5.2.1 Kunnan palveluja käyttäviin kohdistuva kartoitus... 10. 5.2.2 Omaishoitajiin kohdistuva kartoitus... 16

Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohta... 3 2. Hankkeen tavoitteet ja tarkoitus... 3 3. Henkilöstö... 4 3.1 Hankehenkilöstö... 4 3.2 Ohjausryhmä... 4 3.3 Työryhmä... 5 4. Julkisuus ja viestintä... 6 5. Hankkeen toteutus... 7 5.1 Tapahtumat ja matkat... 8 5.2 Kohderyhmän mielipiteiden ja tarpeiden kartoitus... 10 5.2.1 Kunnan palveluja käyttäviin kohdistuva kartoitus... 10 5.2.2 Omaishoitajiin kohdistuva kartoitus... 16 5.3 Ympärivuorokautisen hoidon mallin kehittäminen... 17 5.4 Koordinointitoiminta... 20 5.4.1 Ehkäisevät kotikäynnit... 21 5.4.2 Seniorineuvola... 21 5.4.3 Omaishoidon tuki... 23 5.4.4 Säännöllinen hoidonarviointi... 24 5.4.4 Tukipalvelujen kartoitus... 24 5.4.6 Taloudellisten tukimuotojen kartoitus... 24 5.4.7. Yhteistyö omaisten kanssa ja heidän tukeminen sekä yhteistyö kolmannen sektorin, yksityisten, yhdistysten kanssa... 24 5.4.8 Hoitopaikkojen käytön koordinointi... 24 5.4.9 Arviointi / yhteistyö laitos- ja palveluasumisyksiköiden kanssa... 24 5.4.10 Tiedotus... 25 5.5 Geronteknologia... 25

5.5.1 Hyvinvointikello... 26 5.5.2 HyvinvointiTV... 30 5.5.3 Ruoka-automaatti... 40 5.5.4 Hälytysmatto... 43 5.5.5 Seniori-info... 44 6. Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen... 44 7. Hankkeen innovatiivisuus... 47 8. Toiminnan jatkuvuus... 47 9. Ongelmat ja esteet - suositukset... 48 10. Hankkeen toteutuksen kriittinen tarkastelu... 49 11. Toimenpide-ehdotuksia perusturvakeskukselle... 50 12. Yhteenveto... 53 ~ 2 ~

1. Hankkeen lähtökohta Vuoden 2010 talousarviovalmistelun yhteydessä Kristiinankaupunki halusi panostaa avohoidon kehittämiseen ja tehostamiseen. Tämä pyrkimys noudattaa Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) suosituksia. Kristiinankaupungin palvelurakenne on laitospainotteinen. Avohoito ei ole ollut riittävän laaja tarjoamaan hoitoa ja palveluja ympäri vuorokauden. Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa suosituksissaan, että kuntien tulee tarkastella hoito- ja palvelurakenteitaan. Uusia konsepteja on kehitettävä ja otettava käyttöön. STM:n ohjeiden mukaan neuvoa-antavat, ehkäisevät ja kartoittavat toiminnot on asetettava etusijalle. Paikallisista selvityksistä ja tutkimuksista käy ilmi, että ikääntyvät ihmiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Kotihoitoa ja avohoidon muitakin toimintoja on kehitettävä. Tämä on tarpeen siitä syystä, että avohoidolle asetetaan tulevaisuudessa suuria vaatimuksia; ikääntyvien määrä lisääntyy ja samanaikaisesti on vähemmän hoitajia asiakasta kohti vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Siksi on etsittävä uusia ratkaisuja myös teknologiasta. Hankkeen rahoittamiseksi haettiin avustusta Pohjanmaan liitolta, joka myönsi Euroopan aluekehitysrahaston alueellisen kilpailukyky- ja työllisyysohjelman (EAKR) kautta 70 %:n rahoituksen hankkeen talousarvion loppusummalle eli 245 000 eurolle. Tämä merkitsee sitä, että EU osallistuu hankkeen rahoitukseen. 2. Hankkeen tavoitteet ja tarkoitus Nimensä mukaisesti hankkeen lähtökohtana ja tavoitteena on turvallisuus kotona vuorokauden ympäri. Turvallisuus kotona on kuitenkin laaja käsite, koska ihmiset mieltävät turvallisuuden eri tavalla. Tavoitteena oli, että ikääntyvillä olisi mahdollisuus ja haluaisivat asua kotona ja myötävaikuttaa siihen, että he tuntisivat olonsa turvalliseksi omassa kodissaan. Tavoitteena oli vahvistaa vanhustenhuoltoa kehittämällä malli ympärivuorokautiselle hoidolle ja palvelulle, kehittämällä toiminnan koordinointia ja hyödyntämällä geronteknologian tarjoamia apuvälineitä ja tukitoimintoja. Nämä kolme aluetta vaikuttavat suoraan turvallisuuteen, koska ne tarjoavat tarvittaessa apua vuorokauden ympäri, tarpeellisia palveluja ja helpotusta yksinäisyyteen. Oletetut tulokset olivat seuraavat: luoda malli ympärivuorokautiselle hoidolle, luoda etsivä, ennalta ehkäisevä toimintamalli, jota on arvioitu, geronteknologian hankkiminen, testaus ja analysointi kotona annettavaa ympärivuorokautista hoitoa varten. Ensimmäisellä osa-alueella kartoitetaan ja laajennetaan ympärivuorokautista hoitoa täydennyksenä nykyiselle avohoitokonseptille. Koska yhä useammat henkilöt asuvat tulevaisuudessa kotona, kunnan tulee voida tarjota hoitoa ja hoivaa myös yöaikaan. Toisen osa-alueen puitteissa toteutetaan ja arvioidaan vanhuspalvelujen koordinointimalli. Koordinoinnin tarkoituksena on saada hoitoa tarvitseva henkilö oikeaan paikkaan oikeaan ~ 3 ~

aikaan. Koordinoinnilla halutaan parantaa ikäihmisten palvelujen saatavuutta ja selkeyttä. Tärkeitä välineitä ovat ennalta ehkäisevät kotikäynnit ja seniorineuvola. Kolmannen osa-alueen tarkoituksena on kehittää alueellinen, käyttäjäystävällinen ja koko kunnan kattava hoito ja palvelu. Tämä toteutetaan kartoittamalla, arvioimalla ja ottamalla käyttöön geronteknologiaa ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa vanhusten tarpeisiin kehitetyn ympärivuorokautisen hoidon tueksi sekä täydentämään nykyistä hoitotyötä. Hankkeessa testataan geronteknologiaa ja arvioidaan sen hyötyjä. Pidemmällä tähtäimellä kehitetään ja tehostetaan avohoitoa, jolloin laitoshoidon tarve vähenee. Hankkeen oletettuna tuloksena oli myös tiedonvälityksen ja yhteistyön tehostaminen sekä konsultaatiomahdollisuuksien lisääminen. Samoin tavoiteltiin selkeämpiä kriteereitä asiakkaille, omaisille ja hoitohenkilöstölle siirrettäessä asiakas avohoidosta laitoshoitoon ja päinvastoin. Kaiken kaikkiaan ikäihmisten elämänlaatua ja turvallisuutta kotona tulee lisätä. Hankkeesta hyötyvät lähinnä ikäihmiset, omaiset ja hoitohenkilöstö. Tavoitteena on, että ikäihmiset voisivat asua kotona niin kauan, kuin he haluavat ja tuntea olonsa turvalliseksi ja saada tarvittavat palvelut omassa kodissaan. 3. Henkilöstö 3.1 Hankehenkilöstö Toukokuussa 2010 haettiin projektipäällikköä, joka valittiin kesällä ja joka aloitti työnsä elokuun puolessa välissä. Projektipäällikön työaika on ollut 100 %. Maaliskuussa 2011 haettiin 2 hanketyöntekijää, joiden työaika oli 50 %. He aloittivat työnsä huhtikuussa 2011. Toinen hanketyöntekijä päätti työnsä elokuussa 2011, jolloin haettiin uutta hanketyöntekijää, jonka työaika oli 75 %. Uusi hanketyöntekijä aloitti työnsä lokakuun 2011 puolessa välissä. 3.2 Ohjausryhmä Hankkeella oli ohjausryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: Riitta El-Nemr, kaupunginjohtaja, Kristiinankaupunki Jarkko Pirttiperä, K5:n johtaja, Maalahti Peter Riddar, perusturvajohtaja, perusturvakeskus, Kristiinankaupunki Åsa Blomstedt, perusturvalautakunnan puheenjohtaja, Kristiinankaupunki Stefan Rannanpää, Pohjanmaan liitto, rahoittajan edustaja Tony Pellfolk, tutkimusjohtaja, Novia ~ 4 ~

Kristiina Strandman kehityskoordinaattori, perusturvakeskus Elisabeth Sjöberg, hoitotyön johtaja, perusturvakeskus, Kristiinankaupunki Carina Storhannus, osaamisvalmentaja, YA!, Kristiinankaupunki Ohjausryhmä kokoontui 11 kertaa: 25.8.2010, 1.12.2010, 9.2.2011, 16.2.2011, 11.4.2011, 14.6.2011, 19.8.2011, 7.11.2011, 7.2.2012, 22.5.2012, 11.10.2012 3.3 Työryhmä Kehitysryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Helena Strandholm, osastonhoitaja, kotihoito Kirsi Widberg, osastonhoitaja, Åldersro Robert Sundén, osastonhoitaja, fysioterapia Jaana Sjöqvist, lääkäri Elisabeth Sjöberg, hoitotyön johtaja Nämä henkilöt, Jaana Sjöqvistiä lukuun ottamatta, muodostivat hankkeen työryhmän. Myöhemmin työryhmään tulivat myös seuraavat henkilöt: hanketyöntekijät Mona Gullmes ja Annette Nyberg Jeanette Åbonde, apul.osastonhoitaja, kotihoito, Akuuttitiimistä vastaava Kristiina Strandman, kehityskoordinaattori, perusturvakeskus Paula Sihto, hoitotyön johtajan sijainen Työryhmä kokoontui 14.9.2010, 8.10.2010, 13.10.2010, 5.11.2010, 19.11.2010, 10.12.2010 14.1.2011, 4.2.2011, 11.2.2011, 28.2.2011, 7.3.2011, 22.3.2011, 6.4.2011, 15.4.2011, 5.5.2011, 20.5.2011, 10.6.2011, 1.7.2011, 19.8.2011, 9.9.2011, 7.10.2011, 3.11.2011, 1.12.2011 12.1.2012, 2.2.2012, 8.3.2012, 21.3.2012, 11.4.2012, 24.5.2012, 30.8.2012, 20.9.2012, 19.10.2012 ~ 5 ~

4. Julkisuus ja viestintä Hanketta on esitelty useissa tilaisuuksissa, kokouksissa ja tapaamisissa henkilöstölle, hoitoa tarvitseville, omaisille, päätöksentekijöille ym., jotta he saisivat tietoa hankkeesta ja voisivat esittää ideoita ja toivomuksia, mutta myös kritiikkiä ja parannusehdotuksia. Hanke on tehnyt yhteistyötä hoitolaitosten, avohoidon, yksityisten toimijoiden, kyläaktiivisten sekä kunnan muiden hankkeiden kanssa. Lisäksi hankehenkilöstö on vieraillut muissa kunnissa ja tietoja on vaihdettu. Yhteistyö on toiminut hyvin. Hankkeen alussa järjestettiin lehdistötiedotus. Lehdistötiedote lähetettiin kaikille alueellisille lehdille. Viestinä ja tiedonvälitys järjestettiin useiden eri kanavien kautta, mutta pääasiassa hankkeen kotisivulla, josta on Facebook-linkitys. Facebookin kautta on ollut helppoa tiedottaa hankkeessa toteutettavista asioista. Myös media on kiinnittänyt huomiota hankkeeseen; Syd-Österbotten: 21.8.2010, 2.4.2011, 9.4.2011, 11.10.2011, 21.2.2012, 24.4.2012, 26.4.2012 Suupohjan Sanomat: 25.8.2010, 30.3.2011, 15.4.2011, 17.6.2011, 28.10.2011, 1.2.2012 Vasabladet: 17.6.2011, 18.10.2011, 28.4.2012 Ilkka 8.4.2011 Kokodemo: 1/2011, 2/2012 Radio Vega: 25.8.2010, 2.11.2010, 4.4.2011, 17.6.2011, 14.2.2012 KRS-TV Lehtiartikkeleiden lisäksi hanke on myös itse kirjoittanut yleisönpalstalle (SÖ 13.4.2012). Hankkeen kolmatta osaa, Geronteknologiaa esiteltiin laajemmin keväällä 2012 projektipäällikön osallistuessa Virtun valtakunnalliseen seminaariin Turussa 30.5.2012. Henkilöstön mukaan saamiseksi hanke on osallistunut erilaisiin henkilöstökokouksiin, mm. Åldersrossa (27.1.2011), Kristiinakodissa (27.1.2011), Selkämeren sairaskodissa. Projektipäällikkö on myös osallistunut osastonhoitajien kokouksiin (8.10.2010, 1.1.2011) ja Vanhustenhuollon työryhmän kokoukseen (18.1.2010). Lisäksi hanketta on esitelty kotihoitohenkilöstölle Lapväärtissä 13.10.2010, Siipyyssä 22.11.2010 ja Kristiinankaupungissa 25.11.2010. Yhteinen tapaaminen järjestettiin 20.1.2011. Kotihoidon kehitystyöryhmä, jossa oli edustajia jokaiselta alueelta, kokoontui 14.4., 3.5., 19.5., 26.5., 31.8., 4.10. ja 1.11.2011. Varsinaisen kohderyhmän, kotona asuvien ikäihmisten saavuttamiseksi hanke on osallistunut erilaisiin kokouksiin mm. seuraavien ryhmien kanssa: Lapväärtin eläkeläiskerho (18.4.2012), PIKT (28.2.2012), Suupohjan eläkkeensaajat (22.3.2012), Vanhusneuvosto (24.1.2011, 16.3.2011, 4.5.2011, 17.8.2011, 14.12.2011, 25.1.2012), Vammaisneuvosto (20.10.2010, 25.6.2012). Lisäksi hanke on osallistunut tapaamisiin seuraavien kanssa: Lapväärtin ~ 6 ~

eläkeläistalon asukkaat (6.7.2011, 2.9.2011), Lapväärtin marttayhdistys (16.4.2012), Svenska Kvinnoklubben i Kristinestad (26.3.2012). Projektipäällikkö tapasi 6.7.2011 Lapväärtin eläkeläistalon hallituksen, ja Lapväärtin eläkeläistalon asukkaille järjestettiin tapaaminen 2.9.2011 ja 1.2.2012. Hanketta on myös esitelty mm. perusturvalautakunnan kokouksessa 31.8.2010, Närpiön kaupungin ja Äldrecentrum Österbotten -kehityskeskuksen edustajille 13.9.2010, Tutuntuvassa 9.10.2010. Talvella 2012 aloitettiin Seniori-infon testaaminen KRS-TV:ssä. Infolla tiedotettiin tapahtumista ja mahdollisuuksista. Ohjelmien välissä näytetään liukutekstiä, jossa tiedotetaan hankkeesta. Heinäkuussa 2011 hankehenkilöstö oli päivän ajan Kristiinankaupungin torilla kertomassa hankkeesta ja ruoka-automaatista, josta käytiin silloin vilkasta keskustelua. Joulukuussa 2011 ja kesäkuussa 2012 hankehenkilöstö osallistui omaishoitajien tapaamiseen. Hankehenkilöstö kertoi hankkeesta ja omaishoitajien tukemiseksi suunnitelluista asioista. Tämä on kuitenkin vain muutama esimerkki siitä, miten hanke on lähestynyt asukkaita kertoakseen hankkeesta ja kuullakseen yleisön mielipiteitä ja tarpeita. Pari kertaa on myös lähetetty eläkeläisyhdistyksille tiedotuskirjeitä, joissa on kerrottu hankkeesta ja sen toiminnasta sekä muista kohderyhmää koskevista ajankohtaisista asioista. Lisäksi hanke on jakanut tietolehtisiä eri tilaisuuksissa, lähinnä hankkeen järjestämissä tapahtumissa, esim. muistisairauksia käsittelevän luennon, apuvälinepäivän yhteydessä. Hankkeen viimeisen puolen vuoden aikana perhekeskuksen aulan kahdella ilmoitustaululla on ollut kuvakooste ym. hankkeesta. Näiden tarkoituksena on lisätä hankkeen näkyvyyttä ja tiedottaa hankkeessa järjestetyistä asioista. Hankkeen saama julkisuus ei ole kuitenkaan ollut pelkästään myönteistä. Keväällä 2011 hankkeessa testattuihin asioihin kohdistui kielteistä huomiota. Hankkeessa testattu ruokaautomaatti on herättänyt paljon mielipiteitä, ja sitä on kritisoitu siitä, ettei se sovi Cittaslowliikkeen filosofiaan. 5. Hankkeen toteutus Hankkeen toiminta on melko laaja. Aluksi tarkasteltiin muiden kuntien malleja ja ratkaisuja. Tutustumiskäyntejä on järjestetty. Hankkeesta on tiedotettu ja mahdollisuuksista, ongelmista ja tavoitteista on keskusteltu yhteisten suuntaviivojen löytämiseksi kunnan muiden toimijoiden kanssa. Luentoja ja keskustelutilaisuuksia on järjestetty. Useita edustajia on kutsuttu kertomaan tarjoamistaan teknologisista ratkaisuista. Lisäksi on kuultu kuntalaisten toivomuksia ja tarpeita näiden kokoamiseksi vähitellen Kristiinankaupungin omiksi malleiksi. Kohderyhmän mielipiteiden ja tarpeiden esille saamiseksi on myös tehty kartoitus kotona asuvien ikäihmisten keskuudessa. Aluksi hankkeessa tehty työ koski pitkälti toiminnan selvittämistä ja arvioimista. Aluksi piti keskustella, selvittää ja tehdä laskelmia useilla eri ~ 7 ~

tasoilla, jotta hanke voisi valita suuntauksen ja luoda jotakin kestävää. Hanke on toteutettu lähinnä kolmella painopistealueella. Nämä osat vaikuttavat toisiinsa ja niissä on pitkälti kyse erilaisista prosesseista, jotka vaativat harkintaa, aikaa ja perusteluja sekä kypsymistä. Tällä tavalla on koko ajan työskennelty kohti hankesuunnitelman tavoitteita. 5.1 Tapahtumat ja matkat 2010 23.8.2010 Osallistunut tapahtumaan Att utveckla äldres vård och omsorg (ikäihmisten hoidon ja hoivan kehittäminen) Vaasassa, järj. Äldrecentrum Österbotten 1.9.2010 Osallistunut keskustelutilaisuuteen kyläpalvelupisteen perustamisesta Siipyyhyn 8.9.2010 Osallistunut Ikärakenne-verkostokokoukseen Närpiön Dynamohouse 17.9.2010 Järjestänyt Emtelen palvelujen esittelyn 22.9.2010 Järjestänyt Tunstallin ratkaisujen esittelyn 22.9.2010 Järjestänyt Videran ratkaisujen esittelyn 26.-29.9.10 Osallistunut Benchmarkingmatkaan Uumaja - Piitime - Oulu. Järj. Tekes-hanke 30.9.2010 Käynti Hyvä Ikä -messuilla Tampereella 7.10.2010 Järjestänyt Vivagon järjestelmien esittelyn 19.10.2010 Keskusteluilta palvelupisteen perustamisesta Kallträskiin. Yhdessä Leaderin kanssa 21.10.2010 Osallistunut keskusteluiltaan yhdistysten osallisuudesta sairaalanmäellä 29.10.2010 Käynti Kornäsissä 1.11.2010 Käynti Job-centerissä 3.11.2010 Käynti YA!:n Kristiinankaupungin yksikössä 4.11.2010 Tutustuminen Jelppis-tiimiin, Vaasa 18.11 2010 Osallistunut kokoukseen: Kuntien vanhusneuvostojen strategiat. Mustasaari 26.11.2010 Ruotsinkielinen luento Att kunna bo hemma med demens, Kerstin Lundström 8.12.2010 Osallistunut muistisairaiden omaisten ryhmän tapaamiseen Lapväärtin neuvolassa ~ 8 ~

2011 11.1.2011 Smartcaren ratkaisujen esittely 13.1.2011 Wivellin ratkaisujen esittely 19.1.2011 Käynti Mustasaaren Senioripisteessä 20.1.2011 Käynti Maalahdessa 4.2.2011 Käynti Novialla, Vaasa 24.3.2011 Menumatin ruoka-automaatin esittely 29.3.2011 Suomenkielinen luento Turvallisesti kotona muistisairaanakin, Eila Nyby ja Kaarina Fränti. Yhteistyössä Muistiliiton ja Muistiluotsin kanssa 31.3.2011 Vierailu Helsingin Kustaankartanossa ja Toimivassa Kodissa 7.4.2011 Ikäihmisten messut Kristiinahallissa 19.4.2011 Tiedotustilaisuus, Berit Mäkelä 25.5.2011 YA!:n lähihoitajaopiskelijoiden vierailu 7.-9.6.2011 Osallistunut opintomatkaan Kööpenhaminaan, järj. YA! 10.8.2011 Äldrecentrum Österbotten -kehityskeskuksen edustajien vierailu 2.9.2011 Käynti Lapväärtin eläkeläistalolla 3.10.2011 Käynti senioreiden hyvinvointitapahtumassa Botniahallissa 7.10.2011 Tapaaminen vanhusneuvoston ja eläkeläisyhdistysten edustajien kanssa 27.10.2011 Tiedotuspäivä apuvälineistä. Simultaanitulkkaus 9.-10.11.11 Osallistunut Kotihoito ja -palvelut 2011 -tapahtumaan Helsingissä 10.11.2011 Käynti Apuvälinemessuilla Tampereella 11.12.2011 Osallistunut Lappfjärd-Kristinestads församling -seurakunnan järjestämään lähihoitajien tapaamiseen 2012 1.2.2012 Tapaaminen Lapväärtin eläkeläistalon asukkaiden kanssa 3.2.2012-> Hyvinvointiryhmä Henriksdalissa. Yhteistyössä Siipyyn Folkhälsanin kanssa 27.3 2012 Lapinmatka ~ 9 ~

24.4 2012 2 kaksikielistä luentoa, Harriet Finne-Soveri: Kestävä kehitys vanhustenhuollossa 26.4 2012 Senioritempaus sairaalanmäellä. Avointen ovien yhteydessä 8.5.2012 -> Ystävänkoulutus Yhteistyössä Punaisen Ristin kanssa. Ruotsinkielinen 30.5.2012 Osallistunut Novian Virtu-hankkeen seminaariin Turussa 4.6.2012 Osallistunut Folkhälsanin ja Lappfjärd-Kristinestads församling -seurakunnan järjestämään omaishoitajien tapaamiseen. 5.2 Kohderyhmän mielipiteiden ja tarpeiden kartoitus Kohderyhmän mielipiteiden ja tarpeiden selvittämiseksi on tehty kaksi eri kartoitusta. Ensimmäinen kartoitus tehtiin kunnan palveluja käyttävien keskuudessa. Toinen kartoitus kohdistui omaishoidontukea saaviin asiakkaisiin. 5.2.1 Kunnan palveluja käyttäviin kohdistuva kartoitus Melko aikaisessa vaiheessa hanke suoritti kartoituksen iäkkäiden palvelunkäyttäjien keskuudessa. Kyselylomake jaettiin erilaisia tukipalveluja tai kunnan palveluja käyttäville henkilöille. Kysely oli jaettu neljään osaan: vastaajaa pyydettiin arvioimaan käyttämiään kunnan palveluja, arvioimaan tärkeysjärjestyksessä, mitä palveluja ikäihmiset tarvitsevat voidakseen asua kotona, ikäihmisten asumista sekä palveluliikenteen tarvetta. Selvityksellä haluttiin kartoittaa palvelunkäyttäjien mielipiteet käyttämistään palveluista sekä siitä, minkälaista palvelua he katsovat tarvitsevansa ja miten he haluavat asua silloin, kun he eivät enää voi asua kotona sekä mikä asia voisi heidän mielestään olla syynä sille, etteivät he voisi enää asua kotona. Lisäksi haluttiin selvittää vastaajien kiinnostus palveluliikenteeseen ja heidän mielipiteensä ja ajatuksensa siitä. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 290 kpl kotona asuville ikäihmisille, 185 ruotsinkielistä ja 105 suomenkielistä. Vastauksia saatiin 80 kpl, joista 59 oli ruotsinkielisiä ja 16 suomenkielisiä. Samanaikaisesti tämän kyselyn kanssa toteutettiin myös kolmannen sektorin toimijoille osoitettu kysely. Viimeksi mainittu kysely keskittyi enemmän siihen, minkälaisia palveluja yhdistys/seurakunta/yrittäjä voisi tarjota omasta toimesta tai yhdessä kunnan kanssa. Kolmannen sektorin kysely koostui seuraavista kysymyksistä: Mitä tarvitaan jotta ikäihmiset voisivat asua kotona? Yrittäjänä/yhdistyksenä/seurakuntana/muuna voisimme auttaa tai tuottaa seuraavat palvelut ikääntyvien kotona asumisen tukemiseksi. Kysely lähetettiin 75 yhdistykselle, joista 15 vastasi. ~ 10 ~

1. Täyttäjän tiedot Kyselylomakkeen ensimmäisellä sivulla kysyttiin täyttäjän tietoja: sukupuoli, ikä, kylä, vastaajakategoria (käyttäjä, omainen, tuottaja), käytän kunnan palveluja (kyllä/en), tarvitsen kunnan palveluja (kyllä/en), hoito tai palvelu, jota pitäisin tärkeänä. Yhteensä 91 vastaajasta 64 oli naisia ja 24 miehiä, 3 vastaajaa ei ollut ilmoittanut sukupuoltaan. Eniten vastauksia tuli kantakaupungista, yhteensä 32 kpl, Lapväärtistä tuli 22 vastausta, muista kylistä (Härkmeri, Skaftung, Metsälä, Siipyy, Korsbäck, Uttermossa, Henriksdal ja Dagsmark) tuli 29 vastausta. Kahdessa vastauksessa ei ilmoitettu kylää. Vastaajista suurin osa, eli 75 kpl kuului palvelunkäyttäjien kategoriaan. Vastaajista yhteensä 13 oli omaisia ja 4 tuottajia, kahdessa vastauksessa ei ilmoitettu kategoriaa. 2. Kuinka seuraava palvelu toimii kunnassa? Tässä kohdassa esitettiin yhteensä 14 kysymystä ja vastattiin asteikolla 1-5, jolla 1 oli huonosti ja 5 erittäin hyvin. Ylimmällä (vaakasuora) rivillä on luettavissa kysymys ja vasemmalla (pystysuora) lukumäärä. Näistä näkee kuhunkin kysymykseen esitetyt vastaukset. Ateriapalvelu Kylvetyspalvelu Siivouspalvelu Omaishoidon tuki Turvapuhelin Kuljetuspalvelu Palveluliikenne Pisteet (keskimäärin) 4 4 3 3 4,5 3 4 Vastaajia 55 30 20 12 30 18 20 Kotipalvelu Kotisairaanhoito Intervallihoito Muistihoitaja Apuvälinelainaus Avustus Muu Pisteet (keskimää rin) 4 4 4 3 5 3,5 - Vastaajia 37 44 16 14 43 14 - Kaikkien kysymysten keskiarvo on 3-5, mikä merkitsee sitä, että vastaajat pitävät palvelua hyvin toimivana. Jokaiseen kysymykseen sai myös esittää kommentteja, esimerkiksi ehdotuksia siitä, miten palvelua voisi kehittää toimivammaksi. ~ 11 ~

3. Mitä tarvitaan, jotta ikääntyvät voisivat asua kotona? Tässä lomakkeessa oli 16 kysymystä, ja vastaukset esitettiin asteikolla 1-5, jolla 1 oli ei tärkeä ja 5 erittäin tärkeä. Yöhoito Tukea kotiutumisen yhteydessä Kotikuntoutus Ehkäisevät kotikäynnit Kotisairaala Päivätoiminta Seniorineuvola Palvelusetelit Pisteet (keskimäärin) 4 4 4 4 3 4 4 4 Vastaajia 45 51 43 53 46 41 39 38 Talonmiesapu Ruokakassipalvelu Vaatehuolto Vierailu/ ystävänpalvelu Kokoontumispaikka Sijaishoito kotona Pariskuntien intervallihoito Kotisoitto Pisteet (keskimäärin) 4 4 4 4 4 4,5 4 4 Vastaajia 48 46 45 46 37 37 32 45 Kysymykseen, mitä tarvitaan, jotta ikäihmiset voisivat asua kotona, esitettyjen vastausten keskiarvo oli 3-4,5, eli useimmat pitivät kaikkia alueita tärkeinä kotona asumisen kannalta. Kysymyksiin voitiin myös antaa kommentteja ja ehdotuksia palvelun järjestämisestä ja mahdollisesta järjestäjästä. 4. Selvitys ikäihmisten asumisesta Tähän kyselyyn vastasi yhteensä 75 henkilöä. Tässä kyselyn osassa oli yhteensä kuusi kysymystä sekä tilaa kommenteille. Toivottu asunto Ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin, minkälaisessa asunnossa ikäihmiset haluaisivat asua, jolleivät he enää pysty/halua/uskalla asua nykyisessä asunnossaan. Valittavana oli kuusi vaihtoehtoa. Suosituin vastaus oli kolmas vaihtoehto, palveluasumisyksikkö. Vain muutama oli kiinnostunut ryhmäasunnosta ja vuodeosastosta. Tähän kysymykseen vastasi yhteensä 70 henkilöä. Rivitaloasunto Eläkeläistalo Palveluasumisyksikkö Laitos Vuodeosasto Ryhmäasunto 12 18 31 6 1 4 ~ 12 ~

Toivottu huolenpito Seuraavaksi kysyttiin minkälaista huolenpitoa vastaajat toivoisivat. Useimmat valitsivat 2. vaihtoehdon Kotipalvelukäyntejä sopimuksen mukaisesti. Huolenpitoa tarpeen mukaan oli toiseksi suosituin vaihtoehto. Vähiten kiinnostuneita vastaajat olivat ympärivuorokautisesta huolenpidosta. Tähän kysymykseen vastasi yhteensä 69 henkilöä. Ympärivuorokautista Kotipalvelukäyntejä sopimuksen Hälyttäessä/tarpeen huolenpitoa mukaisesti mukaan 10 42 16 Toivottu asuinympäristö Kysymyksen, missä haluaisi mieluiten asua ja minkälaisella alueella, vastausvaihtoehdot olivat: 1. Luonnonläheisellä, sivummalla olevalla rauhallisella alueella ja 2. Keskustassa, lähellä palveluja. Molemmat vastausvaihtoehdot saivat lähes yhtä monta kannattajaa. Usein vastaus riippui siitä, miten ja missä vastaaja vastaushetkellä asui. Tähän kysymykseen vastasi yhteensä 69 henkilöä. Luonnonläheisellä, rauhallisella Keskustassa, alueella palveluja 29 35 lähellä Asunnon koko Neljännessä kysymyksessä kysyttiin kuinka suuren asunnon haluaisi ja tässä vastausvaihtoehtoina oli 1-5 huonetta ja keittiö. Useimmat tyytyivät yhteen tai kahteen huoneeseen. Muutama vastasi 3 huonetta ja keittiö, kun taas kukaan ei vastannut 4 tai 5 huonetta ja keittiö. Tähän kysymykseen vastasi yhteensä 65 henkilöä. Huonemäärä 1 2 3 4 5 33 24 3 0 0 Tärkeitä viihtyvyystekijöitä Toiseksi viimeinen kysymys kuului; Mikä olisi sinulle tärkeää? (valitse yksi tai useampi vaihtoehto), vastausvaihtoehdot olivat: 1. Kodinomainen ympäristö omine kalusteineen, 2. Huolenpito, 3. Yksityiselämä, 4. Oma päätösvalta, 5. Yhteenkuuluvuus, yhdessäolo sekä 6. Apua lähellä. Monet (24 kpl) olivat rastittaneet kaikki vaihtoehdot. Tähän kysymykseen vastasi yhteensä 61 henkilöä. ~ 13 ~

Kodinomainen ympäristö Yksistyiselämä Huolenpito Oma päätösvalta Yhteenkuluvuus Apua lähellä 23 14 9 13 8 24 Jos jonain päivänä joudut muuttamaan nykyisestä asunnostasi, mikä on muuton todennäköisin syy? Yksinäisyys Turvattomuus Huono asunto Fyysisen kunnon heikkeneminen Taloudelliset syy Pitkät etäisyydet palveluihin 5 7 1 60 2 6 19 Huolenpidon tarve 5. Palveluliikennekysely Tässä kyselyssä oli 7 avointa kysymystä ja lopuksi oli mahdollisuus esittää kommentteja. 1. Onko tarvetta järjestää palveluliikennettä muissa kuin kaupungin eteläosissa, joissa se on jo järjestetty? (Esim. kaupungin keskusta, Tiukka, Dagsmark) Kyllä, Tiukka Härkmeri - Kristiinankaupunki - Härkmeri Kantakaupunki Kyllä, kunnan kaikissa osissa tarvitaan jonkinlaista palveluliikennettä Palveluliikennettä tarvittaisiin koko kunnassa, jos ei ole omaa autoa. Tarvittaisiin koko kunnassa Tarvitaan varsinkin talvisaikaan 2. Mihin tarkoitukseen tarvitsisit palveluliikennettä? Esim. vaikeaa päästä sairaalanmäelle Lääkärin- ja hammaslääkärin vastaanotto, neuvola, hoito, laboratorio Kaupassa käynti Ruokaostokset Ostokset (vaatteet, kengät, kukat) Pesulassa käynti Pankki, posti ja apteekki Virkistys Kirkossa käynti, hautojen hoitaminen Kampaaja Sosiaalinen kanssakäyminen, toisten ihmisten tapaaminen Ompeluseura, vapaa-ajantoiminta Vierailut ystävien ja omaisten luona Erilaiset tapahtumat ~ 14 ~

3. Kuinka monena päivänä viikossa toivoisit palveluliikennettä ajettavan? Yleisesti ottaen joka päivä, 2 krt päivässä 1 kerta, keskiviikko on hyvä päivä 2 kertaa, ehkä maanantaisin ja perjantaisin 3 päivänä Joka kymmenes päivä 4. Minä viikonpäivinä toivoisit palveluliikennettä ajettavan? Kaikkia viikon päiviä ehdotettiin, myös lauantaita Maanantai - laboratorioon ja kauppaan, perjantai - ruokaostokset Ei väliä Silloin kun ikäihmisille järjestetään toimintaa. Virkistyspäivään, ohjattuun liikuntaan ja harrastuksiin 5. Mihin vuorokauden aikaan toivoisit palveluliikennettä ajettavan? Aamupäivällä Keskipäivällä Maanantaisin klo 8-10, laboratoriokäyntiä varten. Torstaisin tai perjantaisin sopimuksen mukaan Iltapäivällä Nykyinen aika eli aamupäivä on ollut sopiva 6. Kuinka monta tuntia palvelulinja-auton tulee odottaa kaupungin keskustassa? 2-3 Muutaman tunnin 1 ½-2 tuntia, jotta on tarpeeksi aikaa hoitaa asioita ja käydä kaupassa 7. Onko muita tarkoituksia tai tehtäviä, joita palvelulinja-auto voisi hoitaa? Ruokakassien kotiinkuljetus Apteekkiasiat (lähettää resepti linja-auton kanssa ja saada lääkkeet kotiin) 8. Muita kommentteja, mielipiteitä, toivomuksia palveluliikenteestä? Miten sairaalanmäelle asti pääsisi rollaattorilla? Mielestäni kaupungissa pitää olla liikennettä Haluaisin mielelläni muutaman taksimatkan Kaupungin keskustassa ei ole paikkaa, jossa voisi istua ja huilata. Apua autoon noustaessa ja siitä poistuessa + apua tavaroiden kanssa Vaikea vastata, koska ja miten tarve syntyy ja missä asioissa tulee tarvitsemaan apua, mutta palveluliikennettä tulee olla eteläosista vähintään 2 kertaa viikossa ja tarvittaessa ehkä enemmän Kaupungissa pitäisi olla mahdollisuus saada taksi vuorokauden kaikkina aikoina Palvelu on hyvä, sopeutetaan tarpeisiini, esim. ajanut pesulan kautta ~ 15 ~

Tärkeää, että linja-auto saa pysäköidä lähellä sitä palvelupistettä, johon minulla on asiaa Hyvä, että palvelu on olemassa sitä tarvitseville Hyvä, että palvelu on olemassa Tämä palvelu on erittäin tärkeä, varsinkin sivukylissä! Palveluliikenne on hyvä, koska en enää pysty ajamaan autoa En pysty käyttämään palveluliikennettä, koska käytän rollaattoria Erinomaiset kuljettajat, ottavat huomioon tarpeeni ja toivomukseni Olisi kiva lähteä Karijoelle muistikahvilaan, kun kuljetus järjestetään Kiitos, se on toiminut yli odotusten ja palvelu on erittäin hyvä Matkakustannukset ovat nykyisillään sopivia eläkeläisille Palvelu on ollut erittäin hyvä Tuntuu pahalta, kun autossa on koululaisia, jotka pitävät meteliä ja kiroavat En tarvitse tällä hetkellä palveluliikennettä, mutta palvelu on erittäin tärkeä muille iäkkäille ihmisille. Palvelua voidaan kehittää. Kuljetuksia voisi esim. järjestää jumalanpalveluksiin. Kaikilla ikäihmisillä ei ole omaisia tai ystäviä, jotka voivat kuljettaa heitä Hoidan miltei kaikki asiani taksin avulla. Se tulee kohtuuttoman kalliiksi Kolmannen sektorin vastaukset siihen, mitä he voisivat yhdistyksenä tehdä Harva yhdistys tai yrittäjä on ilmoittanut voivansa järjestää jotain palvelua itse tai täydennyksenä kunnan toiminnalle. Vain kolme vastaajaa oli antanut ehdotuksen siitä, mitä he voisivat toimintansa puitteissa järjestää. Punaisen Ristin paikallisosasto oli rastittanut voivansa aloittaa vierailut/ystävätoimintaa. Myös Marttayhdistys voi ajatella käynnistävänsä tällaista toimintaa, kunhan he ensin saavat koulutusta siihen. Kuulovammaisten yhdistyksen edustaja oli rastittanut yhdistyksen voivan järjestää nimenomaan kuulovammaisille palvelupisteen, jossa ääni toimii. He voisivat myös ajatella järjestävänsä tälle kohderyhmälle vierailuja/ystävätoimintaa sekä saattajapalvelua esim. lääkärikäyntien yhteydessä. 5.2.2 Omaishoitajiin kohdistuva kartoitus Vuodenvaihteessa 2011-2012 lähetettiin kysely kunnan omaishoidontukea saaville omaishoitajille. Yhteensä 50 kyselyä lähetettiin ja 19 vastausta saatiin. Ensiksi haluttiin selvittää, minkälaista apua omaishoitajat tarvitsevat. Monet jättivät vastaamatta kysymykseen. Vastanneet esittivät hyvin käytännöllistä avuntarvetta, pukeutumis-, siivous- ja ruoanlaittoapua. Yksi toivomus oli kuljetuksen saaminen kauppaan kerran viikossa. Myös terveydenhoitajan käyntiä toivottiin. Monet omaishoitajat sanoivat tarvitsevansa sijaishoitoa hoidettavalleen, jotta he pääsisivät kuntoutukseen tai saisivat hieman aikaa itselleen. ~ 16 ~

Itse sijaishoidon tarve oli muutama tunti viikossa omassa kodissa. Myös intervallipaikkaa palvelukodissa toivottiin. Muutama toivoi myös lomaviikkoa silloin tällöin. Muutama vastasi, etteivät he tarvitse sijaishoitoa. Haluttiin myös selvittää minkälaisia apuvälineitä omaishoitajat tarvitsevat kotona. Monella vastaajalla oli jo apuvälineitä, kun taas muutama ilmoitti tarvitsevansa suihkutuolin, wc-tuolin korokkeen, rollaattorin, säädettävän mekaanisen sängyn. Yli puolet haluaisi mielellään tavata muita omaishoitajia useammin. Mutta osalla aika ei riitä siihen. Osa katsoo, että lyhyempiä tapaamisia voisi olla melko usein, kun taas osa katsoo, että 1-2 kertaa vuodessa olisi riittävä. Monet vastaajista katsovat tarvitsevansa sekä fyysistä että psyykkistä kuntoutusta. He haluavat saada kaiken mahdollisen kuntoutuksen. Joku esitti, että uimahalliin olisi hyvä saada lippuja. 5.3 Ympärivuorokautisen hoidon mallin kehittäminen Kristiinankaupungin vanhustenhuollon vahvistaminen kehittämällä ikäihmisten mahdollisuuksia asua kotona, jolloin kartoitetaan ja laajennetaan ympärivuorokautista hoitoa täydennyksenä nykyiselle avohoitokonseptille. - Vastaavanlaisista malleista oppiminen (benchmarking), varsinkin Tanskan malleista, koska maa on edelläkävijä avohoidossa. Ohjausryhmä tekee yhdessä hankkeen henkilökunnan kanssa opintomatkan, jota suunnitellaan tarkasti etukäteen. - Ympärivuorokautisen hoidon järjestämismahdollisuuksien ja tarpeen sekä toteutustapojen kartoittaminen. Voidaan tehdä yhdessä muiden kaupungissa toimivien yhteistyötahojen kanssa. Myös muut mahdolliset osapuolet, kuten kolmas sektori, jotka voisivat tuottaa ympärivuorokautisia hoito- ja hoivapalveluja, kartoitetaan ja niille annetaan mahdollisuus löytää kehityspotentiaalia. - Ympärivuorokautisen hoidon toteuttaminen ja testaaminen nykyisessä toiminnassa siten, että avohoidon asiakkaiden turvallisuudentunne lisääntyy. Hankepäällikön ja hanketyöntekijän panokset ovat erittäin tärkeitä niin kartoituksessa kuin käytännön työssä. Vanhentuneen käytännön parantaminen uudeksi toimintamalliksi edellyttää kentän tuntemusta. - Mallin luominen (hyvät käytännöt) asiakkaan kotona annetavalle ympärivuorokautiselle hoidolle Kristiinankaupungissa. Mallia voidaan soveltaa hankkeen päätyttyä muissa samankaltaisissa kunnissa. Tässä hankkeen osassa on lähinnä etsitty malleja ja tutustuttu toisten yöhoitojärjestelyihin. Hanke on ollut yhteydessä muihin kuntiin ja tehnyt tutustumiskäyntejä kuullakseen yöhoitojärjestelyistä. Hankkeen puitteissa on myös kuultu henkilöstön mielipiteitä yöhoidon tarpeesta ja sen järjestämisestä. Koska aikaisemmin ei ole järjestetty yöhoitoa, Pohjanmaan pelastuslaitos on öisin vastannut turvahälytyksiin ja lähtenyt kotikäynnille. Myös ~ 17 ~

pelastuslaitoksen edustajien kanssa on neuvoteltu ja heidän toivomuksia toimivista järjestelyistä ja yhteistyöstä on kuunneltu. Keväällä 2011 lähetettiin kyselylomake joillekin kunnan avohoitopalvelujen käyttäjille. Kyselylomakkeessa pyydettiin vastaajaa arvioimaan tärkeysasteikolla ikäihmisille tarkoitettuja palveluja ja palvelumuotoja. Yksi kysymys liittyi yöhoitoon. Samanaikaisesti lähetettiin yhdistyksille kysely, jossa tiedusteltiin niiden kiinnostusta järjestää palvelua tai tukea kunnan toimintaa, muun muassa yöhoitoa. Tulokset ovat luettavissa sivulla 32. Osapuolten kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen on muotoiltu erilaisia yöhoitomalleja. Niistä kunnan tarpeisiin parhaiten sopiva olisi ympärivuorokautinen hoitotiimi. Tiimin nimi oli aluksi Tehostettu kotiutumistiimi, ja muuttui myöhemmin Akuuttitiimiksi. Syksyllä 2011 haettiin henkilöstöä tiimiin ja Akuuttitiimin toiminta käynnistyi marraskuussa 2011. Osa-alueen tulokset: Ympärivuorokautisen hoidon malli Kristiinankaupungissa: Tehostettu kotiutumistiimi -> Akuuttitiimi Tiimin tarkoituksena on toimia kotihoidon ja laitoshoidon linkkinä työskennellen siten välillään vaihtelevien asiakkaiden parissa. Tiimi työskentelee turvatakseen asiakkaiden mahdollisuudet asua kotona ja tiimi tulee mukaan kuvaan kun asiakas on sairastunut tai kotiutettu sairaalasta. Tiimin työtehtävänä on antaa ennalta ehkäisevää ja ylläpitävää tukea, hoitoa ja apua laitospaikan tarpeen välttämiseksi ja ikäihmisen itsenäisyyden ja elämänlaadun lisäämiseksi. Tiimin panos on luonteeltaan tilapäinen ja sitä käytetään akuutimmassa vaiheessa, minkä jälkeen asiakkaan hoito siirtyy muulle avohoitohenkilöstölle. Tarvetta arvioidaan yksilöllisesti diagnoosin ja tilanteen perusteella. Tiimin panos kirjataan tarkasti, jotta hoitoa jatkava henkilöstö voisi hyötyä siitä. Henkilöstö: 2 sairaanhoitajaa, 3 lähihoitajaa. Yksi henkilö työvuorossa. Sairaanhoitajat työskentelevät päiväsaikaan ja lähihoitajat huolehtivat yötyöstä. Sairaanhoitajat ja lähihoitajat hoitavat vuorotellen iltavuoroja. Niinä iltoina, kun tiimin sairaanhoitaja ei ole työssä, sairaanhoitajan tehtävät voidaan hoitaa lääkärinvastaanoton henkilöstön toimesta. Tiimin alustavana perustehtävänä on: - auttaa kotiutuneita potilaita alkuun ja pärjäämään mahdollisimman hyvin kotona käytettävissä olevien resurssien ja avun turvin. Kun asiakas kotiutetaan sairaalasta, sairaala voi ottaa yhteyttä tiimiin, joka auttaa asiakasta kotiutumisessa. Tiimi arvioi kokonaistilannetta yhdessä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa. Tiimin hoidossa tärkeä asia on asiakkaan oma ~ 18 ~

tahto, omaisten mielipiteet sekä kuntoutustarve ja se, että asiakkaalla on riittävästi voimia ja motivaatiota palautumiseen ja kokonaisratkaisuun. Hoitojakson aikana kartoitetaan asiakkaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja käytännön mahdollisuudet asua kotona, ja sen perusteella järjestetään tarvittavat palvelut, apuvälineet ja tukimuodot. Tiimin henkilöstö arvioi hoitopanosta ja hoidon tarvetta määräyksen mukaisesti tai jatkohoidon siirtyessä muulle avohoitohenkilöstölle. - auttaa kun kotona asuva henkilö alkaa osoittaa merkkejä siitä, ettei hän enää pärjää kotona, sekä akuuteissa että pitempiaikaisissa tilanteissa. Tiimiä pyydetään selvittämään asiakkaan tilanne ja syyt siihen, ettei hän katso voivansa enää asua kotona. Syyt voivat olla monenlaiset: yksinäisyys, turvattomuus, huono asunto, fyysisen tai psyykkisen kunnon heikkeneminen/sairaus, huolenpidon tarve jne. Tiimi huomioi kaikki näkökohdat ja pyrkii poistamaan puutteellisuudet tiedottamalla muilta asiantuntijoilta saatavissa olevasta tuesta ja avusta. Toimenpiteen riittävyyttä seurataan jonkin ajan kuluttua. -hoito ja huolenpito yöaikaan (klo 22-07). Yöhoito tukee kotona asuvia ikäihmisiä, jotka tarvitsevat hoitoa tai huolenpitoa yöaikaan. Tällöin on kyse huolenpidosta ja hoivasta: wckäynnit, apua nukkumaan menossa, vaipanvaihto, kääntäminen ym. Yöhoitoa saattavat tarvita sairaalasta kotiutuneet tai tehostettua kotihoitoa tarvitsevat asiakkaat. Yöhoitoon sisältyy myös kotihoidon asiakkaiden tilanteen seuranta tarvittaessa. Yöhoitohenkilöstö voi myös hoitaa kotona asuvia, laitospaikkaa odottavia asiakkaita. Yöhoito voi olla sekä tilapäistä että säännöllisempää. Hoitojakson pituus määräytyy yksilöllisesti asiakkaan hoidontarpeen mukaan. Yöhoitohenkilöstö vastaa turvarannekehälytyksiin. -kotisairaalahoito. Kotisairaalahoito korvaa sairaalassa annettavan lääketieteellisen hoidon ja se annetaan kodissa toivomusten ja mahdollisuuksien mukaan. Kotisairaalan potilaisiin kuuluvat mm. syöpäpotilaat ja suonensisäistä antibioottihoitoa tai kivunlievitystä tarvitsevat potilaat. Kotisairaalan hoitaja tekee kotikäynnin päiväsaikaan ja tarvittaessa myös iltaisin. Iltaisin kun tiimin sairaanhoitaja ei ole työssä, lääkärinvastaanoton henkilöstö voi lähteä kotikäynnille. Yhteistyötahot: Akuuttitiimi vastaa turvarannekehälytyksiin ja voi tarvittaessa kutsua pelastuslaitoksen avukseen. Aikaisempien sopimusten mukaan turvapuhelinhälytyksiin vastasi Verifi ja Pohjanmaan pelastuslaitos teki kotikäynnit, jos omaisia ei ollut mahdollista kutsua. Nykyään kotikäynnin tekee Akuuttitiimi Pohjanmaan pelastuslaitoksen sijaan. Tiimi tekee yhteistyötä K5:n palliatiivisen hoitajan sekä lääkärinvastaanoton, vuodeosaston, fysioterapian ja avohoidon henkilöstön kanssa. ~ 19 ~

Kustannukset: 2 sairaanhoitajaa, 3 lähihoitajaa 145 000-170 000 euroa/vuosi työkokemuksesta riippuen. Akuuttitiimin panos voi pidemmällä tähtäimellä merkitä useita pienempiä säästöjä. Hälytykseen vastaamisessa voidaan säästää, koska hälytykset menisivät muuten pelastuslaitokselle. Painikehälytykset menevät Verifille, joka lähettää jonkun vastaamaan avuntarpeeseen. Aikaisemmin pelastuslaitos on lähtenyt kotikäynnille, kun taas nykyään hälytyksen hoitaa Akuuttitiimi. Pelastuslaitos on perinyt maksun jokaisesta hälytyksestä. Päiväsaikaan tehdystä kotikäynnistä on peritty 50 euroa sekä yö- ja viikonloppuhälytyksistä 80 euroa. Lisäksi pelastuslaitos peri 2 euron kuukausimaksun säilyttämistään avaimista. Viime vuosina pelastuslaitos on hoitanut keskimäärin 54 hälytystä vuodessa. Näistä vain kolmasosa on suoritettu normaalina työaikana. Avaimen säilytys Hälytys päivällä Hälytys yöllä Kustannus / kpl 2 50 80 Määrä 60 kpl 18 kpl 36 kpl 120 /kk x 12 Yhteensä 1440 / vuosi 900 2 880 Turvarannekehälytyksiin vastaamisessa voidaan säästää noin 5200 euroa vuodessa. Säästöjä on myös havaittavissa siitä syystä, että asiakkaita on voitu kotiuttaa aikaisemmin Vaasan keskussairaalasta ja vuodeosastolta, koska Akuuttitiimi on huolehtinut heistä öisin. Tämä merkitsee suuria taloudellisia säästöjä, mutta myös elämänlaadun parannusta niille henkilöille, jotka voivat parhaiten omassa kodissaan. Akuuttitiimin olemassaolo lisää myös yleisesti ikääntyneen väestön turvallisuuden tunnetta, koska heillä on puhelinnumero, jonne he voivat soittaa tarvittaessa ja he tietävät saavansa apua myös yöaikaan. 5.4 Koordinointitoiminta Vanhuspalvelujen koordinointimallin toteuttaminen ja arvioiminen. Hoito- ja hoivapalvelujen koordinoinnin tarkoituksena on - oikea hoidettava oikealla paikalla. Oman mallin kehittäminen koordinointitoiminnalle ja mallin arviointi Kristiinankaupungissa. Asiakkaan tarpeet ovat lähtökohtana avo- ja laitoshoidon prosessien määrittelyssä. Näiden prosessien kartoittaminen edesauttaa asiakkaiden kannalta oikeiden asioiden toteuttamista, toimivien / epätarkoituksenmukaisten ~ 20 ~

käytäntöjen tunnistamista ja löytämistä. Tehdäänkö kyseiselle asiakkaalle oikeita asioita oikeaan aikaan? Tavoitteena on henkilökohtainen ja räätälöity arviointi, mikä johtaa hyvään koordinoivaan toimintoon, joka antaa asiakkaalle oikean hoidon oikeaan aikaan. Tärkein väline tässä työssä ovat ehkäisevät kotikäynnit. Se edellyttää luokitusinstrumentin käyttöönottoa. Siksi hankepäällikön tulee olla perehtynyt koordinointiprosessiin voidakseen arvioida ja laatia kriteereitä laitos-, palvelu- ja avohoitoa varten. Tässä kohdassa on panostettu koordinoivaan toimintaan liittyviin osiin: ehkäisevät kotikäynnit, omaishoidontuki, seniorineuvola, taloudellisten tukitoimintojen kartoitus, omaisten tuki, muistihoitajatoiminto ym. Koordinoivaan toimintaan kuuluu monta osa-aluetta, jotka vaikuttavat toisiinsa. Lisäksi näihin osiin vaikuttavat uusi lainsäädäntö, henkilöstön saatavuus ja vallitsevat olosuhteet. Aluksi tässä työssä keskityttiin tarkastelemaan ikäihmisten tukijärjestelyjä muissa kunnissa. Eri malleja tarkasteltiin ja niistä valittiin hyvät osat. Nykyisestä ja tulevasta tarpeesta on keskusteltu kotihoidon henkilöstön kanssa. Keväällä 2011 lähetetyssä kyselylomakkeessa on muutamia kysymyksiä koordinoivasta toiminnasta. Käyttäjille ja omaisille lähetetyssä kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan tärkeysjärjestyksessä erilaisia palveluja ja niiden toimivuutta kunnassa. Yhdistyksille ja yksityishenkilöille lähetetyllä kyselyllä haluttiin herättää kiinnostusta yhteistyöhön ja erilaisten palvelumuotojen järjestämiseen yhdistysten toimesta. 5.4.1 Ehkäisevät kotikäynnit Keväällä 2011 hanke ryhtyi testaamaan ehkäisevien kotikäyntien lomakkeita, jotka Selkämeren sairaskodin henkilöstö oli koonnut. Ehkäiseviä kotikäyntejä on tehty kymmenen hyvinvointikelloa testanneen henkilön luona sekä kahteen vertailuryhmään, joissa kummassakin oli viisi henkilöä. Lomake osoittautui kuitenkin aivan liian laajaksi, jotta sitä voisi käyttää joustavalla tavalla. Haastateltavat henkilöt väsyivät, koska haastattelu kesti aivan liian kauan. Kerättävä tieto kirjataan paperille. Tietojen säilyttämiselle ei ole hyvää paikkaa tai tapaa. Siksi tiedoista ei ole mitään hyötyä. Koska terveyttä edistäviin kotikäynteihin liittyy useita kysymysmerkkejä ja epäselvyyksiä, on päädytty odottamaan mallia näiden käyntien toteuttamiselle ja käytettäville lomakkeille. Odotetaan myös hyvää mallia sille, miten asiakkaan parissa työskentelevä henkilöstö voisi parhaiten käyttää ja hyödyntää tietoja. 5.4.2 Seniorineuvola Hanke on pohtinut seniorineuvolan perustamista yhdessä Äldrecentrum Österbottenin projektityöntekijän Isabella Nymanin kanssa. Useita tunteja on panostettu sellaisen mallin rakentamiseen, joka parhaiten sopisi Kristiinankaupungin tarpeisiin. Hankepäällikkö on yhdessä terveydenhoitaja Britta Hedmanin kanssa laatinut suuntaviivat Kristiinankaupungin seniorineuvolalle. ~ 21 ~

Tausta Seniorineuvolan tausta on seuraava: Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 20 Iäkkäiden neuvontapalvelut: Kunnan on järjestettävä alueellaan asuville vanhuuseläkettä saaville henkilöille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluihin sisältyvät: 1) terveellisten elintapojen edistämiseen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn tähtäävä neuvonta, 2) iäkkään kuntalaisen terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki, 3) sairaanhoitoa ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus. Seniorineuvolan tavoitteena on parantaa ikäihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, tukea turvallista kotona asumista ja työskennellä ennalta ehkäisevästi yksittäiseen ikäihmiseen liittyvissä asioissa. Visio ja tavoite Neuvolan visiona on ikääntyvien tukeminen yhteiskunnassa siten, että heidän terveytensä ja hyvinvointinsa paranevat, sekä heidän elämänlaatunsa turvaaminen ja heidän tukeminen siten, että he voivat asua turvallisesti kotona mahdollisimman kauan. Arvokasta ikääntymistä turvaavien eettisten periaatteiden noudattaminen on seniorineuvonnalle tärkeää. Nämä periaatteet ovat: itsemääräämisoikeus, turvallisuus, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja omien voimavarojen hyödyntäminen. Tavoitteena on matalan kynnyksen palvelun järjestäminen kaikille työelämän ulkopuolella oleville senioreille sekä antaa neuvoja ja ohjausta ikääntyvien tarpeiden pohjalta. Samoin halutaan tukea senioreita eläköitymisen jälkeen ja järjestää kokoontumispaikkoja toimijoille, jotka tarjoavat ikäihmisille palveluja. Tavoitteena on myös kartoittaa asiakkaan terveys- ja elämäntilanne sekä tuen ja avun tarve, sekä antaa tiedotusta ja terveysneuvontaa. Lisäksi tavoitteena on käyttää erilaisia ennalta ehkäiseviä menetelmiä ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseksi ja tarvittaessa ohjata asiakas lisätutkimuksiin. Toiminnassa korostetaan osallisuutta, asiakaslähtöisyyttä, varhaista puuttumista ja ennalta ehkäisevää toimintaa. Kristiinankaupungin mallin rakenne on seuraava: 1. Terveystapaamiset 68 vuotta täyttäneet ja riskiryhmään kuuluvat henkilöt kutsutaan terveydenhoitajan terveystapaamiseen neuvolaan. Terveystapaamisen tarkoituksena on selvittää asiakkaan omat voimavarat, tunnistaa terveysesteet, edistää terveellisiä elämäntapoja ja ehkäistä sairauksia ja tapaturmia. Terveydenhoitaja antaa terveysongelmiin liittyvää ohjausta ja tiedotusta. ~ 22 ~

2. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Etsivää ja ennalta ehkäisevää toimintaa 75 vuotta täyttäneille, kotona asuville henkilöille, jotka eivät käytä kunnan palveluja sekä erilaisiin riskiryhmiin kuuluville henkilöille. Asiakkaan hoidon ja sosiaalipalvelujen tarpeesta tehdään kokonaisarviointi. Lisäksi tiedotetaan tarjolla olevista palveluista ja apuvälineistä. Vielä on avoinna, kuka henkilöstöstä tekee ennalta ehkäisevät kotikäynnit. 3. Senioreiden ryhmätapaamiset Järjestetään ensi kädessä yhteistyössä kolmannen sektorin, vanhusneuvoston, seurakuntien ja kansalaisopiston kanssa. Tulee järjestää kylissä, lähellä asukkaita. 4. Tiedotusta, esitteitä, lomakkeiden täyttöapua 5. Ajanvaraus terveydenhoitajan vastaanotolle Seniorit ottavat itse yhteyttä tarvittaessa Resurssit Henkilöstö 2012: 50 % terveydenhoitaja (ei lisäkustannuksia, työskentelee jo aikuisterveydenhuollossa) Tilat: 1 työhuone perhekeskuksessa Koneet, laitteet yms.: tietokone, terveydenhoitajan työvälineet (ovat jo olemassa) Toiminta sijoittuu hallinnollisesti neuvolan osastonhoitajan alaisuuteen. Toiminta aloitetaan kesällä 2012 terveystapaamisilla. Tapaamiset/käynnit ovat asiakkaalle maksuttomia. Toiminnan suunnittelu jatkuu ja palveluvalikoimaa laajennetaan ja integroidaan yhteistyössä kaupungin muiden ikäihmisille palveluja tarjoavien yksiköiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa vuosina 2012-2013. 5.4.3 Omaishoidon tuki Työryhmä on kokoontunut hankkeen aikana pohtimaan minkälaisia tukimuotoja kunta voi tarjota omaishoitajille. Keväällä 2012 asia käsiteltiin perusturvalautakunnan kokouksessa ja päätös toi useita etuja kunnan omaishoitajille, mm. suuremman taloudellisen korvauksen, joustavammat myöntämiskriteerit ja enemmän tukimahdollisuuksia. ~ 23 ~