SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke TYÖPAJA Esityksen nimi / Tekijä 1

Samankaltaiset tiedostot
SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1

SYTY TYÖPAJOJEN I-II ESITYSDIAT

SYTY-HANKE TAVOITTEET JA TOIMINTATAPA, KOKEMUKSIA MAAKUNNISTA

SyTy -kokonaisuus. Projektipäällikkö Nanna Miettunen /SyTy-hanke

SyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Lastensuojelun kesäpäivät

Lastensuojelun kesäpäivät Kemi

Asiakashyötyjen arviointi

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Vuosi PKS LAPE Vuosikalenteri 2018

Systeeminen lastensuojelu Maakunnan LAPE-ryhmä

Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaan LAPE Pippuri

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

ARVIO LASTENSUOJELUN HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYDESTÄ JA RATKAISUEHDOTUKSIA

LAPE-siltausvuosi 2019 Muutosagentti. Suvi Helanen

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

Kouluttajakoulutuksen ja materiaalin jatkokehittely & mallin käyttöönoton tuki jatkossa

Arviointitutkimuksen tuloksia ja johtopäätöksiä. SyTy-työpaja Elina Aaltio, tutkija, THL

Kolme taloa kokemuksia tiimin koulutuksesta ja mallin käyttöönotosta Saarikassa

LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA

Tampereen LAPE-hanke. Perhekeskuspilotti

LAPE - siltaus Lape ei lopu, vaan muuttaa muotoaan. SOTEMAKU-ohjausryhmä

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

LAPE-muutosagentin ja kuntaagentin haku

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Monitoimijaisen arvioinnin työryhmän tapaaminen klo 8-11 Pikassos Nanna Miettunen ja Maria Antikainen. Pirkanmaan LAPE Pippuri

Kansallisesti työstettävät tehtäväkokonaisuudet (avohuolto) vuonna 2018

Systeemisen lastensuojelun kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

KESKI-UUDENMAAN SOTE KUNTAYHTYMÄN HALLITUS

TYKS. Kenen vastuulla muutokset ovat? Mitä meidän pitäisi nyt käynnistää (valtakunnallisesti, maakunnittain, kunnissa )?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Ylitarkastaja Heli Heimala ESAVI. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue, ESAVI, Heli Heimala

Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Pirkanmaalla

Pirkanmaan LAPE Pippuri Erityis- ja vaativimman tason palvelut. Miettinen & Miettunen

Kansallinen ASPAtietojärjestelmä

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti

Kanta-Hämeen sote 2016

LAPE Pohjois-Savo tulokset

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi

Vuoden 2019 työskentelysuunnitelmaa. Perhekeskusagenttien valmennus LAPE-muutosagentti Titta Pelttari

Lapsen paras yhdessä enemmän Erityis- ja vaativimman tason kehittäminen Valtakunnallinen kysely sosiaalityöntekijöille

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

ARVIO LASTENSUOJELUN HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYDESTÄ JA RATKAISUEHDOTUKSIA

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

VIESTINTÄSUUNNITELMA

Muutosagentin toiminnan tulokset

Työryhmäkysymykset THL

Systeeminen lastensuojelu seminaari

Lastensuojelun systeemisen mallin pilotointi - puolivälin opit. Päivi Petrelius, kehittämispäällikkö Elina Aaltio, tutkija

LAPE ei lopu vaan muuttaa muotoaan

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

Matkalla uuteen maakuntaan

Perhekeskustoimintamallin toimeenpanon tuki

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset

Pohjoisen Jaana Jokinen

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus

Juurruttamissuunnitelmat. Sparrauspäivä Kuusa, Varjolan tila

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Jäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu

Mitä valtakunnallisesti tarvitaan, että lastensuojelu muuttuisi?

LAPE-teesit lasten, nuorten ja perheiden sotepalveluiden

Kanta-Hämeen sote 2016

Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa Alustavia tuloksia kartoituksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Juurruttamissuunnitelmat. Sparrauspäivä Kuusa, Varjolan tila

Monitoimijainen, yhteinen perhetyö

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä : MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

Pirkanmaan Lapen eteneminen. Ohjausryhmän kokous

Monitoimijainen arviointi. Kirsti Kumpulainen Lastenpsykiatrian professori, emerita

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus

LAPE-startti YHDESSÄ! -ohjelma

Muutosagentin terveiset Uudenmaan maakunta Lape Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

päättäminen Maakuntahallitus

Suunnitelmat tammi-huhti

LAPE OT-keskukset Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli. Pirkanmaan LAPE Pippuri

OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija

Ei rakennettu yhdessä yössä

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Järjestäminen: ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö

Systeeminen lastensuojelun toimintamalli

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Yksi tekijöistä. Osallisuutta ja Työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerien jalkauttaminen -hanke. Hankesuunnitelma vuosille

Johtaminen. Lape Pirkanmaa

Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa

Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto

Kehittämistoiminnan organisointi

Kanta-Hämeen Järjestöyhteistyö. Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto

TAHE-projekti Kymenlaaksossa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki

Transkriptio:

SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke 2018-2019 TYÖPAJA 22.10.2018 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1

AVAUS 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 2

SyTy-hanke Vahvistaa lastensuojelussa yhteistoiminnallista ja lapsikeskeistä työotetta ja yhteistyötä asiakkaiden ja heidän verkostojensa kanssa Mahdollistaa laajasti laadukkaan, tiimipohjaisen lastensuojelun sosiaalityön, varmistaa tähän tarvittava tiimien koulutuksen, täydennyskoulutuksen, työnohjauksen ja muun tuen Luo perustan pysyville tukirakenteille ja toimintaedellytyksille lastensuojelun systeemisen mallin tueksi kunnissa, maakunnissa ja kansallisesti Mahdollistaa mallin tutkimuksen ja arvioinnin sekä mallin jatkokehittämisen

MITÄ PITÄISI SAADA AIKAAN VUONNA 2019? 1. Luodaan mallin pysyvää toimeenpanoa varten maakunnalliset tukirakenteet 1.1 Maakuntiin, joissa mallia pilotoidaan, on perustettu maakuntatasoinen ohjausryhmä, joka tukee mallin käyttöönottoa ja juurruttamista ja kykenee edistämään mallin saamisen osaksi maakunnan palvelustrategiaa. 1.2 Maakuntiin on perustettu maakuntatasoinen projektiryhmä, joka yhdessä mallin vastuuhenkilön kanssa huolehtii mallin toimeenpanon suunnittelusta ja toteutuksesta. 1.3 Maakunnissa toimii maakuntatasoinen systeemisen mallin implementoinnin vastuuhenkilö, joka koordinoi maakunnallista toimeenpanoa. Koulutussuunnitelman valmistelu ja koulutusten koordinointi Viestintä ja vaikuttamissuunnitelman valmistelu ja toteutus Pysyvän toimeenpanon suunnittelu ja pysyvien toimeenpanoa tukevien toimintojen valmistelu Arvioinnin ja THL:n kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön koordinointi Maakunnallisen kouluttajapankin perustaminen ja koordinointi Implementointia tukevan projektiryhmän toiminnan koordinointi Malliin liittyvien esitysten ja päätösten valmistelu ohjausryhmää ja muuta päätöksentekoa varten 4

2. Varmistetaan johdon ja yhteistyökumppaneiden perehdytys ja sitoutuminen 2.1. Maakuntien lapsi- ja perhepalveluiden johdolle peruspalveluista erityistason palveluihin, sekä maakunnan alueen kuntien sivistystoimen avainhenkilöille/johdolle on kerrottu uudesta lastensuojelun toimintamallista ja malliin liittyvän asiakastasoisen yhteistyön periaatteista. Em. johdon kanssa on sovittu siitä, miten eri toimialojen henkilöstö perehdytetään mallin keskeisiin periaatteisiin. 2.2 Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja perheiden verkostoon kuuluville ammattiryhmille esimiehineen on järjestetty (THLn tuottamaan perehdytysmateriaaliin ja) perehdytys systeemisen lastensuojelun asiakastyön käytäntöihin ja asiakastyötä ohjaaviin periaatteisiin. 2.3 Maakunnan ja kuntien palveluista vastaaville poliittisille toimielimille on viestitty mallista. Päätöksentekijöille suuntautuvassa viestinnässä on hyödennetty tutkimus- ja arviointitietoa. Päätöksentekijöille suuntaavassa viestinnässä hyödynnetään arviointitietoa, esim. miten malli on vaikuttanut esim. lastensuojelun laatuun ja osaamiseen asiakkaana olevien lasten ja perheiden tarpeisiin vastaamiseen lastensuojelutyötä tekevien työntekijöiden saamaan tukeen moniammatilliseen työhön ja integraatioon työn organisointiin ja työolosuhteisiin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työtyytyväisyyteen sekä työntekijöiden saatavuuteen ja pysyvyyteen 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 5

3. Organisoidaan lastensuojelun sosiaalityö maakunnissa laajasti systeemistä työskentelyä tukevaksi tiimityöksi ja luodaan tiimi- ja täydennyskoulutusten avulla perusta tiimien osaamiselle 3.1 Maakunnilla on tiimikoulutusten ja täydennyskoulutusten järjestämistä varten käytössään THL:n kouluttamat kouluttajat. Kouluttajat ovat maakunnassa pysyvässä virassa/toimessa toimivia työntekijöitä, joiden tehtäväkuvaan sisältyy kouluttaminen yli kuntarajojen maakunnan alueella koulutussuunnitelman mukaisesti. 3.2 Varmistetaan tiimeille THL:n kouluttajakoulutukseen perustuva prosessimainen tiimikoulutus. Varmistetaan koulutusten riittävä yhdenmukaisuus hyödyntämällä tiimikoulutuksissa THL:n tuottamaa koulutusmateriaalia. 3.3 Varmistetaan, että malliin siirtyvät tiimit ovat rakenteeltaan ja rooleiltaan mallin mukaisia ja riittävän pieniä. 3.4 Varmistetaan, että tiimien asiakasmäärä on suosituksen mukainen siten, että se mahdollistaa tiiviin systeemisen työn tiimin asiakkaana olevien lasten ja perheiden kanssa. 3.5 Varmistetaan maakunnan alueella riittävä tuki konsultoiville työntekijöille esim. verkostotapaamisten ja täydennyskoulutuksen avulla. 3.6 Varmistetaan perheterapeuttien saatavuus tiimeihin ja perheterapeuttien tuki esim. verkostotapaamisten avulla. 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 6

4. Varmistetaan, että toimeenpano tuottaa vertailtavaa ja luotettavaa arviointi- ja tutkimustietoa mallin vaikutuksista ja kehittämistarpeista Arviointiin ja tutkimukseen liittyvät tavoitteet ja arviointikriteerit määritellään tarkemmin ensi vuoden alussa. 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 7

Maakuntia 19 (työpajassa tänään 14 maakuntaa) LAPE-hankkeita 19 (18 + PKS) Lastensuojelun järjestäjätahoja 180 Kunta järjestäjänä: 139 kuntaa Yhteistoiminta-alue järjestäjänä: 41 aluetta/156 kuntaa kuntayhtymä järjestäjänä: 22 yhtymää/118 kuntaa vastuukunta järjestäjänä: 19 aluetta/38 kuntaa Sote-valmistelu etenee eri tahtiin, muutoksia palveluiden järjestämiseen vireillä. Esim. Uusi sote-kuntayhtymä perusteilla Keski-Uudellemaalle, 1.1.2019 alkaen: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula Sote-Kymenlaakso kuntayhtymä aloittaa 1.1.2019, mukana kaikki Kymenlaakson kunnat: Hamina, Kouvola, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti, Carea. Projektissa toimitaan vuoden 2019 ajan LAPE-rakenteissa ja maakuntapohjalla. Tilannetta arvioidaan jatkoa varten syksyllä 2019. 22.10.2018 8

THL:N TUKI MAAKUNNILLE THL pyrkii luomaan tiiviin vuoropuhelun ja yhteyden maakuntien kanssa Keinona vuoropuheluun ovat maakunnallisten vastuuhenkilöiden työpajat I-IV ja etapit, joissa käsitellään maakunnallisten hankkeiden keskeiset suunnitelmat sekä kootaan tietoa siitä miten suunnitelmissa on edetty ja millaisia hyviä ratkaisuja maakunnat ovat kehitelleet. Lisäksi perustetaan kansallinen ohjausryhmä, johon kutsutaan maakuntien edustajia. Tänään ensimmäinen työpaja, teemana projektin aloitus ja suunnittelu, tukee projektisuunnitelmien valmistelua Ensi vuoden työpajat, alustavia teemoja Helmikuussa - tiimikoulutusten organisointi, täydennyskoulutukset Kesäkuussa - viestintä ja vaikuttaminen, johto, muut tärkeät sidosryhmät, yhteistyökumppanit Lokakuussa pysyvät rakenteet ja tuki mallin toimeenpanolle Arviointiteemaa pidetään esillä kaikissa työpajoissa. Työpajojen sisällöt alustavia, tarkentuvat ja voivat vielä muuttuakin! 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 9

PROJEKTIN VAIHEET 1-2 Aloitus ja suunnittelu SYKSY 2018 Tehtävä I Työpaja I Etappi I Projektisuunnitelmaohje, projektisuunnitelman tekeminen 22.10.2018 PROJEKTIN TAVOITTEET JA KÄYNNISTÄMINEN Projektisuunnitelmien palautus 15.11. mennessä, THLn projektiryhmä käsittelee projektisuunnitelmat 15.12. mennessä, palaute suunnitelmista Kansallinen ohjausryhmä Ensimmäinen kokous tammi-helmikuussa 2019 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 10

3-4 Toteutus ja arviointi ALKAEN 1/2019 Tehtävä II Työpaja II Etappi II Tehtävä III Työpaja III Etappi III Ohjausryhmä Koulutussuunnitelmaohje, koulutussuunnitelman tekeminen 5.2.2019 KOULUTUSSUUNNITELMAT, KOULUTUKSIIN LIITTYVÄT RATKAISUT JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Koulutussuunnitelmien palautus 15.2. mennessä, THLn projektiryhmä käsittelee maakunnalliset koulutussuunnitelmat 28.2. mennessä, palaute koulutussuunnitelmista Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelman tekeminen 4.6. 2019 VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmien palautus 1.8. mennessä, THLn projektiryhmä käsittelee viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmat 15.8.mennessä mennessä, palaute suunnitelmista Toinen kokous 30.8. 2019 mennessä 11

5 Johtopäätökset ja toimeenpanon jatkaminen SYKSY 2019 Tehtävä IV Työpaja IV ETAPPI IV Ohjausryhmä Toimeenpanosuunnitelmat pysyvän tuen organisoimiseksi jatkossa mallille vuodesta 2020 alkaen 22.10.2019 KOHTI PYSYVIÄ MAAKUNNALLISIA TUKIRAKENTEITA Toimeenpanosuunnitelmien palautus 5.11. mennessä, THLn projektiryhmä käsittelee toimeenpanosuunnitelmat 15.11.2019 mennessä, palaute suunnitelmista Kolmas kokous 30.11. mennessä 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 12

TYÖPAJA I PROJEKTIN TAVOITTEET JA KÄYNNISTÄMINEN Aika: 22.10.2018 Paikka: THL Projektin käynnistäminen ja suunnittelu 1) Projektikuvaus, tiivis yleiskuva (dokumentti, jonka avulla hankitaan johdon lupa projektisuunnitelman valmistelulle) Tavoitteista ja tehtävistä Laajuudesta/rajauksista Kustannuksista Aikataulusta Sidosryhmistä 2) Projektisuunnitelma, tarkka kuvaus siitä, miten projekti toteutetaan (tehdään kun johdon hyväksyntä on saatu) Keskeistä työpakettien määrittely ns. osituskartan avulla Osituskarttaan perustuva aikataulu ja kustannusarvio Muut aloitusvaiheen tehtävät Projektin tukirakenteet, roolit, tehtävät, rekrytoinnit 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 13

1.1 Tavoitteet Edellä on kuvattu hankkeen kansallisia tavoitteita. Maakunnat voivat määritellä maakunnallisille hankkeille projektisuunnitelmassa muitakin tavoitteita. Tärkeää kuitenkin huolehtia että maakunnalliset hankkeet toteuttavat myös kansallisia tavoitteita.

1.2 Projektin laajuus Projektin laajuuteen vuonna 2019 vaikuttaa keskeisesti toteutettavien koulutusten määrä. Koulutustarpeet karoitetaan osana projektisuunnitelman valmistelua. Kartoitukseen perustuva koulutusuunnitelma tehdään alkuvuoteen 2019 mennessä vuosille 2019-2020 Koulutussuunnitelma sisältää; kartoitus koulutustarpeista (ts. tiimit, jotka maakunnassa aiotaan/halutaan kouluttaa) suunnitelma siitä kuinka yhteinen kouluttajaresurssi organisoidaan kuntien käyttöön aikataulutettu suunnitelma tiimikoulutuksille vuosille 2019 ja 2020 22.10.2018 15

Koulutussuunnitelmat rakennetaan siten, että suunnittelussa huomioidaan tiimikoulutuksiin tarvittava suunnitteluaika ja koulutusten toteutukseen kuluva aika sekä koulutukselliset konsultaatiot Ensimmäiseen kouluttajien vastuulla olevaan tiimikoulutukseen on hyvä varata noin 13 työpäivää/kouluttaja, koulutuksen aikajänne useita kuukausia 5,5 työpäivää suunnittelua ja valmistelua 6 työpäivää (42 tuntia) tiimin koulutusta 1,5 työpäivää (9 tuntia, 3 x 3 tuntia) koulutuksellisia konsultaatioita koulutuksen jälkeen Seuraavien tiimien tiimin kouluttamiseen ja konsultaatioon varattava työaika on hieman pienempi, noin 10 työpäivää/kouluttaja 2,5 työpäivää koulutettavaan tiimiin ja esimiehiin tutustumista sekä tiimikohtaista suunnittelua 6 työpäivää koulutusta 1,5 työpäivää konsultaatioita 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 16

Maakunnalta ei edellytetä, että kaikki alueen lastensuojelutiimit koulutetaan vuoden 2019 ja 2020 aikana, mutta on tärkeää päästä tiimikoulutuksissa hyvään alkuun/etenemään riittävästi uusien koulutusten kanssa Kouluttajakoulutukseen pääsyn edellytyksenä on että kouluttajat kouluttavat vuoden 2019 aikana vähintään 2 uutta tiimiä Ylimaakunnallista yhteistyötä tukemaan voitaisiin soveltaa periaatetta että kunkin koulutetun kouluttajan tulee kouluttaa useammassa kunnassa ei enää kuntakohtaisia, vaan maakunnallisia kouluttajia Koulutukseen voidaan ottaa myös aiemmin koulutettuja kouluttajia, mikäli he tulevat toimimaan tiimien kouluttajina jatkossa maakunnassa koulutuksen sisältö uudistuu 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 17

1.3 Kustannusarvio Kustannukset maakuntatasolla muodostuvat - osa-/kokoaikaisen projektikoordinaattorin laskennallisista palkkakuluista - maakunnallisen kouluttajaparin/parien laskennallisista palkkakuluista - toimintakuluista (ohjausryhmän ja projektiryhmän kokoontumiset, viestintäkulut, tilavuokrat, matkakulut jne.) Tarvittavan työpanoksen määrä on osittain sidoksissa projektin laajuuteen ja koulutettavien tiimien määrään Projektissa myös koordinointitehtäviä Maakunnat voivat tehdä yhteistyötä tiimi- ja täydennyskoulutusten toteuttamiseksi eli sopia esim. kouluttajakoulutusten organisoimisesta ylimaakunnallisena yhteistyönä 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 18

KOULUTTAJA-TYÖPANOS/TIIMIKOULUTUS Ensimmäinen tiimikoulutus Myöhemmät tiimikoulutukset 13 työpäivää/kouluttaja 26 työpäivää/kouluttajapari 10 työpäivää/kouluttaja 20 työpäivää/kouluttajapari 2 tiimikoulutusta 20/40 4 tiimikoulutusta 40/80 10 tiimikoulutusta 100/200 19

Suurissa maakunnissa tiimikoulutuksia voi tulla toteutettavaksi runsaasti. Esim. Uudellamaalla pelkästään avohuollon asiakkaana oli vuonna 2017 14 651 lasta, osuus 0-17-vuotiaista 4,5 % Espoo esimerkkikuntana: Väestö noin 268000, sijoitettuna kodin ulkopuolelle 866 lasta, avohuollon asiakkaana 2 428 lasta, avohuollossa 4 aluetoimistoa sekä kaksi sijaishuollon tiimiä koulutettavia lastensuojelutiimejä 6 kpl pelkästään Espoossa jos kaikki koulutetaan kuuden työyhteisön koulutusten läpiviemiseen tarvitaan 60 päivää työaikaa/kouluttaja jos koko työyhteisö otetaan yhteen koulutusryhmään 60 päivää on vuoden työssäolopäivistä noin 26 % ja kahden vuoden työssäolopäivistä noin 13 % 22.10.2018 20

On suositeltavaa, että kouluttajilla säilyy oma kosketus asiakastyöhön tai lähiesimiestyöhön Kouluttajaksi ryhtyvän työntekijän muita tehtäviä tulisi keventää Kouluttajan tehtäväkuvaan tulee kirjata riittävä prosenttiosuus kouluttajana toimimista, koulutusten määrästä riippuen sopiva osuus työajasta (esim. 25-50 %) vuosina 2019-2020 Työajan tarve riippuu maakunnan koulutustarpeesta eli koulutettavien tiimien määrästä sekä siitä, millaiselle aikajänteelle koulutussuunnitelma tehdään Tiimien koulutussuunnitelma voi ulottua vuodelle 2020, osa tiimikoulutuksista on kuitenkin käynnistettävä jo vuoden 2019 aikana 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 21

1.4 Keskeiset sidosryhmät Sidosryhmiä ovat ne, joiden näkemykset, odotukset ja päätökset ratkaisevat, lähdetäänkö projektiin, miten ja missä laajuudessa ne, joita tarvitaan toteuttamaan projektisuunnitelmaa eri rooleissa ne, joiden työhön, tehtäviin tai vastuisiin projekti vaikuttaa Merkittävä sidosryhmä ovat ne, joiden hyväksyntä ja päätöksiä tarvitaan projektin käynnistämiselle ja siinä etenemiselle: johto, poliittiset päättäjät, maakuntavalmistelijat Koulutettavat tiimit, yhteistyökumppanit, oppilaitokset (mahdollinen tutkimusyhteistyö) Myös asiakkaat ovat tärkeä sidosryhmä mietittävä, miten heidän osallisuutensa hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa varmistetaan Sidosryhmien odotusten ja näkemysten kartoittaminen on tärkeä vaihe projektia aloitettaessa 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 22

Keskeisten tehtävien määrittely osituskartan ja aikajanan avulla Kun projektin tavoitteet, laajuus ja sidosryhmät on määritelty, tehdään konkreettinen työsuunnitelma Välineinä on ns. osituskartta ja aikajana 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 23

Osituskartan avulla määritellään tunnistetaan keskeiset tehtävät ja niihin liittyvät työpaketit Tehtävät jaetaan osiin työpaketeiksi. Työpaketit kuvataan sillä syvyydellä, että kustannukset ja aikataulu konkretisoituvat työpaketti on tyypillisesti noin 40-80 tunnin kokonaisuus esimerkiksi yhden tiimin koulutus alusta loppuun, noin 10 päivää eli noin 80 tuntia Kun työpaketit on määritelty, ne viedään aikajanalle Aikajanan avulla kuvataan työpaketin aloitus- ja lopetusajankohta, nettotyöaika, vastuuhenkilö, kustannukset 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 24

SyTy maakunta X Projektin käynnistäminen Projektikuvauksen tekeminen ja kuvauksen hyväksyttäminen johdolla, luvan hankkiminen projektin suunnittelun jatkamiseksi Työryhmän kokoaminen ja (1) projektisuunnitelman valmistelu Projektisuunnitelman hyväksyttäminen johdolla Projektia tukevien ryhmien perustaminen ja tehtävien määrittely Roolien ja tehtävien määrittely, rekrytoinnit Maakuntatasoinen koulutussuunnitelma Nykytilan ja koulutustarpeiden kartoitus Tarvittavan kouluttajaresurssin määrittely Kouluttajaresurssista sopiminen kuntien kesken Kouluttajien valinta THL:n koulutukseen (2) Koulutussuunnitelman laatiminen Tiimikoulutusten aikataulusta ja käytännöistä sopiminen kuntien kanssa Kunta/tiimikohtaiset koulutukset ja pilotoinnit tiimeissä Koulutuksen ja pilotoinnin käytäntöjen esittely kuntien johdolle ja pilotoiville tiimeille Pilotoinnin edellytysten käsittely johdon kanssa ja tuen varmistaminen pilottitiimille-/tiimeille Tiimikohtaisten koulutusten suunnittelu ja toteutus Yhteistyökumppaneiden perehdyttäminen malliin Asiakastyön käynnistäminen tiimeissä Koulutuksellisten konsultaatioiden toteutus osana koulutusta Organisaatiotason muutostyö (3) Viestintäsuunnitelman tekeminen ja viestintä keskeisille sidosryhmille, esim. maakuntavalmistelijoille ja johdolle (4) Toimeenpanosuunnitelma vuodelle 2020 ja eteenpäin Tukirakenteiden ja pysyvän resursoinnin varmistaminen, tarvittavat päätökset Johtopäätösten tekeminen ja päätökset jatkosta Arviointi ja tutkimus Maakuntatasoisen (5) arviointisuunnitelman tekeminen ja arvioinnin toteuttaminen Kunta/tiimikohtaisten arviointisuunnitelmien tekeminen ja arvioinnin toteuttaminen

Osituskartta tehdään niin tarkasti, että kunkin työpaketin vaatima työaika ja kustannukset kyetään määrittelemään Kun tarvittavat työpaketit on kartoitettu osituskartan avulla, ne voidaan kuvata tarkemmin Kuka vastaa tehtävän suorittamisesta? Mistä osista tehtävä koostuu? Milloin/missä vaiheessa tehtävä hoidetaan? Paljonko ja kenen työaikaa kuluu tehtävän suorittamiseen? Mitä muita mahdollisia kustannuksia syntyy? Kun työpaketit on nimetty ja kuvattu, ne aikataulutetaan aikajanalle 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 26

Työpakettien aikatauluttaminen aikajanalle Tehtävä Aloitus Lopetus Nettotyöaika päivinä/tunteina Vastuuhenkilö /ryhmä Tehtäväalue 1: projektin käynnistäminen 1.1. Projektikuvaus, hyväksyttäminen Projektin vastuuhenkilö 1.2 Projektisuunnitelmaryhmän muodostaminen, suunnitelman valmistelu 1.3 Suunnitelman hyväksyttäminen ja palauttaminen THL:een Projektin vastuuhenkilö, hankepäällikkö, muutosagentti Projektin vastuuhenkilö, hankepäällikkö, muutosagentti 1.4 Ohjausryhmän ja projektiryhmän muodostaminen, tehtävien määrittely 1.5 Työntekijöiden roolien ja tehtävien määrittely, päätökset, rekrytoinnit Projektin vastuuhenkilö, hankepäällikkö Projektin vastuuhenkilö, ohjausryhmä, projektiryhmä 27

Työpakettien aikatauluttaminen Tehtävä Aloitus Lopetus Kesto työpäivinä Vastuuhenkilö/ryhmä Tehtäväalue 2: Maakuntatason koulutussuunnitelma 2.1. Nykytilan ja koulutustarpeiden kartoitus Vastuuhenkilö 2.2. Tarvittavan kouluttajaresurssin määrällinen arviointi kartoituksen pohjalta Vastuuhenkilö 2.3 Kouluttajien valinta, sopimukset kouluttajatyöpanoksen käytöstä ja kustannusten jakamisesta 2.4 Toteutettavien tiimikoulutusten aikatauluttaminen vuosille 2019-2020 Vastuuhenkilö, projektiryhmä, ohjausryhmä Projektin vastuuhenkilö,projektiryhmä, kouluttajat, kuntien yhdyshenkilöt 28

Työpakettien aikatauluttaminen Tehtävä Aloitus Lopetus Kesto työpäivinä Vastuuhenkilö/ryhmä Tehtäväalue 3: Tiimikohtaisten koulutusten suunnittelu ja toteutus 4.1 4.2 4.3 4.4 29

Työpakettien aikatauluttaminen Tehtävä Aloitus Lopetus Kesto työpäivinä Vastuuhenkilö/ryhmä Tehtäväalue 4: Maakuntatason viestintäsuunnitelma ja toteutus 3.1 Keskeisten sidosryhmien määrittely etc.. 3.2 3.3 3.4 30

Työpakettien aikatauluttaminen Tehtävä Aloitus Lopetus Kesto työpäivinä Vastuuhenkilö/ryhmä Tehtäväalue 5: Arviointisuunnitelman tekeminen ja arviointi 5.1 5.2 5.3 5.4 31

TYÖPAJA II MAAKUNNALLISET KOULUTUSSUUNNITELMAT Koulutussuunnitelmat, kouluttajaratkaisut, hyvät käytännöt Aika: 5.2. 2019 Paikka: THL -maakunnallisten koulutussuunnitelmien katselmointi -ratkaisut kouluttajaresurssien saamiseksi yhteiseen käyttöön 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 32

TYÖPAJA III VIESTINTÄ- JA VAIKUTTAMISSUUNNITELMAT Aika: 4.6. 2019 Paikka: THL Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmat, johdon tuen varmistaminen -ylemmän johdon ja päätöksentekijöiden tavoittaminen -yhteensovittava johtaminen systeemisen mallin mahdollistamiseksi -ratkaisut ja hyvät käytännöt 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 33

TYÖPAJA IV MAAKUNTATASON TOIMEENPANOSUUNNITELMAT Aika: 22.10. 2019 Paikka: THL Miten maakuntiin luodaan pysyvät tukirakenteet mallille - johdon tuen varmistaminen maakuntatasolla ja kuntatasolla - pysyvän maakuntatasoisen koordinaation varmistaminen - pysyvät ratkaisut kouluttajaresurssin varmistamiseksi - pysyvät rakenteet tiimikoulutusten ja täydennyskoulutusten organisoimiseksi - pysyvän kansallisen tuen rakenteet 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 34

KOULUTTAJAKOULUTUKSET Ryhmä I I moduuli 19.-20.3. II moduuli 14.-15.5. III moduuli 3.-4.9. Ryhmä II I moduuli 2.-3.4. II moduuli 21.-22.5. III moduuli 17.-18.9. 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 35

ALUSTAVA SUUNNITELMA V. 2019 TAPAHTUMISTA JA AJANKOHDISTA Työpaja II 5.2. SyTy-hankkeen aloitusseminaari 5.3. Perheterapiakongressi 21.-23.3. (abstraktien jättöaikaa 30.11. saakka) Konsultoivien sosiaalityöntekijöiden, perheterapeuttien ja työnohjaajien yhteinen tapaaminen/täydennyskoulutus 16.4 Tiimien perheterapeuteille ja työnohjaajille suunnattu seminaari 28.5. Työpaja III 4.6. Lastensuojelun monitieteiset tutkimuspäivät, ajankohta ei vielä tiedossa (symposium systeemisestä mallista? Mahdollisesti loka-marraskuu 2019) Valtakunnallinen täydennyskoulutuspäivä koulutetuille tiimeille 1.10. Työpaja IV maakuntien avainhenkilöille 22.10. Päätösseminaari 12.11. 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 36

PROJEKTISUUNNITELMAN LIITTEENÄ OLEVAT KYSELYT Kysely 1. Maakuntien vastuuhenkilöiden yhteystiedot ja ohjaus- ja projektiryhmien kokoonpano Palautetaan Suvi Savolalle 15.11.2018 mennessä suvi.savola@thl.fi Pilottitiimien yhteyshenkilöistä muodostuu henkilörekisteri, jonka ylläpitäjänä toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kerättyjä henkilötietoja hyödynnetään hankeviestinnässä, toimijoiden verkostoimisessa sekä muussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteydenpidossa maakunnallisten toimijoiden kanssa. 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 37

Kysely 2: Systeemisen mallin koulutustarve maakunnassa. Koulutettujen ja jatkohankkeessa koulutettavien työntekijöiden ja tiimien määrät kunnittain. Ohje: Täytä lomakkeen tiedot jokaisesta maakunnan kunnasta/kuntayhtymästä, joka on pilotoinut tai pilotoimassa systeemistä toimintamallia. Listaa pilotoinnin ulkopuolelle mahdollisesti jäävät kunnat/kuntayhtymät lomakkeen loppuun. Palautetaan Suvi Savolalle 15.11.2018 mennessä suvi.savola@thl.fi Pilottitiimien yhteyshenkilöistä muodostuu henkilörekisteri, jonka ylläpitäjänä toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kerättyjä henkilötietoja hyödynnetään hankeviestinnässä, toimijoiden verkostoimisessa sekä muussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteydenpidossa maakunnallisten toimijoiden kanssa. 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 38

Kysely 3. Maakunnassa toimivien nykyisten pilottitiimin yhteyshenkilöt Palautetaan Suvi Savolalle 1.10.2018 mennessä suvi.savola@thl.fi Pilottitiimien yhteyshenkilöistä muodostuu henkilörekisteri, jonka ylläpitäjänä toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kerättyjä henkilötietoja hyödynnetään hankeviestinnässä, toimijoiden verkostoimisessa sekä muussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteydenpidossa maakunnallisten toimijoiden kanssa Maakunnan nykyisten pilottitiimien yhteyshenkilöt Kunta ja tiimin yksilöintitieto Tiimin yhteyshenkilön nimi Sähköpostiosoite (esim. kaupunginosa, sijaishuollon tiimi tmv.) (konsultoiva sosiaalityöntekijä/ johtava sosiaalityöntekijä/ tiiminvetäjä) 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 39

MAAKUNTIEN KYSYMYKSET Tarvitseeko jatkohanke kaikista maakunnan kunnista 100 % osallisuuden ja "sitoutumisen" jatkossa? Miten pienten kuntien tilanne, joissa esimerkiksi haasteena pienet työntekijämäärät, suuret asiakasmäärät ja haaste perheterapeuttiresurssista? Miten toiminnan laajeneminen sijaishuoltoon, kun sijaishuoltoa ollaan maakunnallistamassa? Onko projektiryhmän oltava maakuntatasoinen vai kuntatasoinen? Onko THL:n laatimaa esitettä ja kysymyspohjaa toiminnan arvioinnista saatavilla? Yhtenäiset esitteet ja kyselyt valtakunnallisesti tukisivat toiminnan arviointia. 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 40

Kuopiossa on rakennettu mallia, jossa saman tiimin sisällä toimii niin lastensuojelun kuin perhesosiaalityöntekijätkin. Kaikki pilottitiimin sosiaalityöntekijät on koulutettu systeemiseen malliin ja rajapintoineen työskentely on asiakaslähtöistä. Olemme vuodenvaihteessa 2018-2019 muokkaamassa kaikki neljä jäljelle jäävää perhepalvelujen ja lastensuojelun avohuollon tiimiä samankaltaiseen kokonaisuuteen. Toivomme, että paikalliset ja hyväksi havaitut ratkaisut systeemisen mallin mukaisessa työskentelyssä otetaan huomioon. Miten systeemisen työtavan /ajattelun voisi levittää lasten ja perheiden sosiaalihuollon muihin palveluihin sekä hoidollisiin palveluihin työtavaksi? 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 41

Miten organisoidaan pienissä kunnissa, joissa esim. vain yksi tai kaksi sosiaalityöntekijää ja jotka tekevät yhdennettyä sosiaalityötä, systeemisen toimintamallin levittäminen? Lapissa pulaa perheterapeuteista, onko mahdollista esittää kouluttajakoulutukseen yksityisiä palveluntuottajia? Tässä tietenkin riski, että koulutus muuttuu maksulliseksi kuntien työntekijöille. Lasten- ja nuorisopsykiatrian liittäminen mukaan systeemiseen toimintamalliin, onko esteitä? Esim. Kananojan selvityksen mukaan muistaakseni tietyistä ikäryhmistä (yli 13v) noin 50% yhteisasiakkaita lastensuojelun kanssa. Mitä kannattaa huomioida jos yhteistyö käynnistyy (onko kokemuksia muilta alueilta)? 22.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 42