TUUSNIEMEN KUNTA ELINKEINO - OHJELMA 2009-2012

1 TUUSNIEMEN KUNTA ELINKEINO - OHJELMA 2009-2012 Tuusniemen kunnanvaltuusto 26.8.2010

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUUSNIEMEN KUNNAN TOIMINTA-AJATUS 3 1.1 Elinkeinopolitiikan tavoitetila...3 1.2 Toiminta-ajatuksen toteutus... 4 2. NYKYTILAN KUVAUS 4 2.1 Elinkeino- ja väestörakenne 4 2.2 Infrastruktuuri. 5 2.3 Palvelurakenne.. 6 2.4 Kunta-analyysi... 6 3. ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMINTAPERIAATTEET.. 7 3.1 Nelikenttä analyysi (SWOT). 7 3.2 Yksilöidyt tavoitteet ja toimenpiteet. 8 4. ELINKEINOPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄT 9 4.1 Yhteistyö ja verkottuminen... 9 4.2 Elinkeinoelämän kehittäminen 10 4.3 Elinkeinotuet ja elinkeinopolitiikan resurssit..11 4.4 Elinkeino-ohjelman seuranta, toteutus ja tiedotus... 12

3 TUUSNIEMEN ELINKEINO-OHJELMA 2009-2012 Elinkeino-ohjelmaan on kirjattu ne toimenpiteet joiden avulla eri toimijat kehittävät Tuusniemen kuntaa. Ohjelma täydentää Tuusniemen kunnan strategia 2009-2012 ja Koillis- Savon elinkeino- ja osaamisstrategia 2008-2013 asiakirjoja. Ohjelmaa ovat päivittäneet kunnanhallituksen nimeämä elinkeino-ohjelman päivittämisen työryhmä: pj. Taisto Kröger, vpj. Terttu Kolari, Jouni Perälä, Laura Reinikainen ja Tuusniemen Yrittäjien edustajina Tuomas Flander, Asta Tirkkonen-Hersio ja Auvo Hirvonen. 1. TUUSNIEMEN KUNNAN TOIMINTA-AJATUS Kunnan strategia (Missio) Tuusniemen kunta järjestää asukaslähtöisesti hyvät lain velvoittamat kunnalliset peruspalvelut, hyödyntäen tehokkaasti kuntayhteistyön ja alueelliset palvelurakenteet ja niiden tarjonnan. Kunta luo edellytykset viihtyisälle asumiselle ja aktivoi koulutus-, kulttuuri- ja harrastustoimintaa, sekä tukee ja vahvistaa elinkeinoelämän ja työpaikkojen syntymistä. Kunnan vahva talous mahdollistaa yrittäjyyden tukemisen. Kunnan hyvä sijainti ja luonnonkaunis ympäristö vesistöineen luovat mainiot toimintaedellytykset matkailulle. Kunnassa vallitsee positiivinen ja kehittämiseen panostava ilmapiiri. 1.1. ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITETILA Kunnan strategia (Visio)2012 Tuusniemen kunta on n. 3000 asukkaan ja hyvän kuntatalouden yhteisö, jossa on laadukkaat kunnalliset peruspalvelut, viihtyisä, kiinnostava ja turvallinen asuinympäristö, vireää koulutus-, kulttuuri- ja harrastustoimintaa, sekä aktiivinen ja kehityshakuinen elinkeinoelämä. Elinkeinopolitiikassa Tuusniemen kunta tunnetaan yrittäjyyttä kannustavana ja yrittäjyyttä kehittävänä kuntana. Työpaikkaomavaraisuus tavoite on 80 % (77,5 % vuonna 2009)

4 1.2. TOIMINTA-AJATUKSEN TOTEUTUS Luodaan palveluja ja toimintaedellytyksiä yritystoiminnalle, tuetaan työllistymistä ja huolehditaan laadukkaista asumismahdollisuuksista. - Yhteistyö ja vuoropuhelu yrittäjien kanssa - Yrittäjäyhdistyksen ja kunnan tiivis yhteistyö - Yritysten vaikuttavuuden arviointi kunnallisessa päätöksenteossa - Yrityskohtainen tukeminen ja neuvonta - Yritysten tasapuolinen kohtelu - Yrittäjyyden tukeminen ja edistäminen - Myönteisen yritysilmapiirin vahvistaminen - Kehittämishankkeissa mukana oleminen - Yritys- ja asuintonttien saatavuudesta huolehtiminen - Hyvien kunnallisten peruspalveluiden turvaaminen - Yrittäjyyskasvatuksen antaminen kouluissa - Rahoitus- ja yrityspalveluiden hyödyntäminen 2. NYKYTILAN KUVAUS 2.1. ELINKEINO- JA VÄESTÖRAKENNE Elinkeinojakauma: 2005 en.2012 Alkutuotanto 19 % 16 % Jalostus 20 % 22 % Palvelut 59 % 60 % Tuntematon 2 % 2 % Työpaikat: v. 1995 906 kpl v. 2000 859 kpl v. 2005 783 kpl v. 2007 801 kpl v. 2012 tavoite 830 kpl Työllinen työvoima: v.1995 1002 henkeä v. 2000 990 henkeä v. 2005 974 henkeä v. 2007 1034 henkeä v. 2012 tavoite 1040 henkeä Elinkeinorakenne on viime vuosien kuluessa muuttunut siten, että maa- ja metsätalouden työpaikat ovat voimakkaasti vähentyneet ja vastaavasti eri palvelusektoreille on syntynyt uusia, korvaavia työpaikkoja. Tulevaisuuden haasteena on saada paikallisten tuotteiden ja tavaroiden jalostusastetta kohotettua ja jalostuksen toimialalle syntymään uusia työpaikkoja. Tärkeää on olemassa olevien yritysten toiminnan jatkuvuuden ja kasvun turvaaminen. Kasvava toimiala on matkailu- ja palveluala.

5 Väestörakenne Asukaslukutiedot: v. 1980 4170 henkeä v. 1985 3949 henkeä v. 1990 3580 henkeä v. 1995 3450 henkeä v. 2000 3204 henkeä v. 2005 2998 henkeä v. 2008 2877 henkeä v. 2012 ennuste 2850 henkeä Ikäjakauma: 0-14 v. 15-64 v. 65-v. v. 2008 357 henkeä 12,4 % 1766 henkeä 61,4 % 754 henkeä 26,2 % 2012 ennuste 345 henkeä 12,1 % 1741 henkeä 61,1 % 764 henkeä 26,8 % Tuusniemen väestömäärä on noin 3.000 asukasta. Keskustaajamassa asuu noin 2000 asukasta ja haja-alueella asuu vajaa tuhat tuusniemeläistä. Tuusniemi kuuluu niiden maaseutumaisten kuntien joukkoon, joista väki hieman vähenee ja vanhenee. Kehitystä voidaan muuttaa tehostamalla asuinkunta- ja elinkeinopolitiikkaa. Positiivista kuitenkin on että kunnassa on muutamana viime vuotena ollut muuttovoittoa. Asukaskohtainen tulotaso ja verotettava tulo ovat Tuusniemellä Pohjois-Savon ja koko maan keskiarvon alle, kun taas huoltosuhde on korkeampi. 2.2. INFRASTRUKTUURI Tuusniemi on n. 3000 asukkaan kunta, joka kuuluu Pohjois-Savon maakuntaan ja Koillis-Savon seutukuntaan. Naapurikuntiamme ovat Pohjois-Savossa Kuopion ja Juankosken kaupungit, sekä Kaavin ja Leppävirran kunnat. Etelä- Savossa Heinäveden kunta ja Pohjois-Karjalassa Outokummun kaupunki. Tuusniemen kunta sijaitsee Sinisen Tien, valtatie 9 varrella ja kahden maakunta-keskuksen välissä. Kuopioon on 60 km ja Joensuuhun 76 km. Kuopion lentoasema on 45 km päässä ja Kuopion rautatieasemalle on matkaa 60 km. Kunnan n. 700 neliökilometrin pinta-alasta yli viidennes on vesistöä. Suuri puhdasvetinen, saarista ja niemistä rikas Juojärvi ja Suvasvesi ovat oleellinen osa Tuusniemeä. Tuusniemen kunnan asemaa vahvistaa 2010 aloittanut Itä-Suomen yliopisto ja myös VT 17 muuttuminen osaksi VT 9, jolloin syntyi merkittävin halki Suomen kulkeva poikittaisväylä välille Turku Tampere Jyväskylä - Kuopio Joensuu Niirala. Tuusniemen kunnasta on tullut yhä selvemmin Kuopion työssäkäyntialuetta, jota edesauttaa hyvät liikenne- ja paranevat tietoliikenneyhteydet. Tuusniemen kuntaan rakennetaan n.140km uutta valokuiturunkoverkkoa vuonna 2011. Kustannus arvio on 1,8 milj. josta kunnan osuus on 600.000

Kunnalla on tarjolla teollisuustontteja VT9 varrella. Käärmevaarun teollisuusalueella n. 2,5 ha ja kirkonkylällä Kankaalan teollisuusalueella n. 2,5 ha. Kuntakeskuksessa on toimitiloja kaupan ja liike-elämän palveluyrityksille. 6 2.3. PALVELURAKENNE Tuusniemen kunnan tuottamat ja järjestämät peruspalvelut ovat erittäin hyvällä tasolla. Peruskorjatut kiinteistöt mm. koulukeskus ja sairaala-palvelukeskus takaavat vuosikymmeniksi hyvät ja toimivat tilat palvelutuotantoon ja toimintojen kehittämiseen. Selkeä vahvuus on palvelujen nopea ja joustava saatavuus. Kunnassa toimii peruskoulun lisäksi lukio. Muuta kurssitusta ja vapaa-ajan harrastetoimintaa järjestää kansalaisopisto. Muihin vapaa-ajan harrastustoimintoihin on panostettu sekä kunnan että eri urheiluseurojen ja yhteisöjen kautta. Myös erilaiset reitistöt palvelevat niin hiihtäjiä, patikoijia kuin moottorikelkkailijoitakin. Elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämiseksi kunnassa toimii Koillis-Savon kehitys Oy ja Tuusniemen Teollisuus Oy. Osakeyhtiöt pystyvät toimimaan päätöksenteossa riittävällä nopeudella aina tilanteen ja tarpeen mukaan. Merkittävänä palvelujen tarjoajana toimivat myös Kalakukko ry ja Uusyrityskeskus ry. 2.4. KUNTA-ANALYYSI Tuusniemen kunta on teettänyt 2000-luvun alussa Tuusniemi tänään ja huomenna tutkimuksen kuntapalveluista ja kehittämisestä. Tutkimuksen mukaan kuntalaiset ovat tyytyväisiä terveyden- ja sairaanhoitopalveluihin samoin kuin päivähoito- ja vanhustenhuoltopalveluihin. Sivistyspalveluissa kiitosta saivat koulutus, kansalaisopisto ja kirjastopalvelut. Ammatillisten koulutuspalvelujen järjestämistä sitä vastoin toivottiin kehitettävän. Yhdyskuntateknisiin palveluihin oltiin erittäin tyytyväisiä. Toteutetussa kyselyssä kuntalaisten kiitosta saivat koko kunnan toiminta ja päätöksentekojärjestelmä. Yleisesti ottaen kunnan henkinen ilmapiiri koettiin hyväksi, asuinympäristö hyväksi ja turvalliseksi. Yritysilmapiiri koettiin hyväksi, mutta kehittämiskohteina mainittiin yritysten keskinäisen yhteistyön lisääminen, kunnan yritystoimintaa edistävät toimenpiteet sekä yritystoiminnan huomioiminen kunnallisessa päätöksenteossa. Vuonna 2009 Koillis-Savon kehitys Oy teetätti tutkimuksen Missee käät kaapassa kaupan keskittymisen vaikutuksista asumiseen ja yritystoimintaan. Tutkimuksen mukaan tuusniemeläiset ovat tyytyväisiä seuraaviin palveluihin ja niiden saatavuuteen: Elintarvikkeet, lääkkeet, polttoaine, kukat ym., kampaamo ym. ja hieronta ym. Erikoisliikkeiden palvelut koettiin vähäisinä ja niitä toivottiinkin lisää.

7 Tuusniemeläisten ostohalukkuus Tuusniemeltä, kotitaloudet % 3. ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMINTAPERIAATTEET 3. 1. NELIKENTTÄ ANALYYSI (SWOT) Vahvuudet Heikkoudet - hyvät ja toimivat peruspalvelut - ikärakenne - sijainti / VT 9 - kasvuyritysten pieni määrä - vahva talous - koulutettujen osaajien vähyys - luonto, turvallinen ympäristö - ennakkoluulot pientä kuntaa kohtaan - hyviä tontteja rakentamiseen - vuokra-asuntojen pieni tarjonta - kunta on muuntautumiskykyinen - ostokäyttäytyminen Uhat Mahdollisuudet - yhteiskunnan paineet - kärkiyritysten kasvu kuntatalouteen, sekä - rekrytointien onnistuminen kunta- ja palvelurakenteeseen - asuinkuntana onnistuminen - rekrytointien epäonnistuminen - uuden merkittävän yrityksen synty - käyttötalouden hallitsematon kasvu - luonnon / turvallisuuden hyödyntäminen - koulutettujen ja nuorten poismuutto - kesäasukkaat - uskon ja kehittämishalun puute - matkailuyritysten kehittyminen - ostopalvelujen hallittavuus - hyvin rakennettu kunnan infrastruktuuri - joukkoliikenne - kaavoitus ja laajakaista - Kuopion kasvu ja kehittyminen - Itä-Suomen yliopisto - kehittämishankkeet - palvelujen rakenne- ja toimintatapojen muutos

8 3.2. YKSILÖIDYT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Tavoite 1: Kunta luo kasvuedellytyksiä yritystoiminnalle Toimenpiteet: - Yritysneuvonta - Kaavoitus- ja tonttipolitiikka - Infrastruktuuri - Rahoitusjärjestelyt - Kansainvälisyys / kansainvälistyminen - Yhteiset kehittämistapaamiset kunnan ja yrittäjien kesken - Tietoliikenne yhteydet Tavoite 2: Markkinointi/ Tiedoitus Toimienpiteet: - Kuntamarkkinointi, tiedotusvälineet ja lehdistö - Kunnan Internet- sivut - Messut yhteistyössä kunta ja yrittäjät - VT9 tienvarren mainostaulut - lyhyt esittelyvideo kunnasta Tavoite 3: Verkottuminen lisääntyy Toimenpiteet: - Yritystapaamiset - Neuvonnan parantaminen Tavoite 4: Riskinottokykyä kasvatetaan Toimenpiteet: - Otetaan hallittuja riskejä, kun mukana ovat myös riskirahoittajat. Tavoite 5: Olemassa olevien yritysten säilyttäminen / kasvattaminen Toimenpiteet: - Ajantasainen yritysrekisteri - Neuvonta - Yritystapaamiset - Kunnan Internet- sivujen uudistaminen Tavoite 6: Toimintaedellytysten luominen yrityksille

9 Toimenpiteet: - Tontti- ja toimitilajärjestelyt - Yritysneuvonta - Nopeat rahoitusjärjestelyt Tavoite 7: Kunnan talous pidetään vahvana Toimenpiteet: - Menot suhteutetaan tuloihin - Talouden ajantasainen raportointijärjestelmä - Luotettava talouden kehityksen ennakointi Toimenpiteistä vastaavat Tuusniemen kunta, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, hallintokunnat, henkilökunta sekä Koillis-Savon kehitys Oy, Tuusniemen Teollisuus Oy ja Kalakukko ry. 4. ELINKEINOPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄT 4.1. YHTEISTYÖ JA VERKOTTUMINEN Tuusniemen kunta on osakkaana Koillis-Savon Kehitys Oy:ssä, johon kuuluvat myös Juankosken kaupunki ja Kaavin kunta. Yrittäjäyhdistyksen edustaja on Koillis-Savon Kehitys Oy:n hallituksen jäsen vuorovuosin Juankoskelta, Kaavilta tai Tuusniemeltä. Yhtiön päätehtävänä on edistää kaikin tavoin (mm. kehittämis- ja koulutusprojektit, neuvonta ja markkinointi) seutukunnan elinkeinotoiminnan kehittymistä ja monipuolistumista. Tuusniemen kunta on jo vuosien ajan tehnyt yhteistyötä palvelutuotannon järjestämiseksi eri kuntien kanssa sekä eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Yhteistyö ja kontaktimahdollisuudet alueen toimijoihin kuten Pohjois-Savon Liitto, ELY(Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus), AVI (Aluehallintovirasto), Finnvera, Tiehallinto, yrittäjäjärjestöt, Kauppakamari sekä muihin kuntiin ovat hyvät. Elinkeinotoiminnan osalta yhteistyön syventäminen erityisesti Kuopion suuntaan on tärkeää, koska tämä on Tuusniemen strateginen linjaus. Tällä on siten vaikutusta myös Tuusniemen elinkeinopolitiikkaan ja sen perusteella tuleviin toimintalinjauksiin ja valintoihin.

10 4.2. ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Tuusniemen elinkeinoelämän kehittäminen on koettu yhteiseksi asiaksi sekä kunnan että yrittäjäjärjestön taholta. Kumpikaan yksinään ei pysty täysipainoiseen toimintaan ja vastuu kuuluu molemmille tahoille. Yrityselämän kehittämiseksi ja yhteistyön syventämiseksi on järjestetty erilaisia yrittäjätilaisuuksia, joissa on käyty keskustelua yritystoiminnan mahdollisuuksista ja pohdittu tulevaisuuden näkymiä. Yrittäjätilaisuuksia on tarkoitus jatkaa ja vuoropuhelua syventää. Syventämistä toteutetaan mm. tekemällä yrityskohtaisia selvityksiä kunkin yrityksen tarpeista ja tulevaisuuden näkemyksistä. Vuorovaikutus kunnan ja yrittäjien kesken lisää tietoa ja toimenpiteiden oikea-aikaisuutta. Yrittäminen Tuusniemellä koetaan hyväksi. Yrittäjien vuorovaikutus vahvistaa elinkeinopolitiikkaa ja yrityselämän innovatiivisuutta. Yritysrekisteri päivitetään ohjelmakautena. Päivittämisestä vastaa Tuusniemen kunta, Tuusniemen Yrittäjät ja Koillis-Savon Kehitys Oy. Tuusniemi lehti tehdään vuosittain yrittäjien ja kunnan yhteistyönä. Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kehittymistä kunta tukee mm. osallistumalla ja/tai rahoittamalla hankkeita ja projekteja. Tällaisia hankkeita/projekteja ovat mm. Koillis-Savon seudulliset yrityspalvelut (v. 2008 2010) Toiminnan tavoitteena on edelleen kehittää Seudulliset yrityspalvelut verkoston toimintaa ja räätälöidä seudullinen toimintatapa vastaamaan Yritys-suomi brändin valtakunnallista toimintaa. Keskeisiä toimintoja ovat toimialasta riippumaton yritysneuvonta, alkavien yrittäjien starttirahalausuntojen antaminen, uusien yritysten toiminnan käynnistymisen analysointi, yritystoiminnan kehittämispalveluiden saatavuuden parantaminen. Yritysneuvonnan ohella keskeisenä painopistealueena oli matkailutoimialan kehittäminen ja matkailuyrittäjien verkostoitumisen ja kehittämisaktiivisuuden kasvattaminen. Kohti nousua työllistymisen edistämishanke Hankkeen tavoitteena on tehostaa työllistymistä tukevia toimenpiteitä Koillis- Savossa. Hankkeen kohderyhmänä ovat irtisanotut tai irtisanottavat/ irtisanomisuhan alla olevat, alueella asuvat henkilöt sekä välillisenä kohderyhmänä alueen yritykset, joilla on työvoiman rekrytointitarpeita. Oppiva yritys yritysten koulutus- ja kehittämishanke Oppiva yritys hanke tarjoaa mikro- ja pk-yrityksille yrityslähtöistä täsmäkoulutusta ja valmennusta yritysten liiketoiminnan ja liiketoimintaverkostojen kehittämiseen.

PROAGRIA POHJOIS-SAVO: Maaseudun mikroyritysten asiakasvastaava hanke (Masva) v. 2008-2010 Hankkeen asiakkaina ovat maaseudulla toimivat, alle 10 henkilöä työllistävät pienyritykset sekä maaseutuyritykset, jotka toimivat maatilojen yhteydessä, lisäksi muut maaseudun mikroyritykset. Hankkeen kautta maaseudulla toimivat yrittäjät tai yritystoimintaa suunnittelevat saavat noin yhden päivän verran maksutonta neuvontaa maatilansa/ yrityksensä tulevaisuuden kehittämislinjojen, tai kokonaan uuden toimeentulolähteen hakemiseen. SAVON YRITTÄJÄT: Jatkajien hakeminen, tuki omistajanvaihdoksiin sekä omistajanvaihdososaamisen lisääminen Pohjois-Savossa hanke v. 2008-2011 Hankkeessa tuetaan yritysten omistajavaihdoksia (OSUVA-palvelu) ja lisätään omistajavaihdososaamista koulutuksen avulla. YLÄ-SAVON KEHITYS OY: Rautainen Savo palvelut teknologiayritysten kenttätyö hanke v. 2008-2010 Hankkeen tavoitteena on luoda maakunnan teknologiayritysten kasvuverkostolle ja niissä oleville yksittäisille yrityksille kasvuedellytyksiä tarjoamalla kokonaisvaltaista kasvuun ja kehittämiseen liittyvää aktiivista kenttätyötä sekä valmistella yrityskohtaisia TEKES -hankkeita. Tavoitteena on yritysten innovaatioympäristöjen kehittäminen ja toimintaedellytysten vahvistaminen sekä kansallisen ja kansainvälisen markkinoinnin aktivointi ja tehostaminen. Tuusniemen kunta osallistuu ja rahoittaa Maito-Savon hankkeita maatalousyrittäjille mm. Euroiksi -, SPV -, ATK- ja Kuntosavotta- hanke myös muille maaseutuyrittäjille. Kunta tukee yrittäjiä myös osallistumalla nuorten kesätyöntekijöiden palkkaamiseen yrityksiin. 4.3. ELINKEINOTUET JA ELINKEINOPOLITIIKAN RESURSSIT Yleisesti yrityselämän tukipolitiikkaan on Tuusniemen kunta suhtautunut siten, että se rakentuu yritysten tasapuoliseen ja luotettavaan kohteluun ja käsittelyyn. Toisaalta byrokratian taso on tehty mahdollisimman matalaksi ja yritystoimintaan liittyvissä asioissa voi ottaa suoraan yhteyttä Koillis-Savon Kehitys osakeyhtiöön ja tarvittaessa nopean käsittelyn yritystoiminnan asioille takaa kunnan oma elinkeinoyhtiö Tuusniemen Teollisuus Oy. Tuusniemen kunta omassa tukipolitiikassaan noudattaa yritystukilain säädöksiä. Kunta ja Tuusniemen Teollisuus Oy ohjaavat resurssinsa teollisuustonttien ja yritystilojen järjestämiseen. Instrumentteina käytetään kehittämisavustuksia. Yritystoiminnan suoriin lainatakauksiin on suhtauduttu kriittisesti. Yrityksen käyttöpääomajärjestelyihin kunta ei pääasiallisesti osallistu vaan ne ovat ns. riskirahoittajien toimialaa. Suuremmissa yrityksen investointitarpeissa on edellytetty, että yrittäjän rahoituksellinen omavastuuosuus on järjestyksessä ja että ELY-keskuksen, Finveran tai vastaavan julkisen riskirahoittajan tuki hankkeelle on olemassa. Yritysten kehittämishankkeissa, erityisasioissa, kannattavuuslaskelmissa, rahoitusanalyyseissä, perustamisasioissa jne. ovat kunta, Koillis-Savon Kehitys 11

Oy, Tuusniemen Teollisuus Oy, Kalakukko ry ja uusyrityskeskus aktiivisesti mukana. Rahoitusmallien käyttömahdollisuuksissa hyödynnetään rahalaitokset, ELY-keskus, Finvera, TEKES ym. Tuusniemeläisiä yrittäjiä huomioidaan vuosittain niiden ansioista tai menestyksellisestä liiketoiminnasta luovuttamalla yrittäjäjärjestön ja kunnan yhteisessä tilaisuudessa huomionosoitus vuoden tuusniemeläiselle yrittäjälle. 4.4. ELINKEINO- OHJELMAN SEURANTA, TOTEUTUS JA TIEDOTUS Yritysvaikutusten arviointi ja tiedotus: Kunnan tekemillä päätöksillä on vaikutusta kuntamme toimintaympäristöön ja talouteen, markkinoiden toimivuuteen ja yritysten väliseen kilpailuun sekä työllisyyteen ja investointeihin. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, hallintokunnat ja henkilökunta ottavat huomioon yritysvaikutukset päätöksiä valmistellessaan ja päätöksiä tehdessään. Tuusniemen elinkeino-ohjelmaa toteutetaan vuosittain tehtävässä talousarviossa ja siinä esitettävässä kahden seuraavan vuoden talous- ja toimintasuunnitelmassa. Elinkeino-ohjelma on luettavissa kunnan Internet- sivuilla ja jaetaan hallintokunnille. Elinkeino-ohjelma päivitetään aina uuden valtuustokauden alussa. 12 TERVETULOA TUUSNIEMELLE YRITTÄMÄÄN! Tuusniemi muuntuu moneksi