Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit



Samankaltaiset tiedostot
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Kampanja ja sen tavoitteet

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat

Ympäristökysymykset veneiden

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Tehtävät lukuun 11 Symbioosi Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin

WWF:n työ kestävän kalastuksen edistämiseksi

Itämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, Itämeri-foorumi, 7.6.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

Markkinoinnin perusteet 2012

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella

Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö. Dosentti Anita Mäkinen , Helsinki

YMPÄRISTÖ JA IHMINEN. Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Etelä-Karjala-instituutti, LUT

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto Koillismaalla. Seppo Hellsten Vesirutto ja sen poistaminen vesistöstä

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

VASTAUS: Meritaimen, järvilohi, Saimaan nieriä ja meriharjus LÄHDE: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Panu Oulasvirta Alleco Oy

Nannut-luokittelu metatietokuvaus

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

Muutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Toimintapaketti SUOMENLAHTI-NÄYTTELYN kävijöille

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit:

Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma & Suomen biodiversiteettistrategia

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka

Ilmastonmuutos ja Itämeri

ESLUn viestinnän seuraseminaari Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Kolikon tie Koululaistehtävät

Lataa Suomen lajien uhanalaisuus Lataa

Lataa Luontomme uudisasukkaat - Riku Cajander. Lataa

Mobiilit luontorastit

Media-analyysi. osana hyvien väestösuhteiden mittaamista paikallistasolla.

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

SATAMAT JA MERIYMPÄRISTÖ VEDENALAISEN LUONNON HUOMIOINTI SATAMATOIMINNOISSA

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Luku 21. Evoluution perusteet

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

ITÄMEREN SUOJELU- VINKIT

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Majoitustoiminta ja palveluosaaminen

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus

Suomen rannikon mittainen merenalainen luontopolku

Kompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari

HOTELLIVARAUKSET MAJOITUSALA TUTUKSI

Vieraslajit hallintaan

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

OPPILAS Tehtävä 9. Maankohoaminen ja uusi teknologia Harjoituksia GPS:n, tablettitietokoneiden, mobiiliohjelmien yms. avulla.

Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana. Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari

Itäisen Suomenlahden.

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Itämeri meidän yhteinen meremme. Ympäristö ja yhteiskunta Mitä sinä voit tehdä?

A1: Alustavan liiketoimintakuvauksen arviointi Aikaa 2h A1 + B1 + esittely 4 min

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Symbioosi 1. a. Mitkä elottomat ympäristötekijät on huomioitava akvaariota perustettaessa?

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät

Arvioinnin yleisperiaatteet

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Johdanto Tavoitteet Työturvallisuus Polttokennoauton rakentaminen AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

Lapset kriisien kuvissa

Lepakkokartoitusohjeet

Transkriptio:

1. Itämeren vieraslajeja http://www.itameriportaali.fi/fi/fi_fi/etusivu/ Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit - tunnistusopas, vieraslajikuvataulut ja Itämeri-sanakirja suorat linkkivinkit: http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/sanakirja/fi_fi/tulokaslaji/ http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/uhat/vieraslajit/fi_fi/vieraslajit/ http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/kuvataulut/fi_fi/kuvataulut/ a. Valitse jokin Itämeren tulokaslaji ja tee siitä lyhyt selvitys (lajiesittely, alkuperämaa, mahdollinen vaikutus Itämeren ekosysteemiin) vieraslajien tunnistusopas: http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/uhat/vieraslajit/vieraslajiopas/ b. Miksi Itämeren alhainen lajimäärä on etu uusille tulokkaille? c. Mitkä tekijät ovat nopeuttaneet lajien siirtymistä Itämereen? d. Millä keinoilla voidaan estää lajien siirtymistä vesiteitse?

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3 2. Kuluttajan kalaopas (WWF) Opas auttaa tekemään kestäviä kalavalintoja. Kalalajit on merkitty värein. Punaisella merkityt lajit ovat uhanalaisia tai ylikalastettuja. http://wwf.fi/kalaopas/ Tutustu johonkin kalalajiin ja selvitä tarkastelemasi kalalajin ostosuositus, levinneisyys, kalastusmenetelmät ja mahdollisen uhanalaisuuden syitä. Anna esimerkkejä elinvoimaisista kalalajeista. Anna esimerkkejä uhanalaisista kalalajeista. www.shutterstock.com 3. Ympäristöongelmat sanomalehtien uutisoinnissa Aihe: Valitse jokin ympäristöongelma esimerkiksi rehevöityminen, ympäristömyrkyt, Itämeren suojelu ja uhat Johdanto: Esittele valitsemasi ympäristöongelma (pohjatiedot ekirjasta) tutkimuksen menetelmät: -katsaus perustuu mediassa esim. sanomalehdissä esitettävien uutistekstien analyysiin -lehtiartikkelien luokittelu niiden tarkemman sisällön mukaan

Etsi aiheestasi uutisia esimerkiksi edellisen vuoden ajalta. Seuraa lisäksi kurssin aikana aiheesi ajankohtaista uutisointia. Voit käyttää apunasi sanomalehtien hakupalveluita. - onko uutisoinnissa negatiivinen, positiivinen vai neutraali sävy - minkälaisia otsikoita uutisille on annettu - ovatko uutisissa viranomaistiedotteet, tutkijoiden vai paikallisten ihmisten näkemykset keskeisessä roolissa - ovatko uutiset pintapuolisia vai vaikeaselkoisia - miten uutiset käsittelevät ongelmaa: ongelman esittely, ratkaisumahdollisuudet, sen riskit ja uhkakuvat - minkälaista on uutisten kuvamateriaali: herättelevää, neutraalia, tiedottavaa - jääkö uutisoidusta aiheesta jokin näkökulma vähälle käsittelylle; korostetaanko jotain asiaa muiden kustannuksella - mitä lähteitä uutisissa on käytetty

4. Rehevöitymisen vaikutus Itämeren lajistoon lajilista: meriajokas, rakkolevä, ahdinparta, suolilevä, järviruoko, merimetso, sinisimpukka, kyhmyjoutsen Kristiina Tarkiainen ja e-oppi Oy a. Mitkä listan eliölajeista sietävät rehevöitymistä? Miksi? b. Mitkä kärsivät rehevöitymisestä? Miksi? c. Mitkä ovat Itämeren avainlajeja? Perustele.

5. Tutki rakkolevää Etsikää Itämeren rannasta rakkolevää, tutkikaa yhtä yksilöä tarkemmin. Kristiina Tarkiainen ja e-oppi Oy Kuvailkaa rakkolevän ulkonäköä. Etsikää rakkolevän sekovarresta tyvilevy, varsimainen osa ja lehtimäiset ylähaarat. Mitä tarkoitetaan sekovarrella? Mikä on tyvilevyn tehtävä? Etsikää rakkolevästä lisääntymis- ja kaasurakkulat. Miten ne eroavat rakenteellisesti toisistaan? Mikä on kaasurakkuloiden tehtävä? Rakkolevä on Itämeren avainlaji. Mitä tällä tarkoitetaan? Rakkolevää sanotaan myös rehevöitymisen indikaattorilajiksi. Mitä sillä tarkoitetaan? Miksi rakkoleväkasvustot ovat harvinaistuneet tai jopa paikoitellen hävinneet kokonaan?

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3 6. Tutki: sinisimpukkaa Oskari Härmä ja e-oppi Oy Kuvaile kuoren mallia ja väriä (piirros): Atlantilla kasvavat sinisimpukat voivat kasvaa jopa 15 cm pitkiksi. Itämerellä ne jäävät 4 cm kokoisiksi. Miksi? Mittaa löytämiesi kuorien koko. Miten sinisimpukka kiinnittyy kasvualustaansa tai lajitovereihinsa? Sinisimpukka on Itämeren avainlaji. Mitä tällä tarkoitetaan? Mihin eläinkunnan pääjaksoon sinisimpukka kuuluu?

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3 7. Tutki: merirokkoa Simo Veistola ja e-oppi Oy Merirokko on kalkkilevyjen suojassa elävä äyriäinen. Puhekielessä usein kutsutaan näkiksi. Kuinka monta kalkkilevyä on kraatterimaisessa kalkkikilvessä? Merirokko kiinnittyy alustaansa erityisen pohjakilven avulla. Mihin löytämäsi merirokot ovat kiinnittyneet? Raaputa merirokko pois alustastaan. Mitä jää jäljelle alustaan? Itse eläin on kalkkikilpien sisällä. Miten se hankkii ravintonsa? Mihin eläinkunnan pääjaksoon merirokko kuuluu? Tiesitkö: Merirokot kiinnittyvät veneiden pohjiin Itämeressä. Eliöiden tarttuminen pohjiin lisää kitkaa, mikä hidastaa vauhtia ja lisää siten polttoaineen kulutusta. Veneen pohjaan kiinnittyneet merirokot on veneilijöille harmillinen riesa. Pohjan harjaus tai pesu on ympäristöystävällisempi tapa suojata venettä päällyskasvustosta kuin käyttää myrkkymaaleja.

8. Itämeren plankton ja ympäristötekijät Tutki oheista kuvaajaa ja päättele sen perusteella a. Minkä vuoksi kasviplanktonin määrä kasvaa voimakkaasti keväällä? b. Miksi kasviplanktonin määrä laskee loppukeväästä ja nousee uudelleen keskikesällä? c. Miksi ravinteiden määrä kasvaa uudelleen loppusyksystä? d. Minkä vuoksi Itämeren syanobakteerien massaesiintymät ovat keskikesän jälkeen, vaikka kasviplanktonin määrä on korkeimmillaan alkukeväästä?