LIIKENNEVÄYLIEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLINEN PYHÄ YHTEYS Kuva: Juhana Konttinen Timo Aro @timoaro Tammikuu 2019
Aluekehityksen isot muutostrendit 1. Kaupungistuminen ja keskittyminen 2. Liikenne ja saavutettavuus, nopeat ja sujuvat yhteydet 3. Alueliikkuvuus (muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus) 4. Väestöllinen eli demografinen muutos 5. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen 6. Positiivisen ja negatiivisen rakennemuutoksen alueet 7. Globaali ja lokaali monipaikkaisuus 8. Digitalisaatio 9. Villit kortit
PYHÄ YHTEYS Sijainti Aluekehitys Liikennejärjestelmä (infra, väylät, investoinnit, yhteydet, saavutettavuus) Väestökehitys
AVAINKÄSITE Tunnin Suomi
Saavutettavuus ja sujuvat yhteydet korostuvat kaikessa esimerkkinä C21 kaupunkiseutujen tunnin vyöhykkeet Karttaan on kuvattu 21 kaupunkiseudun ajoaikaetäisyydet 30 ja 60 minuutin vyöhykkeellä kaupunkiseutujen keskuskaupungeista ulospäin. Vaasa-Joensuu linjan etäläpuolella lähes koko maa on yhden tunnin ajoaikaetäisyysvyöhykkeen sisällä. Esimerkiksi yhteensä noin 410 000 ihmistä asuu ja 160 000 työpaikkaa sijaitsee 30 minuutin ajoaikaetäisyydellä Tampereesta. Lähde: Tilastokeskus; ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2018 Analyysi: Timo Aro 2018
Vuorokausiliikenne keskimäärin valta-, kanta- ja seututeillä vuonna 2017 Tampere-Jyväskylä Karttaan on kuvattu maantieliikenteen keskimääräiset vuorokausiliikennevirrat (autoa/vuorokausi). Liikennevirrat ovat suurimmat Helsingin sormimallin sisällä (Tampere, Turku, Lahti ja Loviisa), muiden suurten ja keskisuurten kaupunkien ulosmenoväylillä ja muun muassa väleillä Lappeenranta-Imatra, Tampere-Jyväskylä, Jyväskylä- Äänekoski, Pori-Rauma-Turku, Oulu-Kemi-Tornio, Seinäjoki-Vaasa, Lahti-Kouvola, Kotka-Kouvola, Varkaus-Kuopio-Iisalmi Lähde: Liikennevirasto, tieliikennetilasto 2017
Teollisuuden tavaraviennin kuljetusten arvo vuonna 2017 Teknologiateollisuus 31 mrd Metsäteollisuus 12 mrd Kemianteollisuus 11 mrd Elintarviketeollisuus 11 mrd Lähde: Tilastokeskus; Liikennevirasto; WSP Finland
Missä kasvua, siellä hyvät yhteydet Suomen maapinta-ala on jaettu 5 x 5 kilometrin tilastoruutuihin. Väestö kasvoi vain joka viidennessä ruudussa (22,1 %), mutta niiden kasvu oli yhteensä 445 000 henkilöä vuosina 2005-2017. Lähde: Tilastokeskus; ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2018 Analyysi: Timo Aro 2018
Missä kasvua, siellä hyvät yhteydet ja korkeakouluja Kartassa on kuvattu kolme tasoa päällekkäin: muuttovoittoiset alueet, tärkeimmät maantie- ja ratayhteydet ja korkeakoulujen pääkampusten sijaintipaikkakunnat. 12 eniten muuttovoittoa saanutta aluetta sijaitsee sekä pääliikenneväylien solmupisteessä että ovat korkeakoulujen sijaintipaikkakuntia Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Kartta ja graafi: Timo Widbom 2017
(Moottori)tieverkoston ja väestönkehityksen välinen yhteys Väestönlisäys oli kunnittain positiivinen 69 kunnassa ja negatiivinen 242 kunnassa vuosina 2015-2017. Kartassa on sinisellä väestönlisäystä saaneet kunnat. Punainen viiva kuvaa olemassa olevaa moottori- tai moottoriliikennetierataverkostoa Lähde: Tilastokeskus; väestö; Väylä Kartta ja luokittelu: Timo Aro 2019
Rataverkoston ja väestönkehityksen välinen yhteys Väestönlisäys oli kunnittain positiivinen 69 kunnassa ja negatiivinen 242 kunnassa vuosina 2015-2017. Kartassa on sinisellä väestönlisäystä saaneet kunnat. Musta viiva kuvaa olemassa olevaa henkilö- ja tavaraliikenteen rataverkostoa Lähde: Tilastokeskus; väestö; Väylä Kartta ja luokittelu: Timo Aro 2019
Työssäkäyntialueiden välinen pendelöinti Karttaan on kuvattu työssäkäyntialueiden välisen pendelöinnin yhteismäärää ja työssäkäyntivirtojen solmupisteitä. Mitä paksumpi on kartan musta viiva, sitä enemmän on työssäkäyntialueiden rajat ylittävää pendelöintiä Lähde: Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet raportti (2017)
Taajamien välisen työssäkäynnin muutos vuosina 2000-2014 Karttaan on kuvattu taajamien välisen työssäkäynnin muutos vuosien 2000-2014 välisenä aikana. Mitä paksumpi on kartan punainen viiva, sitä enemmän on tapahtunut työssäkäynnin kasvua taajamien välillä. Taajamien välinen työssäkäynti on kasvanut määrällisesti eniten Helsingin ja Tampereen, Helsingin ja Lahden sekä Helsingin ja muun lähialueen välillä. Taajamien välinen työssäkäynti on lisäksi kasvanut muiden suurten kaupunkiseutujen sisällä ja kaupunkiseutujen välillä Lähde: Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet raportti (2017)
Neljä esimerkkiä liikennekäytävien ylialueellisesta merkityksestä
Oulu Kokkola Pori Seinäjoki Tampere Jyväskylä 70 % asukkaista ja työpaikoista viidellä liikennekäytävällä Kuvassa on Helsingistä ulospäin luotu paikkatiedon avulla viisi 20 + 20 kilometrin käytävää. Maantietai rautatiekäytävät toimivat bufferina, keskiviivana. Kuvan viiden 20+20 kilometrin käytävän alueella asuu noin seitsemän kymmenestä koko maan asukkaasta ja sijaitsee seitsemän kymmenestä koko maan työpaikasta Hämeenlinna Lahti Turku Kotka Helsinki Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2018; Analyysi: Timo Aro 2018
60 % asukkaista ja työpaikoista Kasvukolmion alueella Helsinki-Tampere-Turku kasvukolmion 90 minuutin vaikutusalueella asuu 3,25 miljoonaa asukasta ja sijaitsee noin 1,3 miljoonaa työpaikkaa eli noin 60 % koko maan asukkaista ja työpaikoista. Kasvukolmion vaikutusalue käsittää 8 maakunnan alueen Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017
50 % asukkaista pääradan alueella Pääradan molemmin puolin on luotu 30 + 30 kilometrin käytävä (vaikutusalue). Pääradan käytävän vaikutusalueella asuu yhteensä 2,7 miljoonaa asukasta eli noin joka toinen suomalainen vuonna 2017. Pääradan vaikutusalueen väestönlisäys oli yhteensä noin 288 500 henkilöä vuosien 2005-2017 välisenä aikana. Väestö on kasvanut vähän yli joka kolmannessa ruudussa (siniset ruudut) vuosien 2005-2017 välisenä aikana. Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017
Tornio Oulu Vaasa Pori Turku Kokkola RANNIKKO-SUOMI 30 KM KÄYTÄVÄ KOTKASTA TORNIOON 12,8 % koko maan maapinta-alasta 42,8 % koko maan asukkaista 53,1 % koko maan työpaikoista Noin 60 % arvonlisäyksestä Noin 70 % T&K-menoista Noin 75 % viennistä (maakunnat) + 500 000 asukasta 1990-2017 Kotka 50 % Asukkaista ja työpaikoista Rannikko-Suomessa Rannikkovyöhykkeen 30 kilometrin vyöhykkeen sisällä asuu noin puolet suomalaisista (48,2 %) ja sijaitsee enemmän kuin joka toinen työpaikka (53,1 %). Rannikkovyöhykkeen asukasluku kasvoi noin 493 000 asukkaalla vuosina 1990-2017 Helsinki Lähde: Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Kartta: Timo Timo Widbom Widbom 2016; 2016; Analyysi: Analyysi: Timo Timo Aro Aro 2016 2016
Summa summarum aluekehityksen nostot tammikuussa 2019 01 Alue- ja väestörakennetta muovaa samanaikaisesti kolme voimakasta muutostrendiä: keskittymis-, supistumis- ja autioitumiskehitys 02 Alueellinen eriytyminen jatkuu kaikilla aluetasoilla ja polarisaatio lisääntyy kasvavien ja supistuvien alueiden välillä sekä talous- ja työllisyyskehityksen että demografisen kehityksen vuoksi 03 Alueiden välinen kilpailu kiihtyy kaikilla aluetasoilla sekä elinvoimaan liittyvistä resursseista, vetoja pitovoimasta, huomio-arvosta ja näkyvyydestä että mainekuvasta 04 Osaamisen, liikenteen ja sijainnin välinen pyhä kolmiyhteys vahvistuu 05 Kaupungistumiset korostuvat kaikilla aluetasoilla. Paikkojen välisessä kilpailussa on kyse jatkossa sekä työstä että työstä ja elämästä. Nuorten, nuorten aikuisten ja kasvavan senioriväestön asumiseen liittyvät preferenssit määrittelevät alueiden tulevan kehityksen. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen vetovastuu korostuu uusien avausten ja kannanottojen tekemisessä suoraan elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Kaupungit ovat nopeampia, ketterämpiä ja joustavampia toimijoita kuin jäykät valtiot
Mistä on menestyvät alueet tehty? 1. ALUEEN RIITTÄVÄ KOKO JA RIITTÄVÄ VÄESTÖNTIHEYS Kaupunkiseudun tai 60 minuutin aikaetäisyydellä olevan vaikutusalueen koko vähintään 100 000-200 000 asukasta. Väestötiheyden yhteys muuhun alueen kehittämiseen, kasvuun ja tuottavuuteen. 2. KASVAVA ALUE Alue on kasvun osatekijöiden suhteen positiivisella kasvukehällä, usean kasvun osatekijän polkuriippuvuus. 3. TIETO- JA OSAAMISKESKITTYMIÄ Korkeakoulujen olemassaolo alueella sekä toimialarakenteen osaamis-ja tietointensiivisyys 4. HYVÄ SAAVUTETTAVUUS Sujuvat ja nopeat yhteydet, liikenne- ja kasvukäytävien varrella tai solmupisteessä sekä hyvä ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 5. PEHMEÄÄ VETO- JA PITOVOIMAA Paikan laatuun liittyvät veto- ja pitovoimatekijät, jotka tekevät paikasta sekä kiinnostavan, houkuttelevan ja vetovoimaisen ulkopuolisten näkökulmasta että saavat alueen toimijat jäämään ja viihtymään alueella. 6. KIRKAS MAINEKUVA Erottuva, kiinnostava, houkutteleva, vetovoimainen jne. ulkoinen kuva, joka saa aikaa kävijä- tai vierailijavirtoja ja herättää tunteita 7. TAHTO JA LUOTTAMUS Alueen halu ja kyky edistää yhteisiä tavoitteita, yhteinen tekeminen päämäärien saavuttamiseksi, positiivinen yhteinen retoriikka sekä alueen toimijoiden välinen keskinäinen luottamus 8. VILLIT KORTIT Paikallinen/alueellinen vahvuus tai jokin erityispiirre, jossa on potentiaalia ja josta voi kasvaa ajan mittaan suurta ja merkittävää
Ei ole yhtä kaupunkia tai kaupunkialuetta eikä yhtä maaseutua tai yhtä maaseutualuetta...vaan tiivistymistä, keskittymistä ja supistumista tapahtuu kaikilla aluetasoilla
MDI.FI /MDIFRIENDS @MDIFRIENDS ALUEKEHITTÄMISEN KONSULTTITOIMISTO MDI