Yleiskaava 2020 luonnos 28.2.2019 TIKKURILA
ILLAN OHJELMA 18.00 Tervetuloa Jouko Riipinen 18.05 Yleiskaavaluonnoksen esittely Mari Siivola 18.45 Keskustelua teemoittain / ohjeistus Jouko Riipinen 19.40 Nostot keskustelujen aiheista 20.00 Tilaisuus päättyy
MIKÄ ON YLEISKAAVA? Maakuntakaava Yleiskaava Yleispiirteinen kokonaiskuva Asemakaava kaupungin tavoitteellisesta kaupunkirakenteesta. Laaditaan vuorovaikutteisessa prosessissa mm. rakennusluvat asiantuntijoiden, viranomaisten, naapurikuntien ja asukkaiden kanssa. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Yksityiskohtaiset ratkaisut tehdään asemakaavassa. Asemakaava on tulkinta yleiskaavasta. Yleiskaavaa ohjaa maakuntakaava: parhaillaan laaditaan Uusimaa 2050 kaavaa. Yleiskaavalla yhteensovitetaan seudun ja naapurien ratkaisuja.
Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun kohtuullistaminen Yleiskaava 1978: liikenneratkaisujen kehittäminen Yleiskaava 1983: pientaloja, Kehäradan ensimmäinen linjaus Yleiskaava 1992: Marja-Vantaa, Kehärata, Keski-Vantaa Yleiskaava 2007: eheyttäminen ja verkostokaupunki
Yleiskaava 2007
Uusi yleiskaava laaditaan neljässä vuodessa Yleiskaavan laadinta käynnistyi kaupunginhallituksen päätöksellä 22.5.2017. Miksi: muutoksen tarve ja syyt Mitä: tavoitetilan määrittely priorisointi Miten: Toimenpiteet, suunnitelman ratkaisut ja valinnat Ovatko luonnoksen ratkaisut ok? Ovatko tavoitteiden mukaisia? Mitä pitäisi ehdotukseen muuttaa? Mahdolliset muutokset Ehdotuksen vuorovaikutus Aineiston viimeistely ja hyväksyminen valtuustossa Taustatyö Tavoitteet (kh 22.1.2018) Yleiskaavaluonnos 2018 Vuorovaikutus ja vaikutusten arvioinnit 2019 Yleiskaavaehdotus 2019-2020
Yleiskaava 2020 luonnos Kaupunginhallitus asetti nähtäville 11.02.2019
Tiivistelmä luonnoksen linjauksista LISÄÄ LANKOJA JA SOLMUJA JOUKKOLIIKENNEKAUPUNKIIN. VANTAAN RATIKKA VAHVIN UUSI KASVUKÄYTÄVÄ. EI UUSIA ALUEITA KASVU NYKYISEEN RAKENTEESEEN NIITÄ TIIVISTÄEN JA UUDISTAEN. YK2020 LISÄÄ LUONNONSUOJELUALUEITA JA UUSI EKOLOGINEN VERKOSTO. NYKYISISTÄ KAUPUNGINOSISTA ELÄVÄMPÄÄ TOIMIVAMPAA KAUPUNKIA. KIRJOA KYLÄSTÄ CITYYN.
Ratkaisujen taustalla kestävyyden tavoitteen ja voimakkaan kasvun yhtälö Tavoitteet hyväksytty kaupunginhallituksessa 22.1.2018 8
Miksi Vantaa kasvaa? Vantaa on vetovoimainen ja kilpailukykyinen kansallisesti ja kansainvälisesti Syntyvyys ylittää kuolleisuuden ja tänne muuttaa enemmän ihmisiä kuin muuttaa pois. Vantaan asuntotarjonta on kasvanut ja sille on ollut kysyntää Yritykset kokevat Vantaan olevan sopivin paikka toiminnalleen Lentokenttä + saavutettavuus
YLEISKAAVAA AIHEITTAIN
Kasvu ohjataan joukkoliikenteen varaan: asemanseuduille ja ratikan varteen Ratkaisulla kaksi perustelua: Säästyy maata, luontoa ja vihreää. Kaupunkirakenteessa on vielä tilaa lisärakentamiselle ja mahdollisuuksia uudistamiselle. Tilaisuus tehdä aiempaa kestävämpää, toimivampaa kaupunkia.
VANTAAN RATIKKA Kaupunkikehityshanke, jolla mahdollistetaan sisäänpäin kasvaminen ja vanhojen alueiden uusi nousu.
JOUKKOLIIKENNE Uutta raitiotie, metro sekä lentoaseman suora rautatieyhteys (ns. lentorata). Lisäksi joukkoliikenteen runkoyhteydet, joka voi tulevaisuudessa olla ratikka. Uudet asemat kuten Lapinkylä, Vallinoja ja Ruskeasanta. Tärkeät joukkoliikenteen vaihtopaikat sekä seudullisesti merkittävät liityntäpysäköintialueet.
LIIKENNE Yleiskaavaluonnoksessa tieja katuverkko on jaettu paikallisiin ja seudullisesti / valtakunnallisesti tärkeisiin yhteyksiin. Keskeisinä muutoksina: Kehä II:n varaukset on poistettu Maantien 152 (Kehä IV) linjaus on muuttunut pohjoisemmaksi Eritasoliittymävaraukset on esitetty symboleina
PYÖRÄILYN BAANAT Muodostavat Vantaalle keskuksien välisen laadukkaan pyöräilyverkon, joka yhdistyy seudulliseen laatukäytäväverkkoon. Baanat palvelevat erityisesti pitkämatkaista pyöräilyä ja niitä täydentävät hyvän laatutason pääpyöräreittiverkosta sekä muut pyörätiet.
LIIKENNE TIKKURILASSA Joukkoliikenne Raitiotievaraus sinisellä ( Vantaan ratikka ) Yleissuunnitelma valmistuu ensi syksynä Ratikalla uusi reitti aseman ali, toinen säilyy vaihtoehtona Tikkurila valtakunnallinen joukkoliikenteen vaihtoasema Pyöräilyn baanat Baanat risteävät Tikkurilan keskustassa Kerava-Tikkurila(-Helsingin keskusta) Kivistö-Tikkurila(-Hakunila) Myyrmäki-Tammisto-Tikkurila
TYÖPAIKKA-ALUEET Työpaikkakeskittymät keskustoihin, lentokentän ympäristöön ja suurien väylien varsille Nykyisiä työpaikkaalueita esitetään asumiseen (Tikkurila Oyn ja Hakkilan osalta) joukkoliikenteen runkolinjojen varrella
Kaikki keskustat kasvavat. Tikkurila laajenee myös. KESKUSTAT JA PALVELUT Palveluista valtaosa sijoittuu yleiskaavan keskuksiin (punaiset) ja asumisen alueille. Palveluiden alueita (keltaiset) ovat mm. sairaalat, urheilupuistot ja kartanot. Päivittäiset kaupan palvelut asutuksen lähelle, harvemmin käytettävät isot yksiköt kaupan alueille (oranssit).
ASUMINEN Neljä asumisen luokkaa: Asuntovaltainen keskusta-alue Tiivis asuntoalue Pientalovaltainen alue Kyläalue Uusi yleiskaava ei tuo laajoja uusia asuinalueita. Voimassa olevan yleiskaavan asuinalueita on rakentamatta.
Kasvun vyöhyke ulottuu myös pientaloalueille: esimerkkejä vaihtoehdoista
YMPÄRISTÖN LAATU Keskustat ovat kaupungin elinvoiman ytimiä: asumista, palveluita, työpaikkoja. Yleiskaava ohjaa kehittämisen isoja linjoja. Jokaisesta keskustasta kasvaa omanlaisensa. Tavoitteena, että uudistumisesta seuraa aiempaa parempaa.
TIIVISTYVIEN ALUEIDEN SISÄINEN VEHREYS Rakennettavien alueiden sisäisen viherrakenteen muodostumista ohjataan määräyksillä: tulee varata riittävästi tilaa julkisille ulkotiloille/ puistoille/virkistysalueille Myös tontit ja kadut tulee toteuttaa vihertehokkaasti. Lisätietoa: vantaa.fi/vihertehokkuus Kas vullinen maa 2015. Vantaan viherrakenneselvitys, Mäkynen2017.
VIHERALUEVERKOSTO JA VIRKISTYS Sisäänpäin kasvaminen säästää viheralueita ja luontoa. Yleiskaava vaalii niin seudullista kuin paikallistakin viheralueverkostoa. Uudet ratkaisut: virkistysalueyhteys Uusia VU-paikkoja Ylästön golfvaraus poistettu, Hiekkaharjun golf säilyy, mutta alue muuttuu.
Virkistysalueyhteys Laajoja virkistysalueita yhdistävä virkistysalueiden sarja tai ulkoilureittiyhteys. Tukee kaupunkiympäristön kehittymistä vehreäksi ja viihtyisäksi. Sopii varsinkin alueille, joille ei voi toteuttaa jatkuvia viheralueita ulkoilureitteineen. Yhteyden luonne voi vaihdella rakennetusta luonnonmukaiseen. Esimerkki: Veromiehestä kehitetään asuinympäristö yli 20 000:lle asukkaalle. Yhteydet puistosta toiseen kulkevat välillä katuja pitkin. Yhteyksien kehittäminen laajoille viheralueille on tärkeää. Otteita diplomityöstä Veromiehen viheralueverkosto - kehittämissuunnitelma. Laura Turunen 2018.
Tikkurilan jokirannan yleissuunnitelma, Loci maisema-arkkitehdit 2017 Jokivarren virkistyskäytön kehittämisvyöhyke Merkinnällä osoitetaan ensisijaiset virkistyskäyttöön kehitettävät jokien rannat. Rantoja kehitetään siten, että veden äärelle pääsee helposti ja monenlainen ulkoilu ja virkistys on mahdollista.
HIEKKAHARJUN GOLFKENTTÄ SÄILYY KLUBITALO + VÄYLÄT ASUMISTA Uusi rakentamis alue Voimassa olevan yleiskaavan rakentamisalue
ARVOKAS KULTTUURIYMPÄRISTÖ Laajat kokonaisuudet säilyvät, eikä merkittäviä arvoja hävitetä. Suurta rantatietä kehitetään matkailuun.
Arvokas kulttuuriympäristö Tikkurila
EKOLOGINEN VERKOSTO Muodostuu luonnonsuojelualueista (SL), luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä alueista (luo) ja niitä yhdistävistä ekologisista runkoyhteyksistä. 19 uutta luonnonsuojelualuetta (460 ha) ja 31 uutta luo-aluetta (480 ha)
Kiitotie 3Kiitotie 1Kiitotie 2 LENTOKENTTÄ Kehärata Viinikkalan terminaalivaraus Terminaalit 1 ja 2 Lentoradan ja Tallinnan yhteyden varaus Tallinna-tunnelin (FinEst Link) alustava linjaus kaksi vaihtoehtoa Kehä IV uudelle pohjoisemmalle linjaukselle. Lentoradan ja Tallinnatunnelin alustavat sijainnit
LENTOMELU L1 (Lden yli 60 db): Ei uusia asuntoja L3 (Lden 50-55 db): Ääneneristävyysvaatimus L2 (Lden 55-60 db): Vähäistä täydennysrakentamista, ääneneristävyysvaatimus Lentomelualueet laajenevat hieman Koivuhaassa. Lentomelu rajoittaa asuinrakentamista ja esim. koulujen ja päiväkotien sijoittamista. Kovimman lentomelun alueella (yli 60 db) ei saa rakentaa uusia asuntoja, mutta nykyisiä voi korjata. Lentomelun vuoksi uusilta asuinrakennuksilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä.
TEKNINEN VERKOSTO Teknisen huollon alueita mm. sähköasemia varten, lumen vastaanottoon (Koisotie 10, Koivuhaka), kaupungin tukikohdille (Koisotie 7 ja 10) Lisäksi kuvataan mm. suurimmat maakaasuputket, voimajohdot, jätevesiviemäri Pääosin nykyinen verkosto ja alueet. Meiramitielle Koivuhakaan uusi sähköasema.
TIKKURILA Koivuhaan kaupan aluetta laajennettu ja sen lähialueet esitetty asumiseen muuntuvana alueena. Tikkurilantie ratikan kasvukäytävää ja katukuvan kehitysalueena.
TIKKURILA Hiekkaharjun asemanseudulle asumisen aluetta. Golfkentällä tilaa virkistysalueella. Keskusta-aluetta on laajennettu ja keskustan viereisiä asunto-alueita ehdotettu tehokkaammiksi. Tikkurila Oy ja osa Hakkilaa esitetty asumiseen muuttuvina alueina. Ratikan kasvukäytävä jatkuu itään. Porttipuistonpohjoisosa asumiseen muuntuva alue. Ratikalla kaksi vaihtoehtoista reittiä, toinen aseman ali. Jokivarteen esitetty virkistyskäytön kehittämisvyöhyke.
TIKKURILA ja Helsingin puoli
Miten voin osallistua? Yleiskaavaluonnos nähtävillä 18.2. 29.3.2019 Mielipiteiden jättämistä varten on luotu karttapohjainen palvelu, jonne löytää helpoiten yleiskaavan Internet-sivujen kautta www.vantaa.fi/yleiskaava2020 Palveluun jätetty mielipide lähtee automaattisesti kirjaamoon. Mielipiteen voi jättää myös suoraan kirjaamoon. Mielipiteeseen mukaan tieto kaavatyön numerosta (YK0048).