Perhesurmat ja nuorten tekemät joukkosurmat -



Samankaltaiset tiedostot
Nuorten tekemät joukkosurmat -

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki Tarja Mankkinen

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen. Lahti Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti Tarja Mankkinen

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Rovaniemi Tarja Mankkinen

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Luonnos Miksi nuori surmaa? yhteenveto nuorten tekemistä suunnitelmallisista. taustoista

Turvassa kyläss. Willa Elsa Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 4-5. lk Utajärvi

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo Hki

Lapsen puheeksi ottaminen

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

Monikulttuurista osaamista Ohjaamoihin -projekti

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Sisällys. Johdanto Rikollisuuden selityksiä Rikollisuuden muotoja Esipuhe...11

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

M I K A L I N D É N

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Ulkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku:

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

huoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon.

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

Sisäinen turvallisuus

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Laiskuus on katsojan silmissä

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Suomalaisten mielenterveys

Poliisin ennalta estävä toiminta ja huolta aiheuttavat henkilöt

Turvallisuus osana hyvinvointia

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

IV Hyvä Elämä Foorumi

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

Juristipäivystys Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl)

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Transkriptio:

Perhesurmat ja nuorten tekemät joukkosurmat - taustalla olevia tekijöitä ja ennalta ehkäisyn mahdollisuuksia Hyvinkää 22.1.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 25.1.2013

Esityksen sisältö Selvitys perhe- ja lastensurmien taustoista 2003-2012 taustalla vaikuttavat tekijät ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet Miksi nuori surmaa selvitys yhteiset ja erottavat tekijät, ennalta ehkäisevät toimenpiteet Johtopäätökset 25.1.2013 2

Perhesurmat Poikkeavat väkivallan yleiskuvasta alkoholi, syrjäytyminen, väkivallan kasaantuminen Vaikuttivat turvallisuuden tunteeseen miksi, mitä vikaa yhteiskunnassa? vrt. suomalaisten suhtautuminen väkivaltaan yleensä 25.1.2013 3

Lapsiin kohdistuva väkivalta ja henkirikokset Vanhempien lapsiin kohdistama kuritusväkivalta vähentynyt Lapsiin ja nuoriin kohdistuu paljon väkivaltaa usein lievää, tekijänä toinen lapsi tai nuori Lasten henkirikoskuolleisuus laskenut viimeisen 50 vuoden aikana 1960 luvulla henkirikoksissa kuoli keskimäärin 50 lasta/1 milj. lasta 2000-2009 6 lasta/ 1 milj. lasta 25.1.2013 4

Perhesurmat ja muut oman lapsen surmat 2003-2012 Vuosi Perhe surmat Vastasyntyneen surmat Muut oman lapsen surmat Yhteensä 2003 0 1 3 4 2004 1 0 2 3 2005 1 1 3 5 2006 0 3 1 4 2007 0 1 2 3 2008 1 0 1 2 2009 0 4 1 5 2010 0 1 0 1 2011 3 1 3 7 2012 1 0 0 1 Yhteensä 7 12 16 35 *Uhreja yhteensä 55, joista seitsemän puolisoita ja 48 surmaajan lapsia *Aineistossa lapsella tarkoitetaan alle 15-vuotiasta *Ennen 31.1.2012 tapahtuneet surmat Jukka Taskinen, Minna Piispa 25.1.2013 5 5

Perhesurmat Yhdistäviä tekijöitä Taloudellisia vaikeuksia, parisuhteen ongelmia ja eroaikeita Mielenterveysongelmia Väkivaltaa ja väkivaltaisella teolla uhkailua perhettä kohtaan Tekoa mietitty ja ajatuksista kerrottu läheisille Hakeneet apua mielenterveyden tai parisuhteen ongelmiin 25.1.2013 6 Jukka Taskinen, Minna Piispa 6

Tärkeimmät ennalta ehkäisyn haasteet 1. Lasta ei oteta riittävästi huomioon viranomaistoiminnassa lapsen tuen ja suojelun tarpeen huomioiminen aikuisille suunnatuissa palveluissa erityisesti mielenterveys- ja päihdepalvelut asiaa koskeva laki voimassa vuodesta 1983, ei silti toteudu kattavasti 2. Väkivaltaa tai sen uusiutumisen riskiä ei arvioida väkivallan riskiä ei tiedosteta, oteta riittävän vakavasti 3. Väkivaltaa ei tunnisteta erotilanteessa ja lasten huolto- ja tapaamisasioista päätettäessä tutkimusten mukaan erotilanne lisää riskiä väkivallan kärjistymiselle 25.1.2013 7

4. Viranomaisten yhteistyössä on puutteita yhteistyö on riittämätöntä tiedonvaihto ja salassapito keskeisiä esteitä, todellisia ja kuviteltuja syitä viranomaistoiminta hajanaista, koettiin jopa kiusaamiseksi terhakka viranomaistoiminta liian myöhään voi laukaista teon 5. Arvioitaessa lupaa aseiden hallussapitoon tiedonvaihto poliisin ja muiden viranomaisten välillä puutteellista ja perheväkivallan riskiä ei arvioida liittyy laajemmin tiedonvaihtoon ja salassapitoon liittyviin kysymyksiin 25.1.2013 8

6. Lähipiirin ja omaisten tieto perheen tilanteesta paremmin viranomaisten käyttöön korkea kynnys rikosilmoituksen tai lastensuojeluilmoituksen tekemiseen? mitä silloin jos ei ole ihan varma hiljaiset signaalit? 7. Systemaattinen tieto perhesurmista ja oman lapsen surmista puuttuu 25.1.2013 9

Yhteenveto nuorten tekemistä suunnitelmallisista henkirikoksista ja niiden taustoista 25.1.2013 10

Tarkasteltavat tapaukset Aika Paikka ja tapahtumat Uhrit Tekijä Motiivi 25.1.1989 Raumanmeri 2 luokkatoveria 14-vuotias poika, koulun oppilas Ehkä koulukiusaaminen 24.8.2001 Loppi, kesämökki Pariskunta 4 poikaa, 16-18 v. Raha, ryhmäpaine? 11.10.2002 Vantaa, Myyrmannin ostoskeskus 7.11.2007 Tuusula, Jokelan koulu 7 kuollutta, 80 loukkaantunutta 19-vuotias mies 8 uhria ja tekijä 18-vuotias mies, koulun oppilas Tuntematon Ihmisviha, kosto 19.7.2008 Kerava, urheilukenttä 14 vuotias tyttö 18-vuotias mies Mielenterveysongelmat 23.9.2008 Kauhajoki, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän tilat 30.3.2012 Orivesi, toimisto ja yhteiskoulu 26.5.2012 Hyvinkää, keskusta 2 kuollutta, 7 loukkaantunutta 10 uhria ja tekijä 18-vuotias mies, koulun oppilas Ihmisviha, kosto 1 loukkaantunut 23-vuotias mies Kosto, mielenterveysongelmat 18-vuotias mies 25.1.2013 11

Miksi nämä tapaukset on valittu? Poikkeavuuksia verrattuna tyypillisiin nuorten tekemiin henkirikoksiin suunnitelmallisia, ei impulsiivisuutta selvä tarkoitus ja suunnitelma tappaa useissa tapauksissa tavoitteena useita uhreja tekohetkellä selvinpäin, monella kielteinen suhde päihteisiin Tarkastelu rajattu 2000-luvun tapauksiin Raumanmeri mukana vertailun vuoksi 25.1.2013 12

Yhteisiä piirteitä tekijöiden välillä nuoria miehiä yksinäisiä, syrjään vetäytyviä, osalla myös ystäviä ei rikostaustaa eikä väkivaltarikoksia tekohetkellä yhtä lukuun ottamatta selvin päin yleensä tekoa suunniteltu ei ongelmallista perhetaustaa koulukiusattuja, mielenterveysongelmia vähintään keskinkertaisia koulussa vain yksi koulupudokas 25.1.2013 13

Mielenterveyteen liittyvät kysymykset keskeisiä 6/8 tekijä mielenterveyshäiriössä tai aiempia mielenterveysongelmia kaikki joilla ongelmia mielenterveyspalvelujen piirissä lääkehoito ahdistus, paniikkihäiriö, masennus 2/8 surmasi itsensä, yksi uhkaillut itsemurhalla 25.1.2013 14

koulusurmissa osoitettu ihmisviha poikkeuksellista ei mielenterveyteen liittyviä selityksiä mielenterveyslääkitys ja hoito eivät estäneet tekoja oliko hoitodiagnoosi ja lääkitys oikea oliko hoito oikea-aikaista ottaen huomioon terveydentilassa tapahtuneet muutokset masennuslääkitys ei tehonnut psykoosiin? 25.1.2013 15

Sosiaaliset suhteet ja harrastukset Enemmistöllä ei tekohetkellä merkittävää seurustelusuhdetta 2/8 suhteen katkeamisella ehkä merkitystä tekoon Passiivisia, enemmistöllä ei ryhmäyttäviä harrastuksia eräät myös ryhmässä yksinäisiä Osa aktiivisia verkossa toinen persoonallisuus 25.1.2013 16

Aseet käytetyt ampuma-aseet laillisia osa ottanut käyttöön isän aseen luvatta motivoituneella tekijällä helppo pääsy perheen asekaappiin 3/8 ampuma-aseharrastus osalla harrastus syntyi teon vuoksi, kiinnostus kuitenkin jo aiemmin kahdessa teossa ei käytetty ampuma-asetta teräase, räjähteet 25.1.2013 17 25.1.2013 17

Motiivi ja uhrivalinta Kosto keskeinen motiivi ennalta valitut uhrit tai laajemmin uhrien valinta riippuu siitä, kuka on "syyllinen" yksilö, yhteisö vai ihmiskunta Joillakin tekijöillä itsellään kirkas käsitys motiivista ja sen logiikasta ympäristö ei uskonut, koska piti tekoa mahdottomana Osa tekijöistä sai tukea verkkoyhteisöistä 2/8 teoista keskeistä julkisuuden tavoittelu 25.1.2013 18 25.1.2013 18

Väkivaltaviihde ja pelit ei tieteellistä yksimielisyyttä siitä, lisääkö väkivaltaviihde nuoren riskiä syyllistyä suunnitelmalliseen väkivaltaan väkivaltaviihde ja pelit kehittyneet merkittävästi 1990-luvulta lähtien esimerkiksi tietokoneella pelattavien taistelupelien realistisuus ensin kiinnostus, sitten aineiston etsiminen netistä kyetty kuitenkin osoittamaan, että henkilöt, joilla on väkivaltaisia taipumuksia, kuluttavat mielellään väkivaltaista viihdettä 25.1.2013 19 25.1.2013 19

Koulukiusaaminen koulukiusaaminen lisää nuorten väkivaltariskiä yleisesti tutkittua tietoa alaluokilla tapahtuneen kiusaamisen vaikutuksista Yhdysvalloissa 71 % kouluampujista kokenut joutuneensa koulukiusaamisen, ahdistelun tai väkivallan kohteeksi koulukiusaamisen vaikutukset väkivaltaisuuteen yksilöllisiä kiusaaminen yhdistettynä muihin haavoittuvuuksiin 25.1.2013 20 25.1.2013 20

Yhteisöllisyys voimakas yhteisöllisyys pienellä paikkakunnalla saattaa olla jopa riski kokemus omasta "arvottomuudesta" tai vallanpuutteesta peilautuu lähiyhteisön kautta suomalaisen yhteiskunnan heikkoja kohtia: odotus nuorten varhaisesta itsenäistymisestä, riippumattomuus arvona, negatiivinen solidaarisuus jätetään toinen rauhaan 25.1.2013 21 25.1.2013 21

Verkkoyhteisöt verkko ja nuorisokulttuuri voivat "kaksinkertaistaa" ulkopuolisuuden tunteen verkkoyhteisön usein valheellinen tuki vastustajat hiljaisia kannattajat äänekkäitä verkkoidentiteetti voi poiketa arkisesta identiteetistä, verkko voi toimia väkivallan hautomona väkivaltaa ei verkossa kohtaa sattumalta, motivaatio sen etsimiseen muualta 25.1.2013 22 25.1.2013 22

Koulut ja oppilashuolto koulupsykologien ja koulukuraattorien palvelujen saatavuus kriittinen tekijä koululuokan koko ja oppimisympäristön pysyvyys vaikuttavat koulumenestykseen ja hyvinvointiin Aseiden saatavuus ristiriitaisia tuloksia siitä, ehkäiseekö asekontrollin tiukentaminen joukkosurmia tai muuta aseellista rikollisuutta kuitenkin järkevää kontrolloida aseiden saatavuutta ja säilytystä impulsiiviset teot, suuri uhrimäärä vain ampuma-aseella, ilman oikeita kontakteja vaikea saada käyttöön laitonta asetta 25.1.2013 23

Johtopäätöksiä 25.1.2013 24

Ennalta ehkäisy vaatii uusia väyliä Olennaista on havaita haavoittuvuuksien kasaantuminen tekijöiden yhteisvaikutus olennaista, ei yksittäiset tekijät yksinään Tunnistaminen siellä, missä yksilöt kohdataan Perhesurmat - erotilanne Nuoret mielenterveyspalvelut, koulu 25.1.2013 25

Perinteinen nuorten tekemä väkivalta Tyypillistä: päihdeongelmat, impulsiivisuus, perheongelmat, mielenterveysongelmat, syrjäytyminen Polku väkivaltaan: ryhmässä, pikkurikollisuudesta vakavampiin tekoihin, rikoskierteeseen Ennalta ehkäisyn keinot: rikoskierteen katkaisu alkuvaiheessa ANKKURIMALLI, sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpide 24 Nuorten tekemä suunnitelmallinen väkivalta Tyypillistä: yksinäisyys, eristäytyminen, koulukiusaaminen, ulkonaisesti varsin pärjäävä, mielenterveysongelmat Polku väkivaltaan: yksin, ei edeltäviä tekoja, tarkka ja usein pitkä suunnittelu, vahva kostomotiivi Ennalta ehkäisyn keinot: tunnistaminen riskitekijöiden avulla, mielenterveyspalvelut ja koulu 25.1.2013 26

Vakavan väkivallan vähentäminen, STO, kohta 5.10 Havainto yksilöstä, jolla väkivallan riskitekijät kasaantuvat Vakavia mielenterveysongelmia, pakkohoitoon (MtL) Uhka-arviointi, nopea väylä terveyspalveluihin (STO tp 37) Järjestöjen palvelut väkivallasta irti pääsemiseksi (STO tp 38) Rikosprosessi ja pakkokeinot 25.1.2013 27

Väkivallan ehkäisy ja toimijoiden roolit ennalta ehkäisyssä Turvallisuus ei ole vain kontrolliturvallisuutta vaan myös hyvinvointiturvallisuutta terveydenhuollon työtekijät, lääkärit, opettajat, nuorisotyöntekijät miten säilyttää luottamus ja samalla puuttua varhain 25.1.2013 28

KIITOS! 25.1.2013 29