Sisällysluettelo MH, :00, Esityslista 1

Sisällysluettelo MH, 11.2.2019 10:00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat)... 1 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen... 3 2 Pöytäkirjan tarkastaminen... 4 3 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus... 5 4 Talousarvion 2019 käyttösuunnitelma... 6 Liite: Käyttösuunnitelma 2019... 7 5 Turku ScienceParkin pyyntö ottaa hankehakemukset käsittelyyn Central Baltic -ohjelmassa... 28 Liite: Oikaisupyynto Turku Science Park... 29 Liite: Hallintoviranomaisen lausunto_turku_sciencepark_maakuntahallitu... 31 6 Oikaisuvaatimus koskien CentraL Baltic -ohjelmasta rahoitetun hankkeen maksatuspäätöstä... 33 Liite: Payment Decision for report 2... 35 Liite: Adrianto_vaie Soome_fin_28.12... 36 Liite: Adrianto_Maakuntahallituksen lausunto... 42 7 Lausunto hallinto-oikeudelle liittyen Central Baltic Interreg -ohjelmasta rahoitetun hankkeen tuen takaisinperintäpäätökseen... 46 Liite: Hankkeen päähakijan ERAAn hallinto oikeudelle toimittama valitu... 47 8 Smart Blue Regions -hankkeen päättyminen... 58 9 Liikenne- ja viestintäministeriön valintapäätös alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihankkeista... 60 Liite: Muistio alueellisen junaliikenteen pilottien valinnasta jatkosu... 62 10 Eurooppa-toimiston vuoden 2018 toimintakertomus ja toimintasuunnitelma vuodelle 2019... 70 Liite: Eurooppa-toimiston toimintasuunnitelma 2019... 71 Liite: Eurooppa-toiminston toimintakertomus 2018... 84 11 Jäsenen nimeäminen Varsinais-Suomen työvoima- ja yrityspalveluneuvottelukuntaan toimikaudelle 1.1.2019-31.12.2021... 95 12 Työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelutoimikunnan jäsenten vaali vuosiksi 2019-2020 sekä työnantajan edustajan määrääminen työsuojelutoimikuntaan... 96 13 Varsinais-Suomen liiton viraston pitäminen suljettuna 1. - 26.7.2019... 98 14 Maakuntajohtaja Kari Häkämiehen vuosiloma... 99 15 Viranhaltijapäätökset... 100 16 Tiedoksi annettavat asiat... 101 17 Kokouksen päättäminen... 102

-1, MH 11.2.2019 10:00 Sivu 1

-1, MH 11.2.2019 10:00 Sivu 2 Maakuntahallitus Esityslista 2/2019 KOKOUSAIKA 11.02.2019 klo 10.00 KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo ASIAT 1-17 SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Achrén Ulla Alatalo Juuso, 1. vpj. Andersson Janina Ek-Marjamäki Teija Eloranta Eeva-Johanna Heinonen Marko Huovinen Pentti Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. Lang Eija Lehtinen Riitta Lindqvist Emma Nieminen Tomi Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Rautanen Hannu Virolainen Anne-Mari Aaltonen Niko Rinne Tarja Hamunen Ilkka Ratilainen Niina Vuola Hanna Jori Talvikki Turpeinen Juhana Rantasaari Juha Rantala Jukka Halkilahti Jaakko Välke Olli Karnisto-Toivonen Saija Vallavuori Kaisa Rasi Jarmo Maavirta Pia Mäki-Punto-Ristanen Tarja Heikkilä Lauri Lindberg Marko Vanhanen Juha ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Määttänen Petra Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Sjölund Janne Siren Saara-Sofia Andersson Li Leskinen Riikka Nuotio Tarja Parpo Antti Saarento Heikki Virtanen Janne Stjernberg Kirsi Asia 1 Asia 2 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Toimialapäällikkö Aluekehitysjohtaja Sote- ja muutosjohtaja Suunnittelujohtaja Edunvalvontajohtaja Viestintäpäällikkö Ilkka Kanerva puheenjohtaja Petra Määttänen sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ LIITON VERKKOSIVUILLA Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

1, MH 11.2.2019 10:00 Sivu 3 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 5.2.2019. Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 103 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija PM/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös

2, MH 11.2.2019 10:00 Sivu 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus (mh 23.1.2009 31) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireellisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytäkirjaan kyseisen pykälän kohdalle. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 31.3.2014 37, että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija PM/HM Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Eija Langin ja Riitta Lehtisen. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen p. 041 502 5246, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

3, MH 11.2.2019 10:00 Sivu 5 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

4, MH 11.2.2019 10:00 HALL: 150/2018 Sivu 6 TALOUSARVION 2019 KÄYTTÖSUUNNITELMA Asia Käyttösuunnitelmassa vuodelle 2019 asetetaan vastuualuekohtaiset tavoitteet ja maakuntahallitus vahvistaa kuntarahoituksen tiliryhmätasolla sekä ohjelma- ja hankerahoituksen toimintakatetasolla (0 euroa). Valmistelija PM/EP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto (mv 10.12.2018 26) hyväksyi 1. Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman 2019 2020 siten, että talousarviossa 2019 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 899 900 euroa. 2. että talousarvion 2019 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. 3. että maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2019 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Edellisten vuosien tilinpäätöksiin sisältyy ylijäämiä, jolloin vuodelle 2019 voidaan tehdä alijäämäinen budjetti. Alijäämä 3000 euroa suunnitellaan katettavaksi edellisten vuosien ylijäämätililtä. Ohjelma- ja hankerahoitteiset kustannuspaikat ovat omakatteisia, jolloin niiden suunniteltu toimintakate on 0 euroa. Oheismateriaali: Talousarvion 2019 käyttösuunnitelma Maakuntahallitus vahvistaa Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2019 käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1. Kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso 2. Ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa) Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 7 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus 11.2.2019 TALOUSARVION 2019 KÄYTTÖSUUNNITELMA

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 8 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2019 käyttösuunnitelma Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku Puh. (02) 210 0900 Fax. (02) 210 0901 kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 9 SISÄLTÖ 3 1. JOHDANTO... 4 2. KÄYTTÖTALOUS 2019... 5 3. KESKEINEN TOIMINTA 2019... 6 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO... 6 3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO... 7 3.3 ALUEKEHITTÄMINEN... 8 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ... 11 3.5 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU... 13 LIITE 1 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA... 15 LIITE 2 OHJELMA JA HANKETOIMINTA... 16 LIITE 3 KONKREETTISIA TOIMENPITEITÄ 2019... 17 ALUEKEHITTÄMINEN... 17 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ... 18 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU... 21

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 10 1. JOHDANTO 4 Varsinais-Suomen liiton toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Talousarvio 2019 Maakuntavaltuusto (mv 10.12.2018 26) hyväksyi 1. Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman 2019 2020 siten, että talousarviossa 2019 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 899 900 euroa. 2. että talousarvion 2019 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. 3. että maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2019 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Talousarvion vastuualueet Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään vastuualueeseen: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Central Baltic -ohjelman hallinnointi on osa aluekehittämisen vastuualuetta, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Hallinnointi jatkuu vuoteen 2022. Valonian toiminnot ovat osa maankäytön ja ympäristön vastuualuetta. Valonian kustannuspaikat ovat omakatteisia ja perustoiminta rahoitetaan erillisellä kuntarahoituksella (45 senttiä asukas). Vastuualueiden johtajat ovat kustannuspaikkojensa tilivelvollisia. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita vastuualuerajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä. Viraston organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu olennaisia muutoksia vuodelle 2019. Maakuntauudistus Maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulo siirtyi ja uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Uudistuksen valmisteluun ei budjetoitu liitolle rahaa vuoden 2019 talousarvioon, sillä valmisteluvastuun on tarkoitus siirtyä itsenäiselle väliaikaiselle valmistelutoimielimelle. Väliaikainen valmistelutoimielin aloittaa toimintansa, kun sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti hyväksytään eduskunnassa. Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa maakunnan perustamiseen liittyvistä talouden ja hallinnon valmistelusta sekä maakuntavaalien valmistelusta siihen saakka, kunnes uuden maakunnan maakuntavaltuusto on valittu ja sen asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Tavoitteena on, että eduskunta päättäisi maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvistä laeista kevättalvella 2019.

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 11 2. KÄYTTÖTALOUS 2019 5 Kuntarahoitteinen toiminta Maakuntavaltuusto (mv 10.12.2018 26) hyväksyi talousarvion 2019 tuloslaskelmassa tilikauden tulokseksi 3000 euroa alijäämää, jolloin toimintakatteeksi muodostui 7000 euroa alijäämää. Seuraavassa taulukossa on Varsinais-Suomen liiton kuntarahoitteisen toiminnan käyttötalousosan käyttösuunnitelma 2019 tiliryhmätasolla. KÄYTTÖTALOUS TA 2019 TA2018 TA 18/19 %TA 18/19 TS 2020 TUOTOT Kuntien maksuosuudet 3 899 900 3 799 900 2,6-100 000 3 899 900 Myyntituotot 69 000 69 000 0,0 0 69 000 Muut tuotot 110 000 82 000 34,1-28 000 110 000 TUOTOT YHT. 4 078 900 3 950 900 3,2-128 000 4 078 900 KULUT Henkilöstökulut -2 518 357-2 391 639 5,3 126 718-2 518 357 Palvelujen ostot -1 079 743-1 236 200-12,7-156 457-1 079 743 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -100 200-104 361-4,0-4 161-100 200 Vuokrat -265 000-263 000 0,8 2 000-265 000 Muut toimintakulut -108 600-138 600-21,6-30 000-108 600 YHTEENSÄ -4 071 900-4 133 800-1,5-61 900-4 071 900 TOIMINTAKATE 7 000-182 900-103,8-189 900 7 000 Ohjelma ja hanketoiminta Central Baltic ohjelman hallinnointikulut katetaan teknisen tuen rahoituksella, jolloin ko. talousarvio on liiton tilinpidossa omakatteinen. Valonian toimintojen ja hankkeiden kustannuspaikat ovat omakatteisia ja niiden hallinnoinnissa noudatetaan seuraavia menettelytapoja. 1. Maakuntahallitus käynnistää liiton hallinnoimat hankkeet ja hankkeen päättyessä sen toiminta ja tulokset raportoidaan maakuntahallitukselle. 2. Ohjelma- ja hanketoiminnan päätöksissä nimetään vastuuhenkilöt sekä määritellään vastuunjaot, aikataulut, kustannusarviot, rahoitus ja seurannan järjestäminen. 3. Liiton sitoumukset suunnitteilla oleviin hankkeisiin vahvistetaan maakuntajohtajan päätöksillä, kun omarahoitusosuus on enintään 30 000 euroa. Maakuntahallitus vahvistaa yli 30 000 euron omarahoitusosuudet. 4. Maakuntajohtaja vahvistaa vuosittain teknisten tukien ja hankkeiden käyttösuunnitelmat. Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus vahvistaa Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2019 käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1. Kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso 2. Ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa)

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 12 3. KESKEINEN TOIMINTA 2019 6 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Maakuntavaltuusto Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto kokoontuu toimintavuoden aikana kaksi kertaa. Maakuntavaltuusto päättää muun muassa liiton talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Maakuntavaltuustossa on 102 jäsentä. Maakuntahallitus Kuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin, maakuntahallitus kokoontuu toimintavuoden aikana 11 12 kertaa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimii liiton edunvalvojana ja edustaa liittoa ulospäin. Maakuntahallituksessa on 19 jäsentä. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2019 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2018 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen. Tarkastuslautakunnassa on neljä jäsentä. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa vuonna 2017 asetetuissa jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Luottamushenkilöhallinnon toimintakuluihin on laskettu mm. tilavuokrat, kokouspalkkiot, koulutuskustannukset, ansionmenetyskorvaukset, matkat ja ravitsemuspalvelut. Toimielimien asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa www.varsinais-suomi.fi. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Luottamushenkilöhallinnolle asetettuja tavoitteita demokraattisesta päätöksenteosta ja liiton toiminnan ohjauksesta seurataan saadun palautteen perusteella. Vastuualueen tilivelvollinen on hallintojohtaja Petra Määttänen.

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 13 7 3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto tuottaa viraston hallinto-, henkilöstö-, talous-, tietohallinto- ja toimitilapalvelut. Se vastaa myös liiton asianhallinta- ja kirjaamotoiminnasta sekä arkistotoimen hoidosta. Erityisinä vastuualueina ovat maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu- ja seurantatehtävät. Hallinto huolehtii myös EU:n rakennerahastojen ja kansallisen alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksen maksatuksesta. Toiminnan painopisteet 2019 Tavoite: Luoda hyvät edellytykset henkilöstön siirtymiselle uuteen maakuntaan ja varmistaa henkilöstön työhyvinvointi myös epävarmassa muutostilanteessa. Kannustetaan henkilöstöä osaamisen kehittämiseen, kehitetään yhdessä keinoja valmentautua ja valmistautua muutokseen. Kiinnitetään huomioita jatkuvaan ja ajantasaiseen viestintään henkilöstölle. Laaditaan suunnitelma, miten muutoksesta tiedotetaan henkilöstölle vuoden aikana. Tavoite: EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämien toimivien käytäntöjen luominen, kansallisen lainsäädännön ja laintulkinnan seuraaminen. Osallistutaan viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöhön alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Käydään läpi liiton toimintatapoja henkilötietojen käsittelyssä, tietojärjestelmiä ja sopimuksia, jotta tietosuoja ja tietoturva ovat riittävällä tasolla. Kehitetään tietoturvaloukkausten dokumentointia, päivitetään ohjeistusta ja tietosuojadokumentaatiota. Tavoite: Tehostetaan ennakoivaa työsuojelua ja kehitetään suunnitelmallisesti työoloja. Työsuojelun toimintaohjelman päivittäminen Tavoitteiden toteutumista kuvaavia mittareita: Henkilöstöltä, kunnilta ja sidosryhmiltä saatava palaute. Seurataan koulutuspäivien määrän kehittymistä ja arvioidaan myös koulutusten laatua osaamisen kehittämisen ja ylläpitämisen näkökulmasta. Suunniteltujen henkilöstöinfojen toteutuminen. Henkilöstöltä tuleva palaute viestinnän ja osallistamisen onnistumisesta (kehityskeskustelut, vastuualuepalaverit) Kehittämiskeskustelujen yhteenveto muodostaa kokonaiskuvan henkilöstöpolitiikan onnistumisista ja kehittämistarpeista. Laaditaan tietotilinpäätös, joka antaa kuvan tietojenkäsittelyn ja tiedonhallinnan nykytilasta Seurataan säännöllisesti työsuojelun toimintaohjelman toteutumista Tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastajan raportit

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 14 3.3 ALUEKEHITTÄMINEN 8 Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinojen ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. Toiminnan painopisteet 2019 Tavoite: Maakuntaohjelman (2018-2021) aktiivinen toimeenpano, toimenpiteiden käynnistäminen ja maakunnan alueelle kohdistuvan ulkoisen rahoituksen kohdentumisen tukeminen tiedotuksen ja hankekumppanuuksien kautta. Joulukuussa 2017 käsitellyn/hyväksytyn uuden maakuntaohjelman toisena toimintavuotena tuetaan erityisesti älykkääseen erikoistumiseen liittyviä teemoja (sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, innovatiiviset ruokaketjut sekä life science ja terveysteknologia). Rakennetaan yhteistyökumppanien kanssa niihin liittyvää toimintaa ja haetaan näille vahvuuksilla kansainvälistä näkyvyyttä. Älykäs erikoistuminen on teemana myös EAKR-rahoitushaussa keväällä 2019, (myöntövaltuutta käytettävissä n. 1,8 M ) Maakuntaohjelman toimeenpanoon liittyvän kumppanuusfoorumin ja sen osafoorumeiden (mm. Matkailu- ja kansainvälinen foorumi, vuoden alkaessa yhteensä 10 verkostoa) työn tukeminen ja edistäminen mm laajemmalla kumppanuusfoorumitapahtumalla ja avainsidosryhmille tarkoitetuilla työpajoilla, sekä tehostetulla viestintä- ja markkinointitoimenpiteillä. kansallisen AIKO-rahoituksen loppumaksatusten ja raportoinnin hoitaminen sekä hankkeiden tuloksista tiedottaminen seutukuntayhteistyö; seutujohtajaverkoston koordinointi, korkeakouluyhteistyön edistäminen suunnittelupäällikköverkoston kautta Toimenpiteet DI-koulutuksen tutkinnonanto-oikeuden saamiseksi Turun yliopistoon Ennakointitoiminnan sekä järjestötoiminnan kehittäminen (ml maakunnallisen järjestöyhteistyöryhmän toiminnan käynnistäminen) yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Osaamisen ja koulutuksen ennakointitoimintaa kehitetään yhteistyössä (Varsinais-Suomen ennakointiakatemia) Turun ammattikorkeakoulun vetämässä EAKR-rahoitteisessa hankkeessa. Osallistuminen AMK-tasoisen insinöörikoulutuksen kehittämiseen Erasmus+ Radical Boost -hankkeessa (päättyy syksyllä 2019) Panostetaan hankekumppanuuksien alueelliseen tukemiseen ja EU:n rahoitusohjelmista tiedottamiseen tavoitteena ulkoisen EU-rahoituksen saannon maksimointi maakuntaan. Hyödynnetään omia rahoitusmahdollisuuksia (Euroopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansallinen vastinrahoitus) maakuntastrategian toimeenpanon tukemisessa. Matkailun digitaalisten palveluratkaisujen kehittäminen osana matkailufoorumityötä. Kansainvälisessä toiminnassa panostetaan erityisesti CPMR-yhteistyöhön sekä Itämerikomission ja sen merityöryhmän toimintaan. Maantieteellisenä painopisteenä ovat Itämeren alueet Saksa, Ruotsi, Baltian maat sekä Puola. Itämeren Interreg-rahoituksella toteutettu siniseen kasvuun keskittyvä Smart Blue Regions-hanke päättyy ja sen tuloksista tiedotetaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 15 9 CPMR:n kanssa alueiden manifesti vaikuttamaan EU:n tulevaan meriteollisuuden Leadership -strategiaan. EU:n Itämeristrategian päivitykseen kootaan alueen kannalta tärkeimmät tavoitteet, osallistutaan Itämerikomission task force-ryhmän työhön sekä viedään varsinaissuomalaiset tavoitteet strategian päivitykseen. Edunvalvontayhteistyö Brysselin toimiston kanssa jatkuu, painopisteenä erityisesti rahoitusohjelmatiedotus ja uusi rakennerahasto-ohjelmakausi. Valmistellaan yhteistyössä toimiston kanssa edunvalvontavierailua marraskuussa sekä mahdollista maakunnan kunnanjohtajien vierailua syksyllä 2019. Syksyllä 2019 Turussa järjestettävän EU:n alueiden komitean hallituksen kokousjärjestelyihin osallistuminen Europe Direct (ED)-toiminnan vuosi 2019 keskittyy paitsi EU-rahoitusinformaation jakamiseen myös komissiosta tulevien temaattisten painopisteiden edistämiseen, kuten EU-vaaleihin liittyvän aktivoinnin tukemiseen. Alkuvuonna selvitetään ED-toiminnan jatkon hoitaminen vuosina 2019-2020. Jatketaan laaja-alaista yhteistyötä Pohjoinen kasvuvyöhyke-hankkeessa. Hankkeen koordinointi on siirtynyt Uudenmaan liitolta Turun kaupungille. Pohjoiseen kasvuvyöhykkeeseenkin liittyen jatketaan myös LOURA-yhteistyötä (Lounaisrannikkoyhteistyö) Saaristoyhteistyön painopisteenä on vesiteema sekä kestävän vesihuollon näkökulmasta että vedenlaatu Itämeren mittakaavassa. Saaristoyhteistyö aloittaa hankkeen kiertotalousideologiaan pohjautuvassa makean veden käytössä ja järjestää seminaarin meriveden keinotekoisesta hapettamisesta. Osallistutaan aktiivisesti EU:n uuden rahoituskauden 2021-2027 ohjelmavalmisteluun ja alueelliseen edunvalvontaan niin maakunnan, suuralueen kuin valtakunnan tasolla. Tavoite: Central Baltic Interreg-ohjelmakauden 2014-2020 tehokas ja vaikuttava hallinnointi ja toimeenpano. Uuden ohjelmakauden 2021+ valmistelu ja edunvalvonta. Tuetaan käynnissä olevien hankkeiden toimintaa sekä viestitään päättyneiden hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta. Vuoden 2019 aikana valmistuu ohjelman ulkoinen väliarviointi ja sen tuloksia käytetään hyväksi niin ohjelman loppukauden toimeenpanossa kuin uuden ohjelmakauden suunnittelussa. Neljännen rahoituskierroksen päätös- ja sopimusprosessi valmistuu. Viidennen, ns. Täydentävän hakukierroksen toteuttaminen. Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä Central Baltic-ohjelman myöntövaltuuksiin siirrettiin kesällä 2018 n. 9.4 miljoonan euron lisämääräraha Kaakkois-Suomi-Venäjä ENI-ohjelmasta osaksi CBohjelman myöntövaltuutta. Myöntövaltuuden jakaminen hankkeille lisää rahoitettavien hankkeiden kokonnaismäärää arviolta 10-20 hankkeella. Osallistutaan aktiivisesti uuden (2021+) ohjelmakauden valmisteluun ja edunvalvontaan yhdessä jäsenvaltioiden, muiden alueiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tarvittaessa ja jäsenvaltioiden mandaatin perusteella käynnistetään uuden ohjelmakauden ohjelma-asiakirjan laatimisprosessi. Tavoite: Maakuntauudistukseen valmistautuminen; toiminnallisesti perustellun ja tehokkaan toimintamalliehdotuksen valmistelu päätöksenteon pohjaksi Ollaan mukana aktiivisesti valmistelemassa maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä aluekehitykseen liittyviä tehtäväkokonaisuuksia (mm. aluekehitysviranomaisen tehtävät, rahoitusohjelmat, ennakointi, kv-asiat) yhteistyössä muiden viranomaisten ja kuntien kanssa. Liittyen välittävän toimielimen tehtäviin ja toisaalta maakuntauudistukseen rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus uudelle ohjelmakaudelle 2021-2027 valmistuu. osallistuminen maakunnan ja valtion välisiin toiminnan ja talouden neuvottelupäiviin ja niiden valmisteluun aluekehitykseen liittyvien teemojen osalta

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 16 10 Tavoitteiden toteutumista kuvaavia mittareita: Seurataan kumppanuusbarometrin avulla maakuntastrategian toteutumista. Tavoitteena on, että vähintään puolet ohjelman toimenpiteistä on käynnistynyt toimintavuonna. Seurataan vuosittain maakuntaohjelman toteuttamiseen sitoutuneiden toimijoiden määrää. Seurataan vuosittain (alk. 2016) alueelle kohdistuvaa ulkoisen hankerahoituksen (erit. EU:n suorat rahoitukset) määrää (hyväksyttyjen hankkeiden kpl- ja -määrä). Central Baltic-ohjelman viimeisen varsinaisen rahoituskierroksen (ns. neljäs haku) tavoitteena on, että ohjelman rahoitus (ml. Saatu lisärahoitus 9,4 M ) on sidottu mahdollisimman täysimääräisesti. Viidennen ns. Täydentävän haun tavoitteena on sitoa kaikki vapaana oleva rahoitus hankkeille. Central Baltic-ohjelman hakemusten ja maksatusten käsittelyn nopeus (vrk, maksatusten osalta tavoitearvo on enintään 90 vrk).

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 17 11 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnittelulla luodaan edellytykset alueen erityisarvoille rakentuvalle hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja aluerakenne. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Merialuesuunnittelulla luodaan edellytykset merialueiden kestävälle käytölle ja meriympäristön hyvän tilan saavuttamiselle. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöhön aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittavaa tietoa sekä tuetaan maakunnan toimijoita parantamaan ympäristövastuullisuuttaan (Valonia). Toiminnan painopisteet 2019 Tavoite: Maakuntastrategian, sen tavoitteiden ja aluerakenteellisen vision toteutumisen edistäminen suunnittelulla päätavoitteena maakunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn kehittäminen. Osallistutaan aktiivisesti maakuntastrategian toteuttamiseen järjestämällä vastuualueen teemojen mukaisia kumppanuusfoorumeita. Seurataan ja edistetään voimassa olevan maakuntakaavan toteutumista. Kehitetään strategian, maakuntakaavan ja liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä-/työkaluja maakunnan suunnittelu-, aluekehitys- ja edunvalvontaprosessien tueksi. Valmistellaan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotus nähtäville ja edelleen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Käynnistetään Varsinais-Suomen liikennestrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys tavoitteena jatkuva aluerakenne- ja liikennejärjestelmäprosessi. Laaditaan merialuesuunnitelmaa ja järjestetään ensimmäisen vaiheen kuuleminen. Toimitaan merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioliittona. Toteutetaan kiertotalouden tiekarttaa yhdessä Valonian kanssa. Vastataan alueellisten laaja-alaisten ympäristöä ja kiertotaloutta koskevien suunnitteluprosessien yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista alueellisista ja valtakunnallisista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa. Tavoite: Yhteistyön ja maakunnan suunnittelussa ja kehityksessä tarvittavan tietopohjan vahvistaminen. Osallistutaan viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöhön alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittelevää kumppanuusfoorumitoimintaa. Hyödynnetään luonnonvarafoorumityötä vaihemaakuntakaavan valmistelussa ja kiertotalouden edistämisessä. Valmistellaan ja osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Tuotetaan selvityksiä maakunnan suunnittelun ja kehityksen tarpeisiin. Painopisteinä ovat maakunnan tavoitellun kehityksen edistäminen, aluerakenteellisen aseman vahvistaminen (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka sekä maakuntastrategian kärkiteemojen toimenpiteitä edistävät hankkeet ja merialuesuunnittelu.

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 18 Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteistyömallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen 2015 2020 -ohjelmaa (Valonia). Vuonna 2019 jatkuvat Virkistys- ja luontomatkailukohdetietoa avoimeen käyttöön, CircVol, Plan4Blue, Merialuesuunnittelun lähtötiedot ja koordinaatio sekä Valonian kanssa yhdessä toteutettavat Civitas Eccentric ja Circwaste -hankkeet. 12 Tavoite: Varsinais-Suomi kestävän kehityksen edelläkävijänä Valonia tarjoaa kunnille ja kuntalaisille sekä yrityksille ja muille toimijoille ajankohtaisia kestävän kehityksen asiantuntijapalveluja. Pääteemojamme ovat ilmasto ja energia, kuluttaminen ja kiertotalous, liikkuminen, vesiensuojelu sekä ympäristökasvatus. Valonia toteuttaa sekä kansainvälisiä että maakunnallisia kestävän kehityksen tavoitteita. Valonia kehittää toimintamalleja sekä työkaluja ja luo uusia ratkaisuja monipuolisella projektitoiminnalla, laajan yhteistyön ja kumppanuuden avulla. Työllämme rakennetaan yhteiskuntaa, jossa niin kuntien, organisaatioiden kuin yksittäisten ihmistenkin on helpompi tehdä hyviä ja kestäviä valintoja. Valonian toiminnassa vuonna 2019 keskitytään kuntien suoraan auttamiseen eri kysymyksissä, konkreettisten työkalujen kehittämiseen ja levittämiseen sekä toimenpiteiden käynnistämiseen. Keskiössä on yleisen ymmärryksen vahvistaminen siitä, miten ilmasto-, kiertotalous- ja biodiversiteettikysymykset kytkeytyvät yhteen Käyttäjien ja paikallistoimijoiden osallistaminen käytännön toimenpiteillä eri teemoihin liittyen (energia, vesiensuojelu, liikkuminen) Maakunnallisen yhteistyön vahvistaminen ilmastokysymyksissä eri tahojen kanssa (muun muassa maa- ja metsätalous, liikenne, maaseutu). Viestinnässä panostetaan vahvemmin konkreettisten ratkaisuiden avaamiseen esimerkiksi alueen päättäjille. Valonian verkkosivut uudistetaan. Maakunnallisen kiertotalouden tiekartan toimeenpanoa jatketaan ja kiertotalouden tavoitteita päivitetään. Vuoden 2019 aikana käynnistetään Valonian uuden toimintaohjelman laatiminen yhdessä kuntien ja sidosryhmien kanssa. Konkreettinen toiminta kytkeytyy hankkeisiin ja toimeksiantoihin. Uusia hankkeita suunnitellaan kunnista esiin nousevien tarpeiden pohjalta. Aiemmin käynnistyneistä hankkeista vuonna 2019 jatkuvat: - Energiaviisaat kaupungit, jossa kehitetään rakennusten ja alueiden energiatehokkuutta käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun, markkinavuoropuhelun ja datan avulla. - Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkosto, jossa jalkautetaan hyviä vesiensuojelukäytäntöjä ja aktivoidaan käytännön vesiensuojelutoimintaa koko maakunnassa - Virtavesihankkeet, joissa parannetaan virtavesien ekologista tilaa virtavesikunnostuksilla - Citylogistiikan uudet ratkaisut, jossa kehitetään kaupunkialueiden kestävää jakelulogistiikkaa - HEAT, jossa osallistavan suunnittelun avulla pyritään saamaan terveellisempää, ilmastoystävällisempää ja pyöräily-ystävällistä liikenneympäristöä - ELLE, jossa edistetään energiaan liittyvää liiketoimintaa Varsinais-Suomessa - CIVITAS ECCENTRIC, jossa kehitetään sähköistä liikennettä, autojen ja pyörien yhteiskäyttöä sekä liikkuminen palveluna (MaaS) -mallia. - Hajajätevesikuormitus kuriin neuvonnalla, jossa tarjotaan haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajille puolueetonta ja maksutonta jätevesineuvontaa - Circwaste Kohti kiertotaloutta -hankkeessa viedään eteenpäin kiertotalouden käytännön toimenpiteitä laajan toimijaverkon kanssa sekä edistetään valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman toteutumista. - Green Silver Age Mobility, jossa edistetään aktiivisen vanhusväestön julkisen liikenteen käyttöä. Toimeksiannoista keskeisimpiä vuonna 2019 ovat: - Alueellisen energianeuvonnan toteuttaminen (Energiavirasto) sekä puun pienpolton neuvonta (Turun kaupunki) - Kestävien ja innovatiivisten hankintojen alueellinen edistäminen osana KEINO-osaamiskeskusta (TEM)

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 19 13 - Alueellisen ilmastotyön edistäminen ja alueellisen ilmastotiekartan laatiminen (Life IP Canemure) - Varsinais-Suomen sinisen biotalouden murrosareenan toteuttaminen (SYKE) - Monialaisen ilmiöoppimisen edistäminen Sää ja Mää -hankkeessa (Aboa Vetus & Ars Nova) Tavoite: Maakuntauudistuksen valmistelu, toiminnallisesti perustellun ja tehokkaan toimintamalliehdotuksen valmistelu päätöksenteon pohjaksi. Valmistelussa kartoitetaan, yhteensovitetaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä maankäytön, liikenteen ja ympäristön suunnitteluun liittyviä tehtäväkokonaisuuksia yhteistyössä muiden viranomaisten (mm. ELY, AVI) ja kuntien kanssa. Tavoitteiden toteutumista kuvaavia mittareita: Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät, suunnitelmat ja niiden toteutuminen. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä osana maakunnan vetovoiman kehittämistä. Kunnilta ja sidosryhmiltä saatava palaute. Alueelliset seurantaindikaattorit ja niiden antamat tulokset. Maakunnan kehitystä ja elinvoimaa kuvaavat seurantaraportit. Maankäyttöjaoston ja maakuntahallituksen antamat lausunnot ja niiden vaikuttavuus. Järjestettävät foorumit ja yhteistyöryhmien kokoukset, osallistuvien toimijoiden määrä. Maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät hankkeet, hankkeiden raportointi. Kuntien osallistuminen Valonian Ohjelma2020:n toteuttamiseen. Viestinnän seuranta ja osallistumisaktiivisuus 3.5 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. Tietopalveluryhmään on keskitetty liiton tietojohtamisen tuki ja tutkimustoiminta sekä tilasto, paikkatieto- ja avoimen datan tietopalvelut ja niiden kehittäminen. Lounais-Suomen aluetietopalvelu Lounaistieto.fi on osa ryhmän toimintaa. Tietopalveluja kehitetään ja tarjotaan liiton jäsenkunnille ja maakunnan muille toimijoille. Toiminnan painopisteet 2019 Tavoite: Proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta. Edunvalvonnan painopisteiden asettaminen ja edistäminen hallitusohjelmaan vaikuttaminen kansanedustajayhteistyö sidosryhmätyöskentely tavoitteiden jalkauttaminen vaalikeskusteluihin edunvalvontaprosessin kehittäminen kytkemällä siihen vahvasti alueen toimijoita vaikuttajakoulun kolmannen vuosikurssin järjestäminen

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 20 14 positiivisen rakennemuutoksen pullonkaulojen poistaminen edunvalvonnan keinoin Tavoite: Ajantasaisen ja helposti avautuvan tiedon tarjoaminen, päätöksenteon tietoperustan vahvistaminen sekä edelläkävijyys avoimen tiedon saatavuuden edistämisessä. Säännöllinen tiedontuotanto ja tietoviestintä sekä liiton toimintaa tukevien tutkimusten ja analyysien tuottaminen. Karttapalvelun, dataportaalin ja tilastoseurannan ylläpitäminen osana Lounaistieto.fi-aluetietopalvelua sekä palvelujen jatkuva kehittäminen. Maakuntakaavojen rajapintapalvelujen sekä tilastotietopalvelun uudistaminen vuonna 2019. Toimintaympäristön muutosten seuraaminen, uusien työkalujen nopea käyttöönotto ja aktiivinen osallistuminen muutosprosesseihin. Tietopalveluryhmän toiminnan tavoitteita tukeva aktiivinen hanketoiminta. Tavoite: Nykyaikainen, vuorovaikutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä. Maakunnan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisääminen. Eri kanavien hyödyntäminen (printti, verkkosivut, blogit, sosiaalinen media, videot) liiton yhtenäisen visuaalisen ilmeen ja ydinviestien kehittäminen edelleen mediatiedotteet ja -tapaamiset tapahtumat ja tilaisuudet, markkinointiyhteistyö mm. eri tapahtumien kanssa vaalitaan varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyyttä luodaan edellytyksiä sille, että kulttuuri/luovat alat otetaan entistä paremmin huomioon maakunnan suunnittelussa, viestinnässä ja markkinoinnissa sekä monialaisessa yhteistyössä Tavoitteiden toteutumista kuvaavia mittareita: Edunvalvontatavoitteiden toteutuminen Lounaistieto.fi-sivuston ja sen tietopalvelujen sekä tietopalveluryhmän sosiaalisen median kanavien käyttäjäseuranta uusien avattujen tietoaineistojen lukumäärä ja ulkoisen hankerahoituksen määrä kunnilta ja sidosryhmiltä saatava palaute alueelliset seurantaindikaattorit ja niiden antamat tulokset maakunnan kehitystä ja elinvoimaa kuvaavat seurantaraportit maakuntahallituksen antamat lausunnot ja niiden vaikuttavuus järjestettävät foorumit ja yhteistyöryhmien kokoukset, osallistuvien toimijoiden määrä kulttuuristrategian määrällinen ja laadullinen toteutuminen, esim. kulttuurifoorumin toiminta

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 21 15 Liite 1 Kuntarahoitteinen toiminta KÄYTTÖTALOUS 2019 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA TUOTOT TA 2019 TA 2018 TA 18/19 %TA 18/19 TS 2020 Kuntien maksuosuudet 3 899 900 3 799 900 2,6-100 000 3 899 900 Myyntituotot 69 000 69 000 0,0 0 69 000 Muut tuotot 110 000 82 000 34,1-28 000 110 000 TUOTOT YHT. 4 078 900 3 950 900 3,2-128 000 4 078 900 KULUT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Henkilöstökulut -156 840-156 840 0,0 0-156 840 Palvelujen ostot -146 257-157 700-7,3-11 443-146 257 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 000-2 000 0,0 0-2 000 Vuokrat -2 000-2 000 0,0 0-2 000 Muut toimintakulut -9 500-13 500-29,6-4 000-9 500 YHTEENSÄ -316 597-332 040-4,7-15 443-316 597 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Henkilöstökulut -948 135-849 619 11,6 98 516-948 135 Palvelujen ostot -416 200-443 600-6,2-27 400-416 200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -88 200-92 361-4,5-4 161-88 200 Vuokrat -263 000-261 000 0,8 2 000-263 000 Muut toimintakulut -53 100-64 100-17,2-11 000-53 100 YHTEENSÄ -1 768 635-1 710 680 3,4 57 955-1 768 635 ALUEKEHITTÄMINEN Henkilöstökulut -506 783-486 915 4,1 19 868-506 783 Palvelujen ostot -220 286-216 500 1,7 3 786-220 286 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -400-3 500-88,6-3 100-400 Muut toimintakulut -7 000-12 000-41,7-5 000-7 000 YHTEENSÄ -734 469-718 915 2,2 15 554-734 469 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Henkilöstökulut -481 201-427 790 12,5 53 411-481 201 Palvelujen ostot -117 000-119 000-1,7-2 000-117 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 500-6 500 0,0 0-6 500 Muut toimintakulut -2 000-2 000 0,0 0-2 000 YHTEENSÄ -606 701-555 290 9,3 51 411-606 701 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT Henkilöstökulut -425 398-470 475-9,6-45 077-425 398 Palvelujen ostot -180 000-299 400-39,9-119 400-180 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 100 0-76,0-3 100 Muut toimintakulut -37 000-47 000-21,3-10 000-37 000 YHTEENSÄ -645 498-816 875-21,0-171 377-645 498 KULUT YHT. -4 071 900-4 133 800-1,5-61 900-4 071 900 TOIMINTAKATE 7 000-182 900-103,8-189 900 7 000

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 22 Liite 2 Ohjelma ja hanketoiminta 16 KÄYTTÖTALOUS 2019 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TA 2019 TA 2018 TA 18/19 %TA 18/19 TS 2020 CENTRAL BALTIC 2014-2020 Tuet ja avustukset 1 900 000 1 677 000 13,3 223 000 1 730 000 Henkilöstökulut (V-S liitto) -1 250 000-1 242 000 0,6-8 000-1 250 000 Muut toimintakulut -650 000-435 000 49,4-215 000-480 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 VALONIA TOIMIINNOT Tuet ja avustukset 696 315 750 000-7,2-53 685 650 000 Muut tuotott 164 900 50 000 229,8 114 900 150 000 Henkilöstökulut (V-S liitto) -645 917-650 000-0,6 4 083-600 000 Muut toimintakulut -215 298-150 000 43,5-65 298-200 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU Tuet ja avustukset 0 1 000 000-100,0-1 000 000 Muut tuotott 0 Henkilöstökulut (V-S liitto) 0-800 000-100,0 800 000 Muut toimintakulut 0-200 000-100,0 200 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 HANKETOIMINTA Tuet ja avustukset 897 453 897 453 0,0 0 897 453 Henkilöstökulut -457 083-457 083 0,0 0-457 083 Muut toimintakulut -440 370-440 370 0,0 0-440 370 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 TUOTOT YHT 3 658 668 4 374 453-16,4-715 785 3 427 453 KULUT YHT -3 658 668-4 374 453-16,4 715 785-3 427 453 TOIMINTAKATE 0 0 Central Baltic -ohjelman käyttötalousarvio täsmentyy seurantakomitean päätöksillä. Valonian ja hanketoiminnan käyttötalousarviot täsmentyvät, kun uusia hankkeita käynnistetään ja niiden kustannusarviot vahvistetaan maakuntahallituksen päätöksillä. Hankkeiden päättyessä niiden toiminta ja tulokset raportoidaan

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 23 17 Liite 3 Konkreettisia toimenpiteitä 2019 ALUEKEHITTÄMINEN Maakuntaohjelman (2018-2021) aktiivinen toimeenpano, toimenpiteiden käynnistäminen ja maakunnan alueelle kohdistuvan ulkoisen rahoituksen kohdentumisen tukeminen tiedotuksen ja hankekumppanuuksien kautta. - Joulukuussa 2017 käsitellyn/hyväksytyn uuden maakuntaohjelman toisena toimintavuotena tuetaan erityisesti älykkääseen erikoistumiseen liittyviä teemoja (sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, innovatiiviset ruokaketjut sekä life science ja terveysteknologia). - Rakennetaan yhteistyökumppanien kanssa niihin liittyvää toimintaa ja haetaan näille vahvuuksilla kansainvälistä näkyvyyttä. Älykäs erikoistuminen on teemana myös EAKR-rahoitushaussa keväällä 2019, (myöntövaltuutta käytettävissä n. 1,8 M ) - Maakuntaohjelman toimeenpanoon liittyvän kumppanuusfoorumin ja sen osafoorumeiden (mm. Matkailu- ja kansainvälinen foorumi, vuoden alkaessa yhteensä 10 verkostoa) työn tukeminen ja edistäminen mm laajemmalla kumppanuusfoorumitapahtumalla ja avainsidosryhmille tarkoitetuilla työpajoilla, sekä tehostetulla viestintä- ja markkinointitoimenpiteillä. - kansallisen AIKO-rahoituksen loppumaksatusten ja raportoinnin hoitaminen sekä hankkeiden tuloksista tiedottaminen - seutukuntayhteistyö; seutujohtajaverkoston koordinointi, korkeakouluyhteistyön edistäminen suunnittelupäällikköverkoston kautta - Toimenpiteet DI-koulutuksen tutkinnonanto-oikeuden saamiseksi Turun yliopistoon - Ennakointitoiminnan sekä järjestötoiminnan kehittäminen (ml maakunnallisen järjestöyhteistyöryhmän toiminnan käynnistäminen) yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Osaamisen ja koulutuksen ennakointitoimintaa kehitetään yhteistyössä (Varsinais-Suomen ennakointiakatemia) Turun ammattikorkeakoulun vetämässä EAKR-rahoitteisessa hankkeessa. - Osallistuminen AMK-tasoisen insinöörikoulutuksen kehittämiseen Erasmus+ Radical Boost - hankkeessa (päättyy syksyllä 2019) - Panostetaan hankekumppanuuksien alueelliseen tukemiseen ja EU:n rahoitusohjelmista tiedottamiseen tavoitteena ulkoisen EU-rahoituksen saannon maksimointi maakuntaan. Hyödynnetään omia rahoitusmahdollisuuksia (Euroopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansallinen vastinrahoitus) maakuntastrategian toimeenpanon tukemisessa. - Matkailun digitaalisten palveluratkaisujen kehittäminen osana matkailufoorumityötä. - Kansainvälisessä toiminnassa panostetaan erityisesti CPMR-yhteistyöhön sekä Itämerikomission ja sen merityöryhmän toimintaan. Maantieteellisenä painopisteenä ovat Itämeren alueet Saksa, Ruotsi, Baltian maat sekä Puola. - Itämeren Interreg-rahoituksella toteutettu siniseen kasvuun keskittyvä Smart Blue Regionshanke päättyy ja sen tuloksista tiedotetaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. - CPMR:n kanssa alueiden manifesti vaikuttamaan EU:n tulevaan meriteollisuuden Leadership -strategiaan. - EU:n Itämeristrategian päivitykseen kootaan alueen kannalta tärkeimmät tavoitteet, osallistutaan Itämerikomission task force-ryhmän työhön sekä viedään varsinaissuomalaiset tavoitteet strategian päivitykseen. - Edunvalvontayhteistyö Brysselin toimiston kanssa jatkuu, painopisteenä erityisesti rahoitusohjelmatiedotus ja uusi rakennerahasto-ohjelmakausi. Valmistellaan yhteistyössä toimiston kanssa edunvalvontavierailua marraskuussa sekä mahdollista maakunnan kunnanjohtajien vierailua syksyllä 2019. - Syksyllä 2019 Turussa järjestettävän EU:n alueiden komitean hallituksen kokousjärjestelyihin osallistuminen - Europe Direct (ED)-toiminnan vuosi 2019 keskittyy paitsi EU-rahoitusinformaation jakamiseen myös komissiosta tulevien temaattisten painopisteiden edistämiseen, kuten EU-vaaleihin liittyvän aktivoinnin tukemiseen. Alkuvuonna selvitetään ED-toiminnan jatkon hoitaminen vuosina 2019-2020.

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 24 - Jatketaan laaja-alaista yhteistyötä Pohjoinen kasvuvyöhyke-hankkeessa. Hankkeen koordinointi on siirtynyt Uudenmaan liitolta Turun kaupungille. Pohjoiseen kasvuvyöhykkeeseenkin liittyen jatketaan myös LOURA-yhteistyötä (Lounaisrannikkoyhteistyö) - Saaristoyhteistyön painopisteenä on vesiteema sekä kestävän vesihuollon näkökulmasta että vedenlaatu Itämeren mittakaavassa. Saaristoyhteistyö aloittaa hankkeen kiertotalousideologiaan pohjautuvassa makean veden käytössä ja järjestää seminaarin meriveden keinotekoisesta hapettamisesta. - Osallistutaan aktiivisesti EU:n uuden rahoituskauden 2021-2027 ohjelmavalmisteluun ja alueelliseen edunvalvontaan niin maakunnan, suuralueen kuin valtakunnan tasolla. Central Baltic Interreg-ohjelmakauden 2014-2020 tehokas ja vaikuttava hallinnointi ja toimeenpano. Uuden ohjelmakauden 2021+ valmistelu ja edunvalvonta. - Tuetaan käynnissä olevien hankkeiden toimintaa sekä viestitään päättyneiden hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta. - Vuoden 2019 aikana valmistuu ohjelman ulkoinen väliarviointi ja sen tuloksia käytetään hyväksi niin ohjelman loppukauden toimeenpanossa kuin uuden ohjelmakauden suunnittelussa. - Neljännen rahoituskierroksen päätös- ja sopimusprosessi valmistuu. Viidennen, ns. Täydentävän hakukierroksen toteuttaminen. - Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä Central Baltic-ohjelman myöntövaltuuksiin siirrettiin kesällä 2018 n. 9.4 miljoonan euron lisämääräraha Kaakkois-Suomi-Venäjä ENI-ohjelmasta osaksi CB-ohjelman myöntövaltuutta. Myöntövaltuuden jakaminen hankkeille lisää rahoitettavien hankkeiden kokonnaismäärää arviolta 10-20 hankkeella. - Osallistutaan aktiivisesti uuden (2021+) ohjelmakauden valmisteluun ja edunvalvontaan yhdessä jäsenvaltioiden, muiden alueiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tarvittaessa ja jäsenvaltioiden mandaatin perusteella käynnistetään uuden ohjelmakauden ohjelma-asiakirjan laatimisprosessi. Maakuntauudistukseen valmistautuminen; toiminnallisesti perustellun ja tehokkaan toimintamalliehdotuksen valmistelu päätöksenteon pohjaksi 18 - Ollaan mukana aktiivisesti valmistelemassa maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä aluekehitykseen liittyviä tehtäväkokonaisuuksia (mm. aluekehitysviranomaisen tehtävät, rahoitusohjelmat, ennakointi, kv-asiat) yhteistyössä muiden viranomaisten ja kuntien kanssa. - Liittyen välittävän toimielimen tehtäviin ja toisaalta maakuntauudistukseen rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus uudelle ohjelmakaudelle 2021-2027 valmistuu. - osallistuminen maakunnan ja valtion välisiin toiminnan ja talouden neuvottelupäiviin ja niiden valmisteluun aluekehitykseen liittyvien teemojen osalta MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ SUUNNITTELU Maakuntastrategian, sen tavoitteiden ja aluerakenteellisen vision toteutumisen edistäminen suunnittelulla päätavoitteena maakunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn kehittäminen. - Järjestetään vuoden 2019 aikana useita laaja-alaisia teemakohtaista, sektorirajat ylittäviä kumppanuusfoorumeita, joilla seurataan ja edistetään maakuntakaavan sekä liikennejärjestelmäsuunnitelmien toteutumista ja laatimista. Foorumien aiheina ovat mm. kestävän liikkumisen ja yhdyskuntarakenteen lisäksi kulttuuriympäristö voimavarana sekä jatkuva aluerakenne- ja liikennejärjestelmätyö.

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 25 - Valmistellaan Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotus lausunnoille kevään aikana. Laaditaan vastineet saatavaan palautteeseen ja tarkistetaan ehdotusta tarvittaessa ja asetetaan se nähtäville syksyn aikana. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan kesällä 2020. Ehdotuksen valmistelu tehdään laajassa yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa ja siinä hyödynnetään Luonnonvarakeskuksen PALO-hanketta. - Kilpailutetaan Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys. Hyödynnetään päivitysprosessia Turun kaupunkiseudun MALsopimuksen valmistelussa. Valonian kanssa toteutettavalla liikkumisen ohjaushankkeella (LIO) on keskeinen rooli suunnitelmien vuorovaikutuksen ja viestinnän toteuttamisessa. - Laaditaan selvitys alueellisen junaliikenteen edellyttämistä toimenpiteistä rata- ja asemaverkolla. - Toimitaan merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioliittona. Koordinaattoria ja koordinaatiotyötä varten on saatu rahoitus Merialuesuunnittelun lähtötiedot ja yhteistyö -hankkeelle (EMKR). - Osallistutaan ja valmistellaan merialuesuunnittelun yhteistyöhankkeita, joilla kehitetään suunnittelun prosessia, vuorovaikutusmenetelmiä ja varmistetaan lähtötietietojen riittävyys. - Osallistutaan valtakunnalliseen ja suunnittelualuekohtaiseen merialuesuunnittelun tulevaisuusskenaariotyöhön ja järjestetään sen yhteydessä ensimmäisen vaiheen kuuleminen. - Valmistellaan merialuesuunnitelmaluonnosta yhdessä Satakuntaliiton kanssa. Yhteistyön ja maakunnan suunnittelussa ja kehityksessä tarvittavan tietopohjan vahvistaminen. - Osallistutaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman sidosryhmätilaisuuksiin, kuntien kaavaneuvotteluihin ja ELY:n vetämiin kehittämiskeskusteluihin. - Varsinais-Suomen liitto jatkaa edelleen Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön vetäjänä. - Osallistutaan maakuntakaavayhteistyöhön ja kuntakaavoituksen ohjaus- ja kehittämistehtäviin (viranomaisneuvottelut). - Osallistutaan valtakunnallisiin alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja maakuntien suunnittelua kehittäviin selvityksiin ja tilaisuuksiin. - Osallistutaan tunnin junan ja muiden suurten liikennehankkeiden suunnitteluun. - Osallistutaan Scandria Alliance ScanMed TEN-T ydinverkkokäytävän alueiden väliseen yhteistyöhön. - Kehitetään kuntien kanssa suunnitteluyhteistyömalleja. Tuetaan kuntien ja muiden sidosryhmien toimintaa tuottamalla ja jakamalla tietoa. - Edistetään toimijoiden verkostoitumista. - Koordinoidaan alueellista suurpetoneuvottelukuntaa. - Päivitetään Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekarttaa tarvittavilta osin. - Circwaste-hankkeessa edistetään kansallisen jätehuoltosuunnitelman tiekarttaa. Järjestetään Keväällä foorumeita teemoina muovien kierrätys ja kiertotalous maankäytön suunnittelussa. Valmistellaan Yhteistyössä LUKE:n kanssa alueellista ruokahävikkitiekarttaa. - Circvol-hankkeella tehdään alueellista yhteistyötä uusio- ja ylijäämämaamassojen hyötykäytön edistämiseksi. - Yhdessä Etelä-Savon kanssa toteutettavassa ympäristöministeriön rahoittamassa taajamien elinvoimaisuushankkeessa paneudutaan rakennetun ympäristön arvoihin ja merkityksiin taajamien elinvoimaisuuden ja identiteetin näkökulmasta. - Suomen ja Viron merialuesuunnitteluyhteistyötä tukeva Plan4Blue-hanke päättyy syksyllä 2019. 19 VALONIA Valonian toiminnan keskeisenä painopisteenä on kuntapalveluiden kehittäminen: kuntien suora auttaminen eri kysymyksissä, konkreettisten työkalujen kehittäminen ja levittäminen sekä toimenpiteiden käynnistäminen. - Vuoden 2019 aikana Valonian toiminnan painopisteet ovat vahvasti viestinnällisiä. Tavoitteena on viestinnän entistä vahvempi vaikuttavuus muun muassa kohdentamisen ja ajoittamisen

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 26 keinoin sekä yleisen ymmärryksen vahvistaminen siitä, miten ilmasto-, kiertotalous- ja biodiversiteettikysymykset kytkeytyvät yhteen. - Eri teemoihin liittyen keskitytään sidosryhmien tehokkaaseen osallistamiseen käytännön toimenpiteillä (energia, vesiensuojelu, liikkuminen) - Maakunnallista yhteistyötä ilmastokysymyksissä vahvistetaan vuoden 2019 aikana. Kuntia tuetaan ilmastotyön käytännön aloittamisessa, hankkeistamisessa ja toimeenpanossa. Kannustetaan ja autetaan kuntia osallistumaan energiatehokkuussopimukseen vuosille 2017 2025. - Kunnille ja kuntalaisille tarjotaan neuvontaa muun muassa energia- ja puun polton teemailloissa. Kunnille suunnitellaan viestintäpaketti ja -koulutusta ilmastotyön tueksi. - Kuntien teknisen sektorin energiatyön kehittämiseen keskitytään ELLE ja EKAT -hankkeissa. ELLE-kuntien kiinteistöihin tehdään energiakatselmointeja ja hankkeen tuloksista kerätään seurantatietoja. Kehitetään yhteistyötä ja kuntien kokemustenvaihtoa mm. verkkotapaamisten muodossa. - Kiertotalouden edistämistä jatketaan monipuolisilla toimenpiteillä: päivitetään kiertotalouden tiekarttaa ja suunnitellaan uusia hankkeita. Lisäksi kansallisen muovitiekartan toimenpiteet käynnistyvät ja alueellinen ruokahävikkitiekartta julkaistaan. Maakunnallinen jäteneuvonnan ryhmä kokoontuu pohtimaan neuvonnan ja viestinnän teemojen laajentamista. Kiertotalouden luottamushenkilöitä tullaan perehdyttämään teemailloissa ja tilaisuuksissa. - Liikkumisen ohjauksen toiminnassa toteutetaan viestinnällinen ja vuorovaikutuksellinen kampanjakokonaisuus, jolla tehdään näkyväksi maakunnallisen liikennejärjestelmän elementtejä sekä muutostarpeita ja niiden merkityksellisyyttä ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Hankkeen tavoitteena on synnyttää positiivinen oivallus kestävän liikkumisen keinojen ja käytäntöjen kirjosta ja siitä, miten asia koskettaa meitä kaikkia, asuinpaikasta riippumatta - HEAT-hankkeessa edistetään kestävää liikkumista kehittämällä osallistavaa liikennesuunnittelua. Tavoitteena on saada kuntien eri sektoreita sekä kuntalaisia mukaan kehittämään parempia pyöräily- ja jalankulkuolosuhteita ja tuoda näkyviin myös niiden kansanterveydellisiä vaikutuksia. Lisäksi hankkeessa pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon laatimalla kestävän liikenteen tulevaisuusskenaarioita konsulttiyhteistyönä Varsinais-Suomen liiton kanssa. - Kestävää liikkumista tullaan edistämään myös toteuttamalla harrastetaksikokeilu sekä järjestämällä liikkumisen ohjausta tukevia viestintäkampanjoita mm. 110-tien MAL-hankkeen puitteissa. - Vesiensuojelutyö ja virtavesikunnostukset jatkuvat eri hankkeiden tiimoilla. Vapaaehtoiseen vesiensuojeluun kannustetaan maakunnan alueella vesistökunnostusverkostotoiminnalla. Lisäksi järjestetään metsä- ja maatalouden vesiensuojeluun liittyviä tapahtumia, edistetään pienvesien kunnostus- ja suojelutoimintaa, toteutetaan konkreettisia kunnostustoimenpiteitä ja tehdään vesiluontokartoituksia sekä vesiensuojeluun liittyviä suunnittelutöitä. - Ympäristökasvatuksessa uutta näkökulmaa tuo monialaista ilmiöoppimista tukeva Sää ja Määhanke, jossa käsitellään sään ja ilmaston historiaa ja tulevaisuutta (yhteistyössä Aboa Vetus) - Valonian verkkosivut uudistetaan käyttäjälähtöisemmäksi. Uusilla sivuilla tuodaan tehokkaammin esiin myös kunnissa tehtävää ilmastotyötä. 20 MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntauudistuksen valmistelussa kartoitetaan, yhteensovitetaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä maankäytön, liikenteen ja ympäristön suunnitteluun liittyviä tehtäväkokonaisuuksia yhteistyössä muiden viranomaisten (mm. ELY, AVI) ja kuntien kanssa. - Osallistutaan maakuntauudistusprosessin etenemistä seuraten uuden maakunnan po. toimialan organisoitumisen, tehtävien ja resurssitarpeiden määrittelyyn. - Tuetaan henkilöstöä muutosprosessissa.

4, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019 Sivu 27 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU 21 Proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta - Edunvalvontatavoitteiden asettaminen yhdessä sidosryhmien kanssa, erityisesti hallitusohjelmatavoitteet - Hallitusohjelmaan vaikuttaminen, teemoina osaavan työvoiman saatavuus (positiivinen rakennemuutos, DI-koulutus), saavutettavuus (Tunnin juna), Kestävä elinympäristö (Itämeri, ilmasto), elinvoima ja kilpailukyky (kasvukolmio) - Vaikuttamistyö edunvalvontatyössä. Maakunnan tavoitteiden jalkauttaminen eduskunta- ja europarlamenttivaalikeskusteluihin ja mediassa - Positiivisen rakennemuutoksen pullonkaulojen poistaminen edunvalvonnan keinoin - Edunvalvontatyön kehittäminen yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa - Varsinais-Suomen kansanedustajista muodostuvan maakunnallisen kansanedustajaryhmän toiminta: uusien kansanedustajien kouluttaminen, sidosryhmätapaamiset ja vaikuttamistyö ryhmän kautta - Yhteydenpito nuorisojärjestöihin toteutetaan vaikuttajakoulun kautta. Eläkeläisjärjestöjen neuvottelukuntatoiminta jatkuu. Ajantasaisen ja helposti avautuvan tiedon tarjoaminen, päätöksenteon tietoperustan vahvistaminen sekä edelläkävijyys avoimen tiedon saatavuuden edistämisessä - Tilastotietopalvelun uudistaminen käyttäjien toiveet ja mobiilikäyttöisyys huomioiden - Karttapalvelun kehittäminen saadun palautteen perusteella - Dataportaalin tietoaineistoja kartuttaminen ja osallistuminen dataportaalin kehittämiseen yhdessä kuutoskaupunkien kanssa - Lounaistiedon palvelujen integrointi paremmin yhteensopiviksi - Maakuntakaavojen rajapintapalvelujen ja niitä koskevien sopimusten uudistaminen HAMEhankkeen tulosten perusteella - Maakuntauudistukseen varautuminen Lounaistiedon toiminnassa ja aluetietopalvelun kehittämisessä - Toiminnan ja tietosisältöjen kehittäminen hanketoiminnan kautta - Aluetietofoorumin järjestäminen maaliskuussa Nykyaikainen, vuorovaikutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä. Maakunnan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisääminen - Liiton viestintä on avointa, osallistavaa ja selkokielistä. Viestintä kohdistuu ensisijaisesti liiton keskeiseen toimintaan. - Viestintäkanavat: verkkoviestintä, tiedotteet, sosiaalinen media, blogit ja videot, julkaisut. - Kaikissa julkaisuissa, sivupohjissa, tuotteissa sekä verkkokanavissa on yhtenäinen visuaalinen ilme. - Tapauskohtaisen harkinnan mukaan osallistuminen yhteistyökumppanina tapahtumiin, joiden kanssa tehdään markkinointiyhteistyötä. - Varsinais-Suomen kulttuuristrategian toteuttaminen ja siitä viestiminen resurssien puitteissa. - Kulttuurin asema maakuntauudistuksessa osallistuminen resurssien puitteissa - Aurora-mitalin myöntäminen tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle

5, MH 11.2.2019 10:00 CENTBALT: 1/2019 Sivu 28 TURKU SCIENCEPARKIN PYYNTÖ OTTAA HANKEHAKEMUKSET KÄSITTELYYN CENTRAL BALTIC - OHJELMASSA Asia Varsinais-Suomen liitto toimii Central Baltic -ohjelman hallinto- ja tarkastusviranomaisena. Hallintoviranomainen on järjestänyt vastuullaan olevan 132 milj. euron hankerahoituksen myöntämisen rahoitushakujen kautta. Central Baltic -ohjelman rahoitushaut toteutetaan niin, että päivämäärät, jolloin haku on auki, julkaistaan hyvissä ajoin. Tänä aikana hakijat voivat rekisteröityä ohjelman sähköiseen järjestelmään (emonitoring System, ems) ja toimittaa hakemuksensa. ems-järjestelmä avautuu automaattisesti haun ensimmäisen päivän ensimmäisellä sekunnilla. Samoin hakuajankohdan päätyttyä järjestelmä automaattisesti estää hakemusten toimittamisen. Hakujen sulkeutuminen on hauissa 2-4 määritelty olevan kello 15.00 (Suomen aikaa), jolloin hakemuksia voi toimittaa 15.00.59 asti, mutta ei enää 15.01. Neljäs hakukierros oli auki hakemuksille 15.10.2018 alkaen ja 16.11.2018 kello 15.00 asti. Hausta oli tiedotettu vuoden aikana toistuvasti ja virallinen tieto hakuaikataulusta, hakuun tulevista erityistavoitteista jne. annettiin huhtikuussa 2018 ohjelman seurantakomitean vahvistamien päätösten mukaisesti. Neljännen hakukierroksen aikana määräaikaan mennessä jätettiin 37 hanketta. Näiltä tai muilta potentiaalisilta hakijoilta ei tullut tietoa teknisistä ongelmista, jotka olisivat estäneet hakemuksen toimittamisen. Ohjelman henkilökunta, mukaan lukien IT-tuki, oli koko haun sulkeutumisen ajan kirjautuneena sähköiseen ems-järjestelmään ja pystyi todentamaan järjestelmän olevan toiminnassa. Kuten tyypillistä, suurin osa hakemuksista saapui lähellä hakuajan päättymistä. Jotta kaikki hakijat saisivat hakemuksensa toimitettua ilman inhimillisiä erehdyksiä tai hakijan omissa järjestelmissä ilmeneviä ongelmia, Central Baltic -ohjelman virallinen neuvo on aina ollut toimittaa hakemus hyvissä ajoin. IT-tuen päivystyksen lisäksi ohjelman sihteeristön projektitiimin 7 jäsentä sekä kansalliset kontaktipisteet ovat olleet hakijoiden tukena sovituissa tapaamisissa, vastaavat kysymyksiin sähköpostilla, puhelimitse tai muita kanavia pitkin. Hakijoille on järjestetty seminaari, jossa käytiin läpi hakemiseen liittyviä yleisiä ja teknisiä kysymyksiä sekä järjestettiin mahdollisuus myös kahdenvälisiin keskusteluihin. Ohjelman www-sivuilla on annettu sekä yleisiä että yksityiskohtaisia ohjeita, mukaan lukien käytännön vinkkejä. Oheismateriaalina 1: Turku ScienceParkin toimittama pyyntö Oheismateriaalina 2: Hallintoviranomaisen vastine Turku Science Parkin hankehakemuksista Northbound Startups ja FilmArchipelago Valmistelija TN/MN/kk Maakuntajohtajan esitys Päätös Maakuntahallitus päättää ettei Turku ScienceParkin pyyntö aiheuta jatkotoimia, eikä hakemuksia oteta käsittelyyn määräajan päättymisen jälkeen. Hakija ei ole osoittanut emonitoring System -järjestelmässä ilmenneitä vikoja, jotka olisivat estäneet hakijaa toimittamasta hakemukset ajoissa. Central Baltic -ohjelman IT-tuki ei ole haun aikana tai hakijan kahta hankehakemusta analysoidessaan löytänyt viitteitä järjestelmän toimimattomuudesta tavalla, joka olisi estänyt hakijoita toimittamasta hakemukset ajoissa. Lisätietoja Head of Managing Authority Merike Niitepõld, p. 040 742 0302, etunimi.sukunimi@)centralbaltic.eu

5, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Oikaisupyynto Turku Science Park Sivu 29

5, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Oikaisupyynto Turku Science Park Sivu 30

5, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Hallintoviranomaisen lausunto_turku_sciencepark_m... Sivu 31 Hallintoviranomaisen vastine Turku Science Parkin hankehakemuksista Northbound Startups ja FilmArchipelago Hakemuksen toimittaminen sähköisen järjestelmän kautta Hankehakemukset toimitetaan emonitoring System järjestelmän kautta, missä hakemusten on oltava toimitettuina määräajan puitteissa. Tämä on kuvattu hakijoille tarkoitetussa ohjeessa, Guide for Filling in the Application Form: Submitting the application Deadline The ems will be open for filling in the AF during specifically designated time for call for applications. The opening and closing dates can be found from the Central Baltic programme website. On the start and end dates specified, the ems will be opened at midnight and closed at 15:00 in the afternoon Finnish time. The database will be able to receive an application until 15:00 on the end date of the call. Applicants are strongly advised to start filling in the AF in good time and also to submit it as early as possible. The application cannot be submitted in the ems after the set deadline. Koko haun ajan ohjelman IT tuki seuraa tarkoin järjestelmän toimivuutta. Central Baltic ohelma kantaa vastuun ems järjestelmän toimivuudesta ja sillä on toimivalta harkita hakuajan pidentämistä tapauksissa, joissa ems järjestelmän toimivuutta ja hakijoiden mahdollisuutta toimittaa hakemuksensa ei voida taata normaalisti. Central Baltic ohjelma ei kuitenkaan voi kantaa vastuuta hakijoiden järjestelmissä ilmenevistä teknisistä vioista. Tällaisia voivat olla ongelmat internet yhteydessä, tietyissä selaimissa, tai inhimilliset virheet saattavat luoda ongelmia. Ohjelman 4. haun aikana ems järjestelmässä ei ilmennyt teknisiä ongelmia eikä hakemusten jättäminen koskaan vaarantunut. 4. haussa 37 hakemusta onnistuttiin toimittamaan ilman ongelmia määräajan puitteissa. Yksikään toinen potentiaalinen hakija ei myöskään ole viitannut Turku ScienceParkin mainitsemiin teknisiin ongelmiin. Näin ollen mahdolliset ilmenneet ongelmat ovat voineet olla vain Turku ScienceParkin järjestelmissä (internet, selain tai muu), eivätkä itse ems järjestelmässä. Central Baltic ohjelman henkilöstö ja erityisesti IT tuki olivat haun sulkeutumisen aikaan kirjautuneena järjestelmään, eikä ongelmia järjestelmässä havaittu. Sihteeristön antama tuki hakijoille Ohjeessa hakijoille annetaan hakijalle ohjeet kaikkien haun aikana mahdollisesti ilmenevien ongelmien varalta. Ohjelma pyrkii kaikin tavoin varmistamaan laadukkaat hakemukset ja hyvän palvelun hakijoille. Tätä tarkoitusta varten sihteeristön projektitiimin seitsemän jäsenen kanssa suositellaan sopimaan vähintään yksi konsultaatio. Projektitiimi vastaa lisäksi kysymyksiin s postilla, puhelimitse tai muita kanavia pitkin. Hakijoille on järjestetty seminaari, jossa käytiin läpi hakemiseen liittyviä yleisiä ja teknisiä kysymyksiä sekä järjestettiin mahdollisuus myös kahdenvälisiin keskusteluihin. Ohjelman www sivuilla on annettu sekä yleisiä että yksityiskohtaisia ohjeita, mukaanlukien käytännön vinkkejä.

5, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Hallintoviranomaisen lausunto_turku_sciencepark_m... Sivu 32 Ohjelman tekninen tuki on käytettävissä koko ajan. Palvelun laadun ja tasapuolisuuden varmistamiseksi tukipyynnöt IT tukeen ohjataan s postiin. Haun lähestyessä IT tuki päivystää erityisen tarkasti. Haun viimeisenä päivänä IT tuki keskittyi pelkästään haun sujuvuuden tarkkailuun ja hakijoiden palvelemiseen. Ohjelman julkaisema ohje hakijalle (Guide for filling in the Application Form) ohjeistaa hakijaa seuraavalla tavalla: Support when filling in the AF All questions related to the content of the AF shall be directed to the project managers or coordinators of the programme. Questions related to the technical functioning of the ems shall be directed to ems@centralbaltic.eu Please note that the possibility to answer questions or to solve technical issues may be limited at times and especially towards the deadline of the call. Thus you should attempt to fill in and submit your application in due time and thus avoid any problems due to lack of time. Tekniseen tukeemme ei ole saapunut vikailmoituksia tai apupyyntöjä näihin hakemuksiin liittyen. Myöskään projektitiimin jäseniin ei näiden hankkeiden havaitsemista ongelmista oltu yhteydessä. Lisäksi näemme ems järjestelmästän valvontalokista, että hakemuksia on muokattu keskeisiltä osin vielä haun sulkeutumiseen asti ja ylikin. Kun hakemuksen jättämisen määräaika oli 15:00. FilmArchipelagossa hankkeen aktiviteettitietoja on tallennettu 14:58:18 ja päähakijan tiedot on tallennettu viimeisen kerran 14:59:39 sekä haun sulkeutumisen jälkeen jatkettu hakemuksen muokkaamista ja tallentamista. NorthBound Startups hankkeen tiivistelmä tallennettiin viimeksi 14:57:08 ja hankkeen työsuunnitelmaa päivitettiin vielä tämän jälkeenkin. ems järjestelmä on näin ollen ollut toiminnassa ja hakija on täyttänyt hakemusta aktiivisesti muilta osin kuin ongelmalliseksi väitetyt kohdat. Hallintoviranomaisen on seurattava määriteltyjä prosesseja kaikkien hakijoiden osalta. Kuten edellä on kuvattu, hakijoille on ollut ohjeistusta saatavilla ja hallintoviranomainen on toiminut ohjeistuksen mukaan. Toimitettujen ja hallintoviranomaisella itsellään käytössä olevien tietojen valossa järjestelmän toimivuudessa ei ole ollut ongelmia, vaan saatavilla olevan tiedon valossa hakemusta on valmisteltu viime hetkiin asti ja se on pyritty toimittamaan myöhässä. Näin ollen Turku ScieneParkin hakemuksia Northbound Startups ja FilmArchipelago ei ole voitu ottaa käsittelyyn. Ohjelmassa tulee vielä avautumaan 5. haku, josta annettavia tietoja suosittelemme seuraamaan ja hankkeet mahdollisuuksien mukaan tällöin toimittamaan.

6, MH 11.2.2019 10:00 CENTBALT: 12/2018 Sivu 33 OIKAISUVAATIMUS KOSKIEN CENTRAL BALTIC -OHJELMASTA RAHOITETUN HANKKEEN MAKSATUSPÄÄTÖSTÄ Asia Varsinais-Suomen liitto toimii Central Baltic -ohjelman hallinto- ja tarkastusviranomaisena. Hallintoviranomaisena Varsinais-Suomen liitto todentaa ja maksaa hankkeen päähakijalle EAKRrahoitusosuuden. Maksatuspäätökset ovat hallintovastaavan (Head of Managing Authority Merike Niitepõld) viranhaltijapäätöksiä ja ne perustuvat hallintosäännön 137. Varsinais-Suomen liitto on vastaanottanut Central Baltic -ohjelmasta rahoitetun Baltacar-hankkeen hakijalta virolaiselta OÜ Adriantolta oikaisuvaatimuksen 28.12.2018. Oikaisuvaatimus liittyy hallintoviranomaisen tekemään maksatuspäätökseen 14.12.2018 nro 136/2018 ja koskee partnerin kilpailuttamaa nettisivun laatimista ja markkinointia. Hankkeen todentamistarkastuksessa on edellä mainitun kilpailutuksen ensimmäinen laskutettu osuus (25 200 euroa, josta EAKR-osuus 21 420 euroa) todettu kokonaisuudessaan tukikelvottomaksi. Kustannus on hylätty maksatuspäätöksessä, koska partnerin eli kilpailutuksen järjestäjän ja tarjouskilvan voittajan taloudellisten intressien katsottiin vaikuttaneen tarjouspyynnön ehtojen määrittelyyn ja annettuun tarjoukseen avointa kilpailua vääristävällä tavalla. Tarkastuksessa ilmeni, että hankinnan tehneen partnerin edustaja ja tarjouskilvan voittaneen yrityksen vastuullinen työntekijä omistavat yhdessä kolmannen yhtiön. Samanaikaisesti tarjouspyynnön kriteerit on asetettu tarpeettoman vaativiksi ja sellaisiksi, että ne rajaavat mahdollisia tarjoajia kohtuuttomasti. Lisäksi tarjouksen kokonaishinta eroaa vain 44 eurolla siitä hinnasta, jonka hakija on kilpailutukselle hankehakemuksessa budjetoinut. Tarjouspyynnöstä ei kuitenkaan ilmennyt hintahaarukkaa. Hakija sai tarjouspyyntöönsä vain yhden vastauksen. Vähennys on tehty EU-laajuisen kilpailutusmenettelyvirheitä ja niiden vähennyksiä koskevan ohjeistuksen mukaisesti, ohjelmamanuaalin mukaan. Oheismateriaali (englanniksi): Hallintoviranomaisen maksatuspäätös Päähakijan oikaisuvaatimus Hallintoviranomaisen vastine Valmistelija TN/MN/AP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää hylätä Adrianto OÜ:n oikaisuvaatimuksen (28.12.2018) seuraaviin asiakohtiin perustuen: - OÜ Adrianto ja sen edustaja Tõnis Lill on ollut esteellinen hankinnassa, koska hänen yrityskumppaninsa Joni Kautto edustaa tarjouksen antajaa. OÜ Adrianton katsotaan määritelleen tarjouspyyntö niin, että avointa kilpailua ei tosiallisesti ole tehty.. - Vähennys on tehty soveltaen komission kilpailutusmenettelyvirheitä ja niiden vähennyksiä koskevaa ohjeistusta. Ohjelmamanuaalissa todetaan seuraavaa: (Programme Manual v.3.0 s. 99, viite the Commission Decision of 19.12.2013 on the setting out and approval of the guidelines for determining financial corrections to be made by the Commission to expenditure financed by the Union under shared management, for non-compliance with the rules on public procurement) / KOMISSION PÄÄTÖS C(2013) 9527 lopullinen, annettu 19.12.2013, suuntaviivojen vahvistamisesta ja hyväksymisestä niiden rahoitusoikaisujen määrittämisen osalta, jotka komissio tekee julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoituihin, unionin rahoittamiin menoihin.

6, MH 11.2.2019 10:00 CENTBALT: 12/2018 Sivu 34 Päätös Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja Financial controller Annika Põldma, p. 040 5567 760, etunimi.sukunimi@centralbaltic.eu, Head of Managing Authority Merike Niitepõld, p. 040 742 0302, etunimi.sukunimi@centralbaltic.eu

6, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Payment Decision for report 2 Sivu 35 Certification And Payment Decision Project Name: Baltic History Beneath Surface: Underwater Heritage Trails In Situ and Online Acronym: BALTACAR Project Number: CB531 Priority: 2 Reporting period: 2 6 1.7.2017-31.12.2017 ERDF distribution for Lead Partner and Project Partners Lead Partner Project Partner 2 Project Partner 3 Project Partner 4 Project Partner 5 Project Partner 6 Project Partner 7 Total Certified total costs ERDF Applied for ERDF Deducted ERDF Certified 92 457,98 0,00 92 457,98 29 432,46 0,00 29 432,46 65 875,91 0,00 65 875,91 45 580,70 21 467,60 24 113,10 4 171,50 99,34 4 072,16 24 941,91 0,00 24 941,91 1 356,41 0,00 1 356,41 263 816,87 21 566,94 242 249,93 Certified amount of total ERDF funding 242 249,93 Approval by: Annika Põldma Title: Financial Controller Additional Information P4: According to the pictures attached to ems, the leaflets are focusing to promote the partner organizations activities and only minor part of the leaflet includes project related information. Therefore 10% deduction of leaflets price (according to invoice 560 ) was done and 56 was deducted from the report. Deep study of the public procurement phase shows that project partner has set discriminatory technical specifications to the services of purchase te web page development. Next, it was found out that the procurement was not clear (procurement technical details too specific and in Estonian language but only offer was got from Finnish company in English after the procurement deadline prolongation by one day) and conflict of interest was discovered as reasons of involving family, emotional life, political or national affinity, or where any economic interest or any other interest was shared with the service provider. There is evidences of business relationship of partner organisation board member T.Lill and service provider Accolade CEO Joni Kautto. Therefore, full public procurement was deemed ineligible and deduction of 25 200 (paid this far from total procurement price) was done based on Commission decision 9527 (19.12.2013) table 2.1 no 21 when conflict of interest has been found 100% deduction is required. Another issue with the web pages in question is that the EU and Programme communication requirements are not fulfilled even at 4th of December 2018, no logos at the top of the front page (they are at the bottom of front page) and no project information added, although these issues were discussed several times with LP and JS CP. P5: Discounts have to be considered, thus deduction of 3*44,15 has been done from the external expertise. Date: 04 12 2018 Signature: Confirmed total costs Confirmed total ERDF funding Approval by: Merike Niitepõld Date : Decision number : 304 501,52 100,00 % Proportioned total National public financing 57 492,87 18,88 % 242 249,93 79,56 % Proportioned total National private financing 4 758,72 1,56 % Confirmed total amount of ERDF funding approved for payment 242 249,93 Title: Head of Managing Authority Signature: Bank account information Account Holder: Rahandusministeerium Lead Partner organisation: Estonian National Heritage Board Contact Person: Tiina Tasa Registry number of organisation: Country: Estonia Address: Pikk 2 Account Number (IBAN): EE221010220027690221 Postcode: 10123 Bank Code (SWIFT/BIC): EEUHEE2X Town: Tallinn Bank Name and Address: SEB Pank Country: Estonia Total approved budget: 1 633 242,71 Total approved ERDF: 1 294 568,19 Previously approved total costs: 140 768,15 Previously certified ERDF: 111 672,51 Approved costs in this payment: 304 501,52 This certified ERDF: 242 249,93 Remaining costs: 1 187 973,04 Remaining ERDF: 940 645,75 Accounting records 60% pre-payment of applied ERDF in amount of 0,00 pre-payment made on Bookkeeping account Verified by: Suvi Tanhuanpää Project number Payment transaction up to 40% of applied ERDF 242 249,93 Title: controller Date of the payment: Signature:

6, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Adrianto_vaie Soome_fin_28.12 Sivu 36 LEADELL Pilv Advokaadibüroo AS Maakri 19/1, pk 19, 10145 Tallinn, Eesti Tel.+ 372 619 1630 tallinn@leadell.com leadell.com Regional Council of Southwest Finland/ Provincial Government P.O. Box 273, Ratapihankatu 36 Fl-20101 TURKU E-mail: kirjaamo@varsinais-suomi.fi 28 December 2018 No 1/375 Project Partner: Legal representatives of Project Partner: OÜ Adrianto Reg.code 11573584 Regati pst 1, 11911 Tallinn Republic of Estonia Attorney-at-law Britta Otljer Attorney-at-law Anneli Aab LEADELL Pilv Law Office Maakri 19/1, pk 19, 10145 Tallinn Republic of Estonia E-mail: britta.oltjer@leadell.com; Anneli.aab@leadell.com DEMAND FOR RECTIFICATION In the Baltic History Beneath Surface: Underwarter Heritage Trails In Situ and Online 1. FACTUAL CIRCUMSTANCES 1.1. OÜ Adrianto (hereinafter Adrianto) participates in the project Baltic History Benearth Surface: Ünderwarter Heritage Trails In Situ and Online (project no CB531, Acronym BALTACAR, hereinafter Project) as a project partner (hereinafter P4). The Project itself is financed by European Ünion Development Fund (hereinafter ERDF). 1.2. On December 14 th, 2018 ERDF made a Certification and Payment Decision (hereinafter Decision) whereby it deducted 21 467,60 euros from P4 with the following groundings (see Annex 1): P4: According to pictures attached to ems, the leaflets are focusing to promote the partner organizations activities and only minor part of the leaflet includes project related information. Therefore 10% deduction of leaflets price (according to invoice 560 ) was done and 56 was deducted from the report. Deep study of the public procurement phase shows that project partner has set discriminatory technical specifications to the services of purchase te web page development. Next, it was found out that the procurement was not clear (procurement technical details too specific and in Estonian language but only offer was go from Finnish company in English after the procurement deadline prolongation by one day) and conflict of interest was discovered as reasons of involving family, emotional life, political or national affinity, or where any economic interest or any other interest was shared with the service provider. There is evidences of business relationship of partner organisation board member T. Lill and LEADELL offices are among the leading law firms in Estonia, Latvia and Lithuania.

6, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Adrianto_vaie Soome_fin_28.12 Sivu 37 service provider Accolade CEO Joni Kautto. Therefore, full public procurement was deemed ineligible and deduction of 25 200 (paid this far from total procurement price) was done based on Commission decision 9527 (19. 12.2013) table 2.1 no 21 when conflict of interest has been found 100% deduction is required. Another issue with the web pages in question is that the EU and Programme communication requirements are not fulfilled even at 4 th of December 2018, no logos added, although these issues were discussed several times with LP and JS CP. 1.3. Adrianto received the Decision on December 17 th 2018. 2. GROUNDS for RECTIFICATION 2.1. Adrianto as a P4 does not agree with the groundings for deduction in connection with the breach of procurement process. Adrianto has not breached any norms of procurement process and has not given any person or partner an unfair advantage. As a result, all the costs that have been paid so far from total procurement price are grounded and ERDF Certified. 2.2. ERDF refers that its decision regarding deductions are based on Commission decision No 9527 (dated from December 19 th, 2013) table 2.1 no 21. Adrianto disagrees with the ERDF and stresses that (i) the argumentation of ERDF is misleading and (ii) there are no material grounds for any of the financial corrections to be made. Thus, Adrianto is submitting the below demand for rectification and is motivating its claims as followed. 2.3. ERDF s legal grounds are misleading and contradicting 2.3.1. The Commission decision No 9527 sets forth guidelines for determining financial corrections to be made to expenditure financed by the Ünion under shared management, for non-compliance with the rules on public procurement. The guidelines set forth main types of irregularities and corresponding rates of financial corrections regarding irregularities with (i) contract notice and tender specifications (table 2.1), (ii) evaluation of tenders (table 2.2) and (iii) contract implementation (table 2.3). 2.3.2. The ERDF has reasoned its decision basing on table 2.1 no 21 of the Commissions decision, which is misleading. Table 2.1 foresees irregularities regarding contract notice and tender specifications (no 1-12) but does not entail the conflict of interest clause (which is encompassed by the table 2.2). That shows that ERDF s deductions are made in contradiction and without the proper material bases for it. 2.4. Adrianto has not breached any rules on public procurement. The public procurement (No 190502) was carried out according to the Estonian Public Procurement Act and no non-compliances were found by First Level Control organisation 2.4.1. Adrianto as a P4 has carried out the procurement (reference No 190502) with an open procedure according to the Estonian Public Procurement Act (hereinafter PPA) 1. 2.4.2. PPA sets forth as its purpose to ensure the transparent, practical and economic use of the contracting authority s or the contracting entity s funds, equal treatment of persons, and effective use of competition in public procurement (art 2 (1) of the PPA). Üpon carrying out public procurement, the contracting authority or contracting entity must avoid 1 Available also in English, see: https://www.riigiteataja.ee/en/eli/504072018004/consolide 2

6, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Adrianto_vaie Soome_fin_28.12 Sivu 38 competition-distorting conflict of interest (Art 3 p 4 of the PPA). For the purposes of the PPA, the conflict of interest means a situation where the contracting authority s or the contracting entity s employee, official, management board member or another competent representative involved in the preparation or carrying out of public procurement or who may otherwise influence the outcome of the public procurement has, directly or indirectly, a financial, economic or other personal interest which might be perceived to compromise their impartiality and independence (art 4 p 8 of the PPA). In addition, the contracting authority or entity may exclude from the procurement procedure a tenderer or candidate whose tender or request to participate has been drawn up with the involvement of a person who has participated in preparing the same public procurement or who is otherwise related to the contracting authority or entity and information known to the person gives them an advantage over other participants in the public procurement and the distortion of competition arising therefrom cannot be avoided by other means (Art 95 Sec 4 subsec 7). 2.4.3. The procurement information was published in the Procurement Register (web-address: https://riigihanked.riik.ee) at August 28 th, 2017 and the deadline for the submission of tenders was September 21 st, 2017 at 12:00. European Court of Justice has stated that by clear formulation of the terms of the notice, the opportunity must be offered objectively to all potential tenderers, which are informed, experienced and reasonably aware, of forming a concrete idea of the works to be carried out and of their location, and in consequence of drafting their tenders (ECJ C-423/07 p 58). Adrianto submitted also a brief description to the procurement register stating that it is looking for a cooperation partner who would create an interactive web page which would consolidate the best diving locations in Estonia, Finland and in Sweden and the centres that provide this service and would provide follow-up marketing to the webpage. The purpose of the marketing would be to make the licenced divers of Estonia, Finland and Sweden to visit the web page. 2.4.4. The fact that Adrianto has not breached any procurement rules and that there have not been any non-compliances has been validated by Estonian Ministry of Finance who is a supervisory board regarding procurements and an assigned First Level Control organisation (see Annex 2). 2.5. There are no grounds for the financial corrections to be made according to the Commission guidelines 2.5.1. Commission Decision No 9527 foresees the conflict of interest as a type of irregularity (i.e non-compliance with the rules on public procurement) and is based on the Article 2 of Directive 2004/18/EC and Article 10 of Directive 2004/17/EC. The current legal ground for avoiding conflict of interest derives from the article 18 of the Directive 2014/24. The same principles are also encompassed in the PPA (see also p 2.4.2). 2.5.2. Commission decision No 9527 foresees 2 that conflict of interest must have been established by a competent judicial or administrative body, either from the part of the beneficiary of the contribution paid by the Ünion or the contracting authority. This has not been established nor has the EDRF said that it has. The public procurement in question has not been contested by any of the tenderers or candidates and no conflict of interest has been determined or established by either Ministry of Finance, Public Procurement Review Committee or the court. 2.5.3. The plain referrals that are used as groundings for deduction in the Decision are not enough to determine that there has been a breach of procurement procedure that would 2 See table 2.2 no 21 3

6, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Adrianto_vaie Soome_fin_28.12 Sivu 39 amount to 100 % deduction. That been said, it s important for Adrianto as a P4 to clarify the accusations made by ERDF in the Decision. (i) The allegations regarding discriminatory technical specifications 2.5.4. Since ERDF has not specified which technical specifications were discriminatory, it is impossible to argue and prove otherwise. All the procurement conditions were designed according to PPA and in order to guarantee the best quality service provider that can be found on the market for the budget possible. The award criteria consisted of price (weight of 20 points) and quality (weight of 80 points). 2.5.5. The Commission Decision table 2.1 No 11 foresees as a type of irregularity discriminatory technical specifications which it describes as setting technical standards that are too specific, thus not ensuring equal access for tenderers or having the effect of creating unjustified obstacles to the opening up of public procurement to competition. In that case, a rate of correction can be up to 25% which can be decreased to 10% or 5% depending on the seriousness of the irregularity. 2.5.6. The ERDF has not stated which of the technical standards were too specific and has also not stated nor proved how the access for tenderers were hindered. Consequently, the allegations regarding discriminatory technical specifications are baseless. (ii) The allegations regarding Estonian language as a ground for discrimination 2.5.7. The procurement documents were published in Estonian procurement register and were available to everybody 3. The procurement documents were drafted in Estonian according to the Language Act. In the procurement register it was also stated that the buyer may provide the translation. The language in which tenders or requests to participate may have been submitted were both English and Estonian. That means that submitting a tender in English were accepted. 2.5.8. Adrianto as a P4 does not see how enabling companies to submit tenders in language other than Estonian would be discriminatory towards anybody or would constitute as a conflict of interest. The Estonian language did not limit the possibility to submit tenders by other than Estonian companies. Consequently, the allegations regarding Estonian language as a ground for discrimination baseless. (iii) The allegations regarding prolonging the procurement deadline 2.5.9. The extension of the procurement deadline was not set forth by the choice of Adrianto as a P4 but was a result of the technical problems occurred in the public procurement online environment. According to PPA art 81 sec 2 and 3, if tenders or requests to participate can only be submitted electronically and the electronic system for submission of tenders and requests to participate (hereinafter electronic system) is not operational upon expiry of the closing date for submission of tenders or requests to participate or within eight hours before the expiry of the time limit, the public procurement is automatically suspended and the time limit for submission of tenders or requests to participate does not expire. In this event and provided that the tenders or requests have not been opened, the contracting authority or entity extends the time limit for submission of tenders or requests to participate by a reasonable time after the operation of the electronic system has been restored and notifies the candidates and economic operators interested in the public procurement to the knowledge of the contracting authority or entity about the 3 See the site: https://riigihanked.riik.ee/rhr-web/#/procurement/717988/general-info 4

6, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Adrianto_vaie Soome_fin_28.12 Sivu 40 extension of the time limit without changing the contract notice. The extended time limit must not come less than one day following the sending of the notice of the extension of the time limit. 2.5.10. The due date of the procurement happened to be when the technical problems started. Once the online environment was back up running, according to the law, it was necessary to extend the time limit for submitting tenders. Therefore, the allegations regarding extension of time limit for submission of tenders are baseless. (iv) The business relationship between the board members of Adrianto and Accolade Partners OY 2.5.11. As referred earlier (see p 2.4.2), conflict of interest is considered to be a situation where the contracting authority s or the contracting entity s employee, official, management board member or another competent representative involved in the preparation or carrying out of public procurement or who may otherwise influence the outcome of the public procurement has, directly or indirectly, a financial, economic or other personal interest which might be perceived to compromise their impartiality and independence. The procurement was won by Finnish company Accolade Partners OY (reg.code 2625267-9). The ERDF has not referred nor proven that Accolade Partners OY have had direct or indirect, a financial, economic or other personal interest in the carrying out of this public procurement that might be perceived to compromise their impartiality and independence. 2.5.12. The ERDF has referred that To nis Lill (who is the board member in OÜ Adrianto) and the board member (mr Joni Kautto) have business relationship which is misleading and untrue. Firstly, Mr Joni Kautto is not a board member in Accolade Partners OY (see annex 3). Thus OÜ Adrianto and the service provider respective board members do not have any additional business together. That been said, even if the respective board members would have additional and independent business, it would not constitute a conflict of interest within the meaning of procurement procedure. Accolade Partners OY and its board members have not taken part in carrying out any preparatory work regarding the procurement. 2.5.13. The superficial legal reasoning of ERDF is not supported by the European Court of Justice. According to the ECJ, a person who has participated in certain preparatory works may be at an advantage when formulating his tender on account of the information concerning the public contract in question which he has received when carrying out that work and that person may be in a situation which may give rise to a conflict of interests in the sense that, as the Commission correctly submits, he may, without even intending to do so, where he himself is a tenderer for the public contract in question, influence the conditions of the contract in a manner favourable to himself. Such a situation would be capable of distorting competition between tenderers (ECJ, C-21/03 and C-34/03, p 29-30). That been said, even that person must be given an opportunity to prove that that situation did not affect its behaviour in the procurement proceedings and that that experience does not distort competition (ECJ, C-21/03 and C-34/03, p 36, C-538/07, p 30). European Court of Justice has also found unproportionable that any inter-personal connections would automatically give rise to the elimination (C-538/07, p 30). Moreover, ECJ has stated that a legislation, which is based on an irrebuttable presumption that tenders submitted for the same contract by affiliated undertakings will necessarily have been influenced by one another, breaches the principle of proportionality in that it does not allow those undertakings an opportunity to demonstrate that, in their case, there is no real risk of occurrence of practices capable of jeopardising transparency and distorting competition between tenderers (C-21/03 and C-34/03, p 33-35; C-358/07, p 20). 5

6, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Adrianto_vaie Soome_fin_28.12 Sivu 41 2.5.14. Currently there is no such situation Accolade Partners OY did not participate in the preparatory works of the procurement and have not benefited in any way or form unfairly from the procurement. Thus, ERDF s Decision of deducting payments relying only on assumptions and indirect speculations are not enough to determine a conflict of interest. Therefore, the allegations regarding the conflict of interest is groundless. 3. CONCLUSION 3.1. As a conclusion, since OÜ Adrianto as a P4 has not breached any procurement procedure and there is no conflict of interest which has been established by a competent judicial or administrative body, either from the part of the beneficiary of the contribution paid by the Ünion or the contracting authority, there is no legal grounds to deduct 25 200 euros from the ERDF Certified costs regarding OÜ Adrianto. 3.2. Taking all the above into consideration, OÜ Adrianto asks to: (i) cancel the deductions made by ERDF in Certification and Payment Decision (in Project CB531) on December 14 th, 2018 regarding OÜ Adrianto; and (ii) certify additional 25 220 4 euros applied for by OÜ Adrianto, so that altogether 45 580,70 euros shall be ERDF Certified regarding the costs of OÜ Adrianto. 3.3. Last, but not least, OÜ Adrianto wants to stress that the Decision and the answer to the final control papers have belated considerably. According to the Project handbook, all the project partners have to submit their reports which shall be reviewed by the First Instance Control organisation. After that, the leading partner shall submit the reports for the final reviews and that was done on June 11 th 2018. After that, the decision should have been done within 3 months. The disputed decision in this case was done only in December. Such stretching is unacceptable and unneeded. The undersigned hope that ERDF understands the regulation at hand. If there is a need, please explain official appealing procedure if this demand for rectification is not enough to take it account as being official complaint or objection. Sincerely /digitally signed/ Britta Oltjer /digitally signed/ Anneli Aab Annexes: 1) ERDF Certification and Payment Decision, dated of December 14 th, 2018; 2) FLC Certificate; 3) The outtake from business register regarding Accolade Partners OY; 4) Power of attorney. 4 paid this far from total procurement price 6

6, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Adrianto_Maakuntahallituksen lausunto Sivu 42 MA reply to OÜ Adrianto demand for rectification The Managing Authority (MA) of the Central Baltic Programme has received the demand for rectification submitted by the project partner OÜ Adrianto, participating in the project CB531, Baltacar. The MA replies to the demand for rectification with the following. 1. In its reply the Managing Authority will use instead of the reference ERDF the technically more correct abbreviation MA. The Managing Authority (MA) is the body responsible for the implementation of the Central Baltic Programme, which funds the Baltacar project. The MA responsibilities are defined in: Regulation (EU)1303/2013 (CPR) - Art 125.1. The managing authority shall be responsible for managing the operational programme in accordance with the principle of sound financial management. - Art 125.4. As regards the financial management and control of the operational programme, the managing authority shall: a) verify that the co-financed products and services have been delivered and that expenditure declared by the beneficiaries has been paid and that it complies with the applicable law, the operational programme and the conditions for support of the operation; c) put in place effective and proportional anti-fraud measures taking into account the risks identified; Regulation (EU) 1299/2013 Art 23 (ETC) The Programme Manual, which all projects must obey, states in v.3.0 page 88 that Public procurements should be done according to national rules or following EU rules, depending on the thresholds. Therefore, references are made to the Estonian national law on public procurements, Riigihangete seadus (RHS) 2.1. and 2.2. The MA will state its reasoning for the deduction in more detail below. 2.3.1. Statement made, no comment. 2.3.2. The note is correct, a typing mistake has occurred for marking the number of table. The correct references are table 2.2 no 21. There is no contradiction as the number of type of irregularity has been followed (numbering in the guidance is from 1 to 25) and the deduction was made with proper bases. 2.4. The fact that the First Level Control has been passed is not a relevant point for the question at hand. The First Level Control is the first step in the control procedures of an Interrreg programme. All later stages may find issues and make corrections. The process has been explained in detail in the Progamme Manual v 3.0 chapter 3.3. Reporting and payment procedures, where it is explained that It should be noted that during all levels of checks the project can be approached with requests to clarify of provide additional information. Chapter 3.8. Audits further clarifies the different control levels and their functions. 2.4.1. Statement made, no comment. 2.4.2. Statement made, no comment except that the MA confirms the definition of conflict of interest and has referred to the same concept in its decision to reject the cost of the public procurement. 2.4.3. Statement made, no comment except that the MA confirms the understanding expressed in the European Court of Justice ruling regarding the opportunity to be offered objectively to all potential tenderers and has referred to the same concept in its decision to reject the cost of the public procurement. 2.4.4. As stated in the reply to point 2.4., this is not a relevant point.

6, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Adrianto_Maakuntahallituksen lausunto Sivu 43 2.5.1. Statement made, no comment. 2.5.2. The MA confirms that for the purpose of the Central Baltic Programme and its payment decisions, it is the competent judicial or administrative body,... from the... contracting authority. The MA has, as stated in the introduction, the full responsibility for implementing the Central Baltic Programme. The above given references to Regulation (EU)1303/2013 (CPR) and Regulation (EU) 1299/2013 (ETC) apply. It is furthermore stated in section 3.5 of the Central Baltic Program Manual 3.0 that all costs must follow the principles of sound financial management. All costs incurred must be free from partiality and conflict of interest. That is the case when a decision is compromised for reasons involving family, emotional life, political or national affinity, or where any economic interest or any other interest is shared with another person. It is stated in endnote ii to the ANNEX (Guidelines for determining financial corrections to be made to expenditure financed by the Union under shared management, for non-compliance with the rules on public procurement) that The Member State has the obligation to ensure that operations are selected for funding in accordance with applicable EU and national rules (Articles 60(a)-(b) and 61(b)ii of Council Regulation (EC) No 1083/2006), including those related to public procurement: b) If an irregularity is detected after the contract has been signed and the operation has been approved for funding (at any stage of the project's cycle), the managing authority shall correct the irregularity, by applying these guidelines or stricter rules defined at national level. It is stated in ANNEX that When a conflict of interest has been established by a competent judicial or administrative body, either from the part of the beneficiary of the contribution paid by the Union or the contracting authority, the deduction is 100 %. 2.5.3. The explanation in the payment decision is a brief one. The full analysis underlying the decision is as follows: A) Procurement details too specific the Terms of Reference include requirements, such as - simultaneous entry to markets in Finland, Sweden and Estonia. - presenting an adwords campaign in three specified languages (English, Finnish, Swedish) with a minimum value - A high level of language skills (B2) for all staff members of English, Finnish and Swedish. - Requiring specific technical certificates Therefore, the RHS 3 point 2 and 88 point 6 and 7 are not obeyed. It is also stated in section 3.6 of the Central Baltic Program Manual 3,0 that typically at least three comparable offers should be requested so that at least two offers can be received. Furthermore, the European Commission publication (ISBN 978-92-79-77537-6) Public Procurement Guidance for Practitioners on avoiding the most common errors in projects funded by the European Structural and Investment Funds, states that the selection criteria must not be disproportionate or unfair and should not unnecessarily limit the number of tenders. As examples of unlawful obligations set the publication mentions: already having an office or representative in the country or region or experience in the country or region; having at least 5 similar references from the public sector only, and not the private sector ; already having qualifications/professional certificated recognised in the country of the contracting authority at the time of submission of tenders ; complying with a particular professional standard without using the wording or equivalent.

6, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Adrianto_Maakuntahallituksen lausunto Sivu 44 In the audit of procurements, one must evaluate if the technical requirements were indispensable or whether a lower level would have sufficed. In this case the conclusion is that the technical requirements are highly selective and discriminatory and not indispensable to produce the service at hand. B) Procurement in Estonian only - the procurement was drafted in Estonian and at a very detailed level. Yet, the only offer for a generic service was received from a Finnish company and in English. The ToR makes several references to the possibility to submit offers from abroad, which indicates that the ToR was specified knowing that one such offer will be received. The MA concludes that there was contact between the parties. However, there is no indication that RHS 4.8 would have been respected to avoid an undue advantage. C) Price level - the price was not indicated in the ToR. However, the only offer came in with a price difference of only 44 eur compared to what was indicated in the project Application Form budget. The MA concludes that there was contact between the parties. D) The business relations between OÜ Adrianto and the service provider were revealed in MA investigations, namely that T. Lill and J. Kautto are co-owners of XWDS Estonia OÜ since 2012. Although - as stated in ECJ and PPA references etc - the simple existence of a link is not in itself a crime, points a-c provide evidence that the existing links between T. Lill and J. Kautto are perceived to compromise the impartiality and independence of T. Lill and OÜ Adrianto in the decision-making. Therefore RHS 10.3 is not taken into consideration and 3.4. 2.5.4. Statement made, no comment. 2.5.5. The MA confirms this. However, the additional findings on conflict of interest raise the correction level to 100% as stated in Commission decision 9527 table 2.2 no 21. 2.5.6. Please refer to the explanation given in 2.5.3. 2.5.7. and 2.5.8. The MA view has been presented in 2.5.3(d). 2.5.9. and 2.5.10. The MA accepts the explanation. No further comments. 2.5.11. The MA confirms the concept of conflict of interest. The MA has in its initial payment decision stated that it has evidence of a business relationship of the partner organisation board member T. Lill and the service provider Accolade CEO Joni Kautto. This is considered together with the other facts further explained in 2.5.3.(a-c), which give evidence that the impartiality and independence of T. Lill has been compromised and given undue advantage to Accolade/Joni Kautto. The conflict of interest is also defined in RHS 4 point 8. 2.5.12. The statement made by Adrianto is incorrect, the MA has not referred to business relations of Tõnis Lill (who is the board member in OÜ Adrianto) and the board member (mr Joni Kautto). Instead the MA stated that there is evidence of business relationship of partner organisation board member T. Lill and service provider Accolade CEO Joni Kautto. Nor has a statement that Accolade Partners OY and its board members haven t taken part in carrying out any preparatory work regarding the procurement been made by the MA. 2.5.13. The argumentation is centered around the ECJ explanation about a person who has participated in certain preparatory works is irrelevant as the MA has never made this claim. The MA has, however,

6, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Adrianto_Maakuntahallituksen lausunto Sivu 45 respected the ECJ view that not all inter-personal connections would automatically give rise to elimination. The assessment of unlawful conflict of interest was made after and together with the points detailed in 2.5.3.(a-c). The MA also refers to the case C-538/13, evigilo of the European Court of Justice. 2.5.14. As stated above, this point is irrelevant. 3. Conclusions As further explained by the MA in this reply, the MA is the competent administrative body and it reconfirms its decision to reject the cost of the public procurement. Further remarks on payment situation With reference to 3.3. the MA states the principles of the payment procedure, as explained in the Programme Manual and Subsidy Contract. According to the Programme Manual v. 3.0 page 68, the Joint Secretariat of the programme has 90 days to process the reports and make a payment to the project. The clock stops whenever a request for clarification is being sent out to the lead partner. According to the Subsidy Contract 4.6, the MA is entitled to withhold any ERDF payment until all unclear issues related to the implementation, management and reporting are clarified and is also entitled to deduct any ineligible cost found during the certification process and as a result proportionately reduce the ERDF funding on project. The project report was assessed by the Joint Secretariat and questions to the Lead Partner were sent on 31 July 2018. Since that day till 14 November 2018 there were several question/answer e-mails, which leads to the clock stop. The project lead partner and the JS contact person Leena Telkkinen were also discussing the unclear issues within the project implementation at the mid-term meeting on 21 September 2018 and on 28 September the project lead partner was informed of suspension of project payments. In addition, the communication requirements of the programme (visual identity, references both to the Baltacar project and the Central Baltic programme as the financier) have not been met despite the request by the JS contact person. The request of fulfilling the communication requirements concerned the project website www.balticunderwater.com and PP4 Adrianto s own partner website www.barrakuuda.ee, and it was sent to the project Lead Partner on 25 October 2018. As the reply on 30 October 2018, the LP promised partners to comply with the request. However, the corrections were still not implemented by the 4 th of December 2018 at barrakuuda.ee or balticunderwater.com when the project website was publicly accessible after maintenance in November 2018 and the certification decision was made. As a final point, the MA raises as a concern that a company with the name Baltic Underwater OÜ has been established by Adrianto OÜ. This company and the web portal that was procured bear the same name. The MA strongly emphasises that the Central Baltic Programme does not support the activities of private enterprises and may not give any undue advantage to a company. This would be considered as unlawful state aid as no decisions on the state aid have been taken in the correct process. It must be ensured that the web portal is solely used for the benefit of the general public and by the project partners (LP Estonian National Heritage Board, PP2 National Board of Antiquities, PP3 Swedish National Maritime Museums, PP4 Adrianto Ltd, PP5 Aalto Group Ltd, PP6 Haninge Municipality, and PP7 NGO West-Estonia Tourism), not Baltic Underwater OÜ.

7, MH 11.2.2019 10:00 CENTBALT: 5/2018 Sivu 46 LAUSUNTO HALLINTO-OIKEUDELLE LIITTYEN CENTRAL BALTIC INTERREG -OHJELMASTA RAHOITETUN HANKKEEN TUEN TAKAISINPERINTÄPÄÄTÖKSEEN Asia Virolainen organisaatio ja samalla MobiCarnet-hankkeen pääpartneri ERAA (Association of Estonian International Road Carries) on toimittanut 4.12.2018 Turun hallinto-oikeudelle valituksen koskien Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen 24.9.2018 ( 149) tekemää päätöstä hakijan toimittamaan oikaisuvaatimukseen. Maakuntahallitus on tuolloin hylännyt hakijan oikaisuvaatimuksen. Alkuperäinen oikaisuvaatimus koski Central Baltic Interreg-ohjelman hallintoviranomaisen 24.7.2018 tekemää hankkeelle jo maksetun tuen takaisinperintäpäätöstä sekä sopimuksen keskeyttämispäätöstä. Takaisinperintäpäätös koskee 850 049,92 euron suuruista summaa. Hankkeen päähakijan ERAA:n hallinto-oikeudelle toimittama valitus on oheismateriaalina 1. Maakuntahallituksen lausunto on toimitettava hallintooikeudelle 13.2.2019 mennessä. Valituksessaan ERAA vaatii, että Turun hallinto-oikeus 1) kieltää viipymättä takaisinperintää koskevan päätöksen täytäntöönpanon 2) kumoaa Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen 24.7.2018*) tekemän takaisinperintää ja sopimuksen päättämistä koskevan päätöksen sekä 22.9.2018*) ERAAN:n oikaisuvaatimuksen johdosta tekemän päätöksen, jolla päätöstä avustuksen takaisinperinnästä ja sopimuksen päättämisestä ei ole muutettu ja palauttaa asian Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen käsittelyyn; ja 3) velvoittaa Varsinais-Suomen liiton korvaamaan ERAA:n oikeudenkäyntikulut myöhemmin esitettävän laskun mukaisesti laillisine korkoineen. Huom. Hallintoviranomaisen tulkinnan mukaan *) merkityissä kohdissa ilmeisesti kyseessä on Head of Managing Authority Merike Niitepoldin viranomaispäätös 24.7.2018 koskien takaisinperintää ja sopimuksen päättämistä sekä Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen 24.9.2018 tekemää päätöstä oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä. Oheismateriaalina 2 on hallintoviranomaisen yksityiskohtainen lausunto liitteineen hankkeen Turun hallinto-oikeudelle lähettämään valitukseen. Oheismateriaali lähetetään jäsenille 6.2.2019. Sovelletut ohjeet, oikeusohjeet ja säädökset: Yleisasetus 1303/2013 EAY-asetus 1299/2013 valtiontukisäännöksiä koskeva ohjeistus Hankkeen pääpartnerin ja hallintoviranomaisen välillä joulukuussa 2015 allekirjoitettu rahoitussopimus MobiCarnet-hankkeen rahoituksesta ehtoineen Central Baltic Interreg 2014-2020-ohjelman manuaali MobiCarnet-hankkeen ja hallintoviranomaisen välinen rahoitussopimus (subsidy contract) Valmistelija TN/MN/AP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää antaa oheismateriaalin 2 mukaisen lausunnon Turun hallinto-oikeudelle. Lausunnossa esitetään hakijan valituksen hylkäämistä oheismateriaalissa kuvatuin perusteluin. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja Head of Managing Authority Merike Niitepõld, p.040 7420 302, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio p. 040 5063 715, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

7, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Hankkeen päähakijan ERAAn hallinto oikeudelle toimi... Sivu 47 Ö^Q//^ ll^ob Laura Leppä-Aro <laura. leppa-aro@lrhto.fi> aika 04. 12. 2018 15:4^ :13 SAAPUNUT O'i -12-2018 Vastaanottaja: Kopio: Aihe: "turku. hao@oikeus. fi" <turku. hao@oikeus. fi>, Turun hallmto-oikeus Valitus Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen päätöksestä (ERAAA/S-Suomen liitto) Hei, Lähetän ohessa Eesti Rahvusvaheliste Autovedajate Assotsiatsioonin (ERÄÄ) valituksen avustuksen takaisinperintää koskevassa asiassa. Valitus koskee Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen tekemää päätöstä. Ystävällisin terveisin, Laura Leppä-Aro Oik. maist. Laura Leppä-Aro Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy Mannerheimintie 8, 00100 Helsinki puh. 010 320 8457 www. lrhto. fi V @LukanderRuohola Tämä viesti on luottamuksellinen ja tarkoitettu vain nimetylle vastaanottajalle. Mikäli ette ole mainittu vastaanottaja, pyydämme viipymättä ottamaan yhteyttä lähettäjään ja poistamaan tämän viestin koneeltanne levittämättä tai säilyttämättä kopioita siitä. Valitus hallinto-oikeudelle 20181204. pdf Liite 1, Order of recovery. pdf Liite 2, VS-liiton päätös 22. 9. 2018. pdf Liite 3, hankesopimus. pdf Liite 4, Central Baltic -ohjelman käsikirja. pdf

7, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Hankkeen päähakijan ERAAn hallinto oikeudelle toimi... Sivu 48 LUKANDER RUOHOLA HTO ASIANAJOTOIMISTO. ADVOKATBYRÄ <» ATTORNEYS AT LAW o/e^l^l/^k SAAPUNUT 0'' -12-20)8 Junin hauuito-oikeus TURUN HALLINTO. OIKEUDELLE Asia Valitus avustuksen takaisinperintää koskevassa asiassa (sisältää täytäntöönpanon keskeytysvaatimuksen) Päätös, josta valitetaan Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen 22. 9. 2018 oikaisuvaatimuksen johdosta tekemä päätös 149 (Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen 24. 7. 2018 tekemä takaisinperintäa ja sopimuksen päättämistä koskeva päätös) Valittaja Eesti RahvusvahelisteAutovedajateAssotsiatsioon (Association ofestonian International Road Carriers) yhdistystunnus: 80013850 osoite: Narva tie 91. 10127 Tallinn, Estonia Valittajan asiamies ja prosessiosoite Oik. maist. Laura Leppä-Aro luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy Mannerheimintie 8, 00100 Helsinki puh. 010 320 8457, faksi 010 320 8401 laura. leppa-aro@lrhto. fi

7, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Hankkeen päähakijan ERAAn hallinto oikeudelle toimi... Sivu 49 2(10) Vaatimukset Eesti Rahvusvaheliste Autovedajate Assotsiatsioon (myöhemmin "ERÄÄ") vaatii kunnioittavasti, että hallinto-oikeus 1) kieltää viipymättä takaisinperintää koskevan päätöksen täytäntöönpanon; 2) kumoaa Varsinais-Suomen liiton (myöhemmin "VS-liiton") maakuntahallituksen 24. 7. 2018 tekemän takaisinperintää ja sopimuksen paättämista koskevan päätöksen sekä 22. 9. 2018 ERAA:n oikaisuvaatimuksen johdosta tekemän päätöksen, jolla päätöstä avustuksen takaisinperinnästä ja sopimuksen päättämisestä ei ole muutettu ja palauttaa asian VS-liiton maakuntahallituksen käsittelyyn; ja 3) velvoittaa VS-liiton korvaamaan ERAA:n oikeudenkäyntikulut myöhemmin esitettävän laskun mukaisesti laillisine korkoineen. Perusteet VS-liiton maakuntahallituksen tekemät takaisinperintää ja sopimuksen päättämistä koskevat päätökset on kumottava, sillä 1) asian käsittelyssä on tapahtunut menettelyvirhe, kun valittajaa ei ole kuultu asian käsittelyssä lain edellyttämällä tavalla ja päätös on siten syntynyt virheellisessä järjestyksessä, ja 2) päätökset ovat lain vastaisia, sillä VS-liitto on soveltanut lakia virheellisesti. Päätökset on kumottava ja palautettava VS-liiton maakuntahallituksen käsittelyyn. 3 3.1 Perustelut Taustaa Varsinais-Suomen liitto toimii Central Baltic 2014-2020 -ohjelman hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisena. ERÄÄ sekä SKAL Kustannus Oy ovat hakeneet MobiCarnet -nimiselle hankkeelle rahoitusta Cent-

7, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Hankkeen päähakijan ERAAn hallinto oikeudelle toimi... Sivu 50 3(10) ral Baltic -ohjelmasta. ERÄÄ toimii MobiCarnet -hankkeen pääkumppanina ja hankkeen toisena osapuolena on SKAL Kustannus Oy. ERÄÄ sekä VS-liitto ovat allekirjoittaneet hankesopimuksen MobiCarnet -hankettä koskien. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa integroitu järjestelmä kuljetusasiakirjojen automaattiseen ja paperittomaan hallintaan sekä taväreiden liikkumisen seurantaan reaaliajassa. Hankkeen rahoitus on hyväksytty Varsinais-Suomen liiton toimesta 26. 8. 2015. Hankkeelle on sittemmin loppuvuodesta 2017 tehty tarkastus kohdistuen sekä Suomessa olevaan SKAL Kustannus Oy:öön että Virossa toimivaan ERAA:n. Tarkastuksessa on todettu, että ERAA:lle annettu tuki on mahdollisesti laitonta valtiontukea. VS-liitto on 24. 7. 2018 tehnyt päätöksen tuen takaisinperinnästäja sopimuksen purkamisesta. Päätöstä on perusteltu sekä laittomalla valtiontuella että ERAA:n sopimusrikkomuksella (liite 1. "Order of Recoverv"). ERÄÄ teki edellä mainitusta päätöksestä oikaisuvaatimuksen 10. 8. 2018. Oikaisuvaatimuksen johdosta VS-liitto teki 22. 9. 2018 päätöksen, jonka mukaan ERAA:n oikaisuvaatimus ei anna aihetta muuttaa alkuperäistä päätöstä hankkeelle maksettujen tukien takaisinperinnästä ja hankkeen keskeyttämisestä sekä sopimuksen purkamisesta. VS-liiton mukaan tarkastuksessa esitettyjen seikkojen ja saadun tarkastusviranomaisen tulkinnan sekä Euroopan unionin komission vaatimuksen mukaisesti VSliitto on 24. 7. 2018 esittänyt hankkeelle tuen takaisinperintää koskevan vaatimuksen sekä ilmoittanut hankkeen keskeytettäväksi ja sopimuksen purettavaksi. ERÄÄ ei ote saanut tiedoksi tarkastusviranomaisen raporttia eikä komission vaatimusta. Päätöksessään 24. 7. 2018 VS-liitto vetoaa ERAA:n sopimusrikkomukseen sekä siihen, että ERÄÄ olisi saanut laitonta valtiontukea. Laitonta valtiontukea koskevaa väitettä VS-liitto ei lainkaan perustele. Oikaisuvaatimuksen johdosta tehdyssä päätöksessä ei taas ole lainkaan perusteluja.

7, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Hankkeen päähakijan ERAAn hallinto oikeudelle toimi... Sivu 51 4(10) 3. 2 Valituksen perustelut DVS-liitto perustaa päätöksensä väitettvyn sogimusrikkomukseen, jonka perusteena olevia seikkoja ei voida ottaa huomioon arvioitaessa ERAA:n sopimuksen noudattamista VS-liitto on perustellut väitettään ERAA:n sopimusrikkomuksesta setlaisella toisella hankkeella, jota ei voida verrata tähän nyt kyseessä olevaan MobiCarnet -hankkeeseen. Toisin sanoen VS-liitto on perustanut seikkansa sellaiseen täysin toisen hankkeen aineistoon, jota ei voida lainkaan soveltaa MobiCarnet -hankkeeseen. VS-liitto on muun muassa vedonnut toisen hankkeen liiketoimintasuunnitelmaan. VS-liiton mukaan ERAA:n toiminta ei vastaa hankehakemuksessa tai tukisopimuksessa mainittua toimintaa, sillä ERÄÄ ei ole kertonut tästä toisesta hankkeesta ja VS-liitto on ottanut päätöksensä perusteluiksi toisen hankkeen asiakirjoja. Lisäksi VS-liitto väittää, että ERAA:n hankehakemuksessa antamat tiedot eivät pidä paikkaansa, sillä se on verrannut annettuja tietoja täysin toiseen hankkeeseen. Väitteiden perusteluiden luettavuuden helpottamiseksi alla on käytetty samaa numerointia, kuin VS-liiton 24. 7. 2018 tekemässä päatöksessä. Hankesopimuksen kohdassa 10. 1 osapuolet ovat sopineet siitä, koska VS-liitto voi irtisanoa sopimuksen. VS-liiton väittämät ERAA:n sopimusrikkomukseen perustuvat seikat eivät pidä paikkaansa eikä VS-liitolla näin ollen ole oikeutta irtisanoa hankesopimusta eikä keskeyttää hankettä. 1. Takaisinperintäpaätöksen kohdassa 1. 2. 1. 1) VS-liitto väittää, että ERÄÄ on jättänyt kertomatta Norwegian Funds -nimisestä projektista ja tästä projektista olisi pitänyt kertoa hankehakemuksen kohdassa "Synergioita muiden projektien kanssa". Ilmeisesti tämä seikka on VS-liiton mielestä sellainen seikka, jonka perusteella tukisopimus voidaan purkaa. Päätöksestä ei kuitenkaan käy ilmi, miten tämä vaikuttaa myönnettyyn tukeen tai mikä merkitys sillä olisi ollut, jos ERÄÄ olisi ilmoittanut tämän hakemuksessaan. Projektilla ei ole mitään merkitystä harkittaessa Mobi- Carnet -projektille myönnettävää tukea. Mistään ei myöskään käy ilmi,

7, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Hankkeen päähakijan ERAAn hallinto oikeudelle toimi... Sivu 52 5(10) että Norwegian Funds -projekti olisi tullut edellä mainitussa kohdassa ilmaittaa. Norwegian Funds -projektia ei ole koskaan pantu täytäntöön. ERÄÄ sai rahoitusta ainoastaan markkinatutkimuksen tekemiseen, mutta ei itse Norwegian Funds -koskevalle projektille. Markkinatutkimuksen eivät olleet hankkeelle eduksi ja projektia ei koskaan implementoitu. tulokset 2. Kohdassa 1.2. 1. 2) VS-liitto väittää, että hanke keskittyy kehittämään MobiCarnetin IT-alustaa sekä osakeyhtiön MobiCarnet OU:n perustamistä. VS-liitto väittää, että tätä ei oltu mainittu hankehakemuksessa, vaikka se on ollut Norwegian Funds -projektin tarkoituksena. Tämän VSliitto on todennut kyseisen projektin liiketoimintasuunnitelmasta. Selvää on, että Norwegian Funds -projektin liiketoimintasuunnitelmasta ei voida tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä tähän MobiCarnet -projektiin. 3. Kohdassa 1. 2. 1. 3) VS-liitto väittää, että projekti luo taloudellisesti elinkelpoisen, tavaramerkein suojatun tuotteen, jolla voi olla kaupallista arvoa osakkaille ja MobiCamet OU:lle. Koska tavaramerkkien hakemista ei oltu mainittu hankehakemuksessa, VS-liiton mukaan se rikkoo tukisopimuksen kohtaa 8. 4. Tämän väitteen peruste jää epäselväksi, sillä tukisopimuksen 8. 4 kohdassa todetaan, että projektin tulokset tulee asettaa julkisesti saataville. VS-liitto ei viittaa mihinkään säännökseen, käsikirjaan tai muuhunkaan kirjalliseen sääntöön, jossa kiellettäisiin tuotteen rekisteröiminen tavaramerkiksi. Kyseinen kielto ei myöskään käy ilmi VS-liiton viittaamasta tukisopimuksen 8. 4 -kohdasta. Tavaramerkin rekisteröiminen ei vastoin VS-liiton väitettä riko tukisopimusta, vaan päinvastoin tavaramerkin rekisteröiminen on täysin normaali keino suojata IT-ohjelmistoa väärinkäytöksiltä sekä vilpeiltä. IT-ohjelmiston suojaaminen tavaramerkillä ei vaikuta siihen, etteikö ohjelmistoa voisi käyttää julkisesti. 4. Kohdassa 1. 2. 1, 4) VS-liitto väittää, että hankehakemuksessa ei ole todettu eikä hyväksytty, että liiketoimintasuunnitelmasta aiheutuu kustannuksia. Väite ei pidä paikkaansa. ERAfi, on toimittanut VS-liitolle useita raportteja, jotka ovat antaneet laajan kuvan koko projektista sekä sen meneillään olevista että tulevista toiminnoista. Kaikki raportoidut kulut on

7, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Hankkeen päähakijan ERAAn hallinto oikeudelle toimi... Sivu 53 6(10) vahvistettu erikseen VS-liitolta ja VS-liitto on kaikki aiheutuneet kulut hyväksynyt. VS-liitto ei voi vedota siihen, että joitain kustannuksia ei ole ilmaitettu hankehakemuksessa, kun se on itse hyväksynyt kaikki projektin kustannukset jälkikäteen. Rahoitusta ei myöskään koskaan ole haettu ITohjelmiston edelleen kehittämiselle, mutta on selvää, että tuotteen kehittäminen on tarpeen, kun kyseessä on ohjelmisto, joka tulee pitää ajan tasalla, 5. Kohdassa 1. 2. 1. 5) VS-liitto väittää, että MobiCamet -hankkeen tarkoituksena on tuottaa voittoa eikä tätä seikkaa oltu mainittu hankehakemuksessa. Tätä seikkaa VS-liitto perustelee Norwegian Funds -projektilla, jolla ei ole mitään tekemistä nyt kyseessä olevan hankkeen kanssa. MobiCarnet -hanketta koskeva liiketoimintasuunnitelma on toimitettu VS-liitolle, jossa yhteydessä on todettu, että tiettyjä maksuja tullaan keräämaan, jotta ohjelmiston ylläpidosta aiheutuvat kulut saadaan katettua. Osapuolten välisessä hankesopimuksessa ainoastaan todetaan, että mahdolliset tulot pitäisi ilmoittaa hankehakemuksessa ja vaikka tulot eivät ole tavallisia Central Baltic -ohjelmassa, voi niitä kuitenkin joissain tapauksissa olla. Kulujen kattamista ei voida pitää voiton tuottamisena. 6. Kohdassa 1. 2. 1. 6) VS-liitto väittää, että ERÄÄ ei ole ilmoittanut hankehakemuksessa tapahtuneista muutoksista. Kuitenkin, kaikki edellä mainitut ovat sellaisia seikkoja, joita ei voida ottaa huomioon arvioitaessa ERAA:n sopimusrikkomusta, sillä edellä mainitut väitteet eivät perustu mihinkään ERAA:ta tai VS-liittoa sitovaan sääntöön, oppaaseen tai muuhunkaan kirjalliseen aineistoon, eikä myöskään ERAA:n toimintaan. Myöskään Norwegian Fund -projektia ei voi verrata nyt kyseessä olevaan projektiin, jota VS-liitto on kuitenkin tehnyt edellä mainittujen seikkojen kohdalla ilman mitään oikeita perusteita. Ainoa muutos, joka projektissa tehtiin, oli sen loppupäivämäärä eikä tällä voi olla merkitystä an/ioitaessa VS-liiton oikeutta purkaa sopimus sopimusrikkomuksen perusteella. 21Valtiontukea koskeva takaisinperintä perustuu virheelliseen lainsoveltamiseen eikä valtiontukea koskevat säännökset tule sovellettavaksi asiassa

7, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Hankkeen päähakijan ERAAn hallinto oikeudelle toimi... Sivu 54 7(10) Päätöksen kohdassa 1. 2. 2 VS-liitto väittää, että ERÄÄ olisi saanut laitonta valtiontukea. VS-liitto perustaa väitteensä kuitenkin sellaisiin asiakirjoihin, joita ERÄÄ ei ole edes saanut tiedoksi. Tätä perustelua käsitellään jäljempänä kohdassa 4. VS-liitto ei myöskään lainkaan selvitä sitä, miksi MobiCarnet -hankkeelle annettua tukea tulisi arvioida laittomana valtiontukena. ERÄÄ katsoo, että valtiontukea koskeva lainsäädäntö ei tule lainkaan sovellettavaksi asiassa. Valtiontukia koskevan Euroopan unionin toimintaa koskevan sopimuksen (SEUT) 107 (1) artiklan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion vareistä muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vaäristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppään. Euroopan unionin komissio on antanut tiedonannon SEUT 197(1) artiklan tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä (2016/C 262/01, myöhemmin "tiedonanto"). Jotta EU:n valtiontukia koskeva lainsäädäntö tulisi sovellettavaksi ja jotta katsottaisiin kyseessä olevan valtiontuki, edellytetään ensinnäkin sitä, että tuen saaja on yritys, Tiedonannon mukaan tietyn "yksikön" luokittelu yritykseksi riippuu täysin sen toimintojen luonteesta. Ratkaisevaa ei ole se, mikä on yksikön kansallisen lainsäädännön mukainen asema. Myös siis esimerkiksi yhdistys voi olla tiedonannon mukaan yritys EU-lainsäädäntöä arvioitaessa. Lisäksi EU:n valtiontukisääntöjen soveltaminen ei riipu siitä, onko yksikön tavoitteena tuottaa voittoa. Kolmanneksi, yksikkö luokitellaan yritykseksi aina suhteessa tiettyyn toimintaan. ERÄÄ ei ole yritys, sillä sen tarkoitus on helpottaa EU:n yhtenäisiä tavoitteita: tuotteiden liikkuvuutta. MobiCarnet -hanke auttaa myös viranomaisten toimintaa, sillä se lisää tietojen läpinäkyvyyttä muun muassa suhteessa poliisisekä veroviranomaisiin. Hankkeen tarkoituksena on saattaa palvelu yleisesti saataville. ERÄÄ ei siis ole yritys edellä mainituin perustein, josta syystä valtiontukea koskeva lainsäädäntö ei tule sovellettavaksi. Mikäli kuitenkin katsottaisiin, että ERÄÄ on EU:n valtiontukia koskevassa lainsäädännössä tarkoitettu yritys, toteaa ERÄÄ seuraavaa.

7, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Hankkeen päähakijan ERAAn hallinto oikeudelle toimi... Sivu 55 8(10) Yrityksen määritelmän lisäksi asiassa tulee arvioida lisäksi muita SEUT 107(1) artiklassa tarkoitettuja edellytyksiä, eli 1) onko kyseessä valtion myöntämä tuki, 2) saako yritys etua suhteessa muihin toimijoihin, 3) suosiiko tuki jotakin yritystä tai tuotannonalaa ja 4) vaikuttaako tuki jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kilpailuun. Central Baltic -ohjelmaa koskevan käsikirjan (liite 4, s. 29) mukaan kaksi näistä, valtion myöntämä tuki sekä tietyn yrityksen suosiminen täyttyvät aina, kun hanke saa rahoitusta Central Baltic -ohjelmasta. Huomiota tulee siis kiinnittää kahteen muuhun edellytykseen, eli saako yritys etua suhteessa muihin toimijoihin ja vaikultaako annettu tuki jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. On selvää, että nämä kaksi edellytystä ei täyty, josta syystä annettu tuki ei ole valtiontukea (eikä näin ollen myöskään laitonta valtiontukea). MobiCarnetilla ei ole lainkaan kilpailijoita, sillä alalla ei ole muita toimijoita. Näin ollen se ei voi saada taloudellista etua suhteessa muihin toimijoihin. EU:n oikeuskäytännössä on katsottu, että valtiontuesta ei ole kyse silloin, kun tuen saajan markkinoilla ei tosiasiallisesti ole kilpailua. Koska alalla ja siis MobiCarnet -hankkeella ei ole kilpailijoita, ei se voi vaikuttaa myöskään jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun tai kauppaan. Tiedonannossa myöskin todetaan, että vaikutus jäsenvaltioiden kauppaan ei voi olla pelkästään hypoteettinen tai oletettua. Myöskin Central Baltic - ohjelmaa koskevassa käsikirjassa todetaan (s. 91), että tuki vaikuttaa jäsenmaiden väliseen kauppaan ja/tai kilpailuun, mikäli voidaan näyttää, että tuen saaja operoi sellaisilla markkinoilla, joissa on kilpailua jäsenvaltioiden välillä, VS-liitto ei ole päätöksessään perustellut sitä, miten Mobi- Carnetille annettu tuki voisi vaikuttaa mm. jäsenvaltioiden väliseen kauppään, kun mitään kauppaa saati markkinaa ei ole olemassakaan Ja näin ollen tuen vaikuttaminen jäsenvaltioiden väliseen kauppaan tai kilpailuun on täysin hypoteettista tai oletettua. Huolimatta edellä mainituista perusteista, VS-liitto ei ole päätöksensä missään perusteluissa todennut sitä, että ERÄÄ saisi etua suhteessa muihin toimijoihin tai että MobiCarnet vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun tai kauppaan. On selvää, että päätöksen perustelut ovat puutteellisia ja VS-liiton tulisi ratkaista asia toisin tai edes antaa ERAA:lle täydelliset perustelut siitä, miksi se on tehnyt takaisinperintää koskevan päätöksen.

7, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Hankkeen päähakijan ERAAn hallinto oikeudelle toimi... Sivu 56 9(10) 3) Valtiontukea koskeva takaisinperintä on lainvastainen, sillä valtiontuen takaisinoerintä on Euroopan unionin komission toimivallassa, ei VS-liiton. eikä ERÄÄ ole saanut tällaista komission päätöstä tiedokseen. Valtiontukea koskeva lainsäädäntö on EU-lainsäädäntöä. Päätöksen EUlainsäädännön vastaisesta valtiontuesta tekee komissio. ERÄÄ epäilee, että komissio ei ole tehnyt asiassa vielä sellaista päätöstä, jonka perusteella VS-liitto voisi vaatia väitetyn laittoman valtiontuen takaisin ERAA:tta. Mikäli komissio on tehnyt asiasta päätöksen, asiassa on joka tapauksessa ilmeinen menettelyvirhe, sillä ERÄÄ ei ole saanut tätä komission päätöstä tiedoksi. 4) Valittajaa ei ole kuultu asiassa asianmukaisesti. Päätösten perustelut ovat lisäksi molempien päätösten osalta niin puutteellisia, ettei valittajan voida katsoa saaneen perusteltua päätöstä hallintolain mukaisesti, ERÄÄ ei ole voinut edes kunnolla vastustaa laitonta valtiontukea koskevaa väitettä, sillä se ei ole saanut käyttöönsä niitä asiakirjoja, Joihin VSliitto vetoaa. VS-tiitto ei lainkaan perustele sitä, miksi kyseessä olisi laiton valtiontuki, vaan se ainoastaan viittaa asiakirjoihin, joita se ei ole toimittanut ERAA;lle. On selvää, että viranomaisen tulee perustella päätös siten, että asianosainen tietää, mihin viranomainen väitteensä perustaa. VS-liitto ei lainkaan selvitä sitä, mitkä säännöt asiaan soveltuu, vaan se on ainoastaan viitannut tehtyyn tarkastukseen ja tarkastusasiakirjaan sekä komission päätökseen, joita ERÄÄ ei siis lainkaan ole saanut haltuunsa. Pelkästään jo tällä perusteella takaisinperintää koskeva päätös tulisi kumota. Valittajan käsityksen mukaan menettelyssä on tapahtunut menettelyvirhe. Sen lisäksi, että päätösten perustelut ovat puutteellisia, valittaja ei ole saanut nähtäväksi eikä sillä ole näin ollen ollut mahdollisuutta tutustua päätöksessä mainittuihin asiakirjoihin, joihin perustelujen mukaan päätös perustuu. ERAA:ta ei ole hallintolain mukaisesti kuultu asiassa. Menettelyvirheen vuoksi asia on vähintäänkin palautettava VS-liiton uudelleenkäsiteltäväksj,

7, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Hankkeen päähakijan ERAAn hallinto oikeudelle toimi... Sivu 57 10(10) 4 Selvitys valitusajan alkamisajankohdasta Valituksen kohteena oleva päätös on saapunut ERAA:lle 5. 11.2018, Liitteet 1. VS-liiton maakuntahallituksen päätös 24.7. 2018 ("Order of Recovery", englanniksi) 2. VS-liiton maakuntahallituksen päätös 22. 9. 2018 (englanniksi) 3. Sopimus MobiCarnet -hankkeen implementoinnista (englanniksi) 4. Central Baltic -ohjelman käsikirja (englanniksi) Liitteet tullaan kääntämään suomeksi, mikäli tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi. Helsingissä 4. joulukuu 2018 EESTI RAHVUSVAHELISTE AUTOVEDAJATE ASSOTSIATSIOON Laati Laura Leppä-Aro oikeustieteen maisteri, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, Helsinki

8, MH 11.2.2019 10:00 ALUEK: 86/2015 Sivu 58 SMART BLUE REGIONS -HANKKEEN PÄÄTTYMINEN Asia Maakuntahallitus päätti 22.6.2015 ( 117) varautua Smart Blue Regions: Smart Specialisation and Blue Growth in the BSR (Älykkäät siniset alueet: älykäs erikoistuminen ja sininen kasvu Itämeren alueella) -hankkeen toteuttamiseen. Itämeren alueen Interreg-ohjelman seurantakomitea teki hankkeelle myönteisen rahoituspäätöksen marraskuussa 2015. Hankkeen kesto on ollut 1.3.2016 28.2.2019. Kokonaisbudjetti on noin 1,8 miljoonaa euroa, josta Varsinais-Suomen osuus on 204 540 euroa. Euroopan aluekehitysrahaston tuen ja työ- ja elinkeinoministeriön myöntämän kansallisen vastinrahoituksen jälkeen Varsinais-Suomen liiton omarahoitusosuus on ollut 15 340 euroa, joka on katettu omalla työllä. Hankkeen vetovastuu on ollut Schleswig-Holsteinin alueella (Saksa). Muut partnerit ovat Virosta, Puolasta, Ruotsista, Latviasta ja Suomesta. Varsinais-Suomen liitto on hankkeessa pääpartnerina, liitännäispartnereina mukana ovat olleet Turku Science Park Oy sekä Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena oli kehittää sinisen kasvun (Blue Growth) teemaa lisäämällä tietoisuutta sinisen kasvun mahdollisuuksista ja pohtimalla, miten sinistä kasvua voidaan parhaiten alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden avulla edistää. Tavoitteena oli myös sinisen kasvun teemaan liittyvien indikaattoreiden kehittäminen ja hanketoimijoiden verkostojen kehittäminen. Sininen kasvu tarkoittaa merten kestävään käyttöön liittyvää elinkeinopolitiikkaa. Älykäs erikoistuminen puolestaan on osa eurooppalaista innovaatiopolitiikkaa, jossa jokainen alue tunnistaa ja määrittelee omat tulevaisuuden vahvat alansa ja suuntaa niihin kehittämisresursseja. Hankkeen toteutuksen alkuvaiheessa lieviä hahmotusvaikeuksia aiheutti kahden jo itsessään laajan kokonaisuuden, sinisen kasvu ja älykkään erikoistumisen yhdistäminen. Myös osallistuvien alueiden sinisen kasvun edistämisen ja älykkään erikoistumisen toteuttamistavat poikkesivat yllättävän paljon toisistaan. Varsinais-Suomessa hanke auttoi jäntevöittämään alueen omaa siniseen kasvuun ja älykkääseen erikoistumiseen liittyvää työskentelyä ja toi arvokkaan lisäresurssin näiden teemojen pohtimiseen. Hanke oli vahvasti mukana maakuntaohjelman päivitystyössä, jossa sininen kasvu valittiin yhdeksi kolmesta älykkään erikoistumisen painopisteestä. Sinisen kasvun toimijoita koottiin yhteen mm. Turun ja Varsinais-Suomen meripäivän sekä sinisen kasvun EU-rahoitusinfon avulla ja heitä vietiin myös Itämeren alueella järjestettyihin työpajoihin ja tapahtumiin, joissa suunniteltiin muun muassa uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä vaikutettiin Itämeren sinisen kasvun strategiaan. Yhteistyön edistämiseksi koottiin myös keskeisistä sinisen kasvun julkisista toimijoista koostuva merialan asiantuntijatyöryhmä. Hankkeessa luotu sininenkasvu.fi -sivusto kokoaa konkreettisesti yhteen varsinaissuomalaista merialan osaamista. Sivustoa hyödynnetään varsinaissuomalaisten sinisen kasvun toimijoiden esiintuomiseen ja se tarjoaa myös alustan kansainväliselle näkyvyydelle. Hankkeen tuloksena muodostui myös hyvä Itämeren alueen yhteistyöverkosto hankkeen partnerialueiden (Schleswig-Holstein, Ida-Viru, Pomorskie, Skåne, Riika ja Varsinais-Suomi) ja niiden eri toimijoiden välille. Hankkeen päättymisen jälkeen toiminta jatkuu osana Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin ja sen sinisen kasvun verkoston toimintaa. Valmistelija TN/PP/SP/AK/OL/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Smart Blue Regions -hankkeen tulokset. Lisätietoja Projektisuunnittelija Otto Lappalainen p. 040 182 9663, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

8, MH 11.2.2019 10:00 ALUEK: 86/2015 Sivu 59 Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 776 0630, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

9, MH 11.2.2019 10:00 MAANK: 13/2019 Sivu 60 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN VALINTAPÄÄTÖS ALUEELLISEN JUNALIIKENTEEN JÄRJESTÄMISEN PILOTTIHANKKEISTA Asia Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on 23.1.2019 valinnut alueellisen junaliikenteen pilottien jatkosuunnitteluun Kymenlaakson, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan hankkeet. Hakemuksia tuli yhteensä 11 kappaletta. Hakemukset arvioitiin seuraavilla kriteereillä: 1. Näkemys alueellisesta junaliikenteestä osana matkaketjuja ja liikennejärjestelmää 2. Paikallinen/alueellinen valmius sitoutua liikenteen kehittämiseen sekä rahallisesti että henkilöstöresurssien kautta lyhyellä aikavälillä 3. Kysyntäpotentiaali 4. Tekninen toteutettavuus Valinnan arviointiperusteina oli, että valitut hankkeet ovat toimivia osia alueellista junaliikennettä ja olemassa olevia matkaketjuja, minkä lisäksi alueella on valmius sitoutua liikenteen kehittämiseen lyhyellä aikavälillä. Lisäksi valintaan vaikutti alueen kysyntäpotentiaali ja hankkeen tekninen toteutettavuus joulukuusta 2019 alkaen. Valitut hankkeet ovat myös liikennöintikokonaisuuksia, joilla on mahdollista kehittää ja kasvattaa alueen nykyistä joukkoliikennettä myös pitkällä tähtäimellä. Nyt valitut kolme pilottihanketta etenevät jatkosuunnitteluun. Lopulliset päätökset siitä, missä muodossa pilotit voidaan toteuttaa, tehdään vasta jatkosuunnittelun ja alueiden tosiasiallisten sitoutumismahdollisuuksien perusteella. Pilotoinnin lähtökohtana on, että nykyinen osto- ja velvoiteliikenteen palvelutaso säilyy ja pilotit täydentävät sitä. Maakuntahallituksen 22.10.2018 päätöksen mukaisesti Varsinais-Suomen liiton yhdessä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa jättämä hakemus ei edennyt jatkosuunnitteluun. Päätökseen kirjattu Varsinais-Suomen hakemuksen arviointi: Varsinais-Suomen liitto esittää paikallisjunaliikenteen piloteiksi kolme ratasuuntaa: Turusta Saloon, Loimaalle sekä Uuteenkaupunkiin. Pilotointiin ehdotetuilla rataosuuksilla on siinä määrin teknisiä rajoitteita ja kehitystarpeita, ettei liikenteen käynnistäminen pilotoinnin aikataulussa olisi realistista eikä pilotoinnin jatkosuunnittelu ole tästä syystä järkevää. Uudenkaupungin radan sähköistys valmistuu keväällä 2021, mitä ennen säännöllinen henkilöliikenne ei ole soveltuvan kaluston puuttuessa mahdollista. Radan suurin sallittu nopeus on 60 km/h, mikä soveltuu huonosti henkilöliikenteen tarpeisiin. Nopeustason nosto edellyttää tasoristeysten poistamista tai varustamista turvalaittein. Salon suunnalla radan kuormitusaste on varsinkin ruuhka-aikoina korkea. Lisävuorot lisäisivät jo valmiiksi häiriöherkän radan häiriöherkkyyttä entisestään ja edellyttäisivät väliasemille uusia laitureita. Loimaan suunnan liikenne on VR:n kaupallisin perustein liikennöimää, eikä aikataulurakennetta voi nykyisen yksinoikeussopimuksen puitteissa ilman VR:n suostumusta muuttaa. Lisäksi toivotut lisäpysähdykset (esim. Kyrö ja Aura) edellyttäisivät kokonaan uusia laitureita. Päätös ja sen perusteet olivat ennakoitavissa hakemuksen saamasta myönteisestä palautteesta ja laajasta kannatuksesta huolimatta. Kuten muistiosta käy ilmi, ratkaisun perusteet olivat puhtaasti teknisiä ja tiukasti nykyhetken rajoitteisiin sidottuja. Päätöksestä puuttui pitkän aikavälin potentiaalin tunnistaminen ja koko maan liikennejärjestelmän kehittämiseen vaikuttavien ilmastotavoitteiden huomioiminen. Päätöksestä huolimatta alueellisen junaliikenteen valmistelu Varsinais-Suomessa jatkuu. Hakemuksessa mukana olleiden kanssa selvitetään lähivuosien toimenpiteet, joilla muistioonkin kirjatut tekniset rajoitteet saadaan poistettua ja alueen valmiudet liikenteen aloittamiseksi varmistettua.

9, MH 11.2.2019 10:00 MAANK: 13/2019 Sivu 61 Työ tehdään liiton liikennejärjestämäsuunnitelmien päivityksen TTS 2019 rinnalla. Tavoitteena on edelleen maakunnallisen paikallisjunaliikenteen aloittaminen Uudenkaupungin radan sähköistyksen valmistuttua ja rautateiden henkilöliikenteen avautuessa kilpailulle. Varsinais-Suomella on lähtökohtaisesti erinomaiset aluerakenteelliset edellytykset kestävälle rakentuvalle asunto- ja työmarkkina-alueelle. Tämä edellyttää uudenlaista ajattelua, jossa joukkoliikenne nähdään merkittävänä yhteisenä aluekehitys- ja elinvoimatyökaluna. Muutos edellyttää myös koko joukkoliikenteen uudelleen organisointia, jossa moderni tilausliikenne, MAAS-ajattelu, linja-auto- ja paikallisjunaliikenne muodostavat yhden kilpailukykyisen liikennejärjestelmäkokonaisuuden. Organisointi tulee valmistella yhdessä alueen toimivaltaisten viranomaisten ja toimijoiden kanssa ilman mediassakin esitettyä vastakkainasettelua. Oheismateriaali: Muistio alueellisen junaliikenteen pilottien valinnasta jatkosuunnitteluun Lisätietoja LVM:n tiedotteessa: https://www.lvm.fi/-/kolme-hanketta-alueellisen-junaliikenteen-pilottien-jatkosuunnitteluun-996013 Lähetetään tiedoksi: Kunnat Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Valmistelija HS/em Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi liikenne- ja viestintäministeriön valintapäätöksen alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihankkeista. Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

9, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Muistio alueellisen junaliikenteen pilottien valinnasta j... Sivu 62 Muistio 1(8) PAO/PMA 23.1.2019 LVM/1620/08/2018 Perustelumuistio: Alueellisen junaliikenteen pilottien valinta jatkosuunnitteluun Johdanto Pilottihankkeiden arviointiperusteet Alueellisen junaliikenteen pilottien tavoitteena on kehittää alueellista junaliikennettä yhteistyössä hankkeesta kiinnostuneiden alueiden sekä LVM:n kesken. Hankkeessa pyritään kehittämään toimintatapoja, joita voitaisiin hyödyntää, jos maakunnat saavat toimivaltaa alueellisen rautatieliikenteen järjestämisessä, sekä kasvattamaan rautatieliikenteen matkustajamääriä ja kulkutapaosuutta. Pilottihankkeessa etsitään ensisijaisesti sellaisia liikennöintikokonaisuuksia, joita voitaisiin liikennöidä myös pitkällä aikavälillä. Pilottihanke voitaisiin käynnistää aikaisintaan joulukuusta 2019 alkaen LVM:n osto- ja velvoiteliikennekokonaisuuksien puitteissa, ja se kestäisi kesäkuuhun 2022 saakka. Varsinaisia hakemuksia alueellisiksi junapiloteiksi saapui ministeriöön 11 kappaletta. Näiden ohella ministeriöön toimitettiin lukuisia muita alueellista liikennettä koskevia kehitysehdotuksia tai alueellisia pilotteja tukevia lausuntoja. LVM on ilmoittanut valitsevansa varsinaiseen pilottiin mukaan 1 3 aluetta, joiden kanssa tehdään yhteistyötä junaliikenteen aikataulusuunnitelmien laatimisessa. Hankkeen lähtökohta on, että nykyinen osto- ja velvoiteliikenteen palvelutaso säilyisi ja pilotit ovat sitä täydentäviä. LVM on pilottihakemusten alustavan arvioinnin jälkeen pyytänyt lausunnon pilottien toteutettavuudesta Liikennevirastolta (1.1.2019 alkaen Väylävirasto) sekä VR-Yhtymä Oy:ltä. Tässä vaiheessa esitetään valittavaksi pilottihakemukset jatkosuunnitteluun. Päätökset siitä, missä muodossa valitut pilotit voidaan toteuttaa, tehdään vasta jatkosuunnittelun ja alueiden tosiasiallisten sitoutumismahdollisuuksien perusteella. Jatkosuunnitteluun esitetään valittavaksi Kymenlaakson, Etelä- Pohjanmaan ja Pirkanmaan maakuntien pilottihakemukset. Pilottikohteiden valinnassa kiinnitettiin osallistumispyynnössä kerrotun mukaisesti huomiota seuraaviin tekijöihin: 1. Näkemys alueellisesta junaliikenteestä osana matkaketjuja ja liikennejärjestelmää 2. Paikallinen/alueellinen valmius sitoutua liikenteen kehittämiseen sekä rahallisesti että henkilöstöresurssien kautta lyhyellä aikavälillä 3. Kysyntäpotentiaali 4. Tekninen toteutettavuus Liikenne- ja viestintäministeriö Käyntiosoite Postiosoite Puhelin www.lvm.fi Eteläesplanadi 16 PL 31 029516001 etunimi.sukunimi@lvm.fi Helsinki 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi

9, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Muistio alueellisen junaliikenteen pilottien valinnasta j... Sivu 63 2(8) Jatkosuunnitteluun esitettävät pilottihankkeet Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan liitto teki pilottihakemuksen yhdessä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen liittojen kanssa. Hakemuksessa esitettiin junaliikenteen pilottiyhteydeksi kokonaisuutta Vaasa Seinäjoki Jyväskylä, minkä lisäksi haluttaisiin selvittää Seinäjoki Kokkola Ylivieskayhteysvälin kytkemistä osto- ja velvoiteliikennekokonaisuuteen. Jatkosuunnitteluun soveltuvimmaksi on arvioitu liikenne Seinäjoki Ähtärivälillä. Näkemys alueellisesta liikenteestä osana matkaketjuja ja liikennejärjestelmää Alueella haluttaisiin selvittää mahdollistaako pääradan kapasiteetti kunnille erittäin tärkeiden raideliikenteen vuorojen lisäämisen mm. työmatka- ja opiskeluliikenteen ruuhkatunneille sekä kaukoliikenteen syöttöliikenteenä mm. matkailun tarpeisiin. Paikallinen/alueellinen valmius sitoutua liikenteen kehittämiseen (raha/henkilöstö) lyhyellä aikavälillä Maakuntien liitot ovat ilmoittaneet antavansa pilotointiin suunnitteluvaiheessa omia henkilöresurssejaan sekä tarvittaessa rajallisissa määrin ostopalveluja. Lisäksi Alavuden, Ähtärin, Lapuan ja Kauhavan kaupungit ovat ilmoittaneet olevansa valmiita osoittamaan henkilöresursseja ja mahdollisesti myös rahoitusta niin pilotin suunnittelua kuin pilotin liikennöintiä varten. Keski-Suomen puolella olevat kunnat ja Vaasa Seinäjoki-radan kunnat eivät ole tuoneet esille olevansa valmiita osallistumaan liikennöinnin kustannuksiin. Jyväskylän kaupunki katsoo, ettei sillä ole edellytyksiä osallistua rahallisesti tai henkilöstöresurssien kautta alueellisen junaliikenteen pilottihankkeeseen. Keski-Suomen kuntien vähäinen valmius panostaa hankkeeseen ei tue pilotin toteuttamista Keski- Suomessa. Kysyntäpotentiaali Pilotin jatkosuunnittelussa keskityttäisiin taajamajunaliikenteen kehittämiseen Seinäjoen ja Ähtärin välillä. Tällä yhteysvälillä voi olla mahdollisuuksia kasvattaa matkustajamääriä erityisesti työ- ja opiskeluliikenteessä, sillä nykyinen vuorotarjonta ei mahdollista pendelöintiä Seinäjoelle. Myös matkailuliikenteessä voi olla kehittämispotentiaalia. VR on arvioinut, että yhteysvälin kysyntä voi jäädä niin alhaiseksi, että lisäliikenteen hinta muodostuisi suhteellisen korkeaksi. Tekninen toteutettavuus Jatkosuunnitteluun ehdotettu pilotti ei edellytä uutta infrastruktuuria. Liikenne- ja viestintäministeriö Käyntiosoite Postiosoite Puhelin www.lvm.fi Eteläesplanadi 16 PL 31 029516001 etunimi.sukunimi@lvm.fi Helsinki 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi

9, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Muistio alueellisen junaliikenteen pilottien valinnasta j... Sivu 64 3(8) VR:n mukaan Vaasa Seinäjoki-radalle ei mahdu VR:n vuodelle 2020 suunnitteleman liikenteen lisäksi uusia vuoroja ajankohtiin, joihin kysyntä kohdistuisi. Lisäksi VR on tuonut esiin, että pilotoitavan taajamajunaliikenteen pysähdyspaikat eivät sijaitsisi varsinaisissa asutuskeskuksissa. Tällä hetkellä yhteysvälin asutuskeskuksia (Laihia, Isokyrö, Ylistaro) palvelee VR:n liityntäbussitarjonta. VR:n mukaan Seinäjoki Ähtäri -yhteysvälin osalta ratakapasiteetti on riittävä nykyisellä kalustolla ja vuoroja voitaisiin lisätä Seinäjoki Ähtärivälille esim. aamuun ja iltapäivään. Sen sijaan merkittävä vuorotarjonnan kasvattaminen koko Seinäjoki Jyväskylä-yhteysvälillä edellyttäisi lisää kiskobussikalustoa, jota ei ole käytettävissä ilman, että liikennettä lopetetaan jollain toisella reitillä. Kymenlaakso Kymenlaaksossa esitetään pilotiksi Kotka Kouvola-radan taajamajunaliikenteen uudelleenjärjestelyä niin, että se vastaa parhaalla tavalla kysyntäpotentiaaliin ja houkuttelee uusia käyttäjiä. Aikataulut linkitettäisiin myös jatkoyhteyksiin erityisesti Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Etelä- Savon suuntiin. Näkemys alueellisesta liikenteestä osana matkaketjuja ja liikennejärjestelmää Kotkan ja Kouvolan yhteysvälin kehittäminen on Kymenlaakson maakuntaohjelman kärkihanke, johon sisältyvät junaliikenteen vuorotarjonnan lisääminen, liikenteen kehittäminen työ- ja opiskeluliikenteen tarpeita painottaen sekä lippujärjestelmien yhdenmukaistaminen. Kymenlaaksossa on käynnissä Kotka Kouvola-yhteysvälin matkaketjujen ja työmatkayhteyksien kehittämiseen liittyvä hanke, mikä osoittaa, että alueella on tahtotila kehittää liikennejärjestelmää raideliikenteeseen perustuen. Kotka Kouvola on osa Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutuskohdetta, joten tarjonnan kehittäminen pilottihankkeessa edistäisi pidemmän aikavälin suunnitelmia. Paikallinen/alueellinen valmius sitoutua liikenteen kehittämiseen (raha/henkilöstö) lyhyellä aikavälillä Osallistuvilla tahoilla on hakemuksen perusteella periaatteellinen valmius sitoutua liikenteen kehittämiseen sekä rahallisesti että henkilöstöresursseina. Jatkosuunnittelun myötä osapuolille syntyy konkreettisempi käsitys alueellisen junaliikenteen kehittämisen edellyttämistä taloudellista panostuksista. Kysyntäpotentiaali Hakemuksen perusteella alueella on merkittävää ylikunnallista kulkutarvetta, johon nykyinen junaliikenteen tarjonta ei vastaa. Pilotin avulla Liikenne- ja viestintäministeriö Käyntiosoite Postiosoite Puhelin www.lvm.fi Eteläesplanadi 16 PL 31 029516001 etunimi.sukunimi@lvm.fi Helsinki 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi

9, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Muistio alueellisen junaliikenteen pilottien valinnasta j... Sivu 65 4(8) voidaan selvittää, missä määrin liikkumista voidaan siirtää raiteille aikataulurakennetta muuttamalla ja vuorotarjontaa kasvattamalla. Tekninen toteutettavuus Kymenlaakson pilottihanke on saatujen lausuntojen perusteella teknisesti toteuttamiskelpoinen eikä edellytä uutta infrastruktuuria. Vuorotarjonnan lisääminen on VR:n mukaan mahdollista, kunhan otetaan huomioon rataosan erittäin vilkas tavaraliikenne. Liikennettä hoidettaisiin rataosalla nykyisinkin käytettävällä Sm2-lähiliikennekalustolla, joten aikataulurakenteen suunnittelussa on huomioitava käytettävissä olevan kaluston määrä. Hakemuksessa ei ole esitetty yhtään uutta pysähdyspaikkaa, mutta Paimenportin seisake on huonokuntoinen, kävelyyhteys seisakkeelta keskussairaalalle on hakemuksen mukaan toimimaton ja sen parantaminen on ajankohtaista pilottihankkeen aikana. Pirkanmaa Pirkanmaan toimijoiden hakemuksessa pilottiin esitettiin seuraavia ratasuuntia: 1. Tampere Tesoma Nokia 2. Tampere Orivesi Vilppula( Mänttä) 3. Tampere Lempäälä Toijala Nokian suunnalla Riihimäki Tampere-reitin R-junien liikennettä jatkettaisiin Tampereelta Nokialle. Toijalan suunnalla Lempäälästä kehitettäisiin merkittävä liityntäasema. Oriveden suunnalla olisi kyse vuorotarjonnan lisäämisestä ja mahdollisesti uusista seisakkeista sekä Ylä-Pirkanmaan linjaautovuorojen muuttamisesta syöttöyhteyksiksi junille Oriveden asemalle. Näkemys alueellisesta liikenteestä osana matkaketjuja ja liikennejärjestelmää Hakemuksen mukaan Pirkanmaata kehitetään vahvasti raideliikenteeseen tukeutuen, mikä puoltaa suunniteltua pilotointia. Tampereen Tesoman, Nokian ja Lempäälän kehittäminen tukeutuu lähijunaliikenteeseen ja Oriveden kehittäminen taajamajunaliikenteeseen. Pirkanmaan maakuntakaavassa intensiivisiksi lähiliikenteen suuntina on Nokia ja Lempäälä. Myös Akaa, Sastamala ja Parkano sekä Orivesi ja Mänttä-Vilppula tukeutuvat junaliikenteeseen. Paikallinen/alueellinen valmius sitoutua liikenteen kehittämiseen (raha/henkilöstö) lyhyellä aikavälillä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomainen ja hakemuksessa mainitut alueen kunnat ovat ilmoituksensa mukaan valmiita sitoutumaan rahallisesti pilotin suunnitteluun, infrastruktuurin kehittämiseen, erilaisiin pilottia tukeviin hankkeisiin ja joukkoliikenteen palvelutarjonnan kehittämiseen niin, että pilotti täyttää sille asetetut tavoitteet. Liikenne- ja viestintäministeriö Käyntiosoite Postiosoite Puhelin www.lvm.fi Eteläesplanadi 16 PL 31 029516001 etunimi.sukunimi@lvm.fi Helsinki 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi

9, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Muistio alueellisen junaliikenteen pilottien valinnasta j... Sivu 66 5(8) Alueella on jo käyty alustavia neuvotteluja Nokia Tamperelähijunapalvelun ostamisesta vuosille 2020 2022 VR:n kanssa, mikä osaltaan osoittaa alueen valmiutta pilotoinnin rahoittamiseen. Kysyntäpotentiaali Hakemuksen liitteenä olleessa selvityksessä tarkasteltiin junaliikenteen kysyntää. Lisävuorojen arvioitiin kasvattavan matkustajamääriä selvästi. Suurimmaksi kasvu arvioidaan Tampere Nokia-välillä, jossa Nokian matkustajamäärät kaksinkertaistuisivat 121 000 matkustajaan ja Tesomalla, jossa matkustajamäärä olisi jopa 163 000 matkustajaa vuodessa. Lempäälässä kasvua olisi noin 50 %. Oriveden suunnalla kasvu olisi maltillisempaa, merkittävin kasvu tulisi mahdollisista Ruutanan ja Mäntän uusista seisakkeista. Tekninen toteutettavuus Pilotoitavaksi ehdotettu liikenne voidaan toteuttaa ilman infrastruktuuriinvestointeja, jos pysähdyspaikkoja ei lisätä. Tesoma, Ruutana ja Mänttä uusina pysähdyspaikkoina edellyttäisivät matkustajalaiturien rakentamista. Liikenneviraston mukaan mahdollisten laiturihankkeiden hintataso olisi Tesoman osalta vähintään 500 000 euroa, Ruutanan osalta 1 400 000 euroa ja Mäntän osalta 300 000 euroa. Puulaiturien avulla kustannuksia voitaisiin Liikenneviraston mukaan alentaa. Vilppula Mänttä-välin liikenteen käynnistäminen edellyttäisi turvalaiteinvestointia, jonka hinnaksi on arvioitu 1 100 000 euroa. Alustavan arvioinnin yhteydessä on osoittautunut, että Tampereen ympäristön rataverkolla on korkea käyttöaste tavaraliikenteen vuoksi, mikä luo haasteita liikenteen lisäämiselle. Liikenteen suunnitteluun liittyy haasteena myös Nokian aseman yksi matkustajalaituri. VR-Yhtymä Oy:lle esitettiin ehdotus tunnin välein kulkevasta Tampere Nokia-pendelijunasta. VR:n mukaan tarjonnan järjestäminen ei välttämättä aivan ehdotetussa muodossa onnistuisi tavaraliikenteen vuoksi, mutta yhtiön mukaan se on hyvä lähtökohta jatkosuunnittelulle. VR pitää järkevänä mahdollisimman tasaista vuoroväliä välillä Nokia Tampere mahdollistaen bussiliikenteen jatkoyhteydet Nokialla. Jatkosuunnittelussa selvitettäisiin tarkemmin Tampere Nokia -rataosan säännölliseltä tavaraliikenteeltä vapaa kapasiteetti. Tampere Vilppula( Mänttä) -liikenteen kehittämisessä merkittävin rajoite on kiskobussikaluston määrä. Liikenteeseen on käytettävissä vain nykyiset kaksi kiskobussia, mutta liikennettä saattaa olla mahdollista hieman lisätä myös tällä kalustokokoonpanolla. Tampere Toijala-välin osalta tarkempia tarkasteluja mahdollisesta pilottiliikenteestä ei ole tässä vaiheessa tehty, koska hakemus oli tältä osin epäselvä. Liikenne- ja viestintäministeriö Käyntiosoite Postiosoite Puhelin www.lvm.fi Eteläesplanadi 16 PL 31 029516001 etunimi.sukunimi@lvm.fi Helsinki 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi

9, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Muistio alueellisen junaliikenteen pilottien valinnasta j... Sivu 67 6(8) Hylättäväksi esitettävät pilottihankkeet perusteluineen Satakunta Satakuntaliitto esitti pilottihankkeeksi liikennettä Rauma Kokemäki Tampere. Tavoitteena on, että tulevilla vuoroilla nopeutettaisiin Porin ja Tampereen välisiä junavuoroja, kun Rauman ja Tampereen väliset tulevat junavuorot hoitaisivat matkustuksen Kokemäeltä eteenpäin väliasemien kautta Tampereelle. Hakemuksen ylimaakunnallisesta luonteesta ja investointitarpeista johtuen hanketta ei esitetä itsenäiseksi alueellisen liikenteen pilotiksi. Hakemuksessa esitetyt suorat junavuorot Rauma Tampere( Helsinki) eivät ole mahdollisia kaluston ja ratakapasiteetin käytön vuoksi. Vuorot myös palvelisivat lähinnä maakuntien välistä liikennettä, jolloin ne eivät tue piloteille asetettuja tavoitteita. Suorien Rauma Tampere-vuorojen sijaan erillinen heilurijuna Rauma Kokemäki -välillä olisi Liikenneviraston mukaan toteutettavissa, mutta nämä olisivat käytännössä ensisijaisesti syöttöjunia Pori Tampere-juniin, mikä ei ole pilotoinnin tavoitteiden mukaista. Liikenneviraston mukaan tavaraliikenne vaatii tällä yhteysvälillä jonkin verran sovittamista ja myös VR on todennut Rauman satamaan suuntautuvan korkean prioriteetin tavaraliikenteen aiheuttavan suunnittelurajoitteita. Sekä Liikennevirasto että VR ovat todenneet, että pilotoitava liikenne vaatisi aseman rakentamista Raumalle, mikä puolestaan edellyttäisi ratasuunnitelman laatimista. Ratasuunnitelman laatimiseen menee tyypillisesti noin vuosi ja aseman rakentamiseen arviolta toinen vuosi, jolloin liikenteen aloittaminen ei olisi mahdollista joulukuussa 2019. VR on lisäksi todennut, että Raumalta puuttuvat kaluston yöpymisfasiliteetit. Etelä-Karjala Etelä-Karjalan liitto on lähettänyt hakemuksen, jossa liitto toteaa yleisellä tasolla kiinnostuksensa kehittää alueellisen liikenteen suunnitteluprosessia ja pilotoida alueen tarpeista lähtevää aikataulusuunnittelua. Etelä-Karjalan toimijat ovat ilmoittaneet, etteivät osallistu pilotin rahoittamiseen. Maakunnallisen taajamajunaselvityksen päivittäminen on vasta käynnistynyt. Taajamajunaliikenne tarvitsee lisää ratakapasiteettia, jonka kasvattamiseen tähtäävä Luumäki Imatra -ratahanke on käynnissä ja valmistuu vasta 2023. Näistä syistä liikenteen käynnistämisen edellytykset ovat olemassa vasta suunnitellun pilottijakson jälkeen. Uusimaa Uudenmaan liitto esittää pilottihankkeena linja-auto- ja junaliikenteen suunnittelua yhtenä kokonaisuutena läntisellä ja pohjoisella Uudellamaalla. Piloteissa halutaan tutkia, miten kunnat ja valtio voivat yhteistyössä kehittää joukkoliikennejärjestelmää kokonaisuutena siten, että nykyisellä Liikenne- ja viestintäministeriö Käyntiosoite Postiosoite Puhelin www.lvm.fi Eteläesplanadi 16 PL 31 029516001 etunimi.sukunimi@lvm.fi Helsinki 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi

9, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Muistio alueellisen junaliikenteen pilottien valinnasta j... Sivu 68 7(8) rahoituksella olisi mahdollista saada enemmän ja paremmin kohdennettua palvelua ja lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Uudenmaan hakemuksessa on kyse lähinnä olemassa olevan joukkoliikenteen paremmasta integroinnista ja junaliikenteen osalta halusta selvittää vuorovälien lisäämistä työmatkaliikenteen kannalta tärkeisiin ajankohtiin. Merkittäviä muutoksia junatarjontaan ei voida rataverkon korkean kuormituksen ja vaihtoyhteyksien säilyttämisen vuoksi tehdä, minkä vuoksi Uudenmaan hakemaa pilottia ei pidetä jatkosuunnitteluun soveltuvana. Lisäksi Sipoon kunta ja Keravan kaupunki esittävät pilottikohteeksi Kerava Nikkilä-henkilöliikennettä. Rata on sähköistetty, Nikkilän asemalle on avattu joulukuussa 2018 puurakenteinen matkustajalaituri, jota voidaan käyttää museoliikenteen ohella myös säännölliseen henkilöliikenteeseen. Hakemus ei kuitenkaan sovellu pilottihankkeeseen, koska toivottu liikenne kuuluu kokonaisuudessaan HSL:n toimivalta-alueeseen. Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen liitto esittää paikallisjunaliikenteen piloteiksi kolme ratasuuntaa: Turusta Saloon, Loimaalle sekä Uuteenkaupunkiin. Pilotointiin ehdotetuilla rataosuuksilla on siinä määrin teknisiä rajoitteita ja kehitystarpeita, ettei liikenteen käynnistäminen pilotoinnin aikataulussa olisi realistista eikä pilotoinnin jatkosuunnittelu ole tästä syystä järkevää. Uudenkaupungin radan sähköistys valmistuu keväällä 2021, mitä ennen säännöllinen henkilöliikenne ei ole soveltuvan kaluston puuttuessa mahdollista. Radan suurin sallittu nopeus on 60 km/h, mikä soveltuu huonosti henkilöliikenteen tarpeisiin. Nopeustason nosto edellyttää tasoristeysten poistamista tai varustamista turvalaittein. Salon suunnalla radan kuormitusaste on varsinkin ruuhka-aikoina korkea. Lisävuorot lisäisivät jo valmiiksi häiriöherkän radan häiriöherkkyyttä entisestään ja edellyttäisivät väliasemille uusia laitureita. Loimaan suunnan liikenne on VR:n kaupallisin perustein liikennöimää, eikä aikataulurakennetta voi nykyisen yksinoikeussopimuksen puitteissa ilman VR:n suostumusta muuttaa. Lisäksi toivotut lisäpysähdykset (esim. Kyrö ja Aura) edellyttäisivät kokonaan uusia laitureita. Päijät-Häme Päijät-Hämeen alueellisen pilottihankkeen tavoitteena on kehittää uutta raideliikennettä nykyistä kevyemmällä ratkaisulla välillä Heinola Lahti Orimattila. Pilotti edellyttäisi ns. duoraitiovaunukalustoa, jota ei Suomessa ole. Hakemus ei ole puuttuvan kaluston ja infrastruktuurin puutteiden vuoksi toteuttamiskelpoinen pilotin toteuttamisaikataulussa. Liikenne- ja viestintäministeriö Käyntiosoite Postiosoite Puhelin www.lvm.fi Eteläesplanadi 16 PL 31 029516001 etunimi.sukunimi@lvm.fi Helsinki 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi

9, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Muistio alueellisen junaliikenteen pilottien valinnasta j... Sivu 69 8(8) Keski-Suomi Äänekosken kaupunki esittää pilotoitavaksi Äänekoski Jyväskylähenkilöliikennettä. Rata on hiljattain sähköistetty, ja radan nykyinen liikenne koostuu Äänekosken biotuotetehtaan kuljetuksista. Pilottihankkeen toteuttamiseen liittyisi merkittäviä teknisiä haasteita. Äänekoski Jyväskylä-radan vanhat henkilöliikenteen laiturit purettiin radan perusparantamisen yhteydessä. Suolahdelle ja Äänekoskelle tarvittaisiin kokonaan uudet laiturit. Rataosalla on tavaraliikenteen volyymin ja kohtauspaikkojen vähyyden vuoksi liian vähän kapasiteettia säännöllisen henkilöliikenteen toteuttamiseksi. Pohjois-Savo Pohjois-Savo esittää olevansa valmis olemaan mukana pilottina. Hakemuksessa ei kuitenkaan ole esitetty konkreettista pilottihanketta, jota esitettäisiin toteutettavaksi, vaan kyseessä olisi vasta selvitysvaihe. Tästä syystä sitä ei ole voitu arvioida varsinaisena toteutettavana pilottihankkeena. Hakemuksen mukaista liikennettä ei voitaisi toteuttaa pilottihankkeiden edellyttämässä aikataulussa, minkä vuoksi hakemus ei sovellu jatkosuunnitteluun. Liikenne- ja viestintäministeriö Käyntiosoite Postiosoite Puhelin www.lvm.fi Eteläesplanadi 16 PL 31 029516001 etunimi.sukunimi@lvm.fi Helsinki 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi

10, MH 11.2.2019 10:00 ALUEK: 2/2019 Sivu 70 EUROOPPA-TOIMISTON VUODEN 2018 TOIMINTAKERTOMUS JA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2019 Asia Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton Brysselissä toimiva Eurooppa-toimisto on laatinut vuoden 2018 toimintakertomuksensa ja toimintasuunnitelman Eurooppa-toimiston EUpolitiikkaseurannan painopisteistä ja toiminnasta vuonna 2019. Toimintakertomuksessa kuvaillaan Eurooppa-toimiston toimintaa vuonna 2018. Toiminta on henkilöstövaihdoksien jälkeen vakiintunut ja vahvistunut. Toimiston päällikön lisäksi Eurooppatoimistossa työskentelee elokuun 2018 alusta lähtien EU-suunnittelija. Harjoittelijoita toimistossa työskenteli vuoden aikana yhteensä viisi. Eurooppa-toimiston keskeisiä tapahtumia vuonna 2018 olivat toimiston 20-vuotisjuhlat marraskuussa sekä muutto uusiin toimitiloihin. Eurooppa-toimisto vahvisti edelleen aktiivisesti yhteistyöverkostojaan sekä kehitti viestintäänsä. Vuoden aikana toimiston toiminta keskittyi seuraaviin tehtäviin: EU-politiikan seuranta ja edunvalvonta, EU-rahoitusohjelmien seuranta ja hanketoiminnan tuki, EU-tiedotus ja koulutus, verkostoituminen sekä tukipalvelut, joita ovat mm. toimeksiannot ja vierailijaryhmät. Toimintakertomuksessa on mm. listattu tilaisuudet, joissa Eurooppa-toimiston päällikkö esiintyi vuoden aikana. Vuoden 2019 toimintaa ohjaavassa toimintasuunnitelmassa on listattu toiminnan tärkeimmät kärjet: - 2021 2027 rahoitusohjelmien seuraaminen ja edunvalvonta + infotilaisuuksien järjestäminen - Euroopan meriteknologiasektorin LeaderShip-strategian päivitykseen liittyvä alueiden kannanottopaperin valmistelu yhdessä CPMR:n ja Varsinais-Suomen liiton kanssa - yhteistyön ja tiedonvaihdon kehittäminen strategialähtöisesti Turun kaupungin hankekehitysyksikön (HKY) kanssa - viestinnän kehittäminen ja nopeuttaminen Turun pään sidosryhmien suuntaan suorien postituslistojen kautta - 12. 14.11. edunvalvontamatka - Turun Eurooppa-foorumin toteuttamisen tukeminen - verkostoituminen niin Brysselissä (erityisesti uudet mepit ja komissaari, keskeiset komission virkamiehet sekä aluetoimistot) kuin Turussa (mm. toimialajohtajat). Vuoden 2019 aikana toimiston työ tulee keskittymään Blue Growth sekä Green and Smart - painopistealueille. Edelleen seurattavia asioita ovat aluepolitiikka, tutkimus- ja innovaatiopolitiikka sekä liikennepolitiikka. Lisäksi tullaan aktiivisesti tiedottamaan Varsinais-Suomelle tärkeistä edunvalvonnan kärjistä EU:n parlamenttivaaliehdokkaiden sekä valittujen edustajien suuntaan. Oheismateriaalina 1: Toimintakertomus 2018 Oheismateriaali 2: Toimintasuunnitelma 2019 Valmistelija TN/SP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee Eurooppa-toimiston vuoden 2018 toimintakertomuksen ja vuoden 2019 toimintaa koskevan toimintasuunnitelman tiedokseen ja hyväksyy omalta osaltaan toimintasuunnitelman ehdotukset Eurooppa-toimiston vuoden 2019 toiminnan pohjaksi. Lisätietoja Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, 040 5063 715 tai kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus 040 5343 865, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

10, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintasuunnitelma 2019 Sivu 71 Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Toimintasuunnitelma 2019 Saara Nuotio-Coulon TOIMINTASUUNNITELMA 2019 1 EUROOPPA-TOIMISTON TEHTÄVÄT Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto on Turun kaupungin ylläpitämä toimisto, joka tuottaa yhteistyösopimusten kautta palveluita Varsinais-Suomen liitolle ja Turun yliopistolle. Lisäksi alueen yritykset, kehitysyhtiöt sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset voivat käyttää Eurooppa-toimiston palveluja hyväkseen. Toimiston pääasialliset tehtävät ovat: 1) EU-politiikan seuranta ja edunvalvonta - seurata Turun ja Varsinais-Suomen alueen kannalta olennaisen EU-lainsäädännön valmistelua ja vaikuttaa lainsäädännön sisältöihin tuomalla alueen näkökulmat EU-instituutioiden ja muiden keskeisten toimijoiden tietoisuuteen jo valmisteluvaiheessa - informoida EU-instituutioiden edustajia ja muita sidosryhmiä alueen kärkihankkeista ja hyvistä käytännöistä sekä lisätä alueen tunnettuutta EU-tasolla tapaamisten ja tapahtumien kautta 2) EU-rahoitusohjelmat ja hanketoiminnan tuki - seurata aktiivisesti EU-rahoitusohjelmien valmisteluja sekä avoimia hankehakuja ja tiedottaa sidosryhmiä niistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa - edistää Turun ja Varsinais-Suomen alueen hanketoimijoiden (julkiset toimijat, koulutus- ja tutkimuslaitokset sekä pk-yritykset) valmiuksia osallistua EU:n erillisohjelmiin infotilaisuuksien ja koulutustapahtumien avulla - tukea alueen hanketoimijoiden verkostoitumista kansainvälisten toimijoiden kanssa ja auttaa yhteistyökumppaneiden löytämisessä EU-hankkeisiin - toimia tiiviissä yhteistyössä Turun kaupungin hankekehitysyksikön (HKY) kanssa 3) EU-tiedotus ja -koulutus - välittää taustatahoilleen ennakoivaa ja kohdennettua tietoa valmisteilla olevasta EU-lainsäädännöstä ja niiden vaikutuksista sekä tulevista rahoitushauista - järjestää erilaisia koulutuksia taustatahojen EU-asiantuntemuksen kehittämiseksi 4) Verkostoituminen - luoda ja ylläpitää toimivat yhteydet eri EU-instituutioihin, Brysselissä toimiviin yhteistyöverkostoihin ja muihin verkostoihin sekä keskeisiin aluetoimistoihin tavoitteellisen ja menestyksekkään edunvalvonnan takaamiseksi sekä hanketoiminnan tukemiseksi - luoda toimiva yhteistyöverkosto kotimaassa toimiston työn kannalta merkittäviin tahoihin 5) Tukipalvelut: toimeksiannot, vierailijaryhmät - vastata erilaisiin toimeksiantoihin - vastata taustatahojen vierailuryhmien ohjelman järjestämisestä sekä tukea alueen muiden toimijoiden tapahtumien järjestämisessä - tarjota mahdollisuus Brysselissä työskentelyyn sekä tukea tapaamisten järjestämiseen. 1

10, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintasuunnitelma 2019 Sivu 72 Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Toimintasuunnitelma 2019 Saara Nuotio-Coulon 2 TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Eurooppa-toimiston toiminnan keskiössä vuonna 2019 tulevat olemaan tulevan rahoituskehyskauden 2021 2027 ohjelmien (rakennerahastot, CEF2, Horisontti Eurooppa, Digitaalinen Eurooppa, Life, Erasmus+, siniseen kasvuun liittyvät ohjelmat) seuraaminen ja edunvalvonta + infotilaisuuksien järjestäminen Euroopan meriteknologiasektorin LeaderShip-strategian päivitykseen liittyvä alueiden kannanottopaperin valmistelu yhdessä CPMR:n ja Varsinais-Suomen liiton kanssa yhteistyön ja tiedonvaihdon kehittäminen strategialähtöisesti Turun kaupungin hankekehitysyksikön (HKY) kanssa yliopistoyhteistyön kehittäminen ja syventäminen viestinnän kehittäminen ja nopeuttaminen Turun pään sidosryhmien suuntaan suorien postituslistojen kautta sekä Brysselin sidosryhmille suunnatun kv. uutiskirjeen kautta tapahtumien järjestäminen, joista tärkeimpänä 12.-14.11. edunvalvontamatka sekä Turun Eurooppa-foorumin toteuttamisen tukeminen verkostoituminen niin Brysselissä (erityisesti uudet mepit ja komissaari, keskeiset komission virkamiehet sekä aluetoimistot) kuin Turussa (mm. toimialajohtajat). 2.1 EU-politiikan seuranta ja edunvalvonta Eurooppa-toimiston työ tulee vuoden 2019 aikana keskittymään toimiston painopistealoille: 1) Blue Growth: ml. EUSBSR, matkailu 2) Green and Smart: ilmastotyö ja hiilineutraalisuus; kiertotalous; energia; digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut; kaupunkiliikenne ja liikkuminen Lisäksi Eurooppa-toimisto seuraa aktiivisesti seuraavia aloja: 1) Aluepolitiikka: alue- ja kaupunkipolitiikka 2) Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka: H2020, Horisontti Eurooppa 3) Liikennepolitiikka: TEN-T-liikenneverkot, CEF-rahoitusväline Tarkempi listaus painopistealueiden odotettavissa olevista aloitteista, aikatauluista ja toimiston toimenpiteistä löytyy liitteestä I. Yleisesti ottaen vuonna 2019 EU on suurten myllerrysten kohteena johtuen Brexitistä, Euroopan parlamentin vaaleista sekä uuden komission muodostuksesta. Suomen eduskuntavaalit huhtikuussa ja EUpuheenjohtajuuskausi heinäkuusta joulukuuhun tuovat oman lisänsä tulevaan EU:n supervuoteen. Euroopan parlamentti ja neuvosto jatkavat monivuotisten rahoituskehysten ja rahoitusohjelmaasetusten käsittelyä parlamentin vaalitaukoon saakka ja uudestaan syyskuusta lähtien. Eurooppa-toimisto seuraa erityisesti seuraavien ohjelmien käsittelyä: rakennerahastot, CEF2, Horisontti Eurooppa, Digitaalinen Eurooppa, Life, Erasmus+ sekä siniseen kasvuun liittyvät ohjelmat. Eurooppa-toimisto raportoi taustathoille tulevista suuntaviivoista. 2

10, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintasuunnitelma 2019 Sivu 73 Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Toimintasuunnitelma 2019 Saara Nuotio-Coulon Infotilaisuuksia ohjelmien valmisteluvaiheista ja sisällöistä tullaan järjestämään Turun päässä. Suunnitteilla ovat seuraavat tilaisuudet: - 28.3. Turun AIF (Allied ICT Finland) -rahoitusinfo Turussa keskittyen erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan, Digital Innovation Hubs -aloitteeseen ja yleisesti uuden ohjelmakauden näkymiin - huhtikuussa infotilaisuus Turussa tulevasta rahoituskaudesta ja erityisesti koheesio-, tutkimus- ja innovaatiorahoituksen näkymistä - 12.9. yleisötilaisuus koheesiopolitiikasta Alueiden komitean hallituksen kokouksen yhteydessä Turussa - loppuvuodesta vuoden toinen yleisrahoitusinfo Turussa. Edunvalvonnan kannalta on tärkeää ylläpitää suhteita suomalaismeppeihin ja heidän avustajiinsa sekä suomalaiskomissaariin sekä keskeisiin EU-instituutioiden virkamiehiin. Tarkoituksena on vuoden 2019 aikana - lähettää huhtikuussa parlamenttivaaliehdokkaille kirje Turun ja Varsinais-Suomen alueen painopisteistä ja niiden kytkeytymisestä Euroopan parlamentin agendaan sekä - tehdä meppien tapaamiskierros syyskuun aikana sekä kutsua meppiavustajat toimistolle tutustumisiltaan. - Myös Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton edunvalvontamatka marraskuussa keskittyy yhteistyösuhteiden luomiseen ja omien painopistealueiden esiin nostamiseen. Samaan tähtää myös mahdollisesti toteutettava varsinaissuomalaisten kunnanjohtajien EU-opintomatka. 2.2 EU-rahoitusohjelmat ja hanketoiminnan tuki Keskeinen Eurooppa-toimistoakin koskeva uudistus on kesäkuussa 2018 perustetuntiin Turun kaupungin konsernihallinnon hallintoryhmän alaisen hankekehittämisyksikön (HKY) perustaminen. HKY:n tavoitteena on kaupungin strategisiin ohjelmiin ja kärkihankkeisiin liittyvän hankevalmistelun tukeminen. Vuoden 2019 aikana tarkoituksena on kehittää HKY:n kanssa tehtävää yhteistyötä siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin eri osapuolia. Tarkoituksena on myös laatia tarkempi yhteinen toimintasuunnitelma. Eurooppa-toimisto tulee keskittymään seuraaviin toimiin: - HKY:n kanssa tehtävä yhteistyön kehittäminen ja yhteisen toimintastrategian laatiminen. - Painopistealueisiin liittyvien rahoitushakujen seuraaminen ja raportointi taustatahoille: vuoden 2020 rahoitushaut sekä 2021 2027 rahoituskauden mukanaan tuomat muutokset rahoitusohjelmiin. - Tiedotus- ja koulutustilaisuuksia tulevista rahoitushauista ja 2021-2027 rahoituskaudesta järjestetään tarpeen mukaan yhteistyössä mm. Varsinais-Suomen liiton ja Europe Directin kanssa (katso kohta 2.1). - Tietoa onnistuneista hankkeista tullaan jatkamaan ja laajentamaan: uutiskirjeen EU-hankkeet tutuksi -sarjaa sekä Varsinais-Suomen Horisontti 2020 -tilastoja jatketaan. 3

10, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintasuunnitelma 2019 Sivu 74 Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Toimintasuunnitelma 2019 Saara Nuotio-Coulon 2.3 EU-tiedotus ja -koulutus Toimiston pääasialliset viestintäkanavat ovat: 1) Noin kuukausittain ilmestyvä sähköinen uutiskirje 2) Turun kaupungin alaiset Internet-sivut (www.turku.fi/eurooppatoimisto) 3) Twitter-tili (@TurkuEUoffice). Uutiskirje - Uutiskirje ilmestyy vuoden 2019 aikana vähintään 10 kertaa. - Erityisesti keskitytään Eurooppa-toimiston painopistealueiden (Blue Growth ja Green and Smart) sekä yleisesti seurattavien alojen uutisointiin ja pyritään nostamaan alueen kannalta merkittäviä teemoja esiin. Nettisivut - Englanninkielistä osuutta uudistetaan palvelemaan ulkomaalaista yleisöä tiedonhankintavälineenä sekä tekemään tutuksi Varsinais-Suomen alueen osaamista ja kärkihankkeita. - Ruotsinkielistä informaatiota pyritään lisäämään. Twitter - Twitterin käyttöä suomeksi ja englanniksi jatketaan ja omien sisältöjen tuottamista kehitetään. - Tavoitteena lisätä seuraajien määrää 600 seuraajaan. Vuoden 2019 aikana viestintäkanavia on tarkoitus laajentaa seuraavasti: Suorat postituslistat - Alkuvuoden aikana koostetaan painopistealueita vastaavat postituslistat, joiden kautta voidaan välittää tietoa ajankohtaisista asioista suoraan ja nopeasti oikeille tahoille Turussa. Kansainvälinen uutiskirje - Kansainvälinen uutiskirje on suunnitteilla yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Kv. uutiskirje tulee kokoamaan Eurooppa-toimiston keskeisten taustatahojen (mm. Turun kaupunki, Varsinais-Suomen liitto, Turku Business Region, Turun AMK, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Visit Turku) keskeisiä, Eurooppa-toimiston painopistealueiden mukaisia uutisia yhteen. - Kohderyhmänä Eurooppa-toimiston Brysselin sidosryhmät. - Kielenä englanti, ilmestyminen 4 kertaa vuodessa. - Tavoitteena nostaa koko alueen profiilia Brysselin sidosryhmien keskuudessa. EU-koulutus - Suunnitteilla on Turun kaupungin kanssa EU-koulutusohjelma, jossa käytäisiin teemakohtaisesti läpi kaupungin strategisiin ohjelmiin ja kärkihankkeisiin liittyvää EU-lainsäädäntöä, rahoitusohjelmia, kv. verkostoja, EU-kilpailuja, kiinnostavia kumppaneita sekä tulevia tapahtumia. Eurooppa-toimisto tulee myös osallistumaan Turussa 29.-31.8. järjestettävän Eurooppa-foorumin toteuttamiseen neuvonantajan roolissa sekä tukemaan erilaisten tapaamisten järjestelyissä Brysselissä. 4

10, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintasuunnitelma 2019 Sivu 75 Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Toimintasuunnitelma 2019 Saara Nuotio-Coulon 2.4 Verkostoituminen - Eurooppa-toimisto jatkaa aktiivista verkostoitumista niin kotimassa kuin Brysselin päässä erityisesti toimiston kärkien kannalta relevanttien komission sekä Suomen EU-edustuston virkamiesten, meppien sekä aluetoimistojen ja kaupunkien suuntaan. - Myös Turun päässä verkostoidutaan erityisesti toimialojen suuntaan. - Toimisto tukee Turun asiantuntijoiden osallistumista eurooppalaisiin verkostoihin ja pyrkii saamaan asiantuntijoita puhujiksi Brysselin tilaisuuksiin. 2.5 Tukipalvelut: toimeksiannot, vierailijaryhmien järjestelyt - Toimisto vastaa erilaisiin toimeksiantoihin sekä auttaa tarvittaessa taustatahojensa tapaamisten, seminaarien ja tapahtumien käytännön järjestelyissä. - Eurooppa-toimisto vastaa taustatahojensa vierailijaryhmien ohjelman ja matkajärjestelyjen hoitamisesta. - Toimisto tarjoaa myös mahdollisuuden Brysselissä työskentelyyn ja pyrkii lisäämään toimiston työtilojen ja kokoushuoneen käyttöä. 2.6 Muu toiminta Yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa: Sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin kanssa keskustellaan yliopistojen osallistumisesta Eurooppa-toimiston toimintaan. Molempien yliopistojen uudet rehtorit aloittavat toimessaan 1.8.2019. Eurooppa-toimiston henkilöstö: Tarkoituksena on jatkaa 1.8.2018 aloittaneen EU-suunnitelijan määräaikaisuutta, jotta Eurooppa-toimiston henkilömäärä pysyy vähintään kahtena. Tarkemmat työsopimukseen liittyvät yksityiskohdat (mm. kesto ja budjetointi) selvitetään alkuvuoden aikana. Vanhojen toimitilojen tyhjennys: Toimiston vuokrasopimus avenue Palmerstonilla on voimassa 31.5.2019 asti. Muuton yhteydessä tiloihin jääneet vanhat tavarat täytyy poistaa tiloista tähän mennessä. Vuoden 2020 toimintasuunnitelman valmistelun aloittaminen hyvissä ajoin vuoden 2019 loppupuolella. 5

10, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintasuunnitelma 2019 Sivu 76 Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Toimintasuunnitelma 2019 Saara Nuotio-Coulon ASIA KONTEKSTI MITÄ ODOTETTAVISSA 2019? MERKITYS TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN KANNALTA Blue Growth EU:n sininen kasvu - Itämeri-strategian Turku ja Varsinais-Suomi haluavat strategian kolme osaa: toimintasuunnitelman päivitys profiloitua kansallisesti ja myös - meripolitiikka 1. Yhdennetty meripolitiikka vuoden 2019 aikana yhdessä DG kansainvälisesti merkittävänä - EU:n Itämeristrategia (meriosaaminen; merten Region ja jäsenmaiden kesken. merellisenä toimijana. Sininen kasvu aluesuunnittelu; yhdennetty onkin yksi Varsinais-Suomen - sininen merivalvonta) LeaderShip-aloitteen päivittäminen älykkään erikoistumisen strategian kasvu 2. Merialuestrategiat (ml. mahdollisesti ajankohtaista uuden mukaisista prioriteettialoista. Itämeri-strategia) komission toimesta. CPMR ja 3. Kohdennetut toimenpiteet Varsinais-Suomen liitto Meyerin Turun telakan, Rolls Roycen (vesiviljely; rannikkomatkailu; valmistelevat alueiden manifestia, autonomisten alusten meribioteknologia; merienergia; joka tarjoaa syötteitä DG Grow lle tutkimusyksikön ja muiden merenpohjan kaivostoiminta). alueille tärkeistä teemoista. toimijoiden merkitys alueellisesti on merkittävä. LeaderShip on eurooppalaisen laivanrakennus- ja meriteknologiasektorin EUstrategia, jonka tavoitteena on vastata alan haasteisiin, kuten rahoitusongelmiin, alan epäreiluun kansainväliseen kilpailuun, T&I-toiminnan parempaan hyödyntämiseen sekä työllisyys- ja koulutuskysymyksiin. Nykyinen strategia on voimassa 2020 asti. DG Mare kehittelee Blue Economy Investment Platformia, jonka tarkoituksena on tukea start-upeja ja pkyrityksiä. Keskeiset tapahtumat: - 16.-17.5. Euroopan Meripäivät Lissabonissa - 12.-13.6. EUSBSRvuosikonferenssi Gdanskissa Blue Industry Parkin toivotaan tuovan alueelle merkittävän sinisen kasvun keskittymän. Centrum Balticumin tavoitteena on tulla johtavaksi kansainväliseksi Itämeren aluetta koskevan tiedon koordinaattoriksi. Varsinais-Suomen liitolla on kansallisella tasolla koordinaatiovastuu merialuesuunnittelusta. EUROOPPA-TOIMISTON TOIMINTA Suunnitteilla olevia toimia: - Osallistuminen LeaderShipstrategian uudistustyöhön tähtäävän, Varsinais-Suomen liiton ja CPMR:n yhdessä koordinoimaan alueiden manifestin laatimiseen. - Osallistuminen Varsinais-Suomen liiton koordinoimaan merialan asiantuntija työryhmän kokouksiin. - Centrum Balticumin EU-tapahtuma Brysselissä loppusyksystä? - Rahoitusinfotilaisuus viimeisestä EMKR-hausta loppuvuodesta? - Vahvempi osallistuminen ERRINin Blue Growth -työryhmän toimintan? - Merialan asiantuntijaryhmä Brysseliin? Yleisen tason toimet: Eurooppa-toimisto seuraa sinisen kasvun kokonaisuuden kehittymistä ja temaattisten painotusten muutoksia tai uusia kehityslinjoja. Sinisen kasvun EU-rahoitushakujen seuraaminen, viestiminen eteenpäin ja rahoitusinfotilaisuuksien järjestäminen. Työskentely tiiviissä yhteistyössä ERRINin Blue Growth sekä CPMR:n Maritime -työryhmien kanssa. 6

10, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintasuunnitelma 2019 Sivu 77 Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Toimintasuunnitelma 2019 Saara Nuotio-Coulon ASIA KONTEKSTI MITÄ ODOTETTAVISSA 2019? MERKITYS TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN KANNALTA Smart City Smart City -teema on noussut Lainsäädäntö: Vuoden 2018 Smart & Wise Turku - viimeisten vuosien aikana lopulla ja vuoden 2019 alkupuolella kärkihankkeessa yhdistyvät Smart kaupunkipolitiikan keskiöön. päästiin sopuun useissa tärkeissä City -konsepti ja Turun Smart City -ajattelun takana on lakialoitteissa kuten puhtaan hiilineutraalisuustavoite vuoteen pyrkimys kaupunkien energian paketti (mm. uudet 2029 mennessä. Keskeisenä innovatiivisen kehityksen, energiatehokkuus- ja uusiutuvan mahdollistajana toimii digitalisaatio ja ekotehokkuuden ja energian tavoitteet vuodelle 2030), sen synnyttämä data. elämänlaadun parantamiseen puhtaan liikkuvuuden paketti (mm. teknologiaa ja digitalisaatiota henkilö- ja pakettiautojen hyväksikäyttäen. päästönormit) ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskeva direktiivi. Smart City on laaja kokonaisuus ja se sivuaa monia eri politiikanaloja, erityisesti energia-, liikenne- ja digitalisaatiopolitiikkaa. Uudet aloitteet: Komissio julkaisi 7.12.2018 tekoälystrategian ja komission asettama työryhmä julkaisi 18.12. luonnoksen tekoälyn eettisistä ohjeista. Suomen pj-kausi: Suomen puheenjohtajuuskauden yhtenä mahdollisena teemana digitaalinen innovaatio kaupungeissa. Rahoitus: Komissio julkaisee uusia Smart City -rahoitushakuja 2019 aikana.h2020:n alainen Smart Cities and Communities (Lighthouse) -haku avautuu syyskuussa 2019 ja keskittyy positiivisiin energiakortteleihin. Smart & Wise Turku -kärkihanke: - Hiilineutraalius ja resurssiviisaus - Palvelujen ohjaus ja digitaaliset palvelut - Liikenne ja liikkuminen - Turvallisuus - Kaupunkisuunnittelu Muita keskeisiä hankkeita Turussa: - Kampusalueen kehittäminen (Itäharju Kupittaa) - Skanssin alue - Civitas Eccentric -hanke - Baltic Urban Lab -hanke 6-aika-kaupunkina Turku on vahvasti mukana suomalaiskaupunkien yhteistyössä. Tulevalla rahoituskaudella painopisteenä digitalisaatio: Horisontti Eurooppa ohjelma ja uusi Digitaalinen Eurooppa ohjelma. EUROOPPA-TOIMISTON TOIMINTA Eurooppa-toimisto seuraa aktiivisesti Smart City -tematiikkaan liittyviä aloitteita, verkostoja, tulevia rahoitushakuja ja yhteistyömahdollisuuksia ja raportoi niistä eteenpäin Smart & Wise Turku - hankkeesta vastaaville sekä muille olennaisille taustatahoille. Aktiivinen osallistuminen ERRINin Smart City työryhmän toimintaan. Suunnitteilla mm. info- ja verkostoitumistulaisuus SCC-hausta huhtikuussa. Turun pään aktivointi osallistumaan (ja asiantuntijoiden saaminen puhujiksi) keskeisiin eurooppalaisiin Smart City - verkostoihin, joita ovat mm. - EIP-SCC - EUROCITIES KSF Forum - EUROCITIES Environment Forum - Open & Agile Smart Cities - ERRIN Smart City -työryhmä 7

10, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintasuunnitelma 2019 Sivu 78 Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Toimintasuunnitelma 2019 Saara Nuotio-Coulon ASIA KONTEKSTI MITÄ ODOTETTAVISSA 2019? MERKITYS TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN KANNALTA Kestävä kehitys EU-strategiat ja -rahoitus Turku ja Varsinais-Suomi pystyvät tukevat EU:n 2030 ilmasto- ja profiloitumaan kansainvälisesti energiatavoitteita, Pariisin edistyksellisen ilmasto- ja ilmastosopimuksen tavoitteita kiertotaloustyön ansiosta. sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Lainsäädäntö: Ks. yllä energiapaketti ja liikennepaketti. Kiertotalouspakettiin kuuluvat lainsäädäntöaloitteet:sopu tammikuussa tietyt kertakäyttömuovituotteetkieltävästä direktiivistä, neuvottelut kaupunkien jäteveden uudelleenkäyttöä koskevasta direktiivistä sekäveden uudelleenkäytön vähimmäisvaatumuksista. Uudet aloitteet: Komissio julkaisi 28.11.2018 pitkän aikavälin ilmastopoliittisen strategian kasvihuonekaasujen vähentämiseksi vuoteen 2050 mennessä. Polittiista keskustelua strategiasta käydään vuoden aikana. EU-rahoitusta on tarjolla ilmasto- ja ympäristöhankkeiden tukemiseen. Tulevalla rahoituskaudella ilmasto- ja ympäristöhankkeisiin enemmän rahaa Life- ja Horisontti Eurooppa ohjelmista. EUROOPPA-TOIMISTON TOIMINTA Eurooppa-toimisto tuo alueen ilmastoja ympäristöhankkeita ja hyviä käytäntöjä EU-instituutioiden sekä muiden alueiden tietouteen. Luodaan suhteita tärkeisiin yhteistyötahoihin. Tiedotetaan taustatahoja yhteistyömahdollisuuksista ja rahoitushauista. Aktiivinen osallistuminen ERRINin Energy and Climate Change - ja CPMR:n Climate -työryhmiin. Toimivuustarkastukset: - Vesipuitedirektiivi ja tulvadirektiivi - Ilmanlaatudirektiivi Rahoitus: - Life-ohjelman haut avautuvat huhtikuussa Horisontti 2020 ohjelman vuoden 2020 työohjelmissa avautuu hakuja kestävään kehitykseen liittyen (erityisesti SC5-työohjelma) 8

10, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintasuunnitelma 2019 Sivu 79 Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Toimintasuunnitelma 2019 Saara Nuotio-Coulon ASIA KONTEKSTI MITÄ ODOTETTAVISSA 2019? MERKITYS TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN KANNALTA EU:n EU:n rahoituskehykset määrittävät rahoituskehykset EU:n toiminnalliset painopisteet ja 2021 2027 politiikka-alojen rahoitusosuudet. Multiannual financial framework (MFF) Rahoituskehykset muodostavat keskeisen pohjan EU:n ja sen eri politiikka-alojen toiminnalle. Brexitin vaikutus EU-budjettiin on vuositasolla n. 13 mrd. Samaan aikaan EU:lle kaavaillaan uusia tehtäviä puolustuksen, maahanmuuton ja turvallisuuden aloilla. Keskeisiä kiistanaiheita: - Komission esityksessä rahoituskehyksen koko olisi 1,135 mrd 1, mikä vastaisi 1,11% jäsenmaiden BKT:sta. Ns. 1%:n kerholaiset haluavat säilyttää maksuosuuden nykyisellään. - Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen kytkeminen maksatuksiin. - Omien varojen lisääminen. - EU:n maatalous- ja koheesiopolitiikan leikkaukset? Aikataulu: - 14.11.2018 parlamentti äänesti kannastaan. - Jäsenmaat hyväksyivät 13.- 14.12.2018 kokouksessaan, että MFF-sopu saavutettaisiin viimeistään lokakuussa 2019 Suomen pj-kaudella, ennen nykyisen komission vaihtumista. - Romania pyrkii edistämään MFFneuvotteluja pj-kaudellaan. Erityisesti rakennerahastojen mutta myös rahoitusohjelmien suuruus vaikuttaa Varsinais-Suomen potentiaaliseen EUrahoitusosuuteen. Mikäli päätöksenteko venyy Kroatian tai jopa Saksan pj-kaudelle, riskinä on rahoitusohjelmien aloituksen viivästyminen. EUROOPPA-TOIMISTON TOIMINTA Valmistelutyön seuraaminen ja raportointi taustatahoille. Yleisinfotilaisuuksien järjestäminen Turussa huhtikuussa ja loppuvuodesta. 1 Kaikki vuoden 2021-2027 budjetin hinnat esitetty vuoden 2018 hinnoin. 9

10, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintasuunnitelma 2019 Sivu 80 Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Toimintasuunnitelma 2019 Saara Nuotio-Coulon ASIA KONTEKSTI MITÄ ODOTETTAVISSA 2019? MERKITYS TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN KANNALTA EU:n aluepolitiikka 2021-2027 Komissio antoi toukokuun lopussa 2018 esityksensä EU:n koheesiopolitiikasta ja ehdotti koheesiobudjetiksi 330,6 mrd, mikä merkitsisi koheesiovarojen leikkaamista 10%:lla. Suomen saanto kasvaisi tästä huolimatta 100 milj. :lla johtuen vertailuvuoden heikosta taloudellisesta tilanteesta. Koheesioasetuspaketti sisältää mm. seuraavat asetukset: - yleisasetus - EAKR (+KR) - ESR+ - EAY (Interreg) Aikataulu: - 19.12.2018 neuvoston osittainen yleisnäkemys (yleisasetukseen liittyen) - 16.1. EP-äänetys: EAY + ESR+ - 14.2. EP-äänestys: yleisasetus - maaliskuu: EP-äänestys: EAKR Neuvosto: - Romania haluaa edistää neuvotteluita mahdollisimman paljon pj-kaudellaan, joten toinen osittainen yleisnäkemys on mahdollinen touko-kesäkuussa. - Paljon sovittavaa jää kuitenkin Suomen pj-kaudelle, mahdollisesti myöhemmäksikin. - Poliittisesti vaikeimmat ja budjettiin liittyvät asiakohdat on siirretty neuvostossa MFFtyöryhmälle. Varsinais-Suomen alueen osuus kansallisista EAKR-varoista on 2014 2020 ollut 2% (noin 26 milj. ). Uudella rahoituskaudella saanto voisi kasvaa. Central Baltic -ohjelman tulevaisuus näyttää tällä hetkellä turvatulta; komission esitys merirajat ylittävien raja-alueyhteistyöohjelmien sulauttamisesta osaksi valtioiden välistä yhteistyötä vastatuulessa parlamentissa sekä neuvostossa. 6Aika-ohjelman rahoitus EAKRvaroista - miten tulevaisuudessa? EAY-ohjelmien uusi komponentti 5- rahoitusväline voi tukea S3- strategioiden toimeenpanoa. EUROOPPA-TOIMISTON TOIMINTA Valmistelutyön aktiivinen seuraaminen ja raportointi. Suunnitteilla huhtikuussa ja loppuvuodesta Turussa järjestettävät yleisrahoitusinfotilaisuudet, joissa esillä erityisesti koheesio- sekä T&Irahoitus. Suunnitteilla myös yleisötilaisuus koheesiopolitiikasta Alueiden komitean hallituksen kokouksen yhteydessä 12.9. Turussa. Edunvalvontatoiminta suoraan Euroopan parlamentin jäsenten ja EUedustuston suuntaan sekä yhteistyöjärjestöjen (CPMR, ERRIN) kautta. Aluepolitiikka esillä myös marraskuisen edunvalvontamatkan aikana. Aktiivisempi osallistuminen älykkään erikoistumisen alustoille? Aiheen taustoitus ja keskustelun ylläpitäminen liiton kanssa. 10

10, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintasuunnitelma 2019 Sivu 81 Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Toimintasuunnitelma 2019 Saara Nuotio-Coulon ASIA KONTEKSTI MITÄ ODOTETTAVISSA 2019? MERKITYS TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN KANNALTA Liikennepolitiikka: - TEN-T-verkko - CEFrahoitusväline TEN-T-verkosto eli eurooppalainen liikenteen runkoverkko muodostuu: 1) ydinverkosta (valmis 2030) 2) kattavasta verkosta (valmis 2050). TEN-T-verkostossa on yhdeksän ydinverkkokäytävää, joista Suomen alueella on kaksi: 1) Skandinavia Välimerikäytävä 2) Pohjanmeri Itämeri-käytävä. Nykyinen TEN-T-politiikka astui voimaan 2014 ja se on voimassa 2023 asti. TEN-T-verkostoa rahoitetaan Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF) -rahoitusvälineen avulla. Komissio antoi esityksensä CEF 2-rahoitusojelmasta keskäkuussa. Esitys sisältää mm. Pohjanmeri Itämerikäytävän laajennuksen pääradan suuntaan aina Tornioon asti. CEF-käsittelyaikataulu: - 3.12.2018 neuvoston osittainen yleisnäkemys (ei sis. budjettia, eikä horisontaalisia kysymyksiä) - 12.12.2018 EP-äänestys - triologineuvottelut alkavat 21.1. ja niiden saaminen päätökseen ennen EP-vaaleja todennäköistä TEN-T-suuntaviivojen arviointi ja toimivuustarkastus alkaa 2019 ja jatkuu 2020 asti. Julkinen kuuleminen järjestetään vuoden 2019 alkupuolella. Skandinavia Välimeri-käytävän pohjoisten alueiden yhteistyön kehittäminen ScandriaAllianceyhteistyön avulla. Turku mukana VitalNodeshankkeessa, jossa keskitytään kaupunkisolmukohtien haasteisiin. Turun ja Varsinais-Suomen sijainti Skandinavia Välimeri-käytävällä mahdollistaa alueen liikenneverkoston kehittämiseen CEF-rahoituksen avulla. CEF-rahoitusta voivat saada seuraavat liikenteen ydinverkon solmukohdat: 1) Turku-Helsinki ratayhteys eli tunnin juna 2) Turun ja Naantalin satamat 3) Turun lentokenttä. Valtatie 8 kuuluu EU:n kattavan verkon alaisuuteen. EUROOPPA-TOIMISTON TOIMINTA Eurooppa-toimisto tukee tunnin junaan liittyvää edunvalvontaa ja raportoi asiaan liittyvästä kehityksestä. Tunnin junan tunnettuuden edistäminen Brysselissä. Scandria2Act- sekä kahden muun Itämeren alueen hankkeen yhteistapahtuma Brysselissä 5.-6.3. Mukana myös kj. Minna Arve. Agendalla tunnin junan tunnettuuden parantaminen tasolla ja Pat Coxin tapaaminen. Osallistuminen TEN-T-politiikan uudistamiseen liittyvään julkiseen kuulemiseen? Osallistuminen ydinverkkokäytävätapaamisiin. Avustaminen ScandriaAllianceyhteisyössä. Osallistuminen VitalNodesyhteistyöhön. 11

10, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintasuunnitelma 2019 Sivu 82 Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Toimintasuunnitelma 2019 Saara Nuotio-Coulon ASIA KONTEKSTI MITÄ ODOTETTAVISSA 2019? MERKITYS TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN KANNALTA Tutkimuskehitysinnovaatiot: - Horisontti 2020 - Horisontti Eurooppa Nykyinen tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelma Horisontti 2020 on suurin yksittäinen EU-tason rahoitusohjelma (77mrd ). Se jakaantuu kolmeen pilariin, jotka ovat huipputason tiede, teollisuuden johtoasema sekä yhteiskunnalliset haasteet. Horisontti 2020 -ohjelman jälkeen tutkimus- ja innovaatioohjelmana jatkaa Horisontti Eurooppa, josta komissio antoi esityksensä kesäkuussa.ja ehdotti 94,1 mrd rahoitusta. Kolmipilarinen rakenne säilyy, mutta sisällöt muuttuvat. Komission ehdottamat pilarit ovat: avoin tiede, maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky sekä avoin innovaatio. Horisontti 2020 ohjelman viimeisen vuoden työohjelmat laaditaan kevään aikana ja julkaistaan kesäkuussa 2019. HE-käsittelyaikataulu: - 12.12.2018 EP-äänestys - 30.11.2018 osittaminen yleisnäkemys neuvostossa (ei sis. budjettia, eikä horisontaalisia kysymyksiä) - trilogineuvottelut: 9.1., 29.1., 21.2., 12.3. voivat venyä - komissio valmistelee strategista ohjelmasuunnittelua ohjelmakomiteat muodostetaan neuvoston kannanmuodostuksen jälkeen (mahdollisesti helmikuun kilpailukykyneuvoston jälkeen) Puiteohjelmarahoituksen lisääminen alueelle tärkeää, koska rahoitus on arvostettua, tukisummat yleensä korkeita ja sen avulla voidaan edesauttaa merkittävien hankkeiden toteutumista. Paikallisten toimijoiden osallistuminen helpottuu tulevalla rahoituskaudella, sillä Horisontti Eurooppa tulee keskittymään enemmän soveltavaan tutkimukseen sekä valmiuksien vahvistamisen ja vertaisoppimisen tukemiseen. EUROOPPA-TOIMISTON TOIMINTA Miten saataisiin alueen korkeakoulut aktiivisemmin mukaan Eurooppatoimiston työhön? Keskustelut rehtorien kanssa. Tiedotetaan sidosryhmiä viimeisistä Horisontti 2020 -hauista. Seurataan Horisontti Eurooppa - ohjelman valmistelua ja tiedotetaan siitä taustatahoille. Järjestetään infotilaisuuksia. Pyritään tarvittaessa vaikuttamaan strategisten ohjelmien sisältöihin. Jatketaan tiedottamista maakunnallisesta Horisontti 2020 - osallistumisesta (tilastoinnit) uutiskirjeessä. 12

10, MH 11.2.2019 10:00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintasuunnitelma 2019 Sivu 83 Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Toimintasuunnitelma 2019 Saara Nuotio-Coulon Liite I Eurooppa-toimiston vuosikello 2019 13