Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja
Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä jatkaa jo 1990-luvulla toimintansa aloittaneen Syrjäisen maaseudun teemaryhmän, vuosina 2005-2007 toimineen Harvaan asuttujen alueiden teemaryhmän ja vuonna 2008 toimineen Väljästi asutun maaseudun teemaryhmän toimintaa. Keskitymme ratkomaan harvaan asutun maaseudun erityiskysymyksiä ja edistämään alueen menestymistä.
Tytti Seppänen 3.6.2008 3 Maaseututyypit 2006-2013: Kaupunkien läheinen maaseutu 89 Ydinmaaseutu 142 Harvaanasuttu maaseutu 143 Kaupunkialueet 58 kilometriä 50 100 0 n yliopistokeskus, n yliopisto Suomen Aluetutkimus FAR 3.4.2006
Vaalan kunta Vaala sijaitsee n läänissä Kainuun maakunnassa Matkaa maanteitse un ja in n. 93 km (matka-aikana n. 1h20min), in n. 580 km Hyvät liikenneyhteydet: Valtatie 22, - Kontiomäki rata, lentoasemat ja
Maalta tulleista Maahanmuuttajiin Maan sisäisellä muuttoliikkeellä ei enää työvoiman tarjonnan säätelijänä ole samaa roolia kuin ennen. Vuosikymmenten ajan kaupunkiseutujen työvoimatarvetta on täytetty maaseudulta muuttaneilla. Nyt maaseudun työvoimareservi on ehtymässä ja työvoimaa tarvittaisiin myös omiin tarpeisiin. Lisäksi muuttoaktiivisuus on keskittynyt entistä enemmän 18-25-vuotiaiden ikäryhmään, joka pienenee jatkuvasti erityisesti perinteisillä muuttotappioalueilla.
Maahanmuuttajat keskittyvät kaupunkimaisiin kuntiin Ulkomaiden kansalaiset asettuvat asumaan enimmäkseen kaupunkeihin: yli 80 prosenttia asuu kaupunkimaisissa kunnissa. Enemmistö on keskittynyt eteläisen sekä läntisen Suomen rannikolle ja niiden lisäksi Suomen itäosiin Venäjän rajan tuntumaan. Sisämaassa muutamia keskuksia ja pakolaisten vastaanottokeskuspaikkakunnat Puolet ulkomaan kansalaisista asui kuitenkin Uudellamaalla vuoden 2006 lopussa.
Vetääkö harvaan asuttu maaseutu Muuttajia? Maahanmuuttajia? Voiko näitä ryhmiä erotella? Mitä maaseutu ihmisille merkitsee? Onko se kulttuurisidonnaista? Kenen intresseistä maahanmuuttopolitiikka tehdään? Yrityksien, kuntien, Suomen vai muuttajan?
Pakolaisena Suomeen tulevat Pakolaisina Suomeen tulevien henkilöiden kuntiin sijoittamisessa on otettava huomioon henkilön mahdollinen maaseututaustaisuus sekä hänen halukkuutensa työskennellä maaseudulla ja kouluttautua alueella tarjolla oleviin töihin. Maahanmuuttajan omia tarpeita ja halua sijoittautua maaseudulle tulee tukea.
Kunnat ja järjestöt yhteistyössä Kunnan kotouttamisohjelmaa laadittaessa tulee sen valmisteluun ottaa mukaan myös maahanmuuttajat ja paikalliset kansalaisjärjestöt. Järjestöjen työllä voidaan tukea maahanmuuttajien esim. lasten ja nuorten sekä puolisoksi Suomeen muuttaneiden henkilöiden maaseutuyhteisöön sitoutumista ja yhteisöllisyyden muodostumista sekä paikallisväestön asenteiden muotoutumista positiiviseksi maahanmuuttajia kohtaan.
Maaseutu tarvitsee osaajia Teemaryhmämme tavoitteena on edistää muuttoa harvaan asutulle maaseudulle Alueen elinvoima, vetovoima, työn mahdollisuudet Koulutusmahdollisuudet ja oppimisympäristöt Houkuttelevat asuinympäiristöt Yhteisö Harrastusmahdollisuudet Asenne Kunnan toiminnot Valtion tuki ja toimet
Tutkimusta Vuonna 2009 julkaistu Maaseudun maahanmuuttajat Kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maaseudulla Rulralia-instituutti, Raportteja 41
OULUJÄRVI- KAINUUN MERI Suomen neljänneksi suurin järvi (920 km 2 ) järvelle ovat luonteenomaisia - aavat selät ja saarten vähyys - kilometrien mittaiset hiekkarannat järven retkeilyalue
MANAMANSALO Manamansalo on saari keskellä järveä Viidenneksi suurin saari Suomessa, 76 km 2 Asukkaita n. 150 Kesämökkejä n. 350 Matkailijoita n. 60.000 vuodessa
Manamansalo Vaalan suosituin turistialue järven retkeilyalueen keskus Villin Pohjolan Manamansalon virkistyskalastusalue ja viiden tähden leirintäalue Lomakylä Kultahiekat Manamansalon kauppa ja kahvila, vaunualue, mökkejä 4 satamaa Kassu Halonen Taidetalo Manamansalon Saaripäivät heinäkuussa
OULUJOKI alkaa järvestä Vaalassa ja laskee Pohjanlahteen ssa suosittu matkailureitti 1880-1940 koskenlasku joella oli mahtava kokemus aikoinaan tunnettu lohijoki ja kuljetusreitti rannikolle (mm. terva) kosket valjastettiin vesivoiman tuotantoon 1940- ja -50 luvuilla yhteensä seitsemän voimalaitosta, joista kaksi Vaalan kunnan alueella (Jylhämä ja Nuojua)
LAMMINAHO Sijaitsee joen pohjoisrannalla n. 7 km päässä Vaalasta Tila on perustettu 1750-luvulla Museoviraston omistuksessa vuodesta 1992 lähtien Rakennukset ovat malliesimerkki talonpoikaisesta puurakentamisesta
Rokuan kansallispuisto Perustettu 1956 Pinta-ala 8,8 km 2 Tyypillistä jäkäläkankaat, suppalammet, mäntymetsät Muodostunut jääkäuden aikana 10.000 vuotta sitten