2015 KUNTAKORTIT Järjestämissuunnitelma 2014 2017 liite 1 Päivitys 2015
Sisältö 1. Väestörakenne ja väestöennusteet... 3 2. Sosioekonomisia indikaattoreita... 6 2.1 Lastensuojelu... 6 2.2 Koulutus... 7 2.3 Toimeentulotuki... 8 2.4 Pienituloisuus... 9 2.5 Työttömyys... 9 2.6 Johtopäätökset... 10 3. Hyvinvointi ja terveys... 11 3.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet... 11 3.2 Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet... 11 3.3 Kelan kansantauti- ja sairastavuusindeksit... 15 3.4 Keskivaikean/vaikean muistisairauden määrän kehitysarviot... 17 3.5 Johtopäätökset... 19 4. Palvelujen kattavuus... 20 4.1 Terveydenhuolto... 20 4.2 Vammaispalvelut... 22 4.3 Perheneuvola... 22 4.4 Päihdehuolto... 23 4.5 Ikääntyneiden palvelut... 23 4.5 Johtopäätökset... 26 5. Palveluiden rahoitus ja kustannukset... 27 5.1 Palveluiden rahoitus... 27 5.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset... 28 5.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot... 29 5.4 Erikoissairaanhoidon tuottavuus... 30 6.4 Johtopäätökset... 30 6. Ympäristöterveydenhuolto... 31 7.1 Toimintaympäristö... 31 7.2 Palvelujen saatavuus... 32 7.3 Kustannukset... 32 7.4 Valvontakohteet... 33 7.5 Elinympäristön altisteiden terveyshaitat Suomessa... 34 7.6 Keskeiset muutokset... 34 7.7 Johtopäätökset... 35 Lähteet... 36 2
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Näissä kuntakorteissa kuvataan väestön palvelujen tarvetta, palvelujen saatavuutta ja kattavuutta sekä palvelutuotannon kustannuksia. Tietojen pohjalta tehdään johtopäätöksiä toiminnan kehittämisen perustaksi. 1. Väestörakenne ja väestöennusteet Väestörakenne 2013 Yhteensä 0 0 % 1-6 1-6 % 7-14 7-14 % 15-64 15-64 % 65-74 65-74 % 75-84 75-84 % Yli 85 Yli 85 % KOKO MAA 5 451 270 58 409 1,1 % 365 993 6,7 % 470 619 8,6 % 3 499 702 64,2 % 592 152 10,9 % 335 321 6,2 % 129 075 2,4 % 8 405 74 0,9 % 458 5,4 % 690 8,2 % 4 884 58,1 % 1 319 15,7 % 707 8,4 % 274 3,3 % 3 098 21 0,7 % 101 3,3 % 215 6,9 % 1 808 58,4 % 514 16,6 % 305 9,9 % 135 4,4 % 19 979 133 0,7 % 949 4,7 % 1 480 7,4 % 12 008 60,1 % 3 097 15,5 % 1 700 8,5 % 613 3,1 % 21 987 223 1,0 % 1 580 7,2 % 2 449 11,1 % 13 551 61,6 % 2 592 11,8 % 1 201 5,5 % 392 1,8 % 2 086 23 1,1 % 118 5,7 % 181 8,7 % 1 252 60,0 % 260 12,4 % 186 8,9 % 67 3,2 % 6 981 69 1,0 % 369 5,3 % 575 8,2 % 4 209 60,3 % 958 13,7 % 567 8,1 % 235 3,4 % 4 755 53 1,1 % 279 5,9 % 415 8,7 % 2 968 62,4 % 625 13,1 % 303 6,4 % 113 2,4 % 103 364 981 0,9 % 6 178 6,0 % 7 769 7,5 % 66 525 64,4 % 12 561 12,2 % 6 844 6,6 % 2 507 2,4 % 1 987 16 0,8 % 118 5,9 % 169 8,5 % 1 198 60,3 % 263 13,2 % 158 8,0 % 66 3,3 % 14 985 147 1,0 % 1 141 7,6 % 1 435 9,6 % 9 406 62,8 % 1 841 12,3 % 779 5,2 % 237 1,6 % 16 347 166 1,0 % 1 118 6,8 % 1 624 9,9 % 9 992 61,1 % 1 931 11,8 % 1 085 6,6 % 432 2,6 % 3 279 14 0,4 % 141 4,3 % 238 7,3 % 1 812 55,3 % 569 17,3 % 368 11,2 % 138 4,2 % 2 036 19 0,9 % 125 6,1 % 218 10,7 % 1 240 60,9 % 255 12,5 % 117 5,8 % 63 3,1 % 4 139 25 0,6 % 127 3,1 % 290 7,0 % 2 256 54,5 % 716 17,3 % 523 12,6 % 203 4,9 % 213 428 1 964 0,9 % 12 802 6,0 % 17 748 8,3 % 133 109 62,4 % 27 488 12,9 % 14 843 7,0 % 5 475 2,6 % Perusp.keskus Aava (1 49 573 463 0,9 % 3 099 6,3 % 4 526 9,1 % 30 109 60,7 % 6 472 13,1 % 3 534 7,1 % 1 371 2,8 % Perusp.keskus Oiva (2 40 512 387 1,0 % 2 576 6,4 % 3 973 9,8 % 24 467 60,4 % 5 361 13,2 % 2 765 6,8 % 984 2,4 % Ympäristöterv.keskus (3 103 083 914 0,9 % 6 255 6,1 % 9 404 9,1 % 62 375 60,5 % 13 971 13,6 % 7 432 7,2 % 2 733 2,7 % Väestöennuste 2025 2025 Yhteensä 0 0 % 1-6 v 1-6 % 7-14 7-14 % 15-64 15-64 % 65-74 65-74 % 75-84 v 75-84 % Yli 85 Yli 85 % 5 748 548 60 720 1,1 373 733 6,5 504 881 8,8 3 417 499 59,4 681 660 11,9 528 078 9,2 181 977 3,2 8 541 57 0,7 427 5,0 646 7,6 4 330 50,7 1 494 17,5 1 213 14,2 374 4,4 2 877 13 0,5 94 3,3 159 5,5 1 420 49,4 601 20,9 445 15,5 145 5,0 19 363 136 0,7 918 4,7 1 379 7,1 9 915 51,2 3 293 17,0 2 790 14,4 932 4,8 23 952 253 1,1 1 698 7,1 2 510 10,5 13 592 56,7 2 934 12,2 2 262 9,4 703 2,9 2 214 19 0,9 124 5,6 199 9,0 1 163 52,5 338 15,3 263 11,9 108 4,9 6 631 47 0,7 334 5,0 519 7,8 3 438 51,8 1 155 17,4 856 12,9 282 4,3 4 762 37 0,8 257 5,4 392 8,2 2 672 56,1 698 14,7 553 11,6 153 3,2 111 577 1 122 1,0 6 599 5,9 8 543 7,7 66 090 59,2 13 740 12,3 11 657 10,4 3 826 3,4 2 014 16 0,8 107 5,3 169 8,4 1 125 55,9 297 14,7 222 11,0 78 3,9 15 646 154 1,0 1 069 6,8 1 561 10,0 8 738 55,8 2 006 12,8 1 675 10,7 443 2,8 16 978 154 0,9 1 082 6,4 1 625 9,6 9 654 56,9 2 151 12,7 1 722 10,1 590 3,5 2 974 18 0,6 114 3,8 199 6,7 1 358 45,7 584 19,6 516 17,4 185 6,2 2 103 21 1,0 134 6,4 196 9,3 1 206 57,3 251 11,9 223 10,6 72 3,4 3 630 19 0,5 119 3,3 197 5,4 1 686 46,4 750 20,7 613 16,9 246 6,8 223 262 2 066 0,9 13 076 5,9 18 294 8,2 126 387 56,6 30 292 13,6 25 010 11,2 8 137 3,6 Perusp.keskus Aava (1 49 879 424 0,9 2 939 5,9 4 426 8,9 27 267 54,7 7 211 14,5 5 756 11,5 1 856 3,7 Perusp.keskus Oiva (2 42 443 384 0,9 2 620 6,2 3 946 9,3 23 115 54,5 6 048 14,2 4 807 11,3 1 523 3,6 Ympäristöterv.keskus (3 105 054 897 0,9 6 143 5,8 9 232 8,8 56 859 54,1 15 397 14,7 12 497 11,9 4 029 3,8 1),,,,,, 2),,,, 3),,,,,,,,,, Väestöennusteen (Tilastokeskus 2012) vuoteen 2025 mukaan väestön määrä vähenee ssa, ssa, Iitissä, Padasjoella ja ssä. Muissa kunnissa se pysyy ennallaan tai kasvaa. Kasvu on voimakkainta Lahdessa ja sen lähikunnissa. Koko piirissä väestön määrän ennustetaan kasvavan 10.000 asukkaalla. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmien osuus väestöstä on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä hieman korkeampi kuin koko maassa. Erityisen korkea ikääntyneiden osuus on pienissä reuna-alueen kunnissa. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa kaikissa kunnissa. Lasten (0 14 vuotta) määrä kasvaa piirin alueella yhteensä noin 815 lapsella. Työikäisten osuus väestöstä pienenee kaikissa kunnissa. Koko piirin alueella työikäisten määrä vähenee noin 10.000 henkilöllä. Kaikissa kunnissa tulee varautua väestön vanhenemisesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun erityisesti perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Kasvukunnissa palvelutarvetta lisää myös väestön kasvu. 3
Väestörakenne 2013 Väestöennuste 2025 Ikäryhmien osuudet väestöstä 31.12.2013 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Väestöennuste 2025 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KOKO MAA 6,7 % 8,6 % 64,2 % 10,9 % 6,2 % 2,4 % 6,5 8,8 59,4 11,9 9,2 3,2 6,0 % 8,3 % 62,4 % 12,9 % 7,0 % 2,6 % 5,9 8,2 56,6 13,6 11,2 3,6 Aava (1 6,3 % 9,1 % 60,7 % 13,1 % 7,1 % 2,8 % Aava 5,9 8,9 54,7 14,5 11,5 3,7 Oiva (2 6,4 % 9,8 % 60,4 % 13,2 % 6,8 % 2,4 % Oiva 6,2 9,3 54,5 14,2 11,3 3,6 Ympäristötk. (3 6,1 % 9,1 % 60,5 % 13,6 % 7,2 % 2,7 % Ympäristötk. 5,8 8,8 54,1 14,7 11,9 3,8 5,4 % 8,2 % 58,1 % 15,7 % 8,4 % 3,3 % 5,0 7,6 50,7 17,5 14,2 4,4 3,3 % 6,9 % 58,4 % 16,6 % 9,9 % 4,4 % 3,3 5,5 49,4 20,9 15,5 5,0 4,7 % 7,4 % 7,2 % 11,1 % 60,1 % 61,6 % 15,5 % 8,5 % 3,1 % 11,8 % 5,5 % 1,8 % 4,7 7,1 7,1 10,5 51,2 56,7 17,0 12,2 14,4 9,4 4,8 2,9 5,7 % 8,7 % 60,0 % 12,4 % 8,9 % 3,2 % 5,6 9,0 52,5 15,3 11,9 4,9 5,3 % 8,2 % 60,3 % 13,7 % 8,1 % 3,4 % 5,0 7,8 51,8 17,4 12,9 4,3 5,9 % 8,7 % 62,4 % 13,1 % 6,4 % 2,4 % 5,4 8,2 56,1 14,7 11,6 3,2 6,0 % 7,5 % 64,4 % 12,2 % 6,6 % 2,4 % 5,9 7,7 59,2 12,3 10,4 3,4 5,9 % 8,5 % 60,3 % 13,2 % 8,0 % 3,3 % 5,3 8,4 55,9 14,7 11,0 3,9 7,6 % 9,6 % 62,8 % 12,3 % 5,2 % 1,6 % 6,8 10,0 55,8 12,8 10,7 2,8 6,8 % 9,9 % 61,1 % 11,8 % 6,6 % 2,6 % 6,4 9,6 56,9 12,7 10,1 3,5 4,3 % 7,3 % 55,3 % 17,3 % 11,2 % 4,2 % 3,8 6,7 45,7 19,6 17,4 6,2 6,1 % 10,7 % 60,9 % 12,5 % 5,8 % 3,1 % 6,4 9,3 57,3 11,9 10,6 3,4 3,1 % 7,0 % 54,5 % 17,3 % 12,6 % 4,9 % 3,3 5,4 46,4 20,7 16,9 6,8 0 % 1-6 % 7-14 % 15-64 % 65-74 % 75-84 % Yli 85 % 0 v 1-6 v % 7-14 v % 15-64 v % 65-74 v % 75-84 v % Yli 85 v % 4
Demografinen huoltosuhde 2013 ja ennuste 2025 140 120 100 80 60 55,7 68,2 60,3 76,6 72 97,3 71,3 102,6 66,3 95,3 62,2 76,2 66,5 90,4 65,8 92,9 60,2 78,2 55,4 68,8 65,9 79,0 59,3 79,1 63,6 75,9 80,8 119 64,1 74,4 83,4 115,3 40 20 0 2012 2025 Demografinen huoltosuhde kuvaa sitä kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on 100 työikäistä (15 64 -vuotiasta) kohti. Mitä enemmän lapsia ja eläkeläisiä on, sitä korkeampi on luku. Huoltosuhde oli vuonna 2013 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä (60,3) korkeampi kuin koko maassa (55,7). Ainoastaan Lahdessa huoltosuhdeluku on koko maan lukua vastaava. ssä huoltosuhdeluku on sosiaali- ja terveyspiirin lukua vastaava ja ssa hieman tätä alhaisempi. Muissa kunnissa huoltosuhde on korkeampi kuin koko maassa ja sosiaali- ja terveyspiirissä eli työikäisillä on enemmän huollettavia ja samalla suurempi palvelujen rahoitustarve kuin koko maassa ja piirissä keskimäärin. Erityisen korkea huoltosuhde on Padasjoella (80,8) ja ssä (83,4). Tilastokeskuksen ennusteen mukaan huoltosuhdeluku kasvaa vuoteen 2025 erittäin merkittävästi ssä, Padasjoella, ssa, ssa, ssa, Iitissä ja Hämeenkoskella. Johtopäätökset Väestön määrä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin alueella kasvaa ennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä kokonaisuutena. Kuntakohtaisia eroja esiintyy. Kasvu painottuu Lahteen ja sen lähikuntiin. Vanhempien ikäryhmien (yli 75-vuotiaat) osuus sekä koko maan että sosiaali- ja terveyspiirin alueella kasvaa merkittävästi. Sosiaali- ja terveyspiirin alueella suhteellinen kasvu on kummassakin ikäryhmässä hieman suurempaa kuin koko maassa. Alle 14-vuotiaiden osuus sosiaali- ja terveyspiirin alueella on koko maata pienempi ja vähenee lievästi samassa suhteessa kuin koko maassakin vuoteen 2025. Työikäisten määrä ja osuus laskee kaikilla alueilla. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin alueella huoltosuhde on korkeampi kuin maassa keskimäärin ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan huoltosuhdeluku kasvaa vuoteen 2025 erittäin merkittävästi ssä, Padasjoella, ssa, ssa, ssa, Iitissä ja Hämeenkoskella. 5
2. Sosioekonomisia indikaattoreita 2.1 Lastensuojelu 14,0 0-17-vuotiaat % vastaavanikäisistä vuonna 2013 12,0 11,1 11,5 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 8,0 7,3 6,0 6,0 6,2 4,3 1,4 1,6 1,5 7,9 2,8 5,8 9,8 2,1 4,4 6,4 1,3 3,8 6,6 1,5 5,8 9,8 1,1 8,8 2,2 6,6 7,7 1,7 4,8 6,7 4,5 7,9 1,1 6,1 9,1 1,6 6,8 8,4 6,3 10,0 2,4 6,6 8,7 1,4 0,0 Lastensuojeluilmoitus Avohuollolliset tukitoimenp. Kodin ulkopuolelle sij. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria oli vuonna 2013 koko piirissä 1,6 % vastaavanikäisestä väestöstä, mikä on hieman enemmän kuin maassa keskimäärin (1,4 %). Sijoitettujen osuus oli suurin ssa (2,8 % ja alhaisin Iitissä ja ssa (1,1 %). Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä oli sosiaali- ja terveyspiirin alle 18-vuotiaista 8,0 %, mikä oli hieman enemmän kuin koko massa (7,3 %). Avohuollollisten tukitoimien piirissä lapsia ja nuoria oli eniten ssä (11,5 %) ja vähiten ssa (6,2 %). Lastensuojeluilmoituksia tehtiin sosiaali- ja terveyspiirissä samassa suhteessa kuin koko maassa (6 %). Piirin jäsenkunnista eniten lastensuojeluilmoituksia tehtiin ssä (8,8 %) ja vähiten Hämeenkoskella (3,8 %). 6
2.2 Koulutus Koulutustasomittain 2012 500 400 300 345 306 295 229 282 335 274 278 254 326 258 293 276 232 278 236 200 100 0 Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustaso oli vuonna 2012 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin kaikissa kunnissa alhaisempi kuin maassa keskimäärin (345). Koulutustaso on matalin reuna-alueen kunnista ssa, Padasjoella ja ssä (229 2356 ja korkein ssa (335) ja Lahdessa (326). Tutkimusten mukaan koulutettu väestö on terveempää, mutta hakee herkemmin palveluja terveys- ja muihin ongelmiinsa kuin vähemmän koulutettu väestö. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2012 % 25,0 20,0 17,2 15,0 10,0 10,8 12,2 12,3 12,5 12,4 10,3 10,6 12,7 11,9 15,0 14,1 14,3 8,9 12,9 10,6 5,0 0,0 Vuonna 2012 koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus 17 24-vuotiaista oli Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä 12,2 %, mikä on enemmän kuin koko maassa (10,8 %). Padasjokea, a, Hämeenkoskea ja ä lukuun ottamatta koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on piirin kunnissa enemmän kuin maassa keskimäärin. Eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on ssä 17,2 %. 7
2.3 Toimeentulotuki Toimeentulotukea saaneet vuonna 2013 14,0 12,0 12,0 10,0 8,9 9,2 9,5 9,1 9,2 8,0 6,0 4,0 7,0 7,1 3,4 5,0 7,2 5,3 5,1 4,3 4,4 4,0 7,0 4,9 4,9 4,8 4,1 2,9 2,8 5,5 4,7 3,7 6,0 2,6 6,9 6,7 5,5 5,65,5 5,1 7,0 6,4 5,8 5,6 3,3 4,6 3,7 5,8 4,0 2,5 2,0 0,0 Lapsiperheet, % lapsiperheistä Henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Pitkäaikaisesti tt. saaneet 18-24-v, % vastaavanik. Toimeentulotukea vuonna 2013 saaneiden väestöosuus kokonaisuutena on sosiaali- ja terveyspiirissä koko maan osuutta vastaava. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus oli sosiaali- ja terveyspiirissä hieman koko maan osuutta suurempi. Pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus sosiaalija terveyspiirissä (5,0 %) oli vuonna 2013 selvästi korkeampi kuin koko maassa (3,4 %). Kuntakohtaiset vaihtelut ovat suuria. 8
2.4 Pienituloisuus Pienituloisuusasteet vuonna 2012 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 14,3 14,3 16,2 16,6 15,2 16,4 23,3 22,7 16,8 19,0 11,4 12,8 15,0 11,8 16,3 14,8 14,5 15,4 17,6 18,7 13,9 11,2 13,0 13,2 14,7 13,0 20,4 20,7 12,8 11,1 22,2 18,7 10,0 5,0 0,0 Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lapsiperheiden pienituloisuusaste Pienituloisuusasteet vaihtelivat kunnittain vuonna 2012. Koko sosiaali- ja terveyspiirissä sekä kunnan yleinen että lapsiperheiden pienituloisuusaste oli korkeampi kuin koko maassa. Alhaisimmat pienituloisuusasteet olivat ssa ja ssa ja korkeimmat ssa, Padasjoella ja ssä. Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli selvästi kunnan yleistä pienituloisuusastetta korkeampi ssa, ssa, ssa, ssä ja Lahdessa. 2.5 Työttömyys 20 % Työttömät ja pitkäaikaistyöttömät vuonna 2013 16,1 15 13,6 14,8 10 11,3 9,9 10,9 9,3 8,7 11,2 9,6 11,3 11,8 11,2 10,8 10,2 7,1 5 0 24,8 27,9 27,3 16,5 25,0 28,0 27,6 28,6 28,1 29,2 27,4 29,7 27,7 22,2 21,1 20,6 Työttömät % työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät % työttömistä 9
Työttömien osuus työvoimasta vuonna 2013 oli Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä (13,6 %) hieman suurempi kuin koko maassa (11,3 %). Eniten työttömiä on Lahdessa ja ssa. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli sosiaali- ja terveyspiirissä 27,9 %, mikä oli enemmän kuin koko maassa (24,8 %). Suurin pitkäaikaistyöttömien osuus oli Lahdessa (29,2 %) ja pienin ssa (16,5 %). 30 % Nuorisotyöttömät % 18-24-vuotiaasta työvoimasta vuonna 2013 25 20 15 14,6 17,8 14,5 14,9 21,4 14,0 11,6 13,5 19,4 18,3 14,1 21,2 16,4 12,2 12,7 12,7 10 5 0 Myös nuorisotyöttömien osuus 18 24 -vuotiaasta työvoimasta vuonna 2013 oli sosiaali- ja terveyspiirissä (17,8 %) suurempi kuin koko maassa (14,6 %). Nuorisotyöttömyyttä oli eniten ssa (21,4 %) vähiten Hämeenkoskella (11,6 %). 2.6 Johtopäätökset Vuonna 2013 kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 17-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli koko piirissä suurempi kuin maassa keskimäärin. Myös lastensuojelun avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä oli sosiaali- ja terveyspiirin lapsista ja nuorista hieman suurempi osuus kuin koko maassa. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin sosiaali- ja terveyspiirissä vastaavassa suhteessa kuin koko maassa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on koko piirissä suurempi kuin koko maassa. Padasjokea, a, Hämeenkoskea ja ä lukuun ottamatta koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on piirin kunnissa enemmän kuin maassa keskimäärin. Toimeentulotukea vuonna 2013 saaneiden osuus oli sosiaali- ja terveyspiirissä vastaava kuin koko maassa. Lapsiperheiden osuus oli sosiaali- ja terveyspiirissä hieman suurempi ja pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus sosiaali- ja terveyspiirissä oli selvästi korkeampi kuin koko maassa. Tilanne vaihtelee kunnittain. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on sosiaali- ja terveyspiirissä suurempi kuin koko maassa. Eniten pitkäaikaistyöttömiä oli Lahdessa ja vähiten ssa. Sekä kunnan yleinen että lapsiperheiden pienituloisuusaste ovat piirissä korkeampia kuin maassa keskimäärin. Lapsiperheiden pienituloisuusaste on selvästi kunnan yleistä pienituloisuusastetta korkeampi ssa, ssa, ssa, ssä ja Lahdessa. Kaikilla osallisuutta ja syrjäytymistä kuvaavilla mittareilla mitattuna tilanne on sosiaali- ja terveyspiirissä huonompi kuin maassa keskimäärin. Sosiaalisen syrjäytymisen riski on suuri. Huomiota tulee kiinnittää lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ja koordinointi on tärkeää. Tilanne on muutoinkin otettava huomioon palveluja suunnattaessa ja kehittäessä. 10
3. Hyvinvointi ja terveys 3.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet 2,0 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut tarvekertoimet vuonna 2012 indeksi koko maa = 1 1,5 1,17 1,20 1,19 1,0 1,03 1,09 1,04 1,05 1,00 1,03 1,00 1,02 1,02 0,93 0,96 0,97 0,5 a, a ja a lukuun ottamatta kaikissa sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet ovat suuremmat kuin koko maassa. 3.2 Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet Hyvinvoinnin tilaa voidaan tarkastella ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien avulla eli laskemalla ns. PYLL-indeksi. Tarkastelemalla PYLL-indeksiä kuolinsyittäin voidaan tehdä päätelmiä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tarvittavista tärkeimmistä kohdealueista. Menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän erotuksen luokitteluun 28 erilaisen ehkäistävissä olevan kuolinsyyn mukaan. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella tehtiin vuosia 2004 2008 koskeva ennenaikaisten ehkäistävissä olevin kuolemien seuranta PYLL-indeksi -menetelmällä. Käytettävissä oli myös samalla menetelmällä 10 ja 20 vuotta aiemmin tehdyn selvityksen tietoja. Tarkasteltaessa molempia sukupuolia yhdessä vuosina 2004 2008 henkistä pääomaa menetettiin koko maan tasoa enemmän kaikissa muissa kunnissa paitsi ssa, ssa, ssa, ssä ja Padasjoella. Näissä kunnissa tilanne oli myös parantunut kymmenen viime vuoden aikana. Muista kunnista myönteinen muutoksen suunta verrattuna 10 vuoden takaiseen oli myös Iitissä, ssa, ssa ja Lahdessa, vaikka elinvuosia menetettiinkin vielä maan tasoa enemmän. Kielteinen kehityssuunta 10 vuoden takaiseen verrattuna oli Hämeenkoskella, ssa, ssä, ssä, Artjärvellä ja ssa. Verrattaessa tilanteeseen 20 vuotta sitten kaikkien muiden kuntien tilanne on parantunut lukuun ottamatta a ja Hämeenkoskea. 11
Molemmat sukupuolet 2004 2008 / Muutos 10 vuoden maan tilanne takaiseen + enemmän + parempi vähemmän huonompi Artjärvi + 27 % - 13 % + 84 % - 29 % + 10 % + 25 % - 30 % + 39 % + 12 % + 9 % + 17 % + 8 % - 60 % + 71 % + 70 % - 28 % + 6 % + 24 % + 20 % - 1 % - 22 % + 26 % - 25 % + 34 % - 23 % + 30 % + 30 % - 52 % + 36 % - 20 % Vertailtaessa menetettyjä elinvuosia maan tasoon ja tarkasteltaessa muutoksen suuntaa todetaan, että ssa, ssä, ssa, Padasjoella ja ssa on sekä miesten että naisten henkisen pääoman menetys ollut maan tasoa pienempi ja kehitystrendi positiivinen. ssa, ssa, ssä, ssa ja ssä molemmat sukupuolet ovat menettäneet henkistä pääomaa maan tasoa enemmän. Kehityksen suunta molemmilla sukupuolilla heikkenee tai pysyy ennallaan. Suhteellisesti suurimmat menetykset miehillä ovat ssä, ssa, Hämeenkoskella ja ssä. Suhteellisesti suurimmat menetykset naisilla ovat ssa, ssa, ssä, ssä, Artjärvellä, ssa ja ssa. Naisten tilanne monissa kunnissa on huolestuttava. Menetettyjen elinvuosien määrät 2004 2008: Vertailu maan tasoon ja muutoksen suunta + suurempi suurenee pienempi pienenee Miehet Naiset Artjärvi - 3 % + 46 % + 69 % + 124 % + 14 % - 8 % - 21 % - 55 % - 15 % + 70 % + 11 % + 26 % = - 52 % - 83 % + 73 % + 65 % + 11 % - 1 % + 12 % = + 38 % - 5 % - 71 % - 13 % - 58 % - 21 % - 27 % + 45 % - 30 % = + 23 % = + 58 % Menetelmä mahdollistaa myös tarkemman ennenaikaisten kuolemien syiden tarkastelun. Tarkastelussa tapaturmat ja myrkytykset olivat tärkein miesten menetettyjen elinvuosien syy 11 kunnassa. Lisäksi kahdessa kunnassa nämä olivat toiseksi tärkein syy. Itsemurhien suhteellinen osuus on merkittävä. Seitsemässä kunnassa verenkiertoelinsairaudet ja neljässä kunnassa alkoholiperäiset syyt olivat toiseksi tärkein menetettyjen elinvuosien syy. 12
Pahanlaatuisten kasvainten takia menetettiin toiseksi tai kolmanneksi eniten elinvuosia kuudessa kunnassa miesten osalta. Tarkastelussa pahanlaatuiset kasvaimet olivat tärkein naisten menetettyjen elinvuosien syy seitsemässä kunnassa. Lisäksi neljässä kunnassa ne olivat toiseksi tärkein syy. Viidessä kunnassa tapaturmat ja myrkytykset olivat tärkein ja kolmessa kunnassa toiseksi tärkein syy. Alkoholiperäiset syyt naisten menetettyihin elinvuosiin puuttui kolmen tärkeimmän syyn joukosta ainoastaan kolmen kunnan osalta. Tärkeimmät syyt miesten elinvuosien menetykselle VK-elinsairaudet Alko+alkomyrk. Pahanlaat. kasv. Tapat.+myrkyt. Infekt.+pneum. Artjärvi 1. (iskem.) 2. 3. (ei keuhko) 3. 2. 1. (mt-työtap) 3. (aivovk.) 2. 1. (itsem.+mt-tap.) 1. 3. (hengitysel.) 2. (kaatum.+putoam.) 2. 3. 1. (itsem.< 50 %) 2. (aivovk.) 3. 1. 2. (aivovk.) 1. 3. (keuhkot) 2. 1. (itsem.) 3. 2. 3. 1. (50% itsem.) 3. 1. (Hälyyt.keh.!) 2. (> 50 % itsem.) 3. 2. 1. (maaliikenne) 2. (iskem.) 3. 1. (itsem. 60 %) 3. 2. 1. (itsem. n. 50 %) 2. (iskem.) 3. 1. 2. 3. 1. (painopiste) Tärkeimmät syyt naisten elinvuosien menetykselle Tapat.+ myrk. VK-elinsairaudet Pahanlaat. kasv. Alko+alkomyrk. Umpier.s. + aineenv. Mtt Artjärvi 1. (itsem.) 2. 3. (heng.el.) 1. (maaliikenne) 3. 2. (ei diab.) 2. 1. (rintas. > 50 %) 3. 2. (rintas.) 2. 1. (?) 1. (itsem. n. 70 %) 3. 2. (rintas. 1/3) 2. (itsem.+ maaliikenne) 1. (rintas. 1/3) 3. 1. 1. (itsem. n. 90 %) 2. 3. (diab.) 1. (itsem. n. 50 %) 3. 2. 3. 1. 2. 1. (iskem.+aivo) 2. 3. 2. 1. 3. 3. 2. 1. 3. 1. 2. (diab.) 2. (itsem. n. 1/3) 3. (aivoninf.) 1. (rintas.) (painopiste) Lahden kaupungissa PYLL-analyysi on tehty myös vuosilta 2007 2011. Lahdessa henkistä pääomaa menetettiin vuosina 2007 2011 hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Muutos aikaisempiin tutkimustuloksiin verrattuna on selvästi parempaan suuntaan. Naisten tilanne on maan keskitasoa ja kehitys on ollut koko maata hieman parempi. Miesten osalta tilanne on maan tasoa hieman huonompi, mutta sen kehitys on myös ollut hieman koko maan tasoa parempi. Miesten kokonaistilanne on selvästi parantunut mutta oli edelleen koko maan miesten keskiarvoa 11 % huonompi, huolimatta siitä että perinteisten kansantautien osalta kehitys on ollut erittäin hyvä. 13
Lahden kaupungin PYLL-indeksien kouluarvosanat kaupunkitasolla ja kaupunginosittain sekä menetettyjen elinvuosien aiheuttamat syyt miehillä ja naisilla 2007 2011 Arvosana Naiset: Miehet: Koko kaupunki 7 (naiset) -pahalaatuiset kasvaimet (26 %) -tapaturmat ja myrkytykset (32 %) 6 (miehet) -tapaturmat ja myrkytykset (22 %) -verenkiertoelinten sairaudet (16 %) -sydän- ja verisuonisairaudet (10 %) -alkoholiperäiset sairaudet (15 %) Ahtiala - Mukkula 8 + (kaikki) -pahalaatuiset kasvaimet (43 %) -tapaturmat ja myrkytykset (28 %) -verenkiertoelinten sairaudet (13 %) -alkoholiperäiset sairaudet (19 %) -alkoholiperäiset sairaudet (8 %) -verenkiertoelinten sairaudet (17 %) Jalkaranta - 8 - (kaikki) -pahalaatuiset kasvaimet (29 %) -tapaturmat ja myrkytykset (35 %) Metsänkangas -tapaturmat ja myrkytykset (24 %) -verenkiertoelinten sairaudet (19 %) -verenkiertoelinten sairaudet (10 %) -alkoholiperäiset sairaudet (16 %) Keskusta 6,5 (kaikki) -tapaturmat ja myrkytykset (31 %) -tapaturmat ja myrkytykset (31 %) -pahanlaatuiset kasvaimet (19 %) -verenkiertoelinten sairaudet (17 %) -alkoholiperäiset sairaudet (11 %) -alkoholiperäiset sairaudet (16 %) Laune 5,5 (kaikki) -pahalaatuiset kasvaimet (23 %) -tapaturmat ja myrkytykset (32 %) -tapaturmat ja myrkytykset (21 %) -verenkiertoelinten sairaudet (16 %) -umpieritys- ja aineenvaihduntasairaudet-alkoholiperäiset sairaudet (13 %) ja alkoholiperäiset sairaudet (10 %) Asunnottomat < 4 (kaikki) -tapaturmat ja myrkytykset (36 %) -tapaturmat ja myrkytykset (23 %) -alkoholiperäiset sairaudet (19 %) -mielenterveyden ja käyttäytymisen -verenkiertoelinten sairaudet (18 ) häiriöt (18 %) - alkoholiperäiset sairaudet (10 %) 14
3.3 Kelan kansantauti- ja sairastavuusindeksit Kelan vakioidut kansantauti-indeksit 2013 koko maa = 100 Diabetes 84,7 99,0 99,7 95,1 91,7 81,9 86,0 86,0 84,6 98,7 101,2 128,1 81,4 102,0 91,3 Psykoosit 88,7 86,8 117,4 81,5 74,8 103,4 78,1 113,5 73,8 91,7 85,8 111,6 50,7 109,9 103,1 Sydämen vajaatoiminta 96,3 126,1 76,3 86,8 98,6 84,8 86,2 77,1 73,6 97,1 86,4 162,4 67,6 135,5 85,4 Nivelreuma 112,7 111,9 120,1 100,7 106,9 101,5 94,9 96,0 111,7 120,0 96,5 123,9 81,7 97,4 102,9 Astma 78,7 93,5 87,8 81,3 88,2 92,1 81,0 85,5 80,0 84,3 86,6 120,3 109,4 98,3 86,3 Verenpainetauti 71,2 91,3 86,0 87,3 82,1 79,4 80,3 87,0 103,4 96,7 102,4 112,1 96,1 85,6 88,1 Sepelvaltimotauti 83,6 107,7 98,4 88,2 81,1 85,3 88,5 86,0 85,4 101,9 98,7 96,3 86,4 100,4 90,2 Kansantauti-indeksi 88,0 102,3 98,0 88,7 89,1 89,8 85,0 90,2 87,5 98,6 93,9 122,1 81,9 104,2 92,5 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä väestön terveydentila kansantauti-indeksillä mitattuna on parempi kuin maassa keskimäärin lukuun ottamatta nivelnivelreumaa ja psykooseja, joissa tilanne on hieman huonompi kuin maassa keskimäärin. Väestön terveydentila vaihtelee kunnittain huomattavasti ja kansantauti-indeksillä mitattuna koko maata heikompi kansantautitilanne on ssa, ssä ja Padasjoella. Kansantauti-indeksit 2013 = 100 140 120 122,1 100 80 88,0 102,3 98,0 88,7 89,1 89,8 85,0 90,2 87,5 98,6 93,9 81,9 104,2 92,5 60 Hämeen-koski 15
Kelan vakioidut sairastavuusindeksit 2013 koko maa = 100 Hämeen koski Kuolleisuusindeksi 100,5 125,7 101,9 89,2 122,1 113,7 123,6 106,1 86,5 102,4 109,3 124,2 75,8 107,1 104,8 Lääkekorvausoikeusindeksi 88,8 98,5 98,6 94,4 94,8 93,1 93,0 95,6 93,3 98,2 98,0 110,0 97,1 101,4 96,0 Työkyvyttömyysindeksi 100,0 120,2 118,7 82,9 97,5 96,0 102,7 99,1 90,0 95,7 96,9 107,8 59,4 123,6 99,1 Sairastavuusindeksi 96,4 114,8 106,4 88,8 104,8 100,9 106,4 100,3 89,9 98,8 101,4 114,0 77,4 110,7 100,0 Väestön sairastavuusindeksillä mitattuna koko sosiaali- ja terveyspiirissä sairastavuus on koko maan tasoa vastaavaa, mutta kuolleisuusindeksi on korkeampi kuin koko maassa. Lääkekorvaus- ja työkyvyttömyysindeksit ovat alhaisemmat kuin koko massa. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Sairastavuus on suurinta ssa, Padasjoella ja ssä ja vähäisintä ssa ja ssa. 140 Sairastavuusindeksit 2013 = 100 120 100 96,4 114,8 106,4 104,8 100,9 106,4 100,3 98,8 101,4 114,0 110,7 100,0 80 88,8 89,9 77,4 60 16
3.4 Keskivaikean/vaikean muistisairauden määrän kehitysarviot (Sulkava) Tilastokeskuksen väestöennusteen (2012) mukaan laskettuna 100 000 Hlöt Keskivaikean/vaikean muistisairauden määrän kehitysarvio (Sulkava) 80 000 60 000 40 000 20 000 41 686 35 709 21 436 79 100 65 313 27 035 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 % ikäryhmästä) 75-84 v (11 % ikäryhmästä) yli 85 v (35 % ikäryhmästä) Hlöt Keskivaikean/vaikean muistisairauden määrän kehitysarvio (Sulkava) 5 000 4 000 3 624 3 000 3 045 2 000 1 751 1 000 1 559 994 1 185 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 % ikäryhmästä) 75-84 v (11 % ikäryhmästä) yli 85 v (35 % ikäryhmästä) 17
Keskivaikean/vaikean muistisairauden määrän kehitysarvio (Sulkava) Peruspalvelukeskus Aava 1 000 Hlöt 800 600 809 704 400 439 380 281 200 234 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 % ikäryhmästä) 75-84 v (11 % ikäryhmästä) yli 85 v (35 % ikäryhmästä) 1 000 Hlöt Keskivaikean/vaikean muistisairauden määrän kehitysarvio (Sulkava) Peruspalvelukeskus Oiva 800 689 600 400 200 304 288 193 592 235 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 % ikäryhmästä) 75-84 v (11 % ikäryhmästä) yli 85 v (35 % ikäryhmästä) Hlöt Keskivaikean/vaikean muistisairauden määrän kehitysarvio (Sulkava) 500 417 400 333 300 200 189 181 128 100 111 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 % ikäryhmästä) 75-84 v (11 % ikäryhmästä) yli 85 v (35 % ikäryhmästä) 18
Keskivaikean/vaikean muistisairauden määrän kehitysarvio (Sulkava) Hlöt 2 000 1 709 1 500 1 416 1 000 820 500 710 455 541 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 % ikäryhmästä) 75-84 v (11 % ikäryhmästä) yli 85 v (35 % ikäryhmästä) Tarkasteltaessa koko maan väestökehitystä todetaan, että 65 74-vuotiaiden henkilöiden määrä kasvaa 2020-luvulle tultaessa, mutta alkaa sitten ennusteen mukaan vähentyä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin alueella kokonaisuutena ja sen kaikkien peruspalvelutoimijoiden alueilla kehitys on samanlainen ja suhteellinen muutos pääpiirteissään yhdenmukainen. Tässä ikäryhmässä keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavien määrä (4 % ikäryhmästä) siis ennustekauden loppupuolella kääntyy lievään laskuun kaikkien perustason toimijoiden alueilla. Vanhemmissa ikäryhmissä (75 84 ja yli 85 -vuotiaat) sekä koko maan että sosiaali- ja terveyspiirin alueen väestön määrä kasvaa merkittävästi koko ennustekauden ajan. Sosiaali- ja terveyspiirin alueella kokonaisuutena suhteellinen kasvu on kummassakin ikäryhmässä hieman suurempaa kuin koko maassa. Kasvu toteutuu kaikkien perustason toimijoiden alueella pääpiirteissään samanlaisena. Vanhimman ikäryhmän osalta suhteellinen kasvu peruspalvelukeskus Aavan alueella on tarkastelujakson alussa ja lopussa keskivaihetta nopeampaa. Vanhimpien ikäryhmien määrän kasvun myötä keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavien määrä (11 % ikäryhmästä 75 84- ja 35 % ikäryhmästä yli 85-vuotiaat) myös kasvaa merkittävästi kaikkien perustason toimijoiden alueella. 3.5 Johtopäätökset Terveyttä ja sairastavuutta kuvaavat mittarit osoittavat, että koko sosiaali- ja terveyspiirissä tarkasteltuna väestön terveydentila ei poikkea huomattavalla tavalla koko maan tilanteesta, mutta kuntien välillä väestön terveydessä on suuria eroja. Väestön palvelujen tarpeet eri kunnissa poikkeavat toisistaan. Koko piirissä sairastavuusindeksi on vastaavalla tasolla kuin koko maassa, mutta kuolleisuusindeksi on koko maata korkeampi. Sairastavuus on suurinta ssa, Padasjoella ja ssä ja vähäisintä ssa ja ssa. Työkyvyttömyysindeksi on piirin alueella hieman koko maata alhaisempi. Työkyvyttömyysindeksi on koko maan tasoa korkeampi ssa, ssa, ssä, Padasjoella ja ssä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut tarvekertoimet olivat vuonna 2012 koko maan indeksiä alemmat ainoastaan ssa, ssa ja ssa. 19
4. Palvelujen kattavuus 4.1 Terveydenhuolto Syöpäseulonnan toteutuminen Päijät-Hämeessä 2014 Suolistosyövän seulonta Rintasyövän seulonta Kohdunkaulan syövän seulonta + + Aava + + + Oiva + + + + + Terveydenhuollon laitoshoidon potilaat % väestöstä vuonna 2013 25 20 15 % 0,49 2,73 0,46 3,12 0,39 3,77 0,6 6,31 0,44 3,84 0,29 2,18 0,29 0,3 0,5 3,78 4,11 2,73 0,54 0,55 0,34 0,45 2,73 3,37 2,75 3,6 0,18 5,81 0,44 3,23 0,41 6,28 10 5 11,79 12,77 13,02 15,52 13,22 12,41 12,54 12,65 14,15 12,7 11,76 12,45 12,21 14,89 12,25 14,39 0 Som esh Pth Psyk Vuonna 2013 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin väestöstä on ollut vuodeosastohoidossa hieman suurempi osuus kuin koko maassa. Suurin osa potilaista on ollut hoidossa somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastolla, psykiatrisen vuodeosastohoidon osuus on erittäin pieni. Kuntien välistä vaihtelua esiintyy palvelujen käytössä. Terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidettiin vuonna 2013 koko maassa 2,73 % väestöstä ja sosiaali- ja terveyspiirissä 3,12 % väestöstä. 20
100 % Terveydenhuollon avohoidon potilaat % väestöstä vuonna 2013 80 72,5 60 40 20 49,6 29,5 47,6 27,9 60,0 26,5 55,6 29,4 63,1 30,1 55,2 25,4 59,6 27,0 56,8 20,9 61 23,3 41,4 29,6 40,5 26,3 43,7 26,6 39,8 26,1 19,6 39,6 26,1 50,3 30,5 0 PTH:n lääkäri Yksityislääk. korv. saaneet ssa kävi vuonna 2013 terveyskeskuslääkärin vastaanotolla noin 50 % ja Päijät-Hämeen sosiaalija terveyspiirissä noin 48 % väestöstä. Kunnissa potilaiden määrä vaihteli n 39,6 %:sta Padasjoen 72,5 %:iin. Yksityislääkärin käynneistä korvauksia sai koko maassa noin 30 % väestöstä. Sosiaali- ja terveyspiirin kunnissa korvauksia saaneiden määrä vaihteli Padasjoen 19,6 %:sta n 30,5 %:iin. Kuntakohtaisia tilastotietoja siitä, kuinka suuri osa väestöstä on käynyt erikoissairaanhoidon poliklinikoilla ja työterveyshuollossa ei ole käytettävissä. % 70 Suun terveydenhuollon potilaat % väestöstä vuonna 2013 60 50 40 30 20 10 32,3 20,0 33,9 21,1 39,3 14,7 45,7 5,6 32,1 27,3 43,5 15,8 41,1 9,4 36,3 18,8 42 13,1 28,1 25,3 34,9 15,8 38,6 19,4 39,1 15,0 48,2 4,1 42,4 10,1 45,6 7,7 0 Terveyskeskus Yksityishammaslääk. korv. saaneet Vuonna 2013 koko maassa terveyskeskuksen suunterveydenhuollon palveluja käytti 32,3 % ja yksityisiä palveluja 20,0 % väestöstä. Sosiaali- ja terveyspiirissä terveyskeskuksen suun terveydenhuollon palveluja käytti 33,9 % ja yksityistä palvelua 21,1 % väestöstä. Eniten terveyskeskuksen hammashuollon palveluja käyttivät padasjokelaiset 48,2 % ja vähiten lahtelaiset 28,1 % väestöstä. 21
4.2 Vammaispalvelut Vammaispalvelujen asiakkaat % väestöstä vuonna 2013 % 4,0 3,0 2,87 2,88 2,98 3,05 2,0 1,30 1,87 2,37 1,94 1,71 2,13 2,46 1,17 1,43 1,45 1,0 0,88 0,0 0,28 0,10 0,24 0,13 0,15 0,13 0,23 0,03 0,14 0,06 0,25 0,15 0,19 0,24 0,26 0,21 0,21 0,26 0,18 0,45 0,25 0,10 0,33 0,02 0,21 0,02 0,18 0,09 0,15 0,17 0,02 Vaikeavammaisten kuljetuspalv. Henkilökoht. avustajatoim. Vaikeavammaisten palveluasuminen Vammaispalvelujen piirissä on väestöstä hyvin pieni osa. n ja sosiaali- ja terveyspiirin välillä ei ole suuria eroja poikkeuksena vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, joita on sosiaali- ja terveyspiirissä käytetty enemmän. Palvelujen käytössä on selviä kuntakohtaisia eroja. 4.3 Perheneuvola 25,0 20,0 % Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat % alle 18-vuotiaasta väestöstä vuonna 2013 21,8 15,0 13,6 10,6 10,0 5,0 7,4 8,5 3,2 4,4 7,6 8,3 5,0 5,9 7,2 6,7 4,6 5,0 4,9 0,0 Vuonna 2013 sosiaali- ja terveyspiirin alle 18-vuotiaista käytti perheneuvolapalveluja selvästi useampi (13,6 %) kuin maassa keskimäärin (7,4 %). Kuntien välillä palvelujen käytössä on suuria vaihteluja. Lahden luku (21,8 %) sisältää myös puheterapiassa käyneet lapset ja nuoret. 22
4.4 Päihdehuolto 2,0 % Päihdehuollon asiakkaat % väestöstä vuonna 2013 1,5 1,49 0,88 0,80 0,74 1,03 0,97 1,20 1,0 0,71 1,03 0,70 0,5 0,0 0,12 0,32 0,11 0,34 0,05 0,23 0,03 0,19 0,11 0,21 0,03 0,27 0,05 0,34 0,29 0,04 0,04 0,07 0,04 0,32 0,16 0,38 0,40 0,00 0,07 0,19 0,05 0,14 0,06 0,10 0,44 0,05 0,07 0,17 0,24 Päihdeh. asumispalv. Päihdeh. avopalv. Päihdeh. laitos Vuonna 2013 päihdehuollon avopalveluja käytti sosiaali- ja terveyspiirin asukkaista pienempi osuus kuin koko maassa. Kuntien välillä oli suuret erot palvelujen käytössä ja palvelujen käytön rakenteessa. Päihdehuollon asumispalveluja käytettiin eniten ssa, avopalveluja ssä ja laitospalveluja ssa. 4.5 Ikääntyneiden palvelut Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet vuonna 2013 uudistuneen laatusuosituksen iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämiseksi. Laatusuosituksessa esitetyt valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ovat seuraavat: 75 vuotta täyttäneestä väestöstä on kotona asuvia 91 92 % säännöllisen kotihoidon piirissä 13 14 % tehostetun palveluasumisen piirissä 6 7 % omaishoidon tuen piirissä 6 7 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa 2 3 %. Kuntakorteissa tarkastellaan vuoden 2013 tilannetta suhteessa näihin tavoitteisiin. Kuntien tulee tarkastella valtakunnallisia tavoitteita suhteessa kunnan asukkaiden tarpeisiin omia tavoitteita asettaessaan. Vuonna 2013 koko maan yli 75-vuotiaasta väestöstä oli kotona asuvia 90,3 % säännöllisen kotihoidon piirissä 11,9 % tehostetun palveluasumisen piirissä 6,1 % omaishoidon tuen piirissä 4,5 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa 3,8 %. Sosiaali- ja terveyspiirin yli 75-vuotiaasta väestöstä oli kotona asuvia 90,6 % säännöllisen kotihoidon piirissä 9,8 % tehostetun palveluasumisen piirissä 5,4 % omaishoidon tuen piirissä 3,7 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa 3,9 %. 23
Palvelurakenteessa on suuria kuntakohtaisia eroja. Ikääntyneiden palvelujen yli 75-v. asiakkaat % ikäryhmästä vuonna 2013 0 5 10 15 20 25 30 35 % 4,6 11,9 6,5 2,2 0,9 3,7 9,8 5,7 1,1 2,5 5,7 10,6 9,5 1,7 3,0 13,2 8,9 1,8 3,3 8,4 6,3 1,9 4,0 6,8 6,3 2,1 3,2 14,2 7,1 3,2 2,2 13,1 5,9 3,7 3,8 13,7 6,7 3,1 0,2 4,3 9,9 4,4 4,1 2,7 10,7 8,0 1,3 14,5 8,5 1,5 3,0 6,3 7,8 2,7 0,5 3,6 6,7 8,7 3,6 2,2 8,9 6,7 4,4 2,1 12,4 5,6 1,2 Omaishoidon tuki Kotihoito (30.11.) Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskus, pitkäaik. % 20,0 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet yli 75-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 30.11.2013 15,0 13,2 14,2 13,1 13,7 14,5 11,9 10,6 10,7 Laatusuositus 13-14 % 12,4 10,0 9,8 8,4 9,9 8,9 6,8 6,3 6,7 5,0 0,0 Laatusuosituksen 2013 mukaan yli 75-vuotiaista tulisi olla säännöllisen kotihoidon piirissä 13 14 %. Sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkunnista ssa, Hämeenkoskella, Iitissä, ssä, ja ssa säännöllisen kotihoidon osuus oli 30.11.2013 vähintään laatusuositusta vastaava. 24
Tehostetun palveluasumisen piirissä olleet yli 75-vuotiaat % vastaanvanikäisestä väestöstä vuonna 2013 % 12,0 10,0 9,5 8,9 8,5 8,7 8,0 6,0 6,5 5,7 6,3 6,3 7,1 5,9 6,7 Laatusuositus 6-7 % 7,8 6,7 4,0 4,4 2,0 0,0 Laatusuosituksen 2013 mukaan yli 75-vuotiaista tulisi olla säännöllisen tehostetun palveluasumisen piirissä 6 7 %. Vuonna 2013 sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkunnista Lahdessa tehostetun palveluasumisen osuus jäi alle laatusuosituksen tavoitteen. 10,0 % Omaishoidon tuen piirissä olleet yli 75-vuotiaat % vastaanvanikäisestä väestöstä vuonna 2013 8,0 6,0 5,7 Laatusuositus 6-7 % 4,0 2,0 4,6 3,7 3,0 3,3 4,0 3,2 2,2 3,8 4,3 2,7 3,0 2,2 2,2 2,1 1,3 0,0 Laatusuosituksen 2013 mukaan yli 75-vuotiaista tulisi olla omaishoidon tuen piirissä 6 7 %. Vuonna 2013 omaishoidon tuen osuus on selvästi laatusuosituksen tavoitetta pienempi sekä koko maassa, sosiaali- ja terveyspiirissä että sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkunnissa. ssa osuus on lähes laatusuositusta vastaava. 25
10,0 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olleet yli 75-vuotiaat % vastaanikäisestä väestöstä vuonna 2013 8,0 8,5 6,9 6,0 4,0 3,1 3,6 2,0 Laatusuositus max 3 % 2,4 3,6 3,7 3,1 4,3 3,2 3,6 5,0 2,0 2,0 1,9 1,6 0,0 Laatusuosituksen 2013 mukaan yli 75-vuotiaista tulisi olla pysyvässä laitoshoidossa enintään 2 3 %. Vuonna 2013 sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkunnista ssa, ssa, ssa, ssa ja ssa pitkäaikaisen laitoshoidon osuus oli tavoitetasoa vastaava ja ssä lähes tavoitetasoa vastaava. 4.5 Johtopäätökset Palvelujen peittävyys vaihtelee huomattavasti kuntien välillä. Terveyskeskusten palvelujen ohella on tärkeää tarkastella työterveyshuollon palveluja ja yleensä julkisten palvelujen rinnalla yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja. Ne tulee ottaa huomioon ja mukaan palvelujen kehittämiseen sekä prosesseista ja työnjaosta sopimiseen. Työterveyshuollolla ja yksityissektorilla on merkittävä rooli palvelujen tuottajana Lahdessa, Lahden naapurikunnissa ja ssa. Sosiaali- ja terveyspiirissä iäkkäiden ihmisten palveluiden rakenteessa on suuria kuntakohtaisia eroja ja eri palveluita käyttävien osuudet ovat melko kaukana valtakunnallisesta tavoitetasosta. Palvelurakenteen muuttamista koskevat suunnitelmat on erittäin tärkeää saada toteutettua. 26
5. Palveluiden rahoitus ja kustannukset 5.1 Palveluiden rahoitus 7 000 Verotulot ja valtionosuudet euroa/asukas ja sote-nettokustannusten suhteellinen osuus vuonna 2013 6 000 5 000 4 000 3 000 1 520 67,7 % 1 991 70,8 % 2 921 73,1 % 1 873 66,0 % 1 208 66,7 % 2 386 2 112 68,6 % 66,0 % 1 879 1 463 2 238 76,5 % 70,4 % 71,0 % 1 245 67,5 % 2 005 68,5 % 2 960 70,7 % 1 757 65,6 % 3 319 62,1 % 2 000 1 000 3 787 3 451 3 094 3 547 3 757 3 116 3 219 3 230 3 613 2 807 3 553 3 099 2 918 3 216 2 821 0 itti Verotulot Valtionosuudet Sote nettokust % verotul. ja valtionos. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkunnista verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärä asukasta kohti oli vuonna 2013 koko maata suurempi ssa, ssa, ssa, Hämeenkoskella, Iitissä, Padasjoella ja ssä. Alhaisin verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärä oli ssa ja korkein ssä. Verotulot kattoivat sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ainoastaan ssa, ssa, Lahdessa ja ssa. Valtionosuudet ovat tasoittaneet kuntien välistä tilannetta siten, että pienissä vanhusvoittoisissa kunnissa verotulot ja valtionosuudet yhteensä asukasta kohti ovat suuremmat kuin muissa kunnissa ja korkeammat kuin maassa keskimäärin. Kuntien talousarvioissa sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kaikkein suurin menoerä. Kun palvelujen tarve väestön ikääntyessä ja hoitokäytäntöjen muuttuessa kasvaa ja lisää paineita kustannusten voimakkaalle kasvulle, tulee kehittämisessä kiinnittää erityistä huomiota sosiaali- ja terveydenjärjestelmän toimivuuteen kokonaisuutena, toiminnan tuottavuuden kasvuun, päällekkäisten palvelujen purkuun, uusien toimintatapojen käyttöönottoon ja väestön vastuun lisäämiseen omasta ja läheistensä terveydestä. 27
5.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2013 Manner-Suomi 676 1 139 1 577 787 1 067 1 694 876 1 120 1 566 1 215 1 260 1 193 638 1 112 1 577 681 933 1 219 621 1 030 1 603 1 041 1 159 1 265 738 1 164 1 593 831 1 084 1 213 659 1 045 1 485 667 973 1 699 651 1 035 1 269 1 195 1 021 1 468 618 1 035 1 372 983 1 146 1 382 Ppk Aava 773 1 057 1 229 Ppk Oiva 767 1 011 1 012 /as 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 Pth Esh Sos.toimi pl. lasten ph Terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2013 1 300 1 200 Erikoissairaanhoito 1 100 1 000 Manner-Suomi Ppk Aava Ppk Oiva 900 500 600 700 800 900 1 000 1 100 1 200 1 300 Perusterveydenhuolto 28
Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2013 Lasten päivähoidon (pl. Lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki) kustannukset siirtyivät sosiaalitoimesta opetustoimeen 2013 2 600 2 500 2 400 Terveydenhuolto 2 300 2 200 2 100 2 000 1 900 1 800 1 700 1 600 Ppk Aava Manner-Suomi Ppk Oiva 1 500 1 100 1 200 1 300 1 400 1 500 1 600 1 700 1 800 Sosiaalitoimi Koko sosiaali- ja terveyspiirissä terveydenhuollon nettokustannukset vuonna 2013 olivat 1 868 euroa/asukas, kun koko maassa kustannukset olivat 1 830 euroa/asukas. Erikoissairaanhoito alittaa 6,3 %:lla ja perusterveydenhuolto ylittää 16,4 %:lla koko maan tason. Koko piirin sosiaalitoimen (ilman lasten päivähoitoa) nettokustannukset 1 341 euroa/asukas olivat hieman alhaisemmat kuin koko maan 1 378 euroa/asukas. Kuntien palvelurakenteissa ja kustannuksissa on suuria eroja. 5.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot vuonna 2012 indeksi koko maa = 100 130 120 120 110 111 110 107 113 102 104 100 90 99 94 92 93 90 99 96 96 80 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot olivat sosiaali- ja terveyspiirissä vuonna 2012 alhaisemmat kuin koko maassa. Tarvevakioidut menot ovat koko maata pienemmät ssa, ssa, Lahdessa, ssä, ssa ja ssä. Terveydenhuollon menot sisältävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon. Vanhustenhuollon menoihin sisältyvät laitoshoidon sekä 65 vuotta täyttäneiden kotihoidon, omaishoidon tuen ja palveluasumisen menot. Lisäksi vertailuun sisältyy sosiaalihuollon menois- 29
ta mm. vammaishuollon, päihdehuollon ja lastensuojelun kustannukset. Menotiedot eivät sisällä toimeentulotuen, päivähoidon tai esiopetuksen kustannuksia eikä hallinnon kustannuksia. 5.4 Erikoissairaanhoidon tuottavuus Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (aik. Stakes) on tarkastellut erikoissairaanhoidon tuottavuutta 1990-luvun lopusta lähtien. Tiedot perustuvat sairaaloista kerättävään benchmarking-aineistoon. Päijät-Hämeen keskussairaala on ollut kaikkina vuosina parhaiden joukossa, vuoden 2013 ennakkotietojen mukaan 2. sijalla. Selvityksen mukaan osa tuottavuudesta johtuu keskimääräistä vähäisemmästä palvelutuotannosta, mutta pääosin keskimääräistä alhaisemmista tuotantokustannuksista. Erikoissairaanhoidon tuottavuus 2013 (ennakkotieto 9.10.2014) Lähde:THL:n benchmarking-aineisto Pohjois-Karjalan KS 1,27 Päijät-Hämeen KS 1,11 Länsi-Pohjan KS Kymenlaakson KS 1,01 1,04 Mikkelin KS 0,94 Kainuun KS Satakunnan KS Etelä-Karjalan KS Lapin KS 1,00 1,02 1,00 1,02 Keski-Suomen KS 0,94 Kanta-Hämeen KS 1,00 Seinäjoen KS 0,89 Keski-Pohjanmaa KS 0,95 Vaasan KS 0,80 Savonlinnan KS 0,86 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 6.4 Johtopäätökset Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä terveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohti olivat vuonna 2013 hieman suuremmat kuin koko maassa. Sen sijaan sosiaalitoimen (ilman lasten päivähoitoa) nettokustannukset asukasta kohti olivat alhaisemmat kuin koko maassa. Myös terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot vuonna 2012 olivat alhaisemmat kuin maassa keskimäärin. Kuntien taloudellinen tilanne ei kuitenkaan mahdollista kustannusten kasvattamista maan keskiarvon tasolle, vaan kustannusten kasvupaineita joudutaan alentamaan rakenteellisilla ja toimintatapojen uudistuksilla sekä lisäämällä väestön omavastuuta terveydestään. 30
6. Ympäristöterveydenhuolto 7.1 Toimintaympäristö % 100 Taajama-asteet 2013 80 60 40 20 64 55,4 90,7 81,1 56,1 67,3 45,3 82,2 66,1 50,3 39,4 51,3 84,9 0 Taajama-aste kuvaa taajamissa asuvan väestön osuutta. Ympäristöterveyskeskuksen jäsenkuntien taajama-aste on vähitellen kohoamassa. Taajamien terveellisen ja turvallisen asuin- ja toimintaympäristö varmistaminen heijastuu myös ympäristöterveydenhuollon toimintaan. Merkittävimmät työllistävät toimialat vuonna 2012 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 4,8 28,8 12 21,6 6,6 13,7 3,4 4,5 27,6 10,5 21,5 7,8 18 3,4 4,2 3,7 27,1 23,8 7,6 9,1 22,5 20,2 7,4 9,2 12,6 17 8,4 16,8 Muu palvelu 3,7 26,3 10,1 21,7 6,7 22,2 2,5 Julk hall ja maanpuol; Koulutus, Terveys- ja sosiaalipalv 4,4 3,6 3,8 3,7 28,4 25 27,6 21,5 10,7 9,9 18,4 7,6 17,9 8,5 19,7 20,2 8,2 8,9 9,3 8,7 14,9 19,1 24,9 18,5 3 15,8 9,9 7,7 Ammatill, tieteell ja tekn toiminta, Hallinto- ja tukipalvelu Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsem Rakentaminen 4,1 22,1 8,2 21,4 9,5 12,7 14 Teollisuus 3,9 26,1 8,3 18,3 7,4 28 2,4 Maa-, metsä- ja kalatalous 3,3 26,4 8,7 20,5 12 16,1 7,2 4,1 27,6 7,1 19,4 8 18,1 9,9 4,3 23,1 8,4 23,1 13,8 10,5 9,9 4,3 24,4 6,8 19,4 8 10,2 20,8 Kuntien taloudellinen tilanne vaikuttaa myös yritystoimintaan ja saattaa muuttaa elinkeinorakennetta ainakin tilapäisesti, mutta mahdollisesti pysyvämminkin. Vaikutukset työllisyyteen ovat myös merkittäviä. 31
7.2 Palvelujen saatavuus Terveydensuojelun palvelutoiminta vuonna 2013 TP 2013 Tarkastus 122 64 340 253 35 63 28 216 256 55 39 74 1 545 Päätös 15 7 23 15 2 5 3 6 10 3 3 6 98 Puhelin- tai sähköpostikontakti 283 160 646 511 88 118 59 384 515 185 87 189 3 225 Neuvonta- ja konsultaatiokäynti 106 39 206 276 50 69 82 80 174 32 44 49 1 207 Lausunto 10 8 24 13 4 16 4 17 14 2 0 8 120 Eläinlääkintähuollon palvelutoiminta vuonna 2013 Hämeen-Kärkölkoski Ulkokunnat TP 2013 ELL:n tilakäynti 1/2-1 h 192 88 37 60 23 180 11 95 15 438 9 176 308 6 1 638 1-2 h 332 149 147 141 57 184 31 55 94 332 26 52 285 12 1 897 yli 2 h 79 89 26 56 49 71 12 37 57 251 29 32 133 12 933 Asiakkaan käynti vo:lla alle 1/2 h 905 363 1179 1155 69 399 830 155 1318 1465 25 73 733 140 8 809 1/2-1 h 346 136 124 317 38 219 407 65 267 462 22 19 157 110 2 689 yli 1 h 121 87 53 170 5 87 223 49 146 353 9 54 65 82 1 504 Muu tarkastus alle 2h 15 10 3 12 3 3 0 10 17 30 1 3 9 0 116 yli 2h 15 9 7 12 7 11 0 9 7 29 6 11 9 0 132 Ympäristöterveydenhuollon palvelujen saatavuus on vastannut tarvetta. Terveydensuojelussa valvontatoiminta perustuu lakikohtaisiin valvontasuunnitelmiin. Niiden mukaisiin tavoitteisiin ei vielä ole päästy. Yleisen ympäristöterveydenhuollon palvelutarpeisiin on kyetty vastaamaan (lausunnot, yhteistyö eri hallintokuntien kanssa). Eläinlääkintähuollon palvelut järjestetään kattavasti laajan maakunnallisen yhteistyön puitteissa (yhteistyötä erityisesti eläinlääkäripäivystyksen ja valvontaeläinlääkärin toiminnan osalta). 7.3 Kustannukset 50 Ympäristöterveydenhuollon nettokustannukset /asukas vuonna 2013 45 40 33 30 20 10 15 24 11 13 22 24 27 14 21 17 26 0 32
Ympäristöterveydenhuollon kuntakohtaiset kustannukset vaihtelevat johtuen paikallisten tarpeiden vaihtelusta. Riskitekijäkartoituksen ja kohderekisterien valmistuminen, työnjaon ja osaamiskeskusten toiminnan vakiintuminen vähentävät myös kuntakohtaista vuotuista vaihtelua. 7.4 Valvontakohteet Terveydensuojelun valvontatyypeittäin 2014 Laki Valvontakohteita EtL* 954 TsL 1 020 KuTuL 574 Tupakka ja LääkeL 972 Yhteensä 3 520 * alkutuotanto vähennetty Eläinlääkintähuollon valvontakohteet valvontatyypeittäin 2014 Maitotilat 271 Terveysvalvontaohjelmat Lampolat 20 Vesiviljelylaitokset 5 Siipikarjan salmonellavalvonta 13 Munapakkaamot 4 Ilmoituksenvaraiset kohteet 141 Haaskan pitäjät 7 Sivutuotealan laitokset 2 Sonniasemat 1 Kunnan tulee lainsäädännön mukaan (eläinlääkintähuoltolaki 16.10.2009/765) järjestää alueellaan peruseläinlääkintäpalvelut kaikille kotieläimille sekä virka-aikana että päivystysaikana. Lisäksi kunnan on huolehdittava eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydellisestä valvonnasta, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta, sivutuotevalvonnasta sekä eläinten tuonnin ja viennin valvonnasta. Pieneläimet Lemmikkieläinten määriä ei rekisteröidä maassamme, joten niiden lukumäärä perustuu asukasluvun mukaan tehtyyn arvioon (1/8). Pieneläimiä on arviolta 13 000 ympäristöterveyskeskuksen toimialueella. Mikäli mukaan lasketaan myös päivystysalue, niin kokonaislukumäärä on noin 25 500. Pieneläinten lukumäärä ja niiden aiheuttama työmäärä on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Hyötyeläimet Vuonna 2013 päivitetyn valvontasuunnitelman mukaan ympäristöterveyskeskuksen toimialueella on yhteensä 493 rekisteröityä hyötyeläintilaa. Näistä maidontuotantotiloja on 271, naudanlihan tuotantotiloja 110, sikatiloja 45, lammastiloja 45, vuohitiloja 8 ja siipikarjatiloja 14. Suurin työllistävä vaikutus on maidontuotantotiloilla. Hevoset Varsinkin yhtymän eteläisissä osissa on runsaasti hevosia. Valvontasuunnitelman mukaan hevostilojen kokonaislukumäärä on 618 ja näissä yhteensä 1109 hevosta. 33