OSAVUOSIKATSAUS 1/2011. HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä

OSAVUOSIKATSAUS 1/2011 HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä HSHL 31.5.2011 HELSINKI ESPOO VANTAA KAUNIAINEN KERAVA KIRKKONUMMI

SISÄLLYSLUETTELO 1 TALOUS... 2 1.1 TOIMINTATULOT... 2 1.2 TOIMINTAMENOT... 2 1.3 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT... 3 1.4 POISTOT... 4 1.5 KUNTAOSUUDET... 4 1.6 TILIKAUDEN TULOS JA YLI/ALIJÄÄMÄ... 4 1.7 INVESTOINNIT... 4 2 TOIMINTAKATSAUS... 5 3 KUNTAOSUUSENNUSTE 2011... 15 4 TULOSLASKELMA... 16 5 INVESTOINNIT... 18 1 (19)

1 Talous Osavuosikatsauksen sisältämä vuosiennuste perustuu huhtikuun 2011 toteutumatietoihin. 1.1 Toimintatulot HSL:n toimintatulojen arvioidaan olevan yhteensä 519,3 milj. euroa (TA 512,0 milj. euroa). Tuloista 48,7 % on lipputuloja ja 48,3 % kuntaosuuksia. Lipputulot Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä alkanut suotuisa matkustajamäärän kehitys on jatkunut vuoden 2011 alkupuolella. Vuonna 2010 nousut lisääntyivät 2,3 % edellisvuodesta. Vuoden 2011 neljän ensimmäisen kuukauden aikana nousujen määrä HSL:n metro-, raito- ja bussiliikenteessä kasvoi noin neljällä miljoonalla edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Määrä vastaa noin 3,4 %:n kasvua. Talousarviossa on varauduttu kahden prosentin kasvuun. Lipputulojen arvioidaan ylittävän talousarvion 6,3 milj. eurolla ja olevan 253,1 milj. euroa. Muut toimintatulot Muut toimintatulot, yhteensä 15,4 milj. euroa, koostuvat pääosin valtion tuista, tarkastusmaksutuloista ja liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista. Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle, 6,2 milj. euroa, toteutunee noin 0,4 milj. euroa talousarviota pienempänä (TA 6,6 milj. euroa). Tarkastusmaksutulojen arvioidaan olevan yhteensä 4,5 milj. euroa, 0,4 milj. euroa talousarviota enemmän (TA 4,1 milj. euroa). Tarkastusmaksutuloista kirjattavien luottotappioiden ja luottotappiovarauksen määrän arvioidaan olevan yhteensä noin 1,0 milj. euroa (TA 0,6 milj. euroa). Vuokratuottoja arvioidaan kertyvän 2,2 milj. euroa, noin 0,5 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Vuokratuottojen kasvua arvioidaan saatavan HKL:ltä vuokrattujen kuljettajien sosiaalitilojen edelleenlaskutuksen kautta. 1.2 Toimintamenot HSL:n toimintamenojen arvioidaan olevan yhteensä 519,7 milj. euroa. Niistä 498,9 milj. euroa (96,0 %) on palvelujen ostomenoja. Talousarviossa on varauduttu 509,9 milj. euron toimintamenoihin, ennuste ylittää talousarvion 9,7 milj. eurolla. Ylitykset johtuvat operointikustannusten kasvusta (2,3 milj. euroa), kaupungeille maksettavien infrakorvausten kasvusta (5,0 milj. euroa) sekä sopimusten kustannusten tarkistuksista HKL:n staattisen informaation hoidon, sosiaalitilojen vuokrien, infolaitteiden ja Helmin kustannusten sekä HKL:n automaattien laitehuollon kulujen osalta. Menojen ylityksistä valmistellaan esitys syksyn yhtymäkokoukseen. 2 (19)

Operointikustannukset Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat ennusteen mukaan 410,8 milj. euroa, 79,0 % toimintamenoista. Ennuste ylittää talousarvion 2,3 milj. eurolla. Bussiliikenne Bussiliikenteen kustannukset ovat ennusteen mukaan yhteensä 270,8 milj. euroa, noin 3,3 milj. euroa yli talousarvion. Bussiliikenteen kustannustason arvioidaan nousevan noin 5,2 % lähinnä polttoaineiden rajun hintojen nousun seurauksena. Talousarviossa on varauduttu 3,2 %:n nousuun. Junaliikenne Junaliikenteen kustannukset ovat arvion mukaan yhteensä 64,1 milj. euroa, noin 1,2 milj. euroa alle talousarvion. Korvauksia pienentävät alkuvuoden liikennehäiriöt, joiden vuoksi vuoroja jäi ajamatta ja jotka johtavat myös sanktioihin Metro- ja raitiotie- ja lauttaliikenne Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 25,1 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 0,4 milj. eurolla. Raitioliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 47,0 milj. euroa, 0,1 milj. euroa talousarviota vähemmän. Lauttaliikenteen kustannuksiksi on arvioitu 3,7 milj. euroa, 0,2 milj. euroa talousarviota vähemmän. Neuvottelut lauttaliikennesopimuksesta HSL:n ja HKL:n välillä ovat vielä kesken. Infrakustannukset Infrakustannuksiksi on arvioitu 64,2 milj. euroa. Infrakustannukset ylittävät talousarvion 5,0 milj. eurolla. Infrakustannukset sisältävät kustannukset Helsingiltä 61,1 milj. euroa, Espoolta 2,2 milj. euroa, Vantaalta 0,9 milj. euroa, Keravalta 0,06 milj. euroa sekä Kirkkonummelta 0,03 milj. euroa. Muut toimintamenot Muiden kuin operointi- ja infrakustannusten määräksi arvioidaan 44,7 milj. euroa. Muiden ulkopuolisilta hankittavien palvelujen ostojen arvioidaan olevan yhteensä 23,9 milj. euroa, noin 1,7 milj. euroa yli talousarvion. Muut palvelujen ostot sisältävät mm. kaupungeille maksettavat korvaukset staattisen informaation hoidosta sekä HKL:lle maksettavan korvauksen infolaitteista ja Helmistä. Henkilöstökulujen arvioidaan olevan lähes talousarvion mukaiset 16,0 milj. euroa. Huhtikuussa HSL:n palveluksessa oli 353 henkilöä. Vuokrakulujen arvioidaan olevan yhteensä 3,1 milj. euroa ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannusten noin 0,7 milj. euroa sekä muiden kulujen 1,0 milj. euroa. 1.3 Rahoitustuotot ja kulut Rahoituksen nettokustannukset ovat talousarviossa 0,3 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa arvioitiin tarvittavan 12 milj. euroa. Pitkäaikaista rahoitusta ei vuoden 2011 aikana tarvittane, lyhytaikaista 3 (19)

rahoitusta tullaan käyttämään vain satunnaisesti. Korkotuotot lähes kattanevat vähäiset rahoituskulut ja rahoituksen nettokustannukseksi arvioidaan 0,02 milj. euroa. 1.4 Poistot Suunnitelmapoistot ovat yhteensä 5,0 milj. euroa, ja ne alittanevat talousarvion noin 0,3 milj. eurolla. Muutos aiheutuu siirtyneistä investointihankkeista. 1.5 Kuntaosuudet HSL:n jäsenkunnat maksavat kuntaosuuksina ne HSL:n menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla ja muilla tuloilla. Kuntaosuudet muodostuvat operointikustannusten, yleiskustannusten ja infrakustannusten kuntaosuuksista. Talousarviossa kuntaosuudet ovat yhteensä 250,8 milj. euroa. Osavuosikatsauksen ennusteessa kuntaosuudet ovat talousarvion mukaiset. 1.6 Tilikauden tulos ja yli/alijäämä Tilikauden tuloksen rahoituserien ja poistojen jälkeen arvioidaan olevan 5,4 milj. euroa alijäämäinen. Talousarviossa on varauduttu 3,6 milj. euron alijäämäiseen tulokseen. Tilinpäätös 2010 sisältää YTV:ltä siirtynyttä ja vuoden 2010 ylijäämää yhteensä 14,7 milj. euroa. Alijäämä voidaan kattaa edellisvuosien ylijäämillä, jolloin kuntaosuuksia ei ole tarpeen korottaa. 1.7 Investoinnit HSL rahoittaa investointinsa lainanotolla rahoituslaitoksilta. Investointien poistot ja rahoituksen nettomenot sisältyvät kuntaosuuslaskennassa yleiskustannuksiin. Vuoden 2011 investointimenojen arvioidaan olevan yhteensä 7,5 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 4,1 milj. eurolla (35,5 %). Investointimenoista, 2,4 milj. euroa liittyy nykyisen matkakorttijärjestelmän ylläpitoon ja lippu- ja informaatiojärjestelmän (LIJ 2014) rakentamiseen liittyviin hankintoihin. Muiden operatiivisten tietojärjestelmien, lähiverkon kehittämiseen ja ylläpitoon käytetään arvion mukaan 5,1 milj. euroa. Talousarvion alittuminen aiheutuu pääosin siirtyvistä matkakorttijärjestelmän hankkeista. 4 (19)

2 Toimintakatsaus Liikennejärjestelmäosasto Liikennejärjestelmäosasto huolehtii hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta ja liikennejärjestelmätyöstä seudulla sekä toteuttaa liikennetutkimuksia ja laatii liikennemalleja ja ennusteita. Vuoden 2011 toiminnan tärkeimmät tavoitteet ovat toteutuneet seuraavasti: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta (HLJ 2011) ja sen vaikutusten arvioinnista saatiin lausunnot ja kannanotot alkuvuodesta 2011.Hallitus teki liikennejärjestelmäpäätöksen 29.3.2011. Liikennejärjestelmäpäätöksen jälkeen osallistutaan HLJ:n toteuttamisen aiesopimuksen valmisteluun ja sen seurannan ohjelmointiin yhdessä valtion, kuntien, ja muiden osapuolten kanssa. Suunnitelmasta tiedotettiin ja sen markkinointi sidosryhmille ja suurelle yleisölle käynnistettiin. HLJ 2011:n jälkiarvioinnin kyselytutkimuksen valmistelu aloitettiin. Työssä kartoitetaan HLJ:n valmisteluun osallistuneiden ja sitä seuranneiden näkemyksiä suunnitelman sisällöstä ja valmisteluprosessista. Tuloksia hyödynnetään seuraavan liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjelmoinnissa. Liikkumisen palvelutaso- ja maankäyttötarkastelujen valmistelua ohjelmoitiin. Selvitys palvelee yhteistyötahojen kanssa laadittavia Helsingin seudun liikenne- ja maankäyttöratkaisujen yhteensovittamisen tarkasteluja. Kuluvan vuoden aikana laaditaan seudullisena yhteistyönä tavoitteelliseen liikenneverkkoon ja maankäyttösuunnitelmiin perustuva joukkoliikenteen tavoitelinjastosuunnitelma. Jatkettiin joulukuussa 2010 valtion ja seudun kuntien yhteistyönä käynnistettyä HLJ 2011:n liikenteen infrastruktuuri kehittämistason kärkihankkeen Metropolialueen pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) ohjelmointityötä. Työssä valmistellaan ehdotuksia rahoitusjärjestelmän kehittämiseksi ja ohjelmoidaan kymmentä hankekokonaisuutta. Työn ensimmäinen vaihe valmistuu kesäkuussa 2011 ja se tulee sisältämään ehdotuksen rahoitusjärjestelmän kehittämiseksi ja toteuttamisohjelman vuosille 2012 2015. KUHA-työn lähtökohtana tehtiin seudullisen joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämissuunnitelman toteutumisen seuranta. HLJ 2011:n toteuttamiseksi käynnistettiin selvitys julkisen lähipalveluverkoston uudistamisen vaikutuksista kestävään liikkumiseen yhteistyössä valtion ja kuntien vaikutusten arvioimiseksi. HLJ 2011:n tavoitteiden toteutumista seurataan ja edistetään HLJ-toimikunnan asettamissa jalankulun ja pyöräilyn, liityntäpysäköinnin ja liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmissä. Kaikki seurantaryhmät ovat kokoontuneet alkuvuoden 2011 aikana yhden kerran. Tarkoituksena on ulottaa kävelyn ja pyöräilyn seuturaittiverkon suunnitelma koko Helsingin seudun alueelle, priorisoida tärkeimmät seudulliset työmatkapyöräilyn pääväylät ja valmistella laatutasoa nostavia kehittämisehdotuksia ja toteuttamisohjelmaa. Alkuvuodesta 2011 valmistuneen diplomityön pohjalta laaditaan Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia. Valmistellaan seudullisena yhteistyönä lähivuosien liikenneturvallisuusstrategia koko Helsingin seudun alueelle. Nämä selvitykset toimivat myös lähtökohtina seuraavaa HLJ:tä ohjelmoitaessa. 5 (19)

Osallistutaan Helsingin seudun liikenneneuvottelukunnan asioiden valmisteluun. Neuvottelukunta kokoontui alkuvuoden aikana kerran. Vaikutetaan seudun maankäyttöön ja kaavoitukseen, liikenneverkkojen ja liikennehankkeiden strategisen tason suunnitteluun sekä vaikutusten arviointiin osallistumalla yhteistyötahojen suunnitteluhankkeisiin. Tällaisia alkuvuoden aikana käynnissä olleita suunnitteluhankkeita olivat mm. Pisara-radan yleissuunnittelu ja YVA sekä selvitys nopeasta ratayhteydestä välillä Helsinki-Pietari (ratavaihtoehtojen tarkastelut maakuntakaavan varauksia varten). Liikenne-ennustemallien kehittämistä jatkettiin. Perusmallitöiden rinnalla jatkettiin yksilölliseen matkustuskäyttäytymiseen pohjautuvien liikenne-ennustemallien kehittämistä. Tavoitteena on selittää matkatuotoksia ja kulkutavan valintaa yksilöllisillä muuttujilla nykyisten alueellisten keskiarvomuuttujien sijaan. Ruututason saavutettavuusperusteisista malleista valmistui diplomityö, jossa HSL oli osarahoittajana. Mallit täydentävät ennustemallijärjestelmää lisäten alueellista tarkkuutta mm. maankäytön ja joukkoliikenteen suunnittelussa. Tavoitteena on, että niitä voidaan käyttää myös itsenäisesti mm. pitkän aikavälin rakennemallitasoisissa tarkasteluissa. Jatketaan kehitystyötä tarvittaessa. Lähijunaliikenteen ja Kirkkonummen bussiliikenteen syksyllä 2010 toteutettujen lippulajitutkimusten tulokset valmistuivat ja raportteja valmistellaan. Joukkoliikennesuunnitteluosasto Joukkoliikennesuunnitteluosasto huolehtii joukkoliikenteen kehittämiseen, linjasto- ja aikataulusuunnitteluun sekä operatiiviseen tutkimukseen liittyvistä tehtävistä. Osasto laatii suunnitelmia ja selvityksiä joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi. Linjasto- ja aikataulusuunnittelu Suunnittelukäytäntöjen yhtenäistämistä jatketaan. Kaikille aloitettiin onnistuneesti suunnitelmien mukaan. Joukkoliikennesuunnittelijat saivat raportointikaudella viikon mittaisen koulutuksen ohjelmiston käyttöön. Linjastosuunnittelijan työkalun (LISSU) hankinta eteni. Hankinnan neuvottelumenettely saatiin päätökseen ja lopulliset tarjoukset pyydettiin. Neuvotteluissa järjestelmätoimittajien kanssa ilmeni, että käyttösuunnitelmassa esitetty tavoite ohjelmiston käyttöönotosta vuoden 2011 ei ole realistinen, joten ohjelmiston käyttöönotto siirtyy vuoteen 2012. Ohjelmiston käyttöönotto tulee parantamaan merkittävästi joukkoliikennesuunnittelijoiden työedellytyksiä. Linjasto- ja aikataulusuunnittelun avuksi kehitettävän ns. luotettavuusmittarin käyttöönoton valmistelut etenivät suunnitellusti ja mittari otetaan käyttöön vuoden 2011 aikana. Poikittaislinjastosuunnitelman ja runkolinjastosuunnitelman työstäminen etenivät hyvin. Poikittaislinjastosuunnitelman arvioidaan valmistuvan kesään mennessä. Runkolinjastosuunnitelma valmistuu alkusyksystä. Suunnitelmat tähtäävät linjastorakenteen kehittämiseen aikajänteellä 2012-2022. Kirkkonummen linjastosuunnitelmaluonnos valmistui ja se lähetettiin lausunnoille. Joukkoliikenteen suunnitteluohje valmistui. Liikkumisen ohjauksen työnantajayhteistyössä toteutettiin Helsingin seudun yrityksille suunnattu markkinointikampanja. Kampanjan tuloksena HSL:n yrityspalveluita käytiin 6 (19)

esittelemässä 13 yrityksessä. Näistä 6-7 yritystä käynnistää työmatkaliikkumissuunnitelman laatimisen. Maaliskuussa pilotoitiin työmatkaliikkumissuunnitelman henkilöstökyselyä yhteistyössä Vahanen-Yhtiöiden kanssa. HSL osallistui tärkeiden joukkoliikenteen infrahankkeiden, kuten länsimetron, kehäradan, jokeri 2:n ja raitiolinja 9:n jatkeen suunnitteluun. Jokeri-linjan seuraavan kilpailutusjakson (2013-2020) kehittämisen osalta selvitettiin Bussijokerin infran kehittämistarpeet ja arvioitiin eri liikennöinti- ja kalustomalleja. Esiselvitys mahdollisuudesta toteuttaa Kruunuvuorenrannan ja Helsingin kantakaupungin välinen joukkoliikenneyhteys köysiratana valmistui. Kalasataman keskuskorttelin neuvottelumenettelyt saatiin päätökseen Helsingin kaupungin johdolla. HSL osallistui joukko- ja kevytliikenneratkaisujen sekä liityntäpysäköintiratkaisujen arviointiin eri tarjouskilpailuehdotusten välillä. Yhteiskäyttöautoilun edistämiseksi Helsingin seudulla valmistui alustava työohjelma ja jatkovalmistelua ja täytäntöönpanoa koordinoivan projektiryhmän perustamiskutsu lähetettiin Helsingin seudun toimijoille. HSL osallistui HKL:n vetämään polkupyörien liityntäpysäköinnin jatkosuunnitteluun. Alkuvuodesta valmistuivat tilatut idealuonnokset (5kpl), joiden pohjalta HKL kilpailuttaa vuoden 2011 aikana polkupyörien säilytysratkaisujen tuotekehityshankkeen. Myös selvitys kaupunkipyörien kolmesta vaihtoehtoisesta toteutustavasta valmistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kaupunkipyöräprojekti etenee selvityksen mukaisesti yhteistyössä HKL:n kanssa. Tavoite on, että kaupunkipyörät olisivat käytössä Helsingissä kesällä 2012. HSL:n sisäinen esteettömyystyöryhmä perustettiin alkuvuodesta ja samalla käynnistettiin joukkoliikenteen esteettömyyskäsikirjan laatiminen. Henkilökunnalle järjestettiin helmikuussa esteettömyyskoulutuspäivä, jossa osallistujat mm. pääsivät testaamaan liikkumista apuvälineiden kanssa Pasilan asemalla. Helsingin joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelman infrastruktuurin toimenpidekorttien tekemistä jatkettiin alkuvuodesta 2011. Jatkotyössä on tehty noin 200 uutta toimenpidekorttia, joissa on kuvattu bussiliikenteen nykytilanteen sujuvuusongelmat Helsingissä, toimenpide-ehdotukset, kustannusarviot, vaikutukset ja hyödyt aika- ja liikennöintikustannussäästöinä sekä mahdollinen toteuttamisajankohta. Aiheeseen liittyen HSL järjesti yhteistyöseminaarin, johon osallistuivat sidosryhmähenkilöt KSV:stä, HKR:stä ja HKL:stä. Keväällä valmistui HSL:n ympäristöraportti 2010. Ympäristöraportti kuvaa HSL:n ensimmäisen toimintavuoden tilanteen, joka antaa lähtökohdan jatkuvalle parantamiselle HSL:n sertifioidun ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Raportin tiedot ovat pohjana HSL:n ympäristöpolitiikkaa muotoiltaessa. 7 (19)

Operatiivinen tutkimus Joukkoliikenteen matkustajalaskentoja toteutettiin raportointijaksolla sekä metroasemien liukuportaat sekä osan raitiovaunuista ja busseista. Manuaalisesti tehtiin vuosittain toistuvia poikkileikkauslaskentoja sekä ajankohtaisten suunnitteluprojektien edellyttämiä laskentoja. Valmisteltiin HSL alueen kaikkien joukkoliikenteen kulkumuotojen vuotta 2011 ja asiakastyytyväisyystutkimuksen tietokannan (ASTYKANTA) kehittämistä jatkettiin. Suomenlinnan liikenteen matkustajatilastointisovelluksen (SUTI) kehittäminen aloitettiin. HSL teki toukokuussa Genevessä pidettävän BEST-seminaarin valmistelut ja organisoi itse BEST tutkimuksen toteuttamisen maaliskuussa 2011. Liikennepalvelut - osasto Liikennepalvelut - osasto huolehtii kuntayhtymän toimialueen joukkoliikennepalveluiden hankintaan, liikennepalveluiden laadun valvontaan, poikkeustilanteiden hallintaan, lisä- ja poikkeusliikenteeseen sekä lyhyen aikavälin infran suunnitteluun ja kaupunkipyöräjärjestelmään liittyvistä tehtävistä. Joukkoliikenteen luotettavuus Alkuvuonna 2011 ankara talvi vaikeutti joukkoliikenteen toimintaa ja aiheutti vakavia häiriöitä. Runsas lumi, jää ja kylmyys tuottivat luotettavuusongelmia juna- ja bussiliikenteelle. Peruttuja junavuoroja oli viime talvea vähemmän, mutta liikenteen täsmällisyys oli kehnoa ja lähijunakalustoa oli vikojen takia poissa käytöstä. Junaliikenteen luotettavuuden parantamiseksi tulevina talvina Liikennevirasto, VR ja HSL laativat yhteisen toimenpideohjelman. Bussiliikenteessä ajamattomien lähtöjen määrä nousi jopa kolminkertaiseksi vuoden keskiarvoon verrattuna. Jääpolanteet ja lumivallit aiheuttivat runsaasti peltivaurioita ja muita vikoja, joiden korjaaminen sekoitti bussikaluston käytön liikenteessä. Raitioliikenteessä häiriöitä aiheutti eniten autojen virheellinen pysäköinti lumivallien takia. Metron ja Suomenlinnan lautan luotettavuus pysyi erittäin korkealla tasolla. Vuoden 2011 alussa käynnistyi Helsingin sisäisen bussiliikenteen kierroksen 19 kilpailukohteiden liikenne. Uudella kierroksella 21 oli tarjouskilpailussa 6 Helsingin sisäisen bussiliikenteen kohdetta, joista saatiin useita tarjouksia. Syksyllä 2010 vahvistettujen hankintaperiaatteiden mukaisesti järjestetty kilpailu ratkaistaan huhtikuussa 2011. Uusissa sopimuksissa saadaan Helsingin seudun ensimmäiset hybridibussit koeluontoiseen käyttöön linjalla 24. HSL avusti tilaajayhteistyösopimuksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriötä lähijunaliikenteen ostosopimuksen ja liikennetilauksen laatimisessa. Myös neuvottelut Keravan ja Kirkkonummen liikenteen liittämisestä HSL:n ja VR:n lähijunaliikenteen hoitosopimukseen käynnistettiin tavoitteena uuden sopimuksen voimaantulo vuoden 2012 alussa. Uusia Sm5- junia tuli kaupunkirataliikenteeseen alkuvuonna 3 kappaletta. Jatkossa Junakalustoyhtiön hankkimia junia saadaan käyttöön noin 10 kappaletta vuodessa, jolloin VR:n vanhaa kalustoa poistuu vastaavasti HSL-liikenteestä. Joukkoliikenneinfran sopimukset HSL:n ja Kirkkonummen välinen pysäkkien ja terminaalien toistaiseksi voimassa oleva staattisen informaation hoitosopimus solmittiin helmikuussa. HKL:n kanssa neuvoteltiin Helsingin pysäkkien ja terminaalien hoitosopimuksesta. Sopimuksen oletetaan valmistuvan toisen vuosineljänneksen aikana. HKL:n kanssa on neuvoteltu Helsingissä sijaitsevien kuljettajien sosiaalitilojen vuokrasopimuksesta. kuljettajien sosiaalitilojen sopimuksen oletetaan 8 (19)

valmistuvan toisen vuosineljänneksen aikana. HSL:n ja kuntien välisten joukkoliikenteen infrasopimusten tulevia suuria ratainfrahankkeita koskevat jatkoneuvottelut käynnistettiin. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset Joukkoliikennereittien talvikunnossapidon keskeisimpiin ongelmakohtiin etsittiin ratkaisuja yhdessä kuntien ja liikennöitsijöiden kanssa. Raitio- ja metroliikenteen kanssa käynnistettiin liikenteen vakavien häiriöiden varalta häiriönhallinnan yhteistyö ja häiriönhallinnan ennakkosuunnitelmien laatiminen. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana annettiin HSL:n liikennöintisopimusten edellyttämää kuljettajakoulutusta yhteensä 35 koulutuspäivää. Linjaautonkuljettajien asiakaspalvelukoulutuksiin osallistui noin 500 kuljettajaa. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana mitattiin päätepysäkeillä joukkoliikenteen laatua yhteensä 1938 kertaa. Raitioliikenteen syväuraisten vaihteiden ja raideristeysten käyttöönoton hyötyjen ja edellytysten selvitys valmistui. Selvitystyön tuloksen perusteella HKL jatkaa syväuraisten vaihteiden ja raideristeysten hankesuunnitelman laatimista. Joukkoliikenteen turvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Helsingin vilkkaimmille keskusta-alueen bussiterminaaleille järjestettiin lisävartiointia viikonloppu öihin. Joukkoliikenteen turvallisuusstrategian päivittäminen ja turvallisuutta parantavien hankkeiden hankeohjelman laatiminen aloitettiin yhdessä liikennöitsijöiden, ammattiliittojen, kuntien ja viranomaisten kanssa. Joukkoliikenteen turvallisuus-strategiatyön tuloksena valmistuvan strategiaehdotuksen oletetaan valmistuvan vuoden 2011 aikana. Matkustajapalvelut - osasto Matkustajapalvelut-osasto huolehtii lippujärjestelmään, lipunmyyntiin, matkakortti- ja informaatiojärjestelmään, asiakaspalveluun ja matkalippujen tarkastukseen liittyvistä tehtävistä. Osasto jakautuu kahteen ryhmään: matkalippu- ja informaatiojärjestelmät sekä asiakaspalvelut. Lisäksi osastoon kuuluu matkalippujen tarkastusyksikkö. Matkalippu- ja informaatiojärjestelmät Matkakorttijärjestelmä uusitaan vuoden 2014 loppuun mennessä ja samalla toteutetaan ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä koko seudulle. Lippu- ja informaatiojärjestelmä (LIJ2014) -hankkeen rinnalla ja tiiviissä yhteistyössä hankkeen kanssa valmistellaan myös tulevaisuuden taksa- ja lippujärjestelmää (TLJ2014). LIJ 2014-hankintaprosessi oli keskeytyksessä markkinaoikeuden 17.1.2011 määräämän väliaikaisen toimenpidekiellon jälkeen, kun yksi osallistumishakemusvaiheessa hylätyistä yrityksistä teki valituksen markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus päätti 17.3.2011 kumota HSL:n päätöksen yrityksen osallistumishakemuksen hylkäämisestä, joten yritys on nyt mukana alustavassa tarjouspyyntövaiheessa. Hankintakilpailun viivästysten vuoksi uuden järjestelmän toimittajan valinta siirtyy joulukuuhun 2011. Taksa- ja lippujärjestelmän valmistelua jatkettiin HSL:n hallituksen linjausten mukaisesti. Kaikki lippulajit perustuvat vyöhykkeisiin. Vyöhykevaihtoehdoista ja lippujen hinnoitteluperiaatteista pyydettiin kuntien lausunnot. HSL:n hallitus päätti 29.3.2011 lausuntojen pohjalta, että tulevan taksa- ja lippujärjestelmän 2014 perusperiaatteeksi valitaan kaarimalli, jossa vyöhykekaaren rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta ja jossa pääkaupunkiseudun alueella (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) on ainakin kausilipuissa minimiostoksena kaksi kaarta. Etäisyyden lisäksi voidaan ottaa huomioon, että toiminnallisesti yhtenäisiä palvelualueita ei jaeta eri vyöhykekaarille. Jatkotyössä määritettävät vyöhykerajat voivat tarvittaessa mukailla myös kuntarajoja sekä merkittäviä maantieteellisiä rajoja kuten vesistöt tai suuret liikenneväylät. 9 (19)

Vuonna 2011 matkakorttijärjestelmään toteutetaan taksa- ja lippujärjestelmää koskevista päätöksistä aiheutuvat muutokset, kehitetään lipunmyyntijärjestelmää sekä varaudutaan kolmannen vyöhykkeen laajenemiseen. Järjestelmän ylläpito hoidetaan HSL:n ja Enfo Oyj:n välisen palvelusopimuksen mukaan. Siihen kuuluvat tuotannon valvonta ja operointi, testauspalvelu, laitehallinta ja matkakorttilogistiikka. Nykyisin käytössä oleva matkakortin tarkastuslaite on ikääntynyt. Sen suurin ongelma on akun kestävyys. Tarkastaja ei voi tehdä täyttä työpäivää laitteen kanssa vaan on pakotettu keskeyttämään tarkastustoiminta kesken päivän. Laite on tuotava välillä lataukseen. Parhaillaan tehdään selvitystä uuden tarkastajalaitteen hankinnasta, jossa on tarkoituksena siirtää vanhan laitteen toiminnot mahdollisimman suoraan uudelle laitteelle. Keskusjärjestelmään tai muiden laitteiden toimintoihin ei tehdä muutoksia. Käyttöliittymää ja käytettävyyttä parannetaan uuden laitteen antamien mahdollisuuksien mukaisesti. Turvaratkaisua kehitetään turvamoduulin palveluja hyödyntämällä. Laitteen uusimishankkeen alustava kustannusarvio on noin 600 000 sisältäen järjestelmäkehityksen ja uudet laitteet (150 kpl). Lipunmyynnin kustannustehokkuutta parannetaan tehostamalla lippuautomaattien käyttöä ja kehittämällä matkakortin nettipalveluja. Vuoden 2011 loppupuolella HSL-lippujen myyntiverkosto laajenee, kun lippuja voi ostaa myös VR:n uusista lippuautomaateista. Vuoden 2011 aikana toteutettavassa nettipalvelussa voi tarkistaa matkakortin tiedot. Nykyisiä matkustajainformaatiojärjestelmiä kehitetään edelleen. Helmi-laitteiden käyttöä pyritään tehostamaan parantamalla laadunvalvontaa. Vuonna 2011 Helmi- ja Mono-järjestelmiä varaudutaan myös laajentamaan edelleen. Laajennuksista päätettäessä otetaan huomioon kustannukset ja hyödyt järjestelmien arvioidun elinkaaren aikana. Järjestelmien käyttö päättynee LIJ2014-hankkeessa käyttöön otettavan uuden matkustajainformaatiojärjestelmän myötä. Helmi-järjestelmän linjoille saadaan liikennevaloetuudet ja ajantasainen matkustajainformaatio bussin sisälle, osalle pysäkkejä sekä internettiin. Alkuvuonna 2011 on jatkettu neuvotteluja HKL:n kanssa HKL:ltä vuoden 2010 alusta HSL:n ylläpidettäviksi siirtyneiden informaatiojärjestelmien kumppanuussopimuksesta, joilla sovitaan HKL:lle maksettavista järjestelmien pääoma- ja käyttökorvauksista (Muut palvelut). Neuvottelut ovat vielä kesken, mutta näyttää siltä, että HSL:n kustannukset vuonna 2011 ovat noin 1 373 000 eli kustannukset nousevat arvioidusta noin 50 000. Lisäksi tänä vuonna HKL:lle maksetaan takautuvaa korvausta vuodelta 2010 noin 100 000. Myös yksilöllistä ja reaaliaikaista tietopalvelutarjontaa kehitetään vuonna 2011 edelleen. Netissä olevia palveluita (Reittiopas, kevyen liikenteen reittiopas, Omat lähdöt ym.) voi räätälöidä yhä paremmin omiin tarpeisiin sopiviksi ja käyttää mobiililaitteilla kuten kännykällä. Palveluiden käytettävyyden parantamiseksi on meneillään kehittämisprojekti. Toimiala IT-järjestelmiä varaudutaan kehittämään käyttäjien tarpeiden mukaan. Busseissa, junissa ja raitiovaunuissa käytettäviä matkustajalaskentalaitteita (Dilax) on varauduttu hankkimaan lisää. Nykyisten laitteiden käyttöä ja tietojen raportointia pyritään tehostamaan. Muita isoja kehittämisprojekteja ovat siirtyminen HSL:n yhteiseen aikataulusuunnitteluohjelmistoon Hastukseen sekä uuden linjastosuunnittelun analyysityökalun (Lissu) hankinta ja käyttöönotto. 10 (19)

Asiakaspalvelut Asiakaspalvelut käsittävät HSL:n asiakaspalvelupisteet Rautatientorilla ja Itäkeskuksessa, liikenneinfokeskuksen ja asiakaspalautteiden käsittelyn. Rautatientorin palvelupisteessä asioi 1.1. - 30.4.2011 välisenä aikana noin 75 000 asiakasta ja Itäkeskuksessa noin 19 000 asiakasta. Keskimääräiset jonotusajat Rautatientorilla olivat 2,08 minuuttia ja Itäkeskuksessa 1,24 minuuttia. Tavoitteena on, että keskimääräiset jonotusajat pysyvät alle 3 minuutissa. Liikenneinfokeskus antoi puhelimitse matkakortti-, tariffi-, reitti- ja aikatauluneuvontaa sekä poikkeusinfoa, teki kutsuliikennevarauksia (HKL:n Jouko-kaupunginosalinjat) ja vastaanotti puhelimitse asiakaspalautteita. Tarkastelujaksolla 1.1 30.4.11 keskuksessa vastattiin yhteensä 29 684 puheluun. Puheluita vastaavana aikana tuli 32 073, joten infokeskuksessa vastattiin 93 % puheluista, kun tavoitteeksi on asetettu yli 90% vastausprosentti. Tarkastelujaksolla 1.1. 30.4. saatiin noin 10 565 asiakaspalautetta, joista suurin osa kohdistui kuljettajaan ja liikennöintiin. Asiakaspalvelut -ryhmään kohdistuneita palautteita tarkastelujaksolla tuli kiitosta 20 ja moitteita 20, joten tavoitteena oleva saada enemmän kiitosta kuin moitteita ei vielä toteutunut. Matkalippujen tarkastus HSL tarkastaa matkaliput kaikissa HSL-alueen joukkoliikennevälineissä (bussi-, metroraitiovaunu-, lähijuna- ja vesiliikenteessä). VR ostaa HSL:ltä VR-lähiliikenteen ja koko maan kaukojunaliikenteen tarkastustoiminnan. Tarkastelujaksolla 1.1. 30.4.2011 tarkastettiin yhteensä 967 837 matkustajan liput, kun viime vuonna vastaavana aikana tarkastettiin 993 283 matkustajaa. Liputta matkusti keskimäärin 3,5 % matkustajista (viime vuonna 3,1 %). Eniten liputta matkustavia oli lähijunaliikenteessä 4,85 %, (4,60 %), metron laiturialueella 3,86 % (3,87 %), raitiovaunuissa 3,51 % (2,82 %) ja metrossa 3,31 % (2,96 %). Tarkastusmaksuista tehtyjä oikaisuvaatimuksia ja valituksia käsiteltiin tarkastelujakson aikana noin 448 kpl ja keskimääräinen käsittelyaika oli noin 1 kuukausi. Tarkastustoiminnan tavoitteena kuluvalle vuodelle on mm. lisätä tarkastettujen matkustajien määrää 20 % ja suunnata tarkastuksia liputtomuuden mukaisesti. Toimintakaudella tarkastettiin 217 matkustajaa tarkastuspäivää kohden (viime vuonna 201 matkustajaa). Tarkastustoiminnan tehokkuus kasvoi tarkastelujaksolla keskimäärin 7 %. Matkalippujen tarkastuksia on tehty kampanjaluonteisesti eri kulkumuodoissa siten, että koko tarkastajakunta on osallistunut kampanjan toteutukseen. Näin on saatu toiminnalle näkyvyyttä ja julkisuutta. Siviilitarkastuksia kokeiltiin metro- ja raitiovaunuliikenteen ohella myös lähijunaliikenteessä. Tarkastajien suorittama lipunmyynti ja tarkastajakassat otettiin käyttöön tammikuussa. Tarkastusyksikössä on 116 tarkastajan virkaa sekä 10 tarkastusmaksusihteerin virkaa. Maaliskuussa tarkastusyksikössä aloitti tarkastajan peruskurssin 16 uutta tarkastajaa. Tarkastuskurssin suorittaneet tarkastajat aloittavat tarkastajantehtävät toukokuun alusta alkaen. 11 (19)

Viestintäyksikkö Viestintäyksikkö huolehtii tiedotukseen, markkinointiin, ilmeeseen ja suhdetoimintaan liittyvistä tehtävistä. Viestintä jatkoi ennakoivaa ja ajantasaista tiedottamista toiminnasta ja päätöksistä. Yhteydenpito mediaan oli tiivistä. Ankaran talven aiheuttamat liikenteen muutokset lisäsivät muutostiedottamista. Viestinnän keskeisenä tehtävänä on edelleen HSL:n tunnettuuden lisääminen ja myönteisen mielikuvan vahvistamisen organisaatiosta. Joukkoliikennettä tuotiin lähelle ihmisiä jatkamalla vuonna 2010 aloitettua HSL liikuttaa meitä kaikkia tv-kampanjaa Kaukorakkaus -nimisellä mainosfilmillä. Kampanjaan sisältyi myös ulko- ja verkkomainontaa. Tutkimuksen mukaan yli 80 %:a vastanneista piti mainonnasta. HSL:n tunnettuus oli lisääntynyt toiminnan ja kampanjoinnin myötä jo 94 %:iin. Asukkaiden mielestä HSL:ää kuvaavat parhaiten ominaisuudet: helppo, turvallinen, kattavat palvelut, ympäristöystävällinen, luotettava, tehokas ja juuri sinulle tarkoitettu. Kampanja innosti 50 %:a joukkoliikenteen käyttäjistä ja 36 %:a autoilijoista lisäämään joukkoliikenteen käyttöä. Optibio -hankkeen päätösseminaari järjestettiin helmikuussa. Lisäksi markkinoitiin Arkiliikenteen hiilidioksiinilaskuria, osallistuttiin Fillarimessuille ja saatettiin Tiederatikka ja aforismit raiteille. Syksyllä HSL:n johdolla vietettävän Autottoman päivän ja huhtikuussa pidettävien Lapsimessujen valmistelu työllisti myös viestintää. Alkuvuodesta valmistauduttiin uudistamaan pysäkki-informaatiota mm. selvittämällä asukkaitten toivomuksia pysäkeillä olevan informaation sisällöstä ja esittämistavoista. Kesän ja syksyn aikataulukirjojen, irtoaikataulujen ja linjakarttojen valmistelu eteni aikataulussa. Uutena lisätehtävänä viestintään siirtyi tänä vuonna Helsingin irtoaikataulujen painattaminen ja jakelusta huolehtiminen. Viestintä jatkoi myös Internet ja Intranet sivustojen kehittämistä sekä joukkoliikenteen ammattilaisille suunnatun Matkaketju -lehden toimittamista. Henkilöstölle jaettu sähköinen uutiskirje Silmukka ilmestyi ajankohtaisine aiheineen joka toinen viikko. HSL:n julkisuuskuva oli hyvä. Tammi-maaliskuussa kokonaisjulkisuuden määrä oli 343 juttua. Kielteisten artikkelien määrä oli noussut. Niitä oli 49 kpl eli 14 % (v. 2010 keskimäärin 5 %). Myönteisten artikkelien osuus oli myös kasvanut. Niitä oli 18 kpl eli 5 % (v. 2010 keskimäärin 2 %). Neutraaleja juttuja oli 276 kpl eli 81 % (v. 2010 keskimäärin 93 %). Artikkeleista oli tasoltaan hallitsevia 39 %, keskeisiä 51 % ja tasoltaan matalia 10 %. Talousyksikkö Talousyksikkö huolehtii toiminta- ja taloussuunnitelman laatimiseen ja seurantaan, ulkoiseen laskentaan, sisäiseen laskentaan ja raportointiin sekä rahoitukseen ja maksuliikenteeseen liittyvistä tehtävistä. Talousyksikön tehtäviin kuuluu myös matkakortin suoraveloitus, työsuhdelippujen ja työmatkaseteleiden myynti, tapahtumalippujen, koululaiskorttien sekä muiden tilauksesta tehtävien lippujen toimitukset ja asiakaspalvelu sekä työmatkaseteli- ja korttivarastojen hoitaminen ja toimitukset jälleenmyyjille. Talousyksikkö huolehtii myös lipunmyyntiautomaattien rahahuollon järjestämisestä. Tehtäväjakoa talousyksikön ja matkustajapalvelut - osaston asiakaspalvelujen kesken selkeytetään kevään aikana. HSL:n hallitus päätti 19.4. uuden talouden ja toiminnanohjausjärjestelmän valinnasta. Järjestelmäksi valittiin Microsoft AX ja toimittajaksi Logica Oy. Hankinta sisältää 12 (19)

järjestelmätoimituksen sekä ylläpito- ja käyttöpalvelut kolmeksi vuodeksi + kaksi optiovuotta. Kevään aikana neuvoteltiin toimitus-, ylläpito- ja käyttöpalvelusopimuksista. Vaatimusmäärittelyjen tarkentaminen ja käyttöönottovaiheen projektisuunnitelman laatiminen aloitettiin yhteistyössä toimittajan kanssa. Hanke on tarkoitus toteuttaa vaiheittain vuosien 2011 2013 aikana siten, että ensimmäinen vaihe, kirjanpidon ja palkanlaskennan ohjelmien käyttöönotto toteutetaan vuoden 2012 alkuun mennessä. Talous- ja palkkahallinnon henkilöstö osallistuu kevään aikana järjestelmän koulutukseen. Uuden järjestelmän käyttöönottoon valmistaudutaan myös tarkistamalla toimintaprosesseja ja tehtäväkuvauksia. HSL:n ja HSY:n synergiaselvitys ja toimenpideohjelma valmistuivat. HSL:stä valmistelutyöryhmään osallistuivat talousyksikön ja hallintoyksikön edustajat. Talous- ja hallintoyksikkö osallistuvat HSL:n tuottavuusohjelman laadinnan ohjausryhmään. Selvitys on tilattu Deloitte & Touche Oy:ltä, ja sen on määrä valmistua syksyllä. Hallintoyksikkö Hallintoyksikkö huolehtii henkilöstöpalveluihin, tietohallintoon, yleishallintoon, toimitiloihin, asiakirjahallintaan, yleisiin hankintoihin ja toimitiloihin liittyvistä tehtävistä. Jatkettiin HSL:n hallinnollisten menettelytapojen kehittämistä. Tehtiin päätös osakkuudesta Helsingin Konsernihankinta Oy:ssä, joka yhteishankintayksikkönä kilpailuttaa ja ylläpitää palveluita ja tuotteita koskevia puitejärjestelyitä. Henkilöstöpalvelut Palkkausjärjestelmän kehittämistä jatkettiin tehtävien vaativuuden arvioinnilla ja tehtäväkohtaisten palkkojen määrittelyllä. Suunniteltiin HSL:n tulospalkkiojärjestelmä. Sisäiset palvelut Asiakirjahallinnon prosessien kuvaaminen aloitettiin. Tavoitteena on saada kuvaukset valmiiksi toukokuun loppuun mennessä. Tiedonohjaussuunnitelman (ams) laatimistyö aloitettiin projektisuunnitelman valmistelulla. Asianhallintajärjestelmävaihtoehtojen selvitystyö aloitettiin. Puhe- ja puhelinpalveluprosessien selkeyttämiseksi laadittiin ohjeistuksia. Tietohallinto HSL:n yhtenäisen tietoteknisen ympäristön pilotointi käynnistettiin asiakaspalvelupisteissä. Asiakaspalveluhenkilöille suunnattua siirtymäkoulutusta suunnitellaan synkronissa käyttöönottoon. HSL:n extranet palvelun projekti aloitettiin. Extranet-palvelun käyttöönoton tavoitteena on mahdollistaa paperittomuus sidosryhmätiedottamisessa sekä samalla helpottaa kokouksiin valmistautumista ja jakaa suuria dokumentteja helposti turvallista väylää pitkin. HSL:llä on käytössä jonkin verran extranet-palveluita, mutta nämä on hajautettu eri palvelutoimittajille. Projektin tarkoituksena on mm. keskittää palvelut yhteen paikkaan. 13 (19)

Paikkatietoalustaksi valitun Esrin ArcGIS Server ohjelmiston palvelinympäristön käyttöönotto aloitettiin. ArcGIS Serverin kuuluu koko HSL:n yhteisiin tietojärjestelmiin, ohjelmiston ylläpitokustannukset on sovittu kohdistettavan tietohallinnolle. HSL:n henkilöstön ja hankkeiden tietoturvaohjeistus sekä tietoturvan kehittämissuunnitelma toteutettiin osana tietoturvaprojektia, jonka tavoitteena on tunnistaa tietoturvallisuuteen liittyvät kehityskohteet ja poikkeamat sekä esittää suunnitelma tunnistettujen kehityskohteiden ja poikkeamisen korjaamiseksi. Raportointivälineen BusinessObjects XI tuotteen versiovaihto suoritettiin HSL:n raportointiympäristössä. Korvauslaskentajärjestelmän kehittämistyö aloitettiin. 14 (19)

3 Kuntaosuusennuste 2011 A. Kustannukset kunnittain 2011 Operointikustannukset Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä - PKS 235,961 89,000 1,792 67,801 0,921 1,081 396,556-3. vyöhyke 1,846 0,741 0,026 1,124 5,062 5,434 14,233 - Metropol-hanke 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 237,807 89,741 1,818 68,925 5,983 6,515 410,789 %-jakautuma 57,9 % 21,8 % 0,4 % 16,8 % 1,5 % 1,6 % 100,0 % Yleiskustannukset Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä - PKS 26,468 8,043 0,148 5,465 0,104 0,103 40,331-3. vyöhyke 0,083 0,039 0,002 0,097 0,249 0,218 0,688 - Metropol-hanke 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 26,551 8,082 0,150 5,562 0,353 0,321 41,019 %-jakautuma 64,7 % 19,7 % 0,4 % 13,6 % 0,9 % 0,8 % 100,0 % Infrakustannukset Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä - PKS 54,522 5,190 0,102 3,873 0,186 0,178 64,051-3. vyöhyke 0,015 0,006 0,000 0,016 0,053 0,026 0,116 - Metropol-hanke 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 54,537 5,196 0,102 3,889 0,239 0,204 64,167 %-jakautuma 85,0 % 8,1 % 0,2 % 6,1 % 0,4 % 0,3 % 100,0 % Kustannukset yhteensä Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä - PKS 316,951 102,233 2,042 77,139 1,211 1,362 500,938-3. vyöhyke 1,944 0,786 0,028 1,237 5,364 5,678 15,037 - Metropol-hanke 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 318,895 103,019 2,070 78,376 6,575 7,040 515,975 %-jakautuma 61,8 % 20,0 % 0,4 % 15,2 % 1,3 % 1,4 % 100,0 % B. Lipputulot kunnittain 2011 Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä - PKS 151,057 50,085 1,268 39,137 0,702 1,201 243,450-3. vyöhyke 1,716 1,402 0,051 1,077 2,867 2,557 9,670 - Metropol-hanke 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 152,773 51,487 1,319 40,214 3,569 3,758 253,120 %-jakautuma 60,4 % 20,3 % 0,5 % 15,9 % 1,4 % 1,5 % 100,0 % C. Kuntaosuudet ennen aikaisempien vuosien ylijäämää, valtionapuja ja muita tukia 2011 Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä - PKS 165,894 52,148 0,774 38,002 0,509 0,161 257,488-3. vyöhyke 0,228-0,616-0,023 0,160 2,497 3,121 5,367 - Metropol-hanke 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 166,122 51,532 0,751 38,162 3,006 3,282 262,855 %-jakautuma 63,2 % 19,6 % 0,3 % 14,5 % 1,1 % 1,2 % 100,0 % Kuntaosuudesta tehtävät vähennykset Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä - ed. vuosien ylijäämä 1,177 1,508 0,080 1,200-0,182-0,072 3,711 - suurten kaupunkien tuki 3,291 1,378 0,049 1,115 0,191 0,206 6,230 - muut tuet 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 4,468 2,886 0,129 2,315 0,009 0,134 9,941 %-jakautuma 44,9 % 29,0 % 1,3 % 23,3 % 0,1 % 1,3 % 100,0 % D. Kuntaosuudet vähennysten jälkeen 2011 Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä Yhteensä, (ilman Metropol) 161,654 48,646 0,622 35,847 2,997 3,148 252,914 - Metropol-hanke 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 %-jakautuma 63,9 % 19,2 % 0,2 % 14,2 % 1,2 % 1,2 % 100,0 % Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä Subventio kunnittain 50,7 % 47,2 % 30,0 % 45,7 % 45,6 % 44,7 % 49,0 % (ilman Metropol-hanketta) Vertailu kuntaosuudet ennuste 2012 - TA2011 Kuntaosuudet vähennysten jälkeen TA2011 Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä Yhteensä 164,107 45,658 0,748 34,852 2,221 3,225 250,811 Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä Erotus (ilman Metropol) -2,453 2,988-0,126 0,995 0,776-0,077 2,103 15 (19)

4 Tuloslaskelma HSL yhteensä TP2010 TA 2011 ENNUSTE 2011 Muutos Enn./TA Muutos Enn./TP10 Tot. tot. - % 16 (19) eur % eur % 1.1.-30.4.2011 Tot./TA Tot./ENN. Toimintatuotot 492 815 014 511 999 500 519 293 922 7 294 422 1,4 % 26 478 908 5,4 % 171 881 583 33,6 % 33,1 % Myyntituotot 244 126 329 247 404 000 253 689 000 6 285 000 2,5 % 9 562 671 3,9 % 85 546 994 34,6 % 33,7 % Lipputulot yhteensä 243 464 651 246 835 000 253 120 000 6 285 000 2,5 % 9 655 349 4,0 % 85 327 354 34,6 % 33,7 % Seutuliikenteen lipputulot 92 921 274 94 307 000 97 017 000 2 710 000 2,9 % 4 095 726 4,4 % 32 419 319 34,4 % 33,4 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS2) 1 433 363 1 525 000 1 783 000 258 000 16,9 % 349 637 24,4 % 546 890 35,9 % 30,7 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS3) 6 688 841 6 947 000 7 130 000 183 000 2,6 % 441 159 6,6 % 2 413 377 34,7 % 33,8 % Helsingin sisäiset lipputulot 119 287 783 120 670 000 122 979 000 2 309 000 1,9 % 3 691 217 3,1 % 41 197 279 34,1 % 33,5 % Espoon sisäiset lipputulot 12 760 920 12 976 000 13 302 000 326 000 2,5 % 541 080 4,2 % 4 791 889 36,9 % 36,0 % Kauniaisten sisäiset lipputulot 84 115 85 000 89 000 4 000 4,7 % 4 885 5,8 % 33 942 39,9 % 38,1 % Vantaan sisäiset lipputulot 9 625 274 9 667 000 10 063 000 396 000 4,1 % 437 726 4,5 % 3 621 110 37,5 % 36,0 % Keravan sisäiset lipputulot 276 415 272 000 336 000 64 000 23,5 % 59 585 21,6 % 137 343 50,5 % 40,9 % Kirkkonummen sisäiset lipputulot 386 666 386 000 421 000 35 000 9,1 % 34 334 8,9 % 166 205 43,1 % 39,5 % Muut myyntituotot yhteensä 661 677 569 000 569 000 0 0,0 % -92 677-14,0 % 219 640 38,6 % 38,6 % Korvaukset kunnilta 235 088 077 250 811 000 250 811 000 0 0,0 % 15 722 923 6,7 % 83 603 668 33,3 % 33,3 % Kuntaosuudet 233 883 275 250 811 000 250 811 000 0 0,0 % 16 927 725 7,2 % 83 603 668 33,3 % 33,3 % Muut yhteistoimintakorvaukset 1 204 802 0 0 0 - -1 204 802-100,0 % 0 - - Muut myyntitulot 1 261 062 1 260 000 1 195 308-64 692-5,1 % -65 754-5,2 % 417 424 33,1 % 34,9 % Maksutuotot 4 010 434 4 050 000 4 500 000 450 000 11,1 % 489 566 12,2 % 1 550 609 38,3 % 34,5 % Tuet ja avustukset 5 955 496 6 723 500 6 578 059-145 441-2,2 % 622 563 10,5 % 36 445 0,5 % 0,6 % Vuokratuotot 1 920 545 1 651 000 2 176 000 525 000 31,8 % 255 455 13,3 % 630 203 38,2 % 29,0 % Muut toimintatuotot 453 071 100 000 344 555 244 555 244,6 % -108 516-24,0 % 96 240 96,2 % 27,9 % Toimintakulut -483 356 970-509 949 928-519 650 972-9 701 044 1,9 % -36 294 002 7,5 % -164 829 090 32,3 % 31,7 % Palkat ja palkkiot -11 763 224-12 267 705-12 530 119-262 414 2,1 % -766 895 6,5 % -3 837 580 31,3 % 30,6 % Henkilösivukulut -2 631 096-3 676 659-3 425 088 251 571-6,8 % -793 992 30,2 % -933 078 25,4 % 27,2 % Henkilöstökulut yhteensä -14 394 320-15 944 364-15 955 207-10 843 0,1 % -1 560 887 10,8 % -4 770 658 29,9 % 29,9 % Palvelujen ostot yhteensä -464 148 971-489 877 633-498 874 639-8 997 006 1,8 % -34 725 668 7,5 % -159 315 114 32,5 % 31,9 % Liikenteen operointikustannukset yhteensä -383 868 261-408 517 000-410 789 000-2 272 000 0,6 % -26 920 739 7,0 % -133 655 518 32,7 % 32,5 % Bussiliikenteen operointikustannukset -251 787 494-267 451 000-270 792 000-3 341 000 1,2 % -19 004 506 7,5 % -88 350 498 33,0 % 32,6 % Junaliikenteen operointikustannukset -59 837 145-65 334 000-64 131 000 1 203 000-1,8 % -4 293 855 7,2 % -20 588 594 31,5 % 32,1 % Metroliikenteen operointikustannukset -24 323 049-24 709 000-25 133 000-424 000 1,7 % -809 951 3,3 % -8 135 586 32,9 % 32,4 % Raitioliikenteen operointikustannukset -44 869 432-47 100 000-47 000 000 100 000-0,2 % -2 130 568 4,7 % -15 274 108 32,4 % 32,5 %

HSL yhteensä TP2010 TA 2011 ENNUSTE 2011 Muutos Enn./TA Muutos Enn./TP10 Tot. tot. - % eur % eur % 1.1.-30.4.2011 Tot./TA Tot./ENN. Lauttaliikenteen operointikustannukset -3 051 140-3 923 000-3 733 000 190 000-4,8 % -681 860 22,3 % -1 306 732 33,3 % 35,0 % Infrapalvelut yhteensä -59 107 964-59 137 225-64 167 000-5 029 775 8,5 % -5 059 036 8,6 % -19 712 404 33,3 % 30,7 % Bussiliikenteen infrapalvelut -3 117 894-336 000-3 589 000-3 253 000 968,2 % -471 106 15,1 % -112 000 33,3 % 3,1 % Junaliikenteen infrapalvelut -1 003 832-681 793-2 004 000-1 322 207 193,9 % -1 000 168 99,6 % -227 264 33,3 % 11,3 % Metroliikenteen infrapalvelut -38 742 238-40 793 218-41 293 000-499 782 1,2 % -2 550 762 6,6 % -13 597 740 33,3 % 32,9 % Raitioliikenteen infrapalvelut -16 104 000-17 200 754-17 146 000 54 754-0,3 % -1 042 000 6,5 % -5 733 584 33,3 % 33,4 % Lauttaliikenteen infrapalvelut -140 000-125 460-135 000-9 540 7,6 % 5 000-3,6 % -41 816 33,3 % 31,0 % Muut palvelujen ostot yhteensä -21 172 746-22 223 408-23 918 639-1 695 231 7,6 % -2 745 893 13,0 % -5 947 192 26,8 % 24,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 036 726-916 220-726 900 189 320-20,7 % 309 826-29,9 % -267 601 29,2 % 36,8 % Vuokrakulut -2 619 791-2 409 914-3 137 869-727 955 30,2 % -518 078 19,8 % -367 554 15,3 % 11,7 % Muut kulut -1 157 162-801 797-956 357-154 560 19,3 % 200 805-17,4 % -108 164 13,5 % 11,3 % Toimintakate 9 458 044 2 049 572-357 050-2 406 622-117,4 % -9 815 094-103,8 % 7 052 492 344,1 % -1975,2 % Rahoitustuotot ja -kulut 160 969-270 000-20 000 250 000-92,6 % -180 969-112,4 % 64 601-23,9 % -323,0 % Vuosikate 9 619 013 1 779 572-377 050-2 156 622-121,2 % -9 996 063-103,9 % 7 117 093 399,9 % -1887,6 % Poistot -4 654 874-5 369 572-5 031 617 337 955-6,3 % -376 743 8,1 % -1 504 103 28,0 % 29,9 % Tilikauden tulos 4 964 139-3 590 000-5 408 667-1 818 667 50,7 % -10 372 806-209,0 % 5 612 990-156,4 % -103,8 % Varausten muutos 0 0-405 000-405 000 100,0 % -405 000 100,0 % 0 0,0 % 0,0 % Tilikauden yli-/alijäämä 4 964 139-3 590 000-5 813 667-2 223 667 61,9 % -10 777 806-217,1 % 5 612 990-156,4 % -96,5 % Toimintatuotot / Toimintakulut, % 102,0 % 100,4 % 99,9 % 104,3 % - ilman kuntaosuuksia, % 53,3 % 51,2 % 51,7 % 53,6 % Toimintakate, % 1,9 % 0,4 % -0,1 % 4,1 % Vuosikate, % 2,0 % 0,3 % -0,1 % 4,1 % Vuosikate / Poistot, % 206,6 % 33,1 % -7,5 % 473,2 % 17 (19)

5 Investoinnit Hanke Hanke- TP2010 TA 2011 ENN2011 Muutos ENN11/TA11 Muutos ENN11/TP10 Tot. 1.1.-30.4.2011 Tot.-% nro % % Tot./TA Tot./ENN. Toimiala-IT Linjastojen suunnittelutyökalu 4 012 5 530 200 000 100 000-100 000-50,0 % 94 470 1708,3 % 19 758 9,9 % 19,8 % JOREn kehittäminen 4 009 74 769 110 000 110 000 0 0,0 % 35 232 47,1 % 26 136 23,8 % 23,8 % KOLAn kehittäminen 4 010 65 023 50 000 50 000 0 0,0 % -15 023-23,1 % 11 719 23,4 % 23,4 % L-infon kehittäminen 4024/4016 64 798 150 000 200 000 50 000 33,3 % 135 202 208,6 % 46 740 31,2 % 23,4 % Tarkastusmaksusovellus 4 013 26 337 30 000 30 000 0 0,0 % 3 663 13,9 % 6 149 20,5 % 20,5 % Matkustajalaskentalaitteet 4 025 58 185 180 000 180 000 0 0,0 % 121 815 209,4 % 80 856 44,9 % 44,9 % Palautejärjestelmä 4 027 5 333 20 000 20 000 0 0,0 % 14 667 275,0 % 0 0,0 % 0,0 % Toimiala-IT:n kehittäminen 4 058 24 510 50 000 50 000 0 0,0 % 25 490 104,0 % 0 0,0 % 0,0 % Aikataulusuunnittelutyökalu (Hastus) 4 048 166 656 300 000 120 000-180 000-60,0 % -46 656-28,0 % 2 010 0,7 % 1,7 % Karttatyökalu 4 049 33 210 100 000 100 000 0 0,0 % 66 790 201,1 % 0 0,0 % 0,0 % Matka-aikahajonnan arviointityökalu 4 050 0 60 000 60 000 0 0,0 % 60 000-0 0,0 % 0,0 % Matkatakuun investoinnit 4 051 0 110 000 50 000-60 000-54,5 % 50 000-0 0,0 % 0,0 % ASTY tietokanta 4 052 0 50 000 0-50 000-100,0 % 0-0 0,0 % - Liikennejärjestelmäsuunnittelun tietojärj. kehitt. 4 015 23 000 51 000 51 000 0 0,0 % 28 000 121,7 % 0 0,0 % 0,0 % Virve-radiojärjestelmä 4 053 0 20 000 20 000 0 0,0 % 20 000-0 0,0 % 0,0 % Tarkastajalaitteen uusiminen 4 064 0 0 600 000 600 000-600 000-0 - 0,0 % Asiakassovellukset Reittiopas 4 006 139 454 275 000 275 000 0 0,0 % 135 546 97,2 % 6 321 2,3 % 2,3 % Kevyen liikenteen reittiopas 4 008 22 400 60 000 60 000 0 0,0 % 37 600 167,9 % 0 0,0 % 0,0 % Matkakorttijärjestelmä Matkakortin laitteistohankinnat 4 042 51 426 20 000 50 000 30 000 150,0 % -1 426-2,8 % 0 0,0 % 0,0 % Tuotekehitys: järjestelmän kehittäminen 4 017 180 508 125 000 125 000 0 0,0 % -55 508-30,8 % 12 600 10,1 % 10,1 % Varikoiden laitehankinnat 4 018 2 920 20 000 20 000 0 0,0 % 17 080 584,9 % 0 0,0 % 0,0 % Ajoneuvolaitteiden hankinnat 4 020 285 240 100 000 100 000 0 0,0 % -185 240-64,9 % 0 0,0 % 0,0 % Lippuautomaatit (nykyiset) 4 021 19 866 50 000 30 000-20 000-40,0 % 10 134 51,0 % 0 0,0 % 0,0 % Liityntäpysäköinti 4 028 0 10 000 10 000 0 0,0 % 10 000-0 0,0 % 0,0 % SM5-junien laitehankinnat 4 029 4 782 120 000 180 000 60 000 50,0 % 175 218 3664,1 % 0 0,0 % 0,0 % Teema-kumppanisovellus 4 057 429 435 50 000 80 000 30 000 60,0 % -349 435-81,4 % 0 0,0 % 0,0 % Matkakortin nettipalvelut 4 060 46 800 75 000 75 000 0 0,0 % 28 200 60,3 % 0 0,0 % 0,0 % LIJ2014 Järjestelmä 2014, 1. vaihe 4 022 216 051 150 000 170 000 20 000 13,3 % -46 051-21,3 % 149 804 99,9 % 88,1 % Järjestelmä 2014, 2. vaihe 4 023 867 926 5 780 000 1 500 000-4 280 000-74,0 % 632 074 72,8 % 224 070 3,9 % 14,9 % LIJ2014-viestintä 4 014 49 844 50 000 50 000 0 0,0 % 156 0,3 % 0 0,0 % 0,0 % 18 (19)

Hanke Hanke- TP2010 TA 2011 ENN2011 Muutos ENN11/TA11 Muutos ENN11/TP10 Tot. 1.1.-30.4.2011 Tot.-% nro % % Tot./TA Tot./ENN. Informaatiojärjestelmä Matkustajainfon kehitt./muut 4 011 28 692 100 000 50 000-50 000-50,0 % 21 308 74,3 % 0 0,0 % 0,0 % Aikataulu- ja infonäyttöjä - uudet (LCD-TFT) 4 030 0 200 000 200 000 0 0,0 % 200 000-0 0,0 % 0,0 % Aikataulu- ja infonäyttöjä - korvaavat (LCD-TFT) 4 031 0 90 000 90 000 0 0,0 % 90 000-0 0,0 % 0,0 % Kampin infolaitteet 4 032 0 100 000 100 000 0 0,0 % 100 000-0 0,0 % 0,0 % Patterinäytöt 4 033 1 037 814 50 000 50 000 0 0,0 % -987 814-95,2 % 4 840 9,7 % 9,7 % RaPaLa -laitteet 4 034 92 290 30 000 50 000 20 000 66,7 % -42 290-45,8 % 0 0,0 % 0,0 % Reaaliaikainfot-(ja sähkönsyöttö) 4 035 0 140 000 140 000 0 0,0 % 140 000-0 0,0 % 0,0 % Helmi1 risteyslaitteet, varikkolaitteet ym 4 036 24 052 200 000 200 000 0 0,0 % 175 948 731,5 % 6 750 3,4 % 3,4 % Helmi1 ajoneuvolaitteet 4 037 346 808 240 000 240 000 0 0,0 % -106 808-30,8 % 31 006 12,9 % 12,9 % Helmi1/LED-näytöt busseihin 4 038 0 170 000 170 000 0 0,0 % 170 000-0 0,0 % 0,0 % Kampin info- ja ohjausjärjestelmä 4 039 0 150 000 150 000 0 0,0 % 150 000-8 820 5,9 % 5,9 % MONO (Näyttötaulujen hallintajärjestelmä) 4 040 36 455 50 000 50 000 0 0,0 % 13 545 37,2 % 0 0,0 % 0,0 % Liityntäpysäköinnin informaatio 4 061 0 200 000 50 000-150 000-75,0 % 50 000-0 0,0 % 0,0 % Enon kehittäminen 4 062 78 382 50 000 50 000 0 0,0 % -28 382-36,2 % 10 760 21,5 % 21,5 % Muut IT-investoinnit Lähiverkon ohjelmistot 4 001 130 381 65 000 65 000 0 0,0 % -65 381-50,1 % 3 285 5,1 % 5,1 % Taloushallinnon ohjelmistot 4 002 24 500 1 200 000 0-1 200 000-100,0 % -24 500-100,0 % 0 0,0 % - TOIMI!-hanke 4 063 28 420 0 1 200 000 1 200 000-1 171 580 4122,4 % 9 100-0,8 % Lähiverkon atk-laitteet 4 003 133 709 110 000 110 000 0 0,0 % -23 709-17,7 % 12 667 11,5 % 11,5 % IT-infran käyttöönottoprojekti 4 043 197 583 0 0 0 - -197 583-100,0 % 24 100 - - MS lisenssit 4 045 60 951 0 0 0 - -60 951-100,0 % 79 110 - - Tietoliikenteen käyttöönotto 4 046 0 18 000 18 000 0 0,0 % 18 000-0 0,0 % 0,0 % HSL:n extranet-alustan käyttöönotto 4 055 0 32 000 32 000 0 0,0 % 32 000-0 0,0 % 0,0 % Tietoturvan kehittäminen (hankkeet) 4 056 0 27 000 27 000 0 0,0 % 27 000-14 420 53,4 % 53,4 % HSL:n intra- ja extranetin rakentaminen 4 026 101 639 0 0 0 - -101 639-100,0 % 0 - - Verkkoviestinnän kehittäminen 4 054 0 50 000 0-50 000-100,0 % 0-0 0,0 % - Muut yhteiset hankinnat Toimitilojen remontointi 4 004 575 212 0 0 0 - -575 212-100,0 % 41 532 - - Toimitilojen kalusto 4 005 216 461 0 0 0 - -216 461-100,0 % 0 - - Investointimenot yhteensä 5 977 352 11 638 000 7 508 000-4 130 000-35,5 % 1 530 648 25,6 % 832 552 7,2 % 11,1 % HKL:stä ja YTV:stä siirtyneen omaisuuden arvo 21 345 371 0,0 0,0 0 - -21 345 371-100,0 % - - - Pysyviin vastaaviin kirjattavat investoinnit yhteensä 27 322 723 11 638 000 7 508 000-4 130 000-35,5 % -19 814 723-72,5 % 832 552 7,2 % 11,1 % 19 (19)