä valossa. Massaesiintymät aiheuttavat hajuhaittoja. Pl. agardhiilla ei ole erityisiä typensitomissoluja (heterosyyttejä), joiden avulla se pystyisi sitomaan veteen liuennutta molekulääristä typpeä. Siten veden typpipitoisuus ei välttämättä ole levien kasvua rajoittava tekijä. Typen sidontaan kykeneviä Anabaena lajeja oli vuonna 2017 runsaimmin kesä-heinäkuussa. Enonsaaren ja Myllysaaren automaattinen mittausasema tavoittaa kohtuullisen hyvin klorofyllipitoisuuden vaihtelun erot. Syksyn sinileväkasvun aiheuttama nousu ei ilmene yhtä hyvin kuin kevään piileväkasvu. Automaattiaseman etuna on mittausjakson pituus, joka voidaan aloittaa varhain keväällä ja lopettaa vasta syysmyöhällä Pirttiniemi Komonselällä on keskirehevä ja lievästi humuksinen vesialue. Maaliskuussa 2017 vesi oli Pirttiniemessä poikkeuksellisen emäksistä, ph 8,0 ja hapenkyllästysaste pinnassa oli 115 %. Nämä havainnot viittaavat voimakkaaseen leväkasvuun. Alusvesi oli talvella lähes hapeton, mutta kesällä vesipatsaan happitilanne pysyi hyvänä. Pirttiniemen keskimääräinen typpipitoisuus on pysynyt viime vuodet 380 µg/l-tasolla. Fosforipitoisuus palasi vuonna 2017 tasolle 22 µg/l. Fosforipitoisuuden lisäksi myös klorofylli-a:n pitoisuus ja kasviblanktonin biomassa kuvaavat keskirehevää vesistöä. Lankiluodosta Pirttiniemeen siirryttäessä typpipitoisuus aleni 8 % ja fosforipitoisuus 21 % vuonna 2017. Komonselän kasviplanktonin biomassa oli keskimäärin 1 500 µg/l vuonna 2017. Vallitsevia ryhmiä Komonselällä ovat yleensä olleet alkukesästä piilevät ja panssarisiimalevät, mikä todettiin myös toukokuussa 2017. Keskikesällä Komonselällä esiintyi runsasti myös sinilevää piilevien ohella. Kultaleviä oli Komonselällä tasaisesti kesä-elokuussa. Syksyisin Planktothrix agardhii sinilevä yleistyy yleensä Komonselällä, ja niin taphtui myös lokakuussa 2017. Planktothrix agardhiin osuus oli 70 % kasviplantonin kokonaisbiomassasta. Kajaanselällä havaitaan hapen kulumista syvännealueella kerrostuneisuuskausien lopulla. Vesi kerrostuu ja harppauskerros muodostuu tyypillisesti 10 15 metrin tuntumaan. Maaliskuussa alusveden hapen kyllästysaste oli 14 % ja elokuussa vain 7,4 %. Mangaanin ja fosforin vapautuminen sedimentistä oli voimakkainta tammikuussa. Mahdollisesti pienet siirtymät näytteenottopaikassa tai pohjavesien purkautumien Kajaanselän syvänteeseen luovat tämän hieman ristiriiaisen tilanteen, kun syvänteen tila ei loogisesti heikkene enää maaliskuussa. Kajaanselän tuotantotaso vaihtelee karun ja keskirehevän rajalla. Ravinteiden pitoisuudet ovat alhaisempia kuin Komonselällä ja selvästi alhaisempia kuin Enonselällä. Kajaanselkä on kokonaisravinnesuhteen perusteella selvästi fosforirajoitteinen vesistöalue. Enonselältä Kajaanselälle siirryttäessä fosforipitoisuus aleni 36 % ja typpipitoisuus 13 % vuonna 2017. Tilavuuspainotetun fosforin pitoisuus oli 2000-luvun alussa pitkään tasolla 15 µg/l, mutta vuodesta 2008 alkaen vuodenaikaisvaihtelu on kasvanut. Tilavuuspainotetun fosforin kesäaikainen pitoisuus on nykyisin hieman talvea suurempi. Keskimäärin tilavuuspainotetun fosforin pitoisuus on 17 µg/l Kajaanselällä. Typpeä on enemmän talvella kuin kesällä, mutta ero on pieni ja vuosien välinen vaihtelu suhteellisen pientä. Keskimäärin typpeä on Kajaanselällä 400 µg/l. Kajaanselän kasviplanktonin keskimääräinen biomassa ja lajisto vaihtelevat huomattavasti. Kasviplanktonindikaattorit kuvaavat vuoroon karua, ja vuoroon keskirehevää vesistöä. Vesistön rehevyyttä kuvaava trofiaindeksi, TPI, on kasvanut viime vuosina. Toukokuussa 2017 kasviplanktonin biomassa oli suuri, 3300 µg/l, ja siitä 95 % oli piileviä. Kesällä kasviplankton romahti täysin ja vain pieni kasvu todettiin heinäkuun lopulla. Tuolloin 22-36 % oli nielu-, panssarisiima- tai piileviä. Lokakuun lopussa leväbiomassa kasvoi: sinileviä oli 61 % biomassasta ja lähes kaikki oli Planktothrix agardhii lajia.

25 11. KIRJALLISUUS Iso-Tuisku, J. 2017. Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön. Vuoden 2016 tulokset. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 413/16. Malinen, T. ja Vinni, M. 2016a. Vesijärven Enonselän ulapan kalatiheys ja -biomassa sekä runsaimpien lajien ravinto kesällä 2015. Tutkimusraportti 30.3.2016. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Akvaattiset tieteet. 18 s. Malinen, T. ja Vinni, M. 2016b. Vesijärven Enonselän ulapan kalayhteisö kesällä 2016. Tutkimusraportti 31.10.2016. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Akvaattiset tieteet. 16 s. Malinen, T., Vinni, M., Ruuhijärvi, J. ja Ala-Opas, P. 2015. Vesijärven Enonselän ravintoverkkotutkimuksen kalatutkimukset vuosina 2009 2014. Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Akvaattiset tieteet. 35 s. Lahden Tutkimuslaboratorio 2004: Muutosehdotus Vesijärven tarkkailuohjelmaan 14.6.2004. Lahti Energia Oy. Moniste 2 s. + liitteet. Ramboll Analytics Oy 2009: Lahti Aqua Oy, Lahti Energia Oy - Vesijärven velvoitetarkkailuohjelma. - Moniste 5 s.+liite. Valkama, J. 2015. Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön - vuoden 2014 tulokset. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 447/15. Vesi-Eko Oy 2013. Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2013. Vuosiraportti. Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. Kauppinen, E ja Saarijärvi, E. Kuopio 19.11.2013, 16 s. Vesi-Eko Oy 2014. Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2014. Vuosiraportti. Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. Kauppinen, E. Kuopio 7.10.2014, 22 s. Vesi-Eko Oy 2015. Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2015. Vuosiraportti. Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. Kauppinen, E. Kuopio 9.10.2015, 21 s. Vesi-Eko Oy 2016. Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2016. Vuosiraportti. Lahden kaupunki, Lahden ympäristöpalvelut. Kauppinen, E. Kuopio 14.11.2016 16 s+liite. Vesi-Eko Oy 2017. Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2017. Vuosiraportti. Lahden kaupunki, Lahden ympäristöpalvelut. Kauppinen, E. Kuopio 22.9.2016 20 s+liite.

1 (6) LIITE 1. VESIJÄRVEN VELVOITETARKKAILUN TULOKSET 2017 Näytenro Ottopaikka/ Ottopäivä Näytesyvyys Näkösyvyys Maksimisyvyys Ulkonäkö Sameus 17VV' m m m C NTU Kajaanselkä mg Pt/l ph Haju Lämpötila Väriluku Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Happipitoisuus (O2) Hapen kyllästysprosentti Kiintoaine (GF/C) COD Mn Kloridi (Cl) Typpi (N), kokonais- Nitraattityppi (NO3-N) Nitriittityppi (NO2-N) Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfori (P), kokonais- Fosfaattifosfori (PO4-P), kokonais- Klorofylli-a Mangaani (Mn) #) ms/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 00035 11.1. 1 6,5 40 k, v h 0,1 0,39 7,5 7,5 11 0,56 10,9 75 3,9 7 370 30 <2,0 17 9,6 4,2 4,3 11 00036 11.1. 10 k, v h 1,1 11,3 79 00037 11.1. 15 k, v h 1,4 9,9 70 00038 11.1. 20 k, v h 1,7 1,7 15 7,1 11 0,53 9,2 66 3,8 6,7 440 80 <2,0 58 13 7,1 97 41 00039 11.1. 25 k, v h 1,8 7,9 57 00040 11.1. 30 k, v h 1,9 7,8 56 00041 11.1. 35 k, v h 2 7,3 52 00042 11.1. 39 ls h 2,2 7 40 7,1 12 0,72 2,3 17 4,2 6,7 920 75 <2,0 420 60 32 3400 380 00657 20.3. 1 2,6 40 k h 1,9 0,85 10 7,8 11 0,53 14,7 106 4,1 6,6 330 <4,0 <2,0 <4,0 14 2,7 3,9 10 00658 20.3. 10 k h 2,1 10,7 77 00659 20.3. 15 k h 2,3 11,9 87 00660 20.3. 20 k h 2,5 1,4 10 7,2 11 0,55 6,6 48 3,6 6,6 480 200 <2,0 <4,0 20 13 32 65 00661 20.3. 25 k h 2,6 5,9 43 00662 20.3. 30 k h 2,7 5,6 41 00663 20.3. 35 k h 2,7 5 37 00664 20.3. 39 ls h 2,9 5,7 25 7,1 12 0,59 1,9 14 3,6 6,5 620 200 <2,0 92 36 18 360 120 01330 2.5. 1 2,4 40 ls h 4,2 2,4 15 7,7 10 0,53 13,3 102 4,1 6,5 340 <4,0 <2,0 <4,0 11 2,1 22 55 01331 2.5. 39 ls h 4,1 2,7 15 7,7 11 0,53 13,2 101 4 6,4 330 4,5 <2,0 5,4 10 <2,0 26 68 01332 2.5. 0-5 ls,v h 4,3 9,2 02175 7.6. 1 2,4 40 V H 13,8 2,2 7,5 7,7 11 0,53 10,3 100 3,8 6,4 320 <4,0 <2,0 <4,0 14 <2,0 21 71 02177 7.6. 5 V H 11 9,8 89 02176 7.6. 10 V H 11,3 10 91 02178 7.6. 20 V H 10,6 2,7 10 7,5 11 0,53 9,7 87 3,7 6,4 330 4,8 <2,0 11 13 <2,0 32 62 02179 7.6. 25 V H 10,2 8,8 78 02180 7.6. 30 V H 9,7 8,9 78 02181 7.6. 35 V H 9,4 8,6 75 02182 7.6. 39 LS H 9,3 7,5 20 7,3 11 0,54 8,4 74 3,7 6,5 420 7,9 <2,0 83 31 9,2 400 220 02183 7.6. 0-5 V H 13,8 02395 27.6. 1 2,5 40 k,v h 14,9 2,2 10 7,6 10 0,52 9,8 97 4 6,3 370 <4,0 <2,0 <4,0 14 2,1 18 64 02396 27.6. 10 k,v h 14,5 9,5 93 02397 27.6. 15 k,v h 12,7 8,2 78 02398 27.6. 20 k,v h 11,7 3,3 15 7,4 10 0,54 7,4 68 3,7 6,3 380 14 2,7 63 22 9,3 80 130 02399 27.6. 25 k,v h 11,4 7,1 65 02400 27.6. 30 k,v h 11,4 7 64 02401 27.6. 35 k,v h 11,4 7 64 02402 27.6. 39 ls l 11,4 12 20 7,3 11 0,54 6,8 62 4,2 6,3 470 20 4,1 100 44 16 330 610 02403 27.6. 0-5 k,v h 14,8 5,9 Rauta (Fe) #)

2 (6) LIITE 1. VESIJÄRVEN VELVOITETARKKAILUN TULOKSET 2017 Näytenro Ottopaikka/ Ottopäivä Näytesyvyys Näkösyvyys Maksimisyvyys Ulkonäkö Sameus ph Haju Lämpötila Väriluku Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Happipitoisuus (O2) Hapen kyllästysprosentti Kiintoaine (GF/C) COD Mn Kloridi (Cl) Typpi (N), kokonais- Nitraattityppi (NO3-N) Nitriittityppi (NO2-N) Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfaattifosfori Fosfori (P), (PO4-P), kokonaiskokonais- Klorofylli-a Mangaani (Mn) #) Rauta (Fe) #) 17VV' m m m C NTU Kajaanselkä mg Pt/l ms/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 02857 20.7. 1 2,9 40 k,v h 17,5 1,4 10 7,7 11 0,53 9 94 3,8 6,1 350 <4,0 <2,0 <4,0 14 <2,0 19 41 02858 20.7. 10 k,v h 16,7 8,9 91 02859 20.7. 15 k,v h 14,7 5,8 57 02860 20.7. 20 k,v h 12,1 3,8 20 7,3 11 0,54 3,2 30 3,4 6,1 500 160 <2,0 11 32 19 220 110 02861 20.7. 25 k,v h 11,8 3,3 30 02862 20.7. 30 k,v h 11,5 3,2 29 02863 20.7. 35 k,v h 11,5 3 28 02864 20.7. 39 ls h 11,5 8,9 20 7,3 11 0,53 3,1 28 3,4 6,2 550 190 <2,0 26 40 24 540 250 02865 20.7. 0-6 ls h 17,9 6 03487 15.8. 1 3,5 40 k,v l 18,6 1,4 10 7,7 11 0,53 9 97 3,9 6,6 310 <4,0 <2,0 <4,0 14 2,1 16 42 03488 15.8. 10 k,v h 18,2 8,4 89 03489 15.8. 15 k,v h 14,7 2,5 25 03490 15.8. 20 k,v h 12,3 3,4 20 7,2 11 0,53 1 9,2 3,5 6,6 500 220 <2,0 6,3 37 27 240 110 03491 15.8. 25 k,v h 12 0,9 8,4 03492 15.8. 30 k,v h 12 0,8 7,5 03493 15.8. 35 k,v h 12 0,8 7 03494 15.8. 39 k,v h 11,9 3,4 20 7,2 11 0,53 0,8 7,4 3,3 6,5 510 230 <2,0 12 37 28 310 80 03495 15.8. 0-7 k,v l 18,6 5,2 04857 31.10. 1 2,5 40 V H 5,6 2,2 15 7,6 11 0,53 11,6 92 5 6,4 320 <4,0 <2,0 <4,0 16 3,2 27 110 04858 31.10. 39 V H 5,6 2,9 15 7,6 11 0,54 11,8 94 4,4 6,4 330 <4,0 <2,0 <4,0 18 3 34 140 04859 31.10. 0-5 V H 5,6 7,8 Vaaniansalmi 00665 20.3. 1 2,3 5 k h 1,9 0,78 10 7,9 11 0,53 15,4 111 3,9 6,6 3,5 13 00666 20.3. 4 k h 2,2 0,91 10 7,8 11 0,55 15 109 4,3 6,8 4,2 13 01333 2.5. 1 h 5,6 3 15 7,7 11 0,53 12,5 100 4,2 6,5 360 13 11 71 01334 2.5. 4 ls h 5,6 2,9 15 7,7 11 0,53 12,1 96 4,1 6,5 350 17 12 79 03496 15.8. 1 2,5 5 k, v l 19 3,6 10 7,6 11 0,53 8,7 94 3,9 6,6 320 17 27 120 03497 15.8. 4 k, v l 18,3 2,4 7,5 7,6 11 0,54 8 85 3,5 6,5 310 16 28 80 04860 31.10. 1 1,8 5 V H 4,8 2,4 15 7,6 11 0,53 12 93 3,6 6,5 310 15 22 87 04861 31.10. 4 V H 4,7 3,1 15 7,6 11 0,54 12,1 94 3,6 6,5 340 17 26 180

3 (6) LIITE 1. VESIJÄRVEN VELVOITETARKKAILUN TULOKSET 2017 Näytenro Ottopaikka/ Ottopäivä Näytesyvyys Näkösyvyysyvyys Maksimi- Ulkonäkö Sameus ph Haju Lämpötila Väriluku Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Happipitoisuus (O2) Hapen kyllästysprosentti Kiintoaine (GF/C) COD Mn Kloridi (Cl) Typpi (N), kokonais- Nitraattityppi (NO3-N) Nitriittityppi (NO2-N) Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfori (P), kokonais- Fosfaattifosfori (PO4-P), kokonais- Klorofylli-a Mangaani (Mn) #) Rauta (Fe) #) 17VV' m m m C NTU mg Pt/l ms/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Pirttiniemi 00049 11.1. 1 4,5 9 k, v h 0,2 0,73 10 7,5 11 0,55 13,6 93 4,4 7,6 450 120 <2,0 4,3 15 8 8 21 00050 11.1. 8 k, v h 2,7 2,4 15 7 11 0,55 5,1 37 3,7 7,4 530 200 <2,0 14 17 8,8 54 95 00667 20.3. 1 1,85 9 k h 2,2 1 10 8 12 0,57 15,8 115 4,5 7,3 400 20 <2,0 10 16 3,9 2,5 14 00668 20.3. 8 k h 3,9 1,9 10 7,1 12 0,61 2,5 19 3,6 7,2 570 300 <2,0 <4,0 20 6,7 30 75 01335 2.5. 1 2,2 ls h 5,8 2,6 15 7,7 11 0,53 12,3 99 4,3 6,8 420 15 <2,0 <4,0 18 3,8 12 95 01336 2.5. 8 ls h 5,4 2,8 15 7,7 11 0,53 12,2 97 4,2 6,8 370 16 <2,0 <4,0 15 2,2 13 99 01337 2.5. 0-4,5 ls h 6 6,1 02184 7.6. 1 2 9 V H 14,3 2,9 10 7,7 11 0,54 9,6 94 4,4 7,1 370 <4,0 <2,0 <4,0 31 4,9 16 94 02185 7.6. 8 V H 12,2 3,7 10 7,6 11 0,53 9,5 89 4 6,7 340 <4,0 <2,0 4 22 2,6 23 110 02186 7.6. 0-4 V H 14,2 2,9 02404 27.6. 1 1,9 9 ls l 16,4 4,4 15 7,8 11 0,55 9,8 100 4,4 6,9 390 <4,0 <2,0 5,6 20 2,9 22 120 02405 27.6. 8 ls l 15,8 5,8 15 7,7 11 0,54 9 91 4,4 7 370 <4,0 <2,0 12 20 3,1 28 190 02406 27.6. 0-4 ls l 16,3 9,8 02866 20.7. 1 1,7 9 v lle 18,2 3,6 20 7,7 11 0,54 8,9 94 4,1 6,8 390 <4,0 <2,0 <4,0 21 2,1 39 120 02867 20.7. 8 v lle 17,8 6,7 20 7,7 11 0,54 8,5 90 4,2 6,8 420 <4,0 <2,0 9,6 29 4,9 45 230 02868 20.7. 0-3,5 v lle 18,5 8,2 03498 15.8. 1 2,4 9 v lle 18,8 3 15 7,7 11 0,53 8,9 96 4,1 7,1 350 <4,0 <2,0 <4,0 20 4,1 27 89 03499 15.8. 8 v l 18,8 3,6 15 7,7 11 0,53 8,4 90 4 7,4 360 <4,0 <2,0 4,9 19 4,6 31 110 03500 15.8. 0-5 v lle 19,3 8,3 04862 31.10. 1 1,7 9 V H 4 3,1 20 7,7 11 0,55 12,4 94 4,3 7,1 380 <4,0 <2,0 <4,0 22 4 17 120 04863 31.10. 8 V H 4 5,1 20 7,6 11 0,55 12,4 95 4,3 7 390 <4,0 <2,0 <4,0 28 3,9 21 240 04864 31.10. 0-3,5 V H 4 11 Siikasalmi 00669 20.3. 1 3,6 7 k h 2,3 0,62 10 7,9 12 0,58 16,1 117 4,4 7,6 420 12 2,6 12 00670 20.3. 6 k h 2,7 1,9 15 7,3 12 0,58 8,8 64 4,3 7,3 450 20 19 51 01338 2.5. 1 2,6 ls h 5,8 2 15 7,7 11 0,54 12,4 99 4,4 7,4 410 16 14 62 01339 2.5. 96 ls h 5,2 2,2 15 7,7 11 0,55 12,7 100 4,4 7,6 430 17 17 60 03501 15.8. 1 v lle 19,3 3 15 7,7 11 0,55 9 97 4,3 7,6 370 23 31 87 03502 15.8. 6 v l 18,7 4,3 20 7,6 11 0,55 8,2 87 4,4 7,6 360 31 47 140 04865 31.10. 1 1,8 7 V H 4,6 2,6 20 7,7 11 0,56 12 93 4,1 7,2 370 29 17 100 04866 31.10. 6 V H 4,6 3,4 20 7,7 11 0,55 12 93 4,3 7,2 400 30 17 130 Isosaari 00671 20.3. 1 k h 2,7 0,91 10 7,7 12 0,56 13,4 99 4,3 7,6 420 15 5,4 17 00672 20.3. 10 k h 2,4 2 15 7,3 12 0,57 10,6 78 4,4 7,7 520 25 22 70 00673 20.3. 15 k h 2,7 11,3 83 00674 20.3. 17 k h 3 4,4 35 7,2 15 0,66 5,4 40 6,4 8,2 1200 42 130 280 01340 2.5. 1 2,6 18 ls h 5,3 2,1 15 7,8 11 0,55 12,7 100 4,5 7,8 460 25 18 66 01341 2.5. 17 ls h 4,7 2,1 15 7,7 11 0,55 12,5 97 4,4 7,8 410 18 19 63 03503 15.8. 1 2,5 18 v lle 18,7 3 20 7,7 11 0,55 8,9 95 4,4 7,6 390 29 35 70 03504 15.8. 10 v l 18,4 4 20 7,6 11 0,56 8,2 88 4,3 7,7 370 29 41 120 03505 15.8. 15 v l 17,7 4 42 03506 15.8. 17 v l 17,4 4,8 25 7,4 12 0,57 3,2 34 4 7,7 500 60 210 200 04867 31.10. 1 1,8 18 V H 5,4 2,8 20 7,7 11 0,55 11,7 93 4,3 7,4 390 34 20 110 04868 31.10. 17 V H 5,4 3,5 20 7,7 11 0,56 11,5 91 4,2 7,5 400 35 22 150

4 (6) LIITE 1. VESIJÄRVEN VELVOITETARKKAILUN TULOKSET 2017 Näytenro Ottopaikka/ Ottopäivä Näytesyvyys Näkösyvyys Maksimisyvyys Ulkonäkö Sameus ph Haju Lämpötila Väriluku Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Happipitoisuus (O2) Hapen kyllästysprosentti Kiintoaine (GF/C) COD Mn Kloridi (Cl) Typpi (N), kokonais- Nitraattityppi (NO3-N) Nitriittityppi (NO2-N) Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfaattifosfori Fosfori (P), (PO4-P), kokonaiskokonais- Klorofylli-a Mangaani (Mn) #) Rauta (Fe) #) 17VV' m m m C NTU mg Pt/l ms/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Lankiluoto 00043 11.1. 1 4,5 31 k, v h 0,3 0,65 10 7,5 11 0,62 12,4 86 4,1 7,7 490 140 <2,0 5,1 23 17 5,3 15 00044 11.1. 10 k, v h 1,5 10,6 75 00045 11.1. 15 k, v h 1,9 2 15 7,3 12 0,55 9,8 70 4 8,5 520 190 <2,0 9,3 30 19 14 49 00046 11.1. 20 k, v h 2,1 8,7 63 00047 11.1. 25 k, v h 2,6 4,1 30 00048 11.1. 29 k, v h 2,8 3 20 7 13 0,74 0,8 5,9 4 8 850 79 2,1 450 45 30 2000 130 00675 20.3. 1 2,7 30 K L 2,3 0,87 10 7,6 12 0,55 14 102 <2,0 4,5 7,5 420 74 <2,0 7,5 19 3,6 6,1 21 00676 20.3. 10 k H 2,7 10 74 00677 20.3. 15 K H 2,7 1,7 10 7,3 12 0,56 9,9 73 <2,0 4,3 8,5 510 200 <2,0 4,3 29 12 26 62 00678 20.3. 20 K H 2,7 10,3 76 00679 20.3. 25 LS H 3 10,7 79 00680 20.3. 29 LS L 3,1 4,4 15 7,4 13 0,55 10,4 78 4,1 4,4 9,8 490 170 <2,0 8,9 29 6,3 43 150 01342 2.5. 1 2,6 30 ls h 5,8 1,7 15 7,7 11 0,55 12,5 100 4,7 7,8 400 43 <2,0 4,1 17 2,7 20 65 01343 2.5. 29 ls h 4,8 3,4 20 7,7 11 0,55 12,2 95 4,4 7,8 400 38 <2,0 4,3 20 2,3 29 140 01344 2.5. 0-5 ls h 5,4 9,4 01669 18.5. 1 2 30 ls l 8,7 7,6 440 23 02187 7.6. 1 2 30 V H 12,4 2,8 10 7,7 12 0,55 10,1 94 4,4 7,6 370 <4,0 <2,0 <4,0 20 3,7 15 80 02188 7.6. 10 V H 12 9,7 90 02189 7.6. 15 V H 11,8 2,8 15 7,6 12 0,54 9,3 86 4,3 7,6 360 <4,0 <2,0 9,8 22 3,9 19 85 02190 7.6. 20 V H 11,6 8,9 82 02191 7.6. 25 V H 11,5 8,3 76 02192 7.6. 29 V H 11,4 6,3 20 7,3 12 0,56 7,6 69 4,5 7,6 460 16 <2,0 70 43 19 160 300 02193 7.6. 0-4 V H 12,6 6,3 02300 16.6. 1 2,1 30 v l 16,7 7,6 350 29 02407 27.6. 1 1,8 30 ls l 15,6 4,3 15 7,8 11 0,55 9,6 96 4,8 7,4 530 <4,0 <2,0 14 36 3,1 28 130 02408 27.6. 10 ls l 15,3 9,1 91 02409 27.6. 15 ls l 14,5 5,1 20 7,5 11 0,56 7,4 72 4,3 7,4 390 12 <2,0 40 28 12 55 200 02410 27.6. 20 ls l 13,2 5,8 56 02411 27.6. 25 ls l 12,7 4 38 02412 27.6. 29 o,ke s 12,5 10 20 7,3 12 0,62 3,1 29 4,5 7,4 660 22 4 250 79 46 740 550 02413 27.6. 0-4 ls l 15,7 11

5 (6) LIITE 1. VESIJÄRVEN VELVOITETARKKAILUN TULOKSET 2017 Näytenro Ottopaikka/ Ottopäivä Näytesyvyys Näkösyvyys Maksimisyvyys Ulkonäkö Sameus ph Haju Lämpötila Väriluku Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Happipitoisuus (O2) Hapen kyllästysprosentti Kiintoaine (GF/C) COD Mn Kloridi (Cl) Typpi (N), kokonais- Nitraattityppi (NO3-N) Nitriittityppi (NO2-N) Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfaattifosfori Fosfori (P), (PO4-P), kokonaiskokonais- Klorofylli-a Mangaani (Mn) #) Rauta (Fe) #) 17VV' m m m C NTU mg Pt/l ms/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Lankiluoto 02748 12.7. 1 1,8 30 v l 18 7,9 410 27 02869 20.7. 1 1,7 v lle 17,8 4,4 20 7,7 11 0,55 9,4 99 4,8 7,2 470 <4,0 <2,0 9,7 38 9,4 31 92 02870 20.7. 10 v lle 17,4 8,8 91 02871 20.7. 15 v lle 16,1 4,9 25 7,5 12 0,58 5 50 2,8 7,3 470 30 <2,0 93 42 25 180 180 02872 20.7. 20 v l 14,7 4,2 41 02873 20.7. 25 ke h 14,9 1,9 19 02874 20.7. 29 ke h 13,4 6,5 25 7,4 13 0,72 0,6 5,6 4,5 7,2 820 87 <2,0 340 80 48 1600 230 02875 20.7. 0-3,5 v lle 18,5 16 03205 4.8. 1 2,1 lru h 18,7 7,6 440 29 03507 14.8. 1 2,5 30 v l 18,9 2,9 20 7,6 11 0,55 8 86 3,2 4,6 7,6 370 4,3 <2,0 4,2 29 4,7 35 71 03508 14.8. 10 v l 18,4 7,5 80 03509 14.8. 15 v h 18 4,5 25 7,4 11 0,56 6,4 68 4,7 4,3 7,6 390 39 <2,0 28 38 17 93 150 03510 14.8. 20 ls h 17,6 4,1 43 03511 14.8. 25 ls s 16,5 0,6 6,6 03512 14.8. 29 ls s 16,2 5,3 25 7,2 13 0,7 1 11 5,7 4,4 7,8 690 120 5,5 210 71 41 1900 240 03513 14.8. 0-5 v l 18,8 12 04869 31.10. 1 30 V H 5,2 3 20 7,7 11 0,55 11,5 91 4,2 7,5 380 <4,0 <2,0 <4,0 33 13 20 110 04870 31.10. 29 V H 5,3 3,3 20 7,7 11 0,57 11,3 90 4,3 7,4 390 <4,0 <2,0 <4,0 36 13 22 140 04871 31.10. 0-4 V H 5,2 13 Kiikkula 00681 20.3. 1 2,6 22 K L 2,2 0,98 10 7,9 12 0,56 14,8 108 4,6 7,7 380 16 3,6 14 00682 20.3. 10 K H 2,5 1,4 15 7,2 13 0,56 9,6 70 4,2 8,6 510 32 23 49 00683 20.3. 15 LS H 2,8 7 52 00684 20.3. 21 LS L 4,1 2,8 15 7 15 0,81 0,9 6,7 3,9 8,3 630 26 2700 82 01345 2.5. 1 2,6 22 ls h 5,1 1,5 15 7,7 11 0,55 12,5 98 4,4 7,8 410 18 2,4 18 46 01346 2.5. 21 ls h 4,9 1,5 15 7,7 11 0,55 12,5 98 4,5 7,8 400 19 2,4 20 56 03514 14.8. 1 2,5 22 v lle 18,8 3,2 15 7,7 11 0,55 9,1 98 4,5 7,6 370 27 34 59 03515 14.8. 10 v lle 18,3 2,7 20 7,6 11 0,55 8,1 86 4,3 7,6 370 28 41 63 03516 14.8. 15 ls ls 17,9 6,3 66 03517 14.8. 21 ls ls 17,8 8,5 30 7,3 12 0,57 5,2 55 4,1 7,6 440 53 200 320 04872 31.10. 1 1,8 22 V H 5,1 2,7 20 7,7 11 0,57 11,9 93 4,3 7,5 380 33 13 20 100 04873 31.10. 21 V H 5,2 2,8 20 7,7 11 0,56 11,6 91 4,2 7,5 380 34 14 21 110

6 (6) LIITE 1. VESIJÄRVEN VELVOITETARKKAILUN TULOKSET 2017 Näytenro Ottopaikka/ Ottopäivä Näytesyvyys Näkösyvyys Maksimisyvyys Ulkonäkö Sameus ph Haju Lämpötila Väriluku Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Happipitoisuus (O2) Hapen kyllästysprosentti Kiintoaine (GF/C) COD Mn Kloridi (Cl) Typpi (N), kokonais- Nitraattityppi (NO3-N) Nitriittityppi (NO2-N) Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfaattifosfori Fosfori (P), (PO4-P), kokonaiskokonais- Klorofylli-a Mangaani (Mn) #) Rauta (Fe) #) 17VV' m m m C NTU mg Pt/l ms/m mmol/l mg/l % mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Satama 00685 20.3. 1 2,6 14,3 K L 2,2 0,81 10 7,8 12 0,57 15,4 112 4,4 7,5 380 18 6,6 16 00686 20.3. 10 K H 3 1,6 15 7 13 0,57 6,2 46 3,2 8,3 520 30 25 52 00687 20.3. 13,5 LRU L 4 17 40 6,9 17 0,72 2,1 16 4,2 13 690 110 680 580 01347 2.5. 1 2,6 14,5 ls h 5,2 1,4 15 7,8 11 0,55 12,7 100 4,4 7,9 380 16 2,3 17 37 01348 2.5. 13,5 ls h 5 1,6 15 7,8 11 0,55 12,7 100 4,4 7,9 400 22 2,1 19 56 03518 14.8. 1 2,2 14,3 v v 18,6 2,7 20 7,6 11 0,55 7,7 82 4,2 7,6 360 28 41 69 03519 14.8. 10 v v 17,9 4,9 25 7,5 11 0,55 6,8 72 4,1 7,6 370 36 72 150 03520 14.8. 13,5 ls ls 16,6 8,1 40 7,2 12 0,66 1,5 15 5,1 7,7 670 110 1100 320 04874 31.10. 1 1,8 14,3 V H 5 2,5 20 7,7 11 0,56 11,7 92 4,3 7,5 390 34 12 22 120 04875 31.10. 13,5 V H 5,1 3,1 20 7,7 11 0,56 11,7 91 4,5 7,5 380 34 13 22 180 Kaksossaaret 00688 20.3. 1 2,6 5 K L 2,2 0,63 7,5 7,8 11 0,53 14,8 108 <2,0 4,5 7,4 400 13 3,9 14 00689 20.3. 4 K L 2,4 0,96 10 7,9 12 0,56 15,3 111 <2,0 4,7 7,7 380 15 4 15 01671 18.5. 1 2 5 ls l 9 7,6 400 32 02302 16.6. 1 1,8 5 v l 16,6 7,4 350 24 02750 12.7. 1 1,7 5 v l 17,7 7,5 420 29 03204 4.8. 1 1,7 lru h 18,7 7,6 440 25 03521 14.8. 1 2,1 5 v v 18,7 3,5 20 7,7 11 0,55 8,9 95 4,5 4,6 7,6 390 30 40 120 03522 14.8. 4 v v 18,6 3,5 20 7,7 11 0,55 8,5 91 4,9 4,7 7,6 380 27 42 130 Kahvisaari 00690 20.3. 1 2,6 4 K L 2,2 0,63 7,5 7,8 12 0,55 15 109 <2,0 4,2 7,6 390 17 4,1 14 00691 20.3. 3 K L 3,8 2,3 15 7,8 12 0,58 14 106 2,9 4,7 9,1 400 18 10 90 01670 18.5. 1 1,8 4 ls l 9,6 7,7 410 27 02301 16.6. 1 1,7 4 v l 17,1 7,7 350 26 02749 12.7. 1 1,7 4 v l 17,4 7,5 390 26 03203 4.8. 1 1,4 lru h 18,9 7,5 500 38 03523 14.8. 1 2 4 v v 18,7 4,6 25 7,7 11 0,56 9 97 5,3 4,2 7,7 380 33 44 180 03524 14.8. 3 v v 18,6 4,2 20 7,7 11 0,55 8,2 88 5,2 4,5 7,6 390 31 39 110

1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kok.P (µg/l) 1 (1) LIITE 2. TILAVUUSPAINOTETUN FOSFORIN PITOISUUS ENON- JA KAJAANSELÄLLÄ 80 Tilavuuspainotettu fosfori 70 60 50 40 30 20 10 0 Enonselkä/maalis Enonselkä/elo Kajaanselkä/maalis Kajaanselkä/elo

1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kok. N µg/l 1 (1) LIITE 3. TILAVUUSPAINOTETUN TYPEN PITOISUUS ENON- JA KAJAANSELÄLLÄ 1000 Tilavuuspainotettu typpi 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Enonselkä/maalis Enonselkä/elo Kajaanselkä/maalis Kajaanselkä/elo

15.5.13 24.5.13 3.6.13 13.6.13 24.6.13 8.7.13 27.7.13 13.8.13 30.8.13 3.10.13 9.5.14 20.5.14 2.6.14 12.6.14 25.6.14 7.7.14 22.7.14 5.8.14 22.8.14 13.10.14 30.4.15 15.5.15 2.6.15 18.6.15 22.6.15 8.7.15 29.7.15 11.8.15 27.8.15 7.10.15 3.5.16 17.5.16 6.6.16 22.6.16 27.6.16 8.7.16 19.7.16 11.8.16 2.9.16 1.11.16 2.5.17 18.5.17 7.6.17 16.6.17 27.6.17 12.7.17 20.7.17 4.8.17 14.8.17 31.10.17 µg/l 1 (1) LIITE 4. KOKONAISRAVINNESUHDE N/P ENON-, KOMON- JA KAJAANSELÄLLÄ V. 2013-2017 40 N/P kokonaisravinnesuhde v. 2013-2017 35 Fosforirajoitteinen 30 25 20 15 10 5 Typpirajoitteinen 0 Series4 Series5 Kajaanselkä Pirttiniemi Lankiluoto

02.05. 09.05. 16.05. 23.05. 30.05. 06.06. 13.06. 20.06. 27.06. 04.07. 11.07. 18.07. 25.07. 01.08. 08.08. 15.08. 22.08. 29.08. 05.09. 12.09. 19.09. 26.09. 03.10. 10.10. 17.10. 24.10. 31.10. µg/l 1 (1) LIITE 5. KLOROFYLLI-A PITOISUUDET ENON-, KOMON- JA KAJAANSELÄN HAVAINTOPAIKOILLA V. 2017 18 Klorofylli-a Vesijärven runkopisteillä v. 2017 16 rehevä 14 12 10 8 6 4 2 karu 0 Lankiluoto 10 Pirttiniemi Kajaanselkä 34 karu rehevä

1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 µg/l 1 (1) LIITE 6. KLOROFYLLI-A PITOISUUKSIEN VUOSIKESKIARVOT ENON-, KOMON- JA KAJAANSELÄN HAVAINTOPAIKOILLA JA ENONSELÄN MAKSIMIARVOT V. 1979 2017 80 A-klorofylli 70 60 50 40 30 20 10 0 Enonselkä/maksimi Enonselkä/k.arvo Kajaanselkä/k.arvo Komonselkä/k.arvo

1 (3) LIITE 7.1 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2017, LANKILUOTO Pvm/taksoni Määrä Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus 02.05.2017 27778113 1184 100 Kultalevät 323198 71 6,0 Monadit ja flagellaatit 5323719 229 19 Muut 9985408 45 3,8 Nielulevät 272059 41 3,5 Panssarisiimalevät 23289 390 33 Piilevät 541016 228 19 Sinilevät 214405 5,8 0,5 Tarttumalevät 9213754 111 9,3 Viherlevät 1881265 63 5,4 07.06.2017 29784543 1658 100 Keltaviherlevät 8612 1,9 0,1 Kultalevät 658888 140 8,5 Monadit ja flagellaatit 2335038 24 1,5 Muut 23380657 57 3,4 Nielulevät 533680 63 3,8 Panssarisiimalevät 5288 80 4,8 Piilevät 1539292 1236 75 Sinilevät 487756 20 1,2 Tarttumalevät 465048 5,6 0,3 Viherlevät 370284 30 1,8 27.06.2017 24351475 1521 100 Kultalevät 239974 40 2,6 Monadit ja flagellaatit 5263097 39 2,6 Muut 14306851 35 2,3 Nielulevät 979585 134 8,8 Panssarisiimalevät 5272 43 2,8 Piilevät 1696190 908 60 Sinilevät 1167938 284 19 Tarttumalevät 293922 3,5 0,2 Viherlevät 398646 34 2,3 20.07.2017 15864606 2231 100 Keltaviherlevät 9425 2,1 0,1 Kultalevät 127541 26 1,2 Monadit ja flagellaatit 2482780 18 0,8 Muut 8693705 19 0,8 Nielulevät 1375697 671 30,1 Panssarisiimalevät 11425 46 2,1 Piilevät 949843 970 43 Silmälevät 5016 11 0,5 Sinilevät 981633 411 18 Tarttumalevät 292175 3,5 0,2 Viherlevät 935366 53 2,4 14.08.2017 33882802 1350 100 Kultalevät 227932 66 4,9 Monadit ja flagellaatit 4824789 46 3,4 Muut 22706065 58 4,3 Nielulevät 2092497 391 29 Panssarisiimalevät 19818 68 5,1 Piilevät 341236 366 27 Sinilevät 1795462 251 19 Tarttumalevät 777535 9,3 0,7 Viherlevät 1097468 95 7,0 31.10.2017 19335195 1320 100 Kultalevät 44143 12 0,9 Monadit ja flagellaatit 1511759 56 4,2 Muut 15572406 46 3,5 Nielulevät 235409 66 5,0 Panssarisiimalevät 3401 33 2,5 Piilevät 222963 217 16 Silmälevät 6779 6,1 0,5 Sinilevät 1250247 874 66 Tarttumalevät 189812 2,3 0,2 Viherlevät 298276 8,2 0,6 Kaikki yhteensä 150996734 9263 600

2 (3) LIITE 7.2 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2017, PIRTTINIEMI Pvm/taksoni Määrä Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuu 02.05.2017 28587302 2303 100 Kultalevät 786809 168 7,3 Monadit ja flagellaatit 4474850 57 2,5 Muut 10192294 117 5,1 Nielulevät 360540 60 2,6 Panssarisiimalevät 116574 1065 46 Piilevät 1130352 678 29 Silmälevät 99 0,5 0,0 Sinilevät 29591 2,9 0,1 Tarttumalevät 10609864 127 5,5 Viherlevät 886329 26 1,2 07.06.2017 29503708 1220 100 Keltaviherlevät 12775 2,9 0,2 Kultalevät 1397091 154 13 Monadit ja flagellaatit 4029636 44 3,6 Muut 19161055 50 4,1 Nielulevät 103862 9,1 0,7 Panssarisiimalevät 495 21 1,8 Piilevät 1156506 850 70 Sinilevät 1203581 42 3,5 Tarttumalevät 1967350 24 1,9 Viherlevät 471357 23 1,9 27.06.2017 14547185 1098 100 Kultalevät 944067 118 11 Monadit ja flagellaatit 3372728 49 4,4 Muut 6295723 21 1,9 Nielulevät 822309 124 11 Panssarisiimalevät 43423 20 1,8 Piilevät 389204 279 25 Sinilevät 851695 402 37 Tarttumalevät 766936 9,2 0,8 Viherlevät 1061100 76 6,9 20.07.2017 24731333 1275 100 Keltaviherlevät 14067 3,2 0,2 Kultalevät 1206582 143 11 Monadit ja flagellaatit 4760626 51 4,0 Muut 13707272 35 2,7 Nielulevät 1688934 242 19 Panssarisiimalevät 4719 40 3,1 Piilevät 599763 592 46 Sinilevät 1223321 116 9,1 Tarttumalevät 815886 10 0,8 Viherlevät 710163 43 3,4 15.08.2017 28990120 1319 100 Kultalevät 1100614 158 12 Monadit ja flagellaatit 4873264 150 11 Muut 18206821 55 4,2 Nielulevät 1008344 182 14 Panssarisiimalevät 41849 112 8,5 Piilevät 423996 254 19 Silmälevät 8105 28 2,1 Sinilevät 1445506 270 20 Tarttumalevät 611100 7,3 0,6 Viherlevät 1270521 102 8 31.10.2017 19869118 1746 100 Keltaviherlevät 6292 1,6 0,1 Kultalevät 119964 18 1,0 Monadit ja flagellaatit 2309236 22 1,3 Muut 15177298 43 2,5 Nielulevät 220212 39 2,2 Panssarisiimalevät 4716 70 4,0 Piilevät 173244 168 10 Sinilevät 1459088 1376 79 Tarttumalevät 207636 2,5 0,1 Viherlevät 191432 6,1 0,3 Kaikki yhteensä 146228766 8961 600

3 (3) LIITE 7.3 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2017, KAJAANSELKÄ Pvm/Taksoni Määrä Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus 02.05.2017 16048837 3302,586 100,0006 Kultalevät 120534 36 1,1 Monadit ja flagellaatit 3501181 37 1,1 Muut 4958626 26 0,8 Nielulevät 159419 20 0,6 Panssarisiimalevät 5430 25 0,8 Piilevät 6041080 3132 95 Sinilevät 373834 5,5 0,2 Tarttumalevät 196742 2,4 0,1 Viherlevät 691991 19 0,6 07.06.2017 16130076 747 100 Keltaviherlevät 820 0,2 0,0 Kultalevät 1249660 163 22 Monadit ja flagellaatit 3648760 22 3 Muut 7822659 25 3,4 Nielulevät 96336 10 1,4 Panssarisiimalevät 19846 35 4,7 Piilevät 650429 438 59 Sinilevät 705535 22 2,9 Tarttumalevät 1515195 18 2,4 Viherlevät 420836 13 1,7 27.06.2017 23251110 703 100 Kultalevät 693399 53 7,5 Monadit ja flagellaatit 4867978 54 7,6 Muut 14065247 31 4,4 Nielulevät 1239585 122 17 Panssarisiimalevät 16025 34 4,9 Piilevät 46398 105 15 Sinilevät 824727 274 39 Tarttumalevät 750003 9,0 1,3 Viherlevät 747748 21 3,0 20.07.2017 11018385 1016 100 Kultalevät 430924 53 5,2 Monadit ja flagellaatit 1472196 17 1,7 Muut 5846782 17 1,7 Nielulevät 1571568 368 36 Panssarisiimalevät 18447 222 22 Piilevät 243297 257 25 Silmälevät 8440 24 2,3 Sinilevät 464404 25 2,5 Tarttumalevät 666760 8,0 0,8 Viherlevät 295567 24 2,4 15.08.2017 24263131 662 100 Keltaviherlevät 1507 0,3 0,1 Kultalevät 510607 74 11 Monadit ja flagellaatit 2469410 27 4,1 Muut 17710182 59 9,0 Nielulevät 1270066 192 29 Panssarisiimalevät 49291 100 15 Piilevät 77273 109 16 Silmälevät 1507 4 0,7 Sinilevät 977699 60 9,0 Tarttumalevät 679142 8 1,2 Viherlevät 516447 28 4,2 31.10.2017 24323581 1845 100 Keltaviherlevät 5644 1,3 0,1 Kultalevät 66738 5,5 0,3 Monadit ja flagellaatit 2387376 28 1,5 Muut 19629253 41 2,2 Nielulevät 357816 329 18 Panssarisiimalevät 5046 75 4,0 Piilevät 166047 219 12 Sinilevät 1322094 1125 61 Tarttumalevät 146744 1,8 0,1 Viherlevät 236823 20 1,1 Kaikki yhteensä 115035120 8275

15.5.13 3.6.13 20.6.13 13.8.13 3.10.13 9.5.14 2.6.14 25.6.14 22.7.14 21.8.14 13.10.14 29.4.15 1.6.15 18.6.15 28.7.15 10.8.15 7.10.15 3.5.16 6.6.16 27.6.16 19.7.16 11.8.16 1.11.16 2.5.17 7.6.17 27.6.17 20.7.17 15.8.17 31.10.17 mg/m3 1 (1) LIITE 8. KASVIPLANKTONIN BIOMASSA VV. 2013 2017 NÄYTEKERROITTAIN 4000 Kasviplanktonin biomassa v. 2013-2017 3500 Rehevä 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Karu Lankiluoto Pirttiniemi Kajaanselkä

mg/m3 1 (1) LIITE 9. KASVIPLANKTONIN BIOMASSA VV. 1995 2017, VUOSIKESKIARVOT 4000 Kasviplanktonin keskimääräiinen biomassa 1995 alkaen 3500 Muutos määrityksessä 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lankiluoto Pirttiniemi Kajaanselkä Rehevä Karu

LIITE 10. VESIJÄRVEN HAPETTIMIEN JA AUTOMAATTIASEMIEN SIJAINTI 1 (1)