HAVUSALMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HAVUSALMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20262

1 (15) Paananen / Järvinen Sisällysluettelo 1 n sisältö ja tarkoitus... 1 2 Suunnittelu- ja vaikutusalue... 1 2.1 Eteläinen muutosalue... 2 2.2 Pohjoinen muutosalue... 4 3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet... 5 3.1 Eteläinen muutosalue... 5 3.2 Pohjoinen muutosalue... 5 4 Suunnittelun lähtökohdat... 5 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 5 4.2 Maakuntakaava... 6 4.3 Koko kunnan rakenneyleiskaava 2016... 6 4.4 Voimassa oleva yleiskaava... 6 4.5 Voimassa oleva ranta-asemakaava... 10 4.6 Maanomistus... 12 4.7 Pohjakartta... 12 5 Osalliset... 12 6 Kaavoituksen kulku, osallistumismenettely ja tiedottaminen... 13 6.1 Kaavan vireilletulo... 13 6.2 Kaavan valmistelu... 13 6.3 Kaavaehdotus... 13 6.4 Kaavan hyväksyminen... 13 6.5 Kaavan voimaantulo... 13 7 Viranomaisyhteistyö... 13 8 Laadittavat selvitykset ja vaikutusten arviointi... 13 8.1 Laadittavat selvitykset... 14 8.2 Vaikutusten arviointi... 14 9 Kaavoituksen aikataulu... 14 10 Yhteystiedot... 14

1 (14) HAVUSALMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN SISÄLTÖ JA TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 63 ) edellyttää, että Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumisja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1 Kunta voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. 2 2 SUUNNITTELU- JA VAIKUTUSALUE Suunnittelukohteena ovat Äänekosken kaupungin Kalaniemen kylän tilat: 992-458-5-104 Havusalmi 992-458-5-105 Torvela 992-458-5-108 Paratiisi 992-458-5-116 Tarjala 992-458-5-118 Havuranta Tilat sijaitsevat 40 kilometriä pohjoiseen Äänekosken keskustasta, Keiteleen rannalla. 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki, 63 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki, 64

2 (14) Ranta-asemakaavaa muutetaan kahdella eri alueella. Suunnittelualueiden vaikutusaluetta ovat lähiympäristöt ja vastarannat. Suunnittelualueet rajattuina punaisella peruskartalla. 2.1 Eteläinen muutosalue Eteläisellä muutosalueella (Havusalmi) on rantaviivaa noin 410 m. Muutosalueen koko on noin 5,2 ha. Alueella sijaitsee maatila. Valokuvia Havusalmen suunnittelualueelta (maanomistaja).

3 (14) Ortokuva Havusalmen suunnittelualueesta (maanmittauslaitos)

4 (14) 2.2 Pohjoinen muutosalue Pohjoisella muutosalueella on kaksi loma-asuntoa ja rantaviivaa n. 185 m. Kuva 1: Ortokuva pohjoisesta suunnittelualueesta.

5 (14) 3 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Havusalmen ranta-asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajien aloitteista. 3.1 Eteläinen muutosalue Havusalmen tilalla on aiemmin harjoitettu matkailutoimintaa (Niittykievari). Sittemmin omistajat ovat vaihtuneet ja tilalla on nyt vanhusten hoitopalvelua (ns. perhekotipalvelu). Ranta-asemakaavan eteläisen osa-alueen muutoksen tavoitteena on päivittää käyttötarkoitusmerkintöjä olevan ja tulevan toiminnan mukaisiksi sekä korjata alueiden rajauksia kiinteistörajojen suhteen. Kiinteistöjen rajat poikkeavat voimassa olevan rantaasemakaavan korttelirajauksista. Kuva 2: Kuvassa voimassa olevan ranta-asemakaavan päällä on esitetty raja-aineisto mustalla ja muutosalueen rajaus punaisella. Osa alueesta halutaan varata loma-asumisen käyttöön. 3.2 Pohjoinen muutosalue Pohjoisella muutosalueella on kolme RA tonttia. Kolmesta tontista keskimmäinen ei ole vielä rakentunut. Kahta reunimmaista tonttia halutaan suurentaa siten, että niiden välissä oleva puolitetaan niiden kesken. Välissä oleva rakentumaton tontti liitetään olevien loma-asuntojen tonttien osaksi. 4 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueen maankäytön suunnittelua koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Ne koskevat mm. toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä toimivia yhteysverkostoja.

6 (14) 4.2 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole kohdistettu erityistä merkintää. Maakuntakaavaa on täydennetty ja täydennetään vaihemaakuntakaavoilla. Vaihemaakuntakaavoilla ei ole vaikutusta suunnittelualueeseen. 4.3 Koko kunnan rakenneyleiskaava 2016 Koko kunnan rakenneyleiskaavassa 2016 suunnittelukohteista eteläisen kohdalle on merkitty tärkeä matkailukohde ja alue kohdemerkintä. Kuva 3: Ote koko kunnan rakenneyleiskaavasta 2016. Suunnittelukohde on vihreän kolmion kohdalla. TÄRKEÄ MATKAILUKOHDE JA -ALUE Palvelurakennetta täydentävät matkailukohteet. Kohteet ovat olevia tai kehittyviä matkailualueita, jotka perustuvat luontokohteeseen, kulttuuriympäristöön, virkistysmahdollisuuksiin tai alueen historiaan. Matkailukohteissa toimii yleensä jokin kaupallinen palvelu joko ympärivuotisesti tai kausittain. Matkailukohteet parantavat kohteen lähellä asuvien pysyvien tai loma-asukkaiden palvelutarjontaa. Äänekosken kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakenneyleiskaavan 3.11.2008. Rakenneyleiskaava on oikeusvaikutukseton. Rakenneyleiskaava määrittää konkreettiselle aluevaraussuunnittelulle lähtökohdat. 4.4 Voimassa oleva yleiskaava Alueella on voimassa 10.12.2012 hyväksytty Äänekosken rantayleiskaava.

7 (14) Kuva 4: Ote voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta, johon eteläinen suunnittelualue on rajattu punaisella. Rantayleiskaavassa eteläiselle suunnittelualueille on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), Matkailupalvelujen alue (RM) ja venesatama / venevalkama (LV) sekä nykyisen asuinrakennuksen paikka.

8 (14) Kuva 5: Ote voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta, johon pohjoinen suunnittelualue on rajattu punaisella. Pohjoiselle suunnittelualueelle on merkitty 3 ohjeellista uutta RA rakennuspaikkaa.

9 (14) Yleiskaavaehdotuksen yleismääräykset. Oikeusvaikutteinen yleiskaava on ohjeena laadittaessa ranta-asemakaavan muutosta. Yleiskaavan selostuksessa todetaan, että yksityisen maanomistajan toimesta laadittava ranta-asemakaava on tarpeen matkailupalvelualueilla ja lomakylätyyppisissä ratkaisuissa.

10 (14) 4.5 Voimassa oleva ranta-asemakaava Alueella on voimassa oleva ranta-asemakaava (Havusalmi, 4.4.1995). Ote voimassa olevasta ranta-asemakaavasta pohjoisen alueen osalta. Suunnittelualue on rajattu punaisella. Rajaus saattaa tarkentua työn aikana. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa suunnittelualueella on maa- ja metsätalousalue (M), maatilamatkailupalvelujen korttelialue (RM) ja maatilan talouskeskus (AM). RM-alueelle saa rakentaa maatilamatkailua palvelevia rakennuksia, rakenteita ja laitteita, joiden yhteenlaskettu kerrosala ei saa pohjapinta-alaltaan ylittää 500 m 2.

11 (14) Kuva 6: Pohjoinen suunnittelualue ja voimassa oleva ranta-asemakaava

12 (14) 4.6 Maanomistus 4.7 Pohjakartta Suunnittelualueet ovat yksityisessä omistuksessa. Etäiselle alueelle on laadittu ranta-asemakaavan pohjaksi numeerinen kartta 2013. Pohjoisen alueen osalta käytetään olevaa pohjakarttaa. 5 OSALLISET Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Havusalmen ranta-asemakaavan muutoksen osallisia ovat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: Kuntalaiset Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat Kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinonharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät Viranomaiset: Kaupungin hallintokunnat: tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen Liitto Keski-Suomen museo Keski-Suomen pelastuslaitos Yhteisöt tms, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Paikalliset asukas-, liikunta- ym järjestöt Pelastuslaitos Kalaniemen osakaskunta sähköverkkoyhtiö Elenia Oy Osallisten luetteloa voidaan tarvittaessa täydentää. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaistahoilta pyydetään erikseen lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa.

13 (14) 6 KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMISMENETTELY JA TIEDOTTAMINEN 6.1 Kaavan vireilletulo Asemakaavan käynnistämisestä, vireille tulosta ja eri vaiheista tiedotetaan Sisä- Suomen lehdessä, Äänekosken Kaupunkisanomissa ( ÄKS ), kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla. 6.2 Kaavan valmistelu 6.3 Kaavaehdotus Kaavan valmisteluaineisto pidetään nähtävänä kaupungin kaavoitusosastolla, sekä kaupungin kotisivuilla 30 päivän ajan. Kaavan valmisteluaineistosta voi jättää kirjallisen tai suullisen mielipiteen. Kaavaehdotus pidetään nähtävänä kaupungin kaavoitusosastolla sekä kaupungin kotisivuilla 30 päivän ajan. Osalliset ja kaupunkilaiset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kaupunginhallitukselle nähtävillä oloajan kuluessa. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. 6.4 Kaavan hyväksyminen Kaupunginhallitus esittää kaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuuston hyväksyessä kaavan, hyväksymisestä kuulutetaan Sisä-Suomen lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin internetsivuilla. Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 6.5 Kaavan voimaantulo Valitusajan umpeuduttua tarkastetaan, onko kaavasta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa. Kaavan voimaantulo kuulutetaan Sisä-Suomen lehdessä, kaupungin kotisivuilla (internet) sekä kaupungin ilmoitustaululla. 7 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Viranomaisneuvottelu (MRL 66.2, MRA 26 ) järjestetään kaavaa valmisteltaessa. Neuvotteluun kutsutaan maanomistaja, kaavan laatija ja ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Neuvottelusta laaditaan muistio, josta ilmenevät keskeiset neuvottelussa esillä olleet asiat ja kannanotot. Havusalmen ranta-asemakaavan muutosta koskeva viranomaisneuvottelu on pidetty 12.2.2013. Viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa myös sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. 8 LAADITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteutta-

14 (14) misen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. 8.1 Laadittavat selvitykset Eteläisen suunnittelualueen (Havusalmi) osalta selvitetään kohteen biotooppiarvo vaikutusten arvioinnin pohjaksi. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta tarkistetaan onko alueella tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. 8.2 Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa seuraavien ominaisuuksien osalta: Vaikutukset rakennettuun ympäristöön: Väestö, yhdyskuntatalous, palvelut ja työpaikat, liikenne ja liikenneturvallisuus, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot, rakennettu ympäristö, hulevedet, tekninen huolto, sosiaalinen ympäristö/ asumisen olosuhteet Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön: Maisemarakenne, luonnonolot, pohjavedet, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat, maa- ja kallioperä Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen: Ihmisten elinolot ja elinympäristö 9 KAAVOITUKSEN AIKATAULU Kaavan vireilletulo kesäkuu 2013 Kaavan valmisteluaineisto toukokuu 2014 Ehdotusvaihe heinä - elokuu 2014 Hyväksyminen syyskuu 2014 10 YHTEYSTIEDOT Tuomo Järvinen, arkkitehti Olli Kinnunen, kaavoituspäällikkö Äänekosken kaupunki Puistokatu 2A Kaavoituspalvelut 40101 Jyväskylä Hallintokatu4 44100 Äänekoski tuomo.jarvinen@fcg.fi olli.kinnunen@aanekoski.fi p. 040 753 1524 p. 020 632 2035

Vesi- ja ympäristöhallitus luonnonsuojeluntutkimusyksikkö PL 250, 00101 Helsinki PERINNEMAISEMIEN MAASTOLOMAKE Inventoija(t) Reija Kivelä Päivämäärä 29.8.1994 SIJAINTI Alueen nimi Havusalmi Aluetunnus Lääni Keski-Suomi Kunta Konginkangas Maisemamaakunta 4.4 Keski-Suomen järviseutu Pinta-ala 1 ha Rekisterikylä Kalaniemi 5:62 Peruskarttalehti 3222 09 UTM-ruutu Yhtenäiskoordinaatit, ykp:yki 69732:34454, akp:aki 69730:34453 Sijainnin kuvaus Konginkankaan kirkonkylän pohjoispuolelta, Lintulahden huoltoasemalta ajetaan Viitasaaren suuntaan E4-tietä n. 4-5 km ja käännytään oikealle Kalanieneen-Hakolaan. Havusalmi on viimeinen tila Kalaniemen tien päässä Kalaniemessä. Suojelualue - Kaavatilanne seutukaava sk 2. ja 4. vaihekaava vk, LV 6032; rantakaava rk tekeillä MAANOMISTAJA(T) Valtio Kunta Yksit. hlö x Muu Nimi Sirpa Kinnunen Osoite Kalaniement.?, Havusalmi, 44460 Kalaniemi Puh 945-75 622, 950-5555 622 Otettiinko yhteyttä: kyllä x ei Omistajan mielipide Nuori emäntä Sirpa Kinnunen otti yhteyttä lääniin ja pyysi kartottajan käymään. Tilalla ollaan kiinnostuneita maisemanhoidosta; tilalta laitettiin karja pois jokunen vuosi sitten, jonka jälkeen nopeasti ensimmäisen heinittyneen kesän jälkeen otettiin lainahevosia hoitamaan niittyä. Omistajat ovat kiinnostuneita aitaamaan laitumen perinteisellä tavalla; rakennuskanta on pidetty siististi. Omistajat haluaisivat myös apua ja tietoa niittykasvillisuuden parantamisesta ja palauttamisesta. Sirpa Kinnuselle on annettu perinnemaiseman hoitokokeilun avustushakemus. ARVO Arvoluokka V M+ M M- P+ P P- x Ei erityistä arvoa Arvoon vaikuttavat tekijät Kasvilajiston yksipuolisuus pudottaa maisemallisesti mukavan, kivisen ja n. 50 v. laidunnetun niityn arvoa. Kuuluu arvokkaalle maisema-alueelle: kyllä ei x Alueen nimi ja arvo PERINNEMAISEMATYYPIT kallioketo % rantaniitty 5 % lehdesniitty % metsälaidun % muu keto % muu niitty 95 % haka % kaskimetsä % muu %, mikä muu %, mikä NYKYINEN MAANKÄYTTÖ (tarkempi erittely osa-alueittain lomakkeen sisäsivuilla) Laidunnus 3 (vaihtoehdot 1-4 laidunnustavan mukaan) Niitto, kuvaus - Metsätalous, kuvaus - Muu, kuvaus vanhat pellon penkereet rannan tuntumassa hahmottaa vielä YLEISKUVAUS Luonne Avoin, kivinen, heinäinen laidunniitty Havusalmen rannalla. Niitty laskee loivasti rantaan, jossa kavaa aukkoisesti jokunen puu; leppää eteläkulmassa, jokunen kookas koivu ja pieni mänty ja kuusi keskipaikkeilla. Rantaniitty on pari metriä leveä, kivinen, kostea kaista rannassa; sillä kasvaa harvakseltaan vihvilöitä, luikkaa, järvikortetta, lemmikkiä ja rantaleinikkiä. Suuri osa rannasta on aidattu laitumen ulkopuolelle ja kasvaa jo heinää ja nuorta lepänvesaa; vain koivujen kohdalla on jokusen metrin rantakaista hevosille juomapaikaksi. Muutaman metrin päässä rannasta on matala, kivinen penger

kuin vanhan pellon reuna; kasvilajisto on parempaa penkereen rannan puolella, laikuttain myös metsälajistoa puiden tuntumassa. Niityllä on monipuolisempaa lajistoa kivien kupeilla ja laikkuina; luoteisreunalla on matala, kivinen kennäs, jolla lajisto myös on hiukan parempaa; muutoin niityn lajistossa valtalajit ovat vallitsevia. Kennäällä kasvaa pari nuorta mäntyä. Niityn eteläkulma on aidattu ulos laitumesta; kasvaa 1994 korkeaa heinää. Rajaus Havusalmi, pihapiiri puutarhoineen, navetta, aitta, hento mökkitie ja sen takana nuori, väljähkö, heinäinen männikkö, mökkitontti laiduntamattomine niittykulmauksineen. Kallio- ja maaperä graniittia tai granodioriittia (K-S:n rakennus- ja teollisuuskiviselvitys. K-S:n SKL julkaisu 95B 1989. 128s.) Topografia ja kosteus Niitty laskee tasaisesti ja loivasti 5 E - SE, ja hivenen jyrkemmin rannassa 5-10 E - NE. Tuore. Kuivia kivenkupeita ja laikkuja penkereillä. Osa-alueet - OSA-ALUEEN PUUSTO (yli 1,3 m) Ei puustoa Puuston kokonaispeittävyys 1 % Puulajien runsaus Ku 2 Mä 3 Hko Rko 4 Ha Hle 4 Tle Pi Ra Leh Ta Vaa Muut Latvuskerrokset (pituusarvio, m): Ylispuusto 14 Vallitseva latvuskerros 8 Alikasvos 1,3-8 Alueellinen jakautuminen: Tasainen Ryhmittäin Keskittynyt joihinkin kohtiin x, Sanallinen kuvaus: Puusto on aukkoisessa rivissä rannassa, muutama nuori mänty niityn luoteisosassa korkeammalla kennäällä. Rannassa on pohjois- ja eteläreunoissa leppää. Keskellä rantaa, vene- ja juottopaikan luona on jokunen kookas koivu (14m), muu puusto matalaa (7-8m). OSA-ALUEEN PENSASTO (yli 0,5 m) JA PUIDEN TAIMET (0,5 m-1,3 m) Ei pensaita Ei taimia Pensaiden ja taimien kokonaispeittävyys 1 % Pensaiden runsaus lajeittain Hko 2, Hle 4, Pi 2, paatsama 2 Alueellinen jakautuminen: Tasainen Ryhmittäin Keskittynyt joihinkin kohtiin x, Sanallinen kuvaus: kuten edellä. OSA-ALUEEN KASVILLISUUSTYYPIT (tyyppilyhenne, laajuus % alueesta/osa-alueesta, edustavuus/tyypillisyys) 1. Tuore heinäniitty TrHNi, siellä täällä kiviä, niukkalajinen 88% 2. Rantaniitty, ei löydy tyypitystä, kivikkoinen, matala- ja harvakasvuinen, ei kaisla-ruokovyöhykettä, 5% 3. Tuore heinäniitty TrHNi, sammalinen, kivinen, kuivahko 5% 4. Kuiva pienruohoniitty, kivinen KuPrNi 2% 5. 6. OSA-ALUEEN LAJISTO Kasvillisuuden valtalajit kasvillisuustyypeittäin 1. Agrostis capillaris, Achillea millefolium, Festuca rubra, Leontodon autumnalis 2. luikka, Equisetum fluviatile, Juncus filiformis, Myosotis?, Ranunculus reptans, sorsimo? 3. Agrostis ca*pillaris, Vaccinium spp., Achillea millefolium 4. Agrostis capillaris, Achillea millefolium, Pilosella officinarum, Fragaria vesca, Rumex acetosella 5. 6. Huomionarvoiset lajit Ranunculus polyanthemos Sienilajistoa Eläinlajistoa

OSA-ALUEEN ENTINEN MAANKÄYTTÖ Niitto Karjan aikaan pikkuvasikat olivat omassa aitauksessaan niityn luoteiskulmassa, jolloin niille niitettiin niityn ja metsän laiteita; laiteet eivät olleet muuten laidunnuksessa. Laidunnus on vanhaa perua. Isäntä on 88-vuotias, ja laidunalueita on laidunnettu hänen aikansa ainakin; tilan koko metsä on ollut laitumena -60.l:lle. Sen jälkeen eläimet eivät ole olleet metsissä, vain kapea metsälaide on ollut osana n+iittylaitumia. 1940-l:lle tilalla oli lampaita 5-6, jotka olivat erikseen, sekä 8-10 lehmää ja 2 hevosta samassa laitumessa. 2 sialla oli oma karsinansa. Laitumien tarkkaa sijaintia ei selvitetty; metsät siis mukana, ja myös lehmät ovat olleet metsälaitumilla vielä -60-l:lla. 1960-l:lta tilalla oli 1 hevonen 1980-l:lle, ja lypsylehmiä 8-10 vuoteen 1987. 1987-89 kokeiltiin lihakarjaa 8-10; tämän jälkeen tilalla on ollut lainassa 3 hevosta ja kilejä sekä pässejä kesäisin, toukokuulta elokuun loppuun. Hevosilla ja pässeillä ym. on laidunnettu niittyä sekaisin. Eläimet ovat saaneet lisärehua jo -40-l:lla, heinäpellot ovat olleet jälkilaidunnuksessa heinänkorjuun jälkeen, metsät ja niitty ovat olleet myös yölaitumina. Viimeiset reilut 10 v. lehmät ovat saaneet loppukesästä heinää ja rehua, ja hevoset kauraa ja kuivaa heinää. Lehmillä oli vapaa pääsy järveen laitumilta, mutta hevosilla on vain kapea rantakaista juomapaikkana. Viljely/maanpinnan käsittely ei kynnetty -40-l:lta. Tuolloin kivisellä niityllä viljeltiin ruista ja perunaa. Lannoitus/torjunta-aine karja itse lannottanut niityn Hakkuu/lehdestys - Puuston istutus/kylvö - Muu Niityltä pihapiirin tuntumasta on hävitetty tuulimylly -40-l:lla, jolloin vielä viljeltiin. Kivinen niitty korjattiin sirpillä. OSA-ALUEEN NYKYINEN MAANKÄYTTÖ Käyttöluokka: 1 2 3 x 4 5 6 7 vanha pelto ja laiduntaja vaihtunut! Niitto -90 kesällä laidunnuksessa oli tauko, jolloin niitty niitettiin. Laidunnus ja laiduntavat eläimet 1991 eteenpäin niityllä ovat laiduntaneet hevoset 3, kilit ja pässit kesälainassa toukokuulta elokuun loppuun. Niitty on sopivasti matalaksi syöty, ylilaidunnuksen merkkejä ei ole. Rannassa on kapea kaista juottopaikkana, sen molemmin puolin kasvillisuus on jo rehevöitynyt heinikoksi ja harmaaleppä kasvattaa vesoja. Niityn eteläkulma on jätetty pois laidunnuksesta, koska mökki on lähellä. Maanpinnan käsittely muutaman metrin päässä rannasta on matala, kivinen penger kuin vanha pellonreuna, ikäänkuin kiviä olisi heitelty pellon puolelta; kasvillisuus on parempaa rannan puolella. Niityn luoteisreunassa on korkeampi, kivinen kennäs, jolla kasvillisuus on paikoin parempaa. Lannoitus/torjunta-aine karjan oma lannottava vaikutus Hakkuu/lehdestys - Puuston istutus/kylvö - Muu Niityllä on pari vanhaa ojanpohjaa; sarkajaon hahmottaa lähinnä koilliskulmassa VALTAKUNNALLISESTI JA MAAKUNNALLISESTI UHANALAISET LAJIT Laji Ua luokka Lkm/es.koko osa-alue/vanha havainto/huomautus RAKENNUKSET, RAKENTEET, KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET Laidunalueen reunassa pari punamaalattua, valkopielistä aittaa tms., punamaalattu, kookas navetta, ulkorakennus, paritupa, punamaalatut. MAISEMALLISET ARVOT Niitty sijaitsee Havusalmen rannalla, näkyvyys salmelta ja Vuohisaaresta hyvä; pihapiiristä ja ajotieltä katsoen niitty jää navetan ja aitan taakse, eikä juuri näy. Länteen näkyvyyttä estää nuori, väljähkö, heinäinen männikkö. Etelässä näkyvyyttä aavalle selälle estää mökkitontti puineen ja pieni Pirttisaari. Merkittävät maisemakohteet UHKATEKIJÄT laidunnuksen loppuminen

HOITOTARVE Kiireellisyys 0 x 1 2 3 Suositeltavat hoitotavat Laidunnustavassa olisi lisärehun määrään ja muuhun lannottavaan kiinnitettävä huomiota. Kasvilajisto on varsin yksipuolinen johtuen vanhasta peltokäytöstä (?); omistajat haluaisivat palauttaa kasvillisuutta kylvämällä niitylle niitty- ja ketolajistoa. TUTKIMUS JA DOKUMENTAATIO Aihe Aineiston säilytyspaikka/tutkimuksen tekijä OPETUS- JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Omistajat toimivat sumiaislaisen Rihmaston piirissä (?), joka on luontomatkailuun ja ympäristökasvatukseen erikoistunut yrittäjäryhmä. Jos tilalla on maatilamatkailuharrastusta (inventoija jäi tähän käsitykseen?), niitystä tulisi vetonaula. LISÄTIETOJA Omistajat havainneet niityllä ketoneilikan Dianthus deltoides sekä pienen orvokin (joko pelto- tai keto-orvokki). Liitteitä 3 kpl 16.5.1994 VYH/LSY/AA,JP; mod. 9.6.1994 RK