Maakunta- ja sote-uudistus Etelä-Savossa www.etela-savo.fi
Mitä maakunta- ja sote-uudistus tarkoittaa Maakunta- ja sote-uudistus on kokonaisuus Sote-uudistuksesta ei voi puhua ilman maakuntauudistusta eikä maakuntauudistuksesta ilman sote-uudistusta Itsenäisen Suomen ja sen edeltäjien historian suurinta hallinnon uudistusta Hallinnon uudelleen järjestämistä Uudenlaista toimintatapaa: sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio Muutosjohtamista Valtavaa lainsäädäntökokonaisuutta: satoja lakeja ja tuhansia sivuja valmisteluaineistoa 2
Mitä uudistuksella tavoitellaan Tarjotaan ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitään kustannusten kasvua Vahvistetaan peruspalveluja ja hyödynnetään digitaalisia palveluja nykyistä paremmin Lisätään ihmisten valinnanvapautta Kurotaan umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta 3
7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2018 Esivalmistelu Lait hyväksytään Vuoden 2018 operatiivinen toiminta ja palvelutuotanto Budjettivalmistelu ALKE ja VM neuvottelut? 2019 2020 Eduskuntakuntavaalit Maakuntavaalit Väliaikainen valmistelutoimielin Maakuntajohtajan ja Hallintosääntö ja konsernirakenne muun johdon rekrytointi Osallisuusohjelma, Omavalvontaohjelma ja Varautumissuunnitelma Vuoden 2019 operatiivinen toiminta ja palvelutuotanto nykyisissä organisaatioissa Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, liikelaitoksen johtokunta, lautakunnat Budjettivalmistelu ALKE ja VM neuvottelut Keskijohdon rekrytointi ja henkilöstösiirtojen valmistelu Vuoden 2020 operatiivinen toiminta ja palvelutuotanto nykyisissä organisaatioissa Hallituksen JTS-päätös ALKE ja VM neuvottelut Koetalousarvio Koetalousarvio Maakunnan TAE ja TS valmistelu TAE 2021 hyväksyminen Maakuntastrategiavalmistelu Maakuntahallituksen ja valtuuston strategiaprosessi Strategian hyväksyminen Järjestämissuunnitelman, toiminnan ja palvelutuotannon ja liikelaitoksen valmistelu ml. erillisselvityksen Konsernipalveluiden valmistelu: Henkilöstö, ICT, Talous, Tilat (Tahe-yhtiö, RUPU-yhtiö) Henkilöstön muutosvalmennus Valinnanvapauspilotit (Sote- ja kasvupalvelupilotit) Maakuntien yhteistyön valmistelu Yhteistyöalueet TAE ja TS valmistelu Yhteistyösopimukset
Aluehallintoa kootaan itsenäisiin maakuntiin
Maakunnan palvelut kansalaisille 13.2.2019 7
Maakunnan kehittämistehtävät 13.2.2019 8
Maakunnan valvontatehtävät 13.2.2019 9
Maakunnille siirtyvä henkilöstö tehtäväalueittain Sosiaali- ja terveydenhuolto 201 824 työntekijää Palo- ja pelastustoimi 6 366 työntekijää Ympäristöterveydenhuolto Maatalouslomitus ja maaseutuhallinto 3 652 työntekijää 1 308 työntekijää Muut tehtävät (mm. maakuntaliitot) 695 työntekijää Valtiolta siirtyviä AVI-, ELY ja KEHA-toimintoja n. 6 000 työntekijää Yhteensä: Henkilöstöä luovuttavia kuntatyönantajia 353, jotka tekevät 382 liikkeenluovutusta maakunnille. Koskee n. 220 000 työntekijää valtio mukaan lukien. 18 maakuntaa Tilastolähde: Kuntasektorin palkat 2016, Tilastokeskus ja VM 10
Uuteen Etelä-Savon maakuntaan liittyvät organisaatiot Etelä-Savon Ely-keskus Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon pelastuslaitos Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote Etelä-Savon TE-toimisto Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri Vaalijalan kuntayhtymä Lisäksi uuteen maakuntaan siirtyy henkilöitä Etelä-Savon kunnista ja Itä-Suomen aluehallintovirastosta. 11
Uuteen Etelä-Savon maakuntaan siirtyvät työpaikat ETELÄ-SAVON MAAKUNTAAN SIIRTYVÄ HENKILÖSTÖ (vakituinen / määräaikainen) Nykyinen työpaikka Määrä ESSOTE 3118 / 631 SOSTERI 1413 / 288 Vaalijala 823 / 324 Etelä-Savon Pelastuslaitos 693 / 34 Pieksämäen kaupunki 396 /1 Mikkelin kaupunki 106 / 23 Ely-keskus 80 / - TE-toimisto 70 / - Etelä-Savon muut kunnat 67 / 7 Etelä-Savon maakuntaliitto 28 / 3 Savonlinnan kaupunki 26 / 28 VAALIJALA Jyväskylä 4 / 1 Kuopio 36 / 11 Nilsiä 15 / 9 Rautalampi 14 / 9 Siilinjärvi 13 / 6 Suonenjoki 10 / 11 Tervo 13 / 3 Varkaus 26 / 12 YHT. 131/62 PERTUNMAA Kunta 1/0 ESSOTE 37 / 3 Sop.palok. 13/0 YHT. 51/3 KANGASNIEMI Vaalijala 8 / 7 ESSOTE 158 / 31 Pelastuslaitos 3 /0 Sop.palokunn. 27/0 YHT. 196/38 HIRVENSALMI Kunta 11 / 0 ESSOTE 50 / 11 Pelastuslaitos 1 /0 Sop.palok. 17/0 YHT. 79/11 PIEKSÄMÄKI Kaupunki 396 / 1 ESSOTE 14 / 0 Pelastuslaitos 23 /6 Sop.palok. 52 /0 Vaalijala 587 / 212 TE-toimisto 10/0 YHT. 1082/219 MIKKELI Kaupunki 106/23 Pelastuslaitos 54 /8 Sop.palok. 154/0 Vaalijala 47 / 26 ESSOTE 2487 / 517 Maakuntaliitto 29 Ely-keskus 80/0 TE-toimisto 40/0 YHT. 2996/574 JOROINEN ESSOTE 9 / 0 Pelastuslaitos 2 / 0 Sop.palokunnat 28/0 Vaalijala 9 / 5 YHT. 48/5 JUVA Vaalijala 16 / 4 ESSOTE 137 / 22 Pelastuslaitos 2/0 Sop.palokunn.22/0 YHT. 177/26 RANTASALMI Kunta 46 / 6 Pelastuslaitos 7 / 0 Sop.palok. 14 / 0 YHT. 67/6 SULKAVA Kunta 9 / 1 Pelastuslait. 13 /2 Sop.palok. 35 /0 YHT. 57/3 PUUMALA ESSOTE 72 /18 Pelastuslaitos 2 /0 Sop.palok. 16 /0 YHT. 90/18 HEINÄVESI Pelastuslaitos 1 / 1 Sop.palok. 53 /0 YHT. 54/1 MÄNTYHARJU Vaalijala 6 / 2 ESSOTE 154 / 29 Pelastuslaitos 1 / 1 Sop.palok. 28 / 0 YHTEENSÄ 13.2.2019 6820/1339 YHT. 189/32 www.etela-savo.fi 12 ENONKOSKI Sop.palokunnat 8 / 0 YHT. 8/0 SAVONLINNA Kaupunki 26 / 28 Vaalijala 19 / 6 Pelastuslaitos 67 / 16 Sop.palokunnat 50/ 0 SOSTERI 1413 / 288 TE-toimisto 20/0 YHT. 1595/338
Maakuntauudistuksen esivalmistelu Etelä-Savossa Laaja ohjausryhmä Henkilöstöryhmä Talous ryhmä Laajennettu johtoryhmä (Väliaikainen valmistelutoimielin) Poliittinen neuvottelukunta Konsernipalvelut Työvaliokunta Kunnallisasiain työryhmä Tilahallinto ryhmä Tietohallinto ryhmä (Yhteistoimintaryhmä) Maakuntavaalilautakunta Asiakasryhmä Viestintäryhmä Sosiaali- ja terveydenhuolto Alatyöryhmät Alatyöryhmät Alueiden käyttö Alatyöryhmät Alatyöryhmät Maatalous Alatyöryhmät Alatyöryhmät Alueiden kehittäminen Kasvupalvelut Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Alatyöryhmät
Maakuntauudistuksen valmisteluhenkilöstö Etelä-Savossa Elinvoimavalmistelu Sote, pelastus, ymp.terveys Konsernipalveluiden valmistelu Koordinaatio Aluekehitys: Riitta Koskinen Aluesuunnittelu: Jarmo Vauhkonen Kasvupalvelut: Juha Pulliainen, Kirsi Kosunen, Ilmoni Johanna Maaseutu: Maija Puurunen Järjestäminen: Risto Kortelainen Tuottaminen: Panu Peitsaro, Ilkka Jokinen Valinnanvapaus: Tuija Haatainen Sote-koordinaattori: Niina Kaukonen Asiakasohjauksen asiantuntija: Pia Hietala Muutosagentti: Katja Saukkonen Pelastustoimi: Seppo Lokka Varautuminen: Jonna Holopainen Ympäristöterveydenhuolto: Sampsa Kinnunen Henkilöstö: Merja Vihanto, Anne Nurminen, Kati Nieminen ICT: Merja Ikäheimonen, Jukka Mielonen, Tuomo Laakso, Anna-Elina Ukkonen, Pirjo Hilama Talous: Saara Pesonen, Sami Sipilä, Ville Rahikainen Tilat: Veli Matti Thure Muutosjohtaja/Johtoryhmän puheenjohtaja: Pentti Mäkinen Johtoryhmän varapuheenjohtaja: Pekka Häkkinen Johtoryhmän esittelijä ja strategia: Hanna Makkula Hallinto: Antti Laurikainen Lakiosaaminen: Juha Peltola Uudistuksen talous: Jutta Kiiskinen Projektipäällikkö/sopimukset: Timo Talo Projektikoordinaattori: Aino Salo Viestintä: Suvi Sikstus, Anne Hytönen Rahoitusta monista lähteistä, esimerkiksi VM:n rahoitusta yleisvalmisteluun 2,1 miljoona euroa ja ICT-valmisteluun 3,2 miljoonaa euroa Nykyrahalla pärjätään yleisvalmistelun ja ICT:n osalta pitkälle kevääseen 14
Valmistelun eteneminen maakunnittain 15
Paljon on tehty, paljon on työtä edessä Maakuntastrategiatyö on käynnissä Laaja nykytila-analyysi on tehty Ensimmäinen versio järjestämissuunnitelmasta on tehty alatyöryhmien ja vastuuvalmistelijoiden toimesta Palveluverkkoa hahmoteltu karttapohjille, nykytila ja tulevaisuus Järjestäjän ja tuotannon roolia, vastuuta ja tehtäviä valmisteltu Hallintosääntöä on valmisteltu Koetalousarvion valmistelu on loppusuoralla Konsernirakennetta on hahmoteltu Palvelujen yhtiöittämistä on pohdittu Talous- ja henkilöstöhallintopalveluja tuottava yhtiö perustettu Ruoka- ja puhtaanapitopalveluita tuottavan yhtiön perustamista kartoitetaan kuntien kanssa Tukipalveluiden järjestämistä palvelutuotannolle ja konsernille on pohdittu 16
Uusi maakuntavaltuusto ja -hallitus päättää mm. näistä Lopullinen palveluverkko Maakunnan konsernirakenne Liikelaitoksen toimintamalli Uuden maakunnan johtamisjärjestelmä 17
Strategiatyö 13.2.2019 18
Maakuntastrategia Etelä-Savon maakunnan strategian keskiössä on hyvinvoiva eteläsavolainen ihminen. Strategia pohjautuu Etelä-Savon nykytilakuvaukseen. 19
METSÄ, RUOKA ja VESI ovat elementit, joihin perustuvaan yritystoimintaan ja osaamiseen Etelä-Savon aluetalouden kasvupotentiaali nojaa. METSÄ, RUOKA, VESI toimivat maakunnan elinvoiman lähteinä. METSÄ, RUOKA, VESI tarjoavat ihanan asuinympäristön, toimeentuloa, virkistystä ja vireyttä hyvinvoivalle eteläsavolaiselle ihmiselle. Valinnat kytkeytyvät saumattomasti Etelä- Savon luontaisiin vahvuuksiin. Maakunnassa on kaikkiin kärkiin liittyvää vahvaa raaka-ainetuotantoa sekä korkeamman jalostusasteen yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. METSÄ Metsistä menestystä ja mielihyvää PUHTAASTI PARAS ETELÄ-SAVO HYVINVOINTISI TUKENA SAIMAAN MAAKUNTA STRATEGIA 2030 RUOKA Eettisillä eväillä elinvoimaa HYVINVOIVA ETELÄSAVO- LAINEN IHMINEN Parhaat paikalliset palvelut lähellä Ihmisten hyvinvointi koostuu monesta tarpeesta, joihin maakunnan on vastattava tehtäviensä kautta. VESI Vedestä viisaasti vaurautta
Etelä-Savon realiteetit 1. Ikääntyminen ja aleneva väestökehitys 2. Maantieteelle emme voi mitään: harva asutus, pitkät välimatkat, vesistöt 3. Talouden kovat reunaehdot 22
Maakuntastrategia Linjaa maakunnan toimintaa. Palvelustrategia Maakuntalain 35, 36, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (14, 15 ). Suunnitelmahierarkia maakunnassa ja maakuntakonsernissa TUOTANNON / LIIKELAITOKSEN PALVELUSUUNNITELMA: Kuvaa, miten oma toiminta organisoidaan järjestäjän vaatimuksiin vastaamiseksi. PALVELULUPAUS, maakunnan asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten maakunta toteuttaa palvelut alueelliset olosuhteet huomioiden. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA: Linjaa konkreettisesti, miten ja millaisilla ehdoilla palvelut maakunnassa järjestetään. Rinnalla itsenäisiä lakisääteisiä suunnitelmia Kuntalaisten tarpeita vastaavat palvelut Maakuntastrategian, palvelustrategian ja palvelulupauksen valmistelu ja toteutumisen seuranta edellyttää järjestäjältä vahvaa 13.2.2019 panostusta viestintään: erilaisten viestintä- ja palautekanavien www.etela-savo.fi sekä palautejärjestelmien rakentamista. 23
Maakuntastrategiassa linjataan hyvin laajaa kokonaisuutta: PÄÄTÖKSENTEKO OMISTAJAPOLITIIKKA ARVOT PALVELUVERKKO + DIGIPALVELUT KONSERNIRAKENNE Terveys HYVINVOIVA ETELÄSAVOLAINEN IHMINEN Nuori Vanha Nykyinen Tuleva Vakkari Mökkäri Yrittäjä Työntekijä ELINVOIMAKÄRJET TALOUDEN HALLINTA Yhteisöllisyys Osaaminen Asuminen Palveluiden saatavuus Ympäristö Toimeentulo Turvallisuus Liikkuminen HENKILÖSTÖPOLITIIKKA KUMPPANUUDET JA OSALLISTAMINEN 24
Näillä näkökulmilla/tavoitteilla maakunta vastaa eteläsavolaisen ihmisen tarpeisiin Asuminen Suunnittelemme ja ylläpidämme monipuolista elinympäristöä Palveluiden saatavuus Tarjoamme luotettavat palvelut ketterästi eri kanavien kautta. Osaaminen Osaavana kaiken ikää! Varmistamme muuttuvassa ympäristössä osaamista. Terveys Tuemme kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä HYVINVOIVA ETELÄSAVOLAINEN IHMINEN Parhaat paikalliset palvelut lähellä Toimeentulo Toimeentulo syntyy työstä. Tuemme yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja erikoistumista Turvallisuus Takaamme turvallisen arjen / huolehdimme turvallisesta arjesta Yhteisöllisyys Rakennamme osallistuvaa Etelä- Savoa yhdessä Liikkuminen Pidämme väylät ja liikkumispalvelut kunnossa Ympäristö Turvaamme luonnon ja kulttuuriympäristön arvojen säilymisen ja kestävän käytön 25
RUOKA Eettisillä eväillä elinvoimaa PUHTAASTI PARAS ETELÄ-SAVO HYVINVOINTISI TUKENA SAIMAAN MAAKUNTA STRATEGIA 2030 Terveys Palveluiden saatavuus METSÄ Metsistä menestystä ja mielihyvää Asuminen Osaaminen HYVINVOIVA ETELÄSAVOLAINEN IHMINEN Parhaat paikalliset palvelut lähellä Yhteisöllisyys Toimeentulo Turvallisuus Liikkuminen Ympäristö VESI Vedestä viisaasti vaurautta 26
Koetalousarvio Järjestämissuunnitelma Konsernirakenne- ja liikelaitossuunnittelu Palveluverkon suunnittelu 13.2.2019 27
Koetalousarviolla tarkempaa tietoa Yleiskatteisen määrärahan riittävyydestä Maakuntien välisen yhteistoiminnan vaikutuksista yleiskatteiseen rahoitukseen Maakuntien muiden tulojen merkityksestä niiden taloudelle Sopeuttamistarpeen suuruudesta Maakuntien valmiudesta toiminnan aloittamiseen Rahoituksen jakautumisesta eri tehtäviin maakunnissa Samalla on mahdollista arvioida muutoskustannuksia ja muita kertaluonteisia ensimmäisien vuosien menoja 28
Koetalousarvion tavoitteet maakunnalle Luoda nykyistä tarkempi kuva menoista, mihin sisältyvät ainakin siirtyvien tehtävien tarkennus ja niiden menot maakuntien välinen yhteistyö ja sen rahavirrat siirtyvät sopimukset ja mahdolliset uudet sopimukset vuokratasojen mahdolliset muutokset Luoda nykyistä tarkempi kuva maakunnan tuloista, joita ovat yleiskatteinen rahoitus ja erilaiset maksutulot VM päivittää rahoituslaskelmansa Luoda nykyistä tarkempi käsitys sopeuttamistarpeesta ensimmäisinä toimintavuosina Koetalousarvion tulee tukea maakunnan ensimmäisen toimintavuoden talousarvion laadintaa 29
Koetalousarviossa on oltava seuraavat osat: Tuloslaskelma (maakunta ja liikelaitokset yhteensä ilman sisäisiä eriä sekä maakunta ja kukin liikelaitos erikseen sisältäen sisäiset erät) Rahoituslaskelma (maakunta ja sen liikelaitokset yhteensä ilman sisäisiä eriä) Maakunnan käyttötalous jaoteltuna tehtäväkohtaisesti Investointien erittely pääpiirteittäin Arvio maakuntakonsernin tuloista, menoista ja investoinneista (ilman konsernin sisäisiä eriä) Yksilöity erittely muutoskustannuksista Henkilöstön lukumäärä (htv) tehtäväkohtaisesti 30
Järjestämissuunnitelma Ensimmäinen LUONNOS koko sote-maakunnan järjestämissuunnitelmasta tehty Pohjana käytetty maakunta- ja sote-uudistuksen järjestämisen käsikirjaa ja valtakunnan järjestämisen työpajafoorumeilta saatuja aineistoja sekä alatyöryhmien tuotoksia Käsikirja on apuväline maakunnan järjestämistehtävien ja hallinnon organisointiin 31
Järjestämissuunnitelmassa kuvataan mm. Järjestämistä ja tuotantoa koskevia yleisiä linjauksia ja periaatteita Maakunnan palveluiden toteuttamistapaa: miten palvelut tuotetaan, miten seurataan palveluiden toteutumista, osallisuutta sekä toiminnan laatua ja vaikuttavuutta http://alueuudistus.fi/jarjestamisen-kasikirja 32
Järjestäjän ja tuotannon roolit ja tehtävät määriteltävä selkeästi Järjestäjä Tarpeiden selvittäminen Tavoitteiden asettaminen Rahojen kohdentaminen Palveluiden, etuisuuksien ja viranomaistehtävien määrittely Myöntämiskriteereiden ja asiakasmaksujen määrittely Asiakas- ja palveluohjauksesta sekä integroinnista huolehtiminen Tuotannon linjauksista päättäminen (liikelaitos, valinnanvapaus, yhtiöt) Tuottajien kriteereistä päättäminen Hallintopäätös, palvelukuvaukset ja sopimukset Julkinen rekisteri, sertifiointi ja tiedottaminen Omavalvontaohjelman laatiminen Strategia, palvelustrategia, palvelulupaus ja tuotannon linjaukset Arvioi palveluiden tarpeen, asettaa tavoitteet ja määrittää palvelukokonaisuudet Arvioi markkinatilanteen ja oman tuotannon osuuden Turvaa lähipalvelut ja vastaa yhteistyöstä ja palveluiden kokoamisesta suurempiin kokonaisuuksiin yhdenvertaisten palvelujen järjestämiseksi ASIAKASOHJAUS PALVELUTARPEEN ARVIOINTI PALVELUPÄÄTÖS PALVELUTUOTTAJAN VALINTA KORVAUS TUOTTAJALLE VALVONTA Tuotanto maakunta / markkinoilla olevat Tuottaa palveluja järjestäjän määrittelemien sisältöjen ja laatuvaatimusten mukaisesti Päättää omista toimitiloistaan Päättää henkilöstöstään järjestäjän linjausten mukaisesti Suoran valinnan palvelut (yksityiset ja julkiset) Tuottaa asiakassetelipalvelut Tuottaa henkilökohtaisen budjetin palvelut Ei valinnan vapauden piirissä olevat palvelut Valinnanvapaus 13.2.2019 > Kansalaiset määrittelevät omilla valinnoillaan maakunnan www.etela-savo.fi palveluverkkoa ja lähipalveluita 33
Maakunnan tarkastuslautakunta Maakuntavaalilautakunta Etelä-Savon maakuntakonserni MAAKUNTAVALTUUSTO 59 jäsentä MAAKUNTAHALLITUS Maakunnan muut luottamushenkilöelimet (lautakunnat / valiokunnat)??? Nuorisovaltuusto MAAKUNTAJOHTAJA Liikelaitoksen johtokunta Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto MAAKUNTAVIRASTO / KONSERNIHALLINTO KONSERNIJOHTO Ohjaus, laatu ja valvonta Liikelaitoksen johtaja Johtoryhmä Sote- ja turvallisuustoimiala Elinvoimatoimiala Konsernin tukipalvelut Sote- ja turvallisuustoimiala Elinvoimatoimiala Etelä-Savon maakunnan osaomistamat yhtiöt esim. Henkilöstöhallinnon yhtiöt: Meita Oy ja Efetta Oy Esim. Etelä-Savon Ruoka- ja puhtaus Oy KASVUPALVELUT SOTE-PALVELUT 34
Sote-keskus Sairaalapalvelut Lapsiperheet ja nuoret Ikääntyneet Suunhoito Pelastuspalvelut Ympäristöterveydenhuolto Työikäisten kasvu- ja sote-palvelut Kasvupalvelut: yritysasiakkaat Lomitus Konsernipalvelut Henkilöstö Talous Hallinto Hankinta Tietohallinto Tilat Viestintä Sote-palvelut Aluekehitys Ensihoito ja pelastus Alueiden käyttö Vaalijalan palvelut Sote- ja turvallisuustoimiala Elinvoimatoimiala Ympäristöterveydenhuolto Kasvupalvelut Maaseutu ja luonnonvarat 13.2.2019 35
Sote-keskuspalvelut Sairaalapalvelut Lasten ja nuorten palvelut Ikääntyneiden palvelut Suunhoidon palvelut Pelastuspalvelut Ympäristöterveydenhuollon palvelut Työikäisten kasvu- ja sotepalvelut Yritysasiakkaiden kasvupalvelut Lomituspalvelut Asiakkaiden tarpeet Strategian mukaiset tavoitteet Asiakasohjaus Järjestäjä Liikelaitoksen johto Ministeriöt Jatkuvuudenhallintapalvelupolku (riskienhallinta, varautuminen) Kiireellinen palvelupolku Kiireetön palvelupolku HYTE-palvelupolku (elinvoima, maaseutu, aluekehitys) Tukipalvelut Henkilöstö Talous Hallinto Tietohallinto Tilat 13.2.2019 36
Palveluverkon valmistelu Järjestäjä suunnittelee Perustuu asukkaiden palvelutarpeisiin ja palvelustrategiaan Joustava ja kustannustehokas palveluverkko Hyödynnetään monipuolisia sähköisiä palveluita Suunnittelussa huomioidaan palveluiden jako lähi-, alue- ja maakuntapalveluihin Esitetyn palveluverkkoluonnoksen saavutettavuustarkastelu 37
Palveluverkon valmistelu Kiinteä palveluverkko = asiakaspalvelupisteistä koostuva, tietyllä maantieteellisellä alueella sijaitseva toimipisteverkosto Liikkuvat ja jalkautuvat palvelut täydentävät palveluverkkoa Digitaalisen palveluverkon sähköiset palvelut tukevat ja täydentävät muuta palveluverkkoa Myös korvaavia palveluita Pitkän tähtäimen suunnittelu yhdessä kuntien kanssa Pelastustoimen ja ensihoidon kiinteistöjen rakennustarpeet / kaavoitus, tontit Toimivat prosessit Maakuntien tilakeskus Oy:n kanssa Kiinteistöjen muuntautumiskyky ja hallittu uudistus 38
Etelä-Savon palveluluokittelu -luonnos Palvelu Kuvaus Kattavuus Mahdollinen rakenne A Sähköiset palvelut A1 Oma-asiointi Kaikissa mahdollisissa palveluissa tarjotaan sähköinen asiointi, jota asiakaspalvelulla tuetaan. Kaikkialla, kaikilla laiteilla, kaiken aikaa Maakunnan verkkopalvelut, kansalliset verkkopalvelut, sähköinen asiointi, Suomi.fi-palvelut A2 Tuettu asiointi Asiakasta tuetaan sähköisessä asioinnissa palvelutarpeen arvioinnin mukaan. Tuetun asioinnin palveluaikoina Kotiin, toimipaikkoihin ja kirjastoihin järjestetty sähköisen asioinnin tuki B Käyntiasiointi B1 Lähipalvelut Kotiin annettavat palvelut, liikkuvat palvelut ja Sote-asiointipisteiden palvelut Asiointipisteitä koko maakunnan alueella sekä liikkuvat palvelut Maakunnan palvelupisteissä (esim. Sotepalvelupiste, ensihoito, paloasema). Yhteiset asiointipisteet eri toimijoiden kanssa? B2 Alueelliset palvelut Sote-asemat, eläinlääkäripäivystys, Ympäristöterveydenhuolto Kuudella alueella Maakunnan monipalvelupisteissä B3 Maakunnalliset palvelut Sote-keskus, sairaalapalvelut, viraston, liikelaitoksen ja maakunnan yhtiöiden palvelut Koko maakunta Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna 39
LUONNOS Maakunnan toimipisteet Sairaala Paloasema Ensihoitotukikohta Sote-keskus Sote-asema Sote-palvelupiste Kotiin annettavat palvelut Eläinlääkintä Terveysvalvonta Maaseutupalvelut Kasvupalvelut Viraston, liikelaitoksen ja omien yhtiöiden monipalvelupisteet
Käsitteet Sote-keskus Sote-keskuksesta saa hoitajan ja lääkärin, erikoislääkärin ja muiden erityistyöntekijöiden palveluita sekä sosiaalipalveluihin liittyvää neuvontaa. Valinnanvapauslakiesityksen mukaan asiakas voi saada palveluja julkisesta tai yksityisestä sotekeskuksesta 1.1.2021 alkaen. Sote-keskuksessa voi olla myös muita maakunnan palveluita (monipalvelukeskus). Sote-keskuksia on Etelä-Savon maakunnan alueella kolme: Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna. Sote-keskuksissa toimii maakunnan liikelaitoksen asiakasohjaajat (viranomaistyö) joko fyysisesti tai etänä tekemässä palvelutarpeen arviointia. Sote-asema Sote-asemissa on Sote-keskusta suppeampi palvelutarjonta pienemmissä kuntakeskuksissa. Mäntyharju, Kangasniemi ja Juva Sote-palvelupiste Pienemmissä taajamissa olevia palvelupisteitä, joissa tarjotaan esimerkiksi etäpalveluina lääkärin vastaanottoa ja hoitajan vastaanotto. Palvelupisteet määritellään kuntalaisten tarpeen mukaan huomioiden palveluiden saatavuus ja saavutettavuus. 41
Kiitos! Etelä-Savon maakunta- ja sote-uudistus Muutosjohtaja Pentti Mäkinen, pentti.makinen@esavo.fi, 050 500 2584 13.2.2019 www.etela-savo.fi