Mirva Ketola, Henri Vaarala

Samankaltaiset tiedostot
Vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden edistäminen Lahden Vesijärvellä ja Säkylän Pyhäjärvellä - testattuja toimintatapoja kaikkien hyödynnettäväksi

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Metsätalouden vesiensuojelu

Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan OHJELMA Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen

Vanajavesi Hämeen helmi

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Järvikunnostushankkeen läpivienti

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

HOLA LAKE Järvien kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen Holistic Approach in Lake Restoration (HolaLake)

TASO-hankkeen esittely

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Lapinlahden Savonjärvi

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesien- ja merenhoidon kärkihankkeiden kertomaa

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Tuusulanjärven kunnostushankkeen toimintaohjelma vuodelle 2019

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Pyhäjärven hoitokalastus

Kosteikot vesienhoidossa

Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

Metsätalouden vesiensuojelu

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Transkriptio:

Vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden edistäminen Lahden Vesijärvellä ja Säkylän Pyhäjärvellä testattuja toimintatapoja kaikkien hyödynnettäväksi 2.12.2016 31.12.2018 Mirva Ketola, Henri Vaarala

Toteuttajat: Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärvi Pinta-ala 154 km 2 Valuma-alue 615 km 2 Keskisyvyys 5,4 m Suurin syvyys 26 m Rantaviivaa 80 km Vesijärvi Pinta-ala 109 km 2 Valuma-alue 515 km 2 Keskisyvyys 6 m Suurin syvyys 42 m Rantaviivaa 169 km

Tavoitteet ONGELMA: Monien vesienhoidon toimenpiteiden vaikuttavuus tunnetaan edelleen puutteellisesti PAIKALLINEN TARVE: Arvokkaan vesistön tilan ja käytettävyyden turvaaminen ONGELMA: Liian suuri ulkoinen ja sisäinen kuormitus VPD:n mukaiset vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat Tuotetaan lisää tietoa toimenpiteiden vaikuttavuudesta PyhäVesi-hanke Vesistön hyvä tila Vesienhoidon valtakunnallinen toteutus Toteutetaan vesienhoitotoimenpiteitä sekä valuma-alueella että järvessä

Toimenpidekokonaisuudet 1. Maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentäminen - Vanhojen vesiensuojelutoimenpiteiden toimivuuden tehostaminen - Luonnonmukaiset peruskuivatukset - Virtaamaolojen säätely ja luonnonmukainen tulvasuojelu - Ravinnekuormituksen vähentäminen mekaanisilla ja kemiallisilla välineillä - Vaikuttavuuden seuranta 2. Hapetus - Vesijärven hapetus 3. Tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta - Koetroolaus ja kaikuluotaus - Koekalastus - Kalaston saalisseuranta - Eläinplanktonseuranta - Veden laadun seuranta

Toteutetut valuma-aluetoimenpiteet Olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden toimivuuden tehostaminen Pellavaloukku (VJ): laskeutusaltaaseen kertyneen lietteen tyhjennys Pyyrylän kosteikko (VJ): patorakenteen uusiminen, kertyneen lieteen tyhjennys Prusilan kosteikko (PJ): kertyneen lietteen tyhjennys Markanojan kosteikko (PJ): kertyneen lietteen tyhjennys Luonnonmukaiset peruskuivatukset Haritunjoki (VJ): sivuhaaraan kaksitasouoma Yläneenjoki (PJ): sivuhaaraan kaksitasouoma Virtaamaolojen säätely, luonnonmukainen tulvasuojelu, eroosiosuojaus Kytyänoja (VJ): laskeutusaltaan yläpuolelle pohjapatosarjalla toteutettu tulvametsä Häränsilmänoja (VJ): pohjapatosarja Yläneenjoki (PJ): sivuhaaraan putkipato Kosteikot ja laskeutusaltaat Haritunjoki (VJ): Piilonojaan laskeutusallas Suullistenpohja (VJ): Pelto-ojaan uusi kosteikko Kemialliset menetelmät Upilanoja (VJ): laskeutusaltaan kemikaaliannostimen täyttö (ferrisulfaatti)

Valuma-aluetoimenpiteet: OPIT - Hankkeet hyvä ja tehokas keino uusien vesiensuojelukohteiden rakentamiselle - Jo rakennettuja ei saa unohtaa! Inventointi- ja huoltotarve jatkuvaa - Sääolosuhteet voivat yllättää: 2017 loppukesä/syksy liian märkää rakentamiselle - 2 vuotta lyhyt aika toteuttaa kohteita + arvioida vaikutuksia: - Kohteiden etsintä, neuvottelut maanomistajien kanssa - Suunnittelu, luvat, kilpailutukset - Toteutus ja raportointi - Vaikutusten arviointi KONKREETTISET SUOSITUKSET: SUOSITUKSET: - Laskeutusaltaille paras tyhjennysaika talvella - Pidempi toteutusaika hankkeilla tai hankkeen alkaessa kohteet jo tiedossa? - Maa roudassa, virtaamat pieniä - - 2-tasouomien HANKEPALIKKA: rakentamiselle paras aika keväällä 1. Esiselvityshanke, jossa kohteet valitaan ja sovitaan maanomistajien kanssa. Suunnittelu. - Tulvatasanteen kasvillisuus kehittyy kesän aikana 2. Varsinainen toteutushanke, jossa säävara toteutukselle, jotta rakentaminen voidaan tehdä parhaana ajankohtana kuormitusta lisäämättä. 3. Vaikutusten seurantahanke, joka ulottuu toteutuksen jälkeen

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikuttavuus Vesiensuojelurakenteiden toimivuuden selvittäminen Vesijärvi: - 6 kosteikkoa + ojanpohjasuodatin vedenlaadun seurannassa - Uusien toteutettavien kohteiden seuranta - Kosteikkojen ja rakennettavien kohteiden ilmakuvauksia Pyhäjärvi: - 8 kosteikkoa ja 10 ojavesikohdetta vedenlaadun seurannassa - 6 kosteikon inventoinnit - 6 kosteikon kaikuluotaus ja laserkeilausmittaus - Kosteikkojen ilmakuvaukset Parametrit: Lämpötila, sähkönjohtavuus, ph, Kiintoaine (>0,4 µm), Kok. N, Kok. P, PO 4 -P (suod.)

Kosteikkojen toimivuus: OPIT Kiintoaine - Hienojakoinen aines (suodatus <0,4 µm) vaihteli, ei selvää pidättymistä (paitsi 1. kosteikko) - Altaiden täyttyminen => kiintoainetta pidättyy! Tässäkin eroja kosteikkojen välillä - Mitoitus / maalajikysymys? Kokonaistyppi - Vaihtelua, vain 1 kosteikolla säännönmukaista pidättymistä - Usealla kosteikolla pidättymistä alkukesällä ja vapautumista loppukesällä Kokonaisfosfori - Kokonaisfosforin pidättyminen heikkoa, parhaiten pidättyi kosteikolla, jossa kemikaaliannostin Liukoinen fosfaattifosfori - Pidättyi kaikilla kosteikoilla parhaiten!!! - Kemikaaliannostin (ferrisulftaatti) lisäsi pidättymistä - Suodattimella (kalsiumhydroksidi) pidättyi vain, jos virtaama tarpeeksi pieni, ja ph nousi riittävästi

Kosteikkojen toimivuus: OPIT Kuormitus - Virtaaman vaihteluilla huomattava vaikutus tulevan veden pitoisuuksiin (kiintoaine, kokonaisfosfori) - Myös kesällä rankkasadejakso voi lisätä kuormitusta huomattavasti! - Kuormitus tulee pulsseina, mikä vaikeuttaa tulosten tulkintaa. Alapuolella voi olla vielä edellisen pulssin häntää - Jatkuvatoimisen mittauksen mukaan sameuspiikit pidättyivät laskeutusallas-kosteikkoyhdistelmissä SUOSITUKSET: - Seurantaa tarvitaan, jatkuvatoimista mittausta lisää - Laajempi selvityshanke kosteikkojen toimivuudesta - Huomio virtaamien hallintaan, veden pidättäminen valuma-alueella - Luonnonmukainen perkaus, luontaiset tai rakennetut tulva-alueet ym. - Huomio jatkossa enemmän peltoon - maan rakenne, peltojen vesitalous ja ravinteiden pidätyskyky

Hapetus - Vesijärven Enonselän pääsyvännealuetta on hapetettu syksystä 2009 lähtien - Hapetus alkaa talvella ja kesällä hapen vähetessä, täyskiertojen aikaan hapettimet sammuksissa - Hankkeessa jatkettiin Vesijärven Enonselän syvänteiden hapetusta 8 Mixox-hapettimella. - Vaikutusten arviointi: Jatkuvatoimiset mittauslaitteet + vesinäytteenotto Ravintoverkkoselvitykset Tutkijakokoukset Kuva: Erkki Saarijärvi, VesiEko Oy

Hapetuksen vaikutukset: OPIT Happipitoisuus Parantanut happipitoisuutta pohjan lähellä ja lyhentänyt vähähappisen ajanjakson kestoa Ravinnepitoisuus Pienentänyt kokonaisfosfori- ja -typpipitoisuuksia pohjan lähellä. Pintaveden ravinnepitoisuuksiin ei kuitenkaan ole ollut juuri vaikutusta Lämpötilakerrostuneisuus SUOSITUKSET: Kesähapetus lämmittää alusvettä, nopeuttaa syystäyskierron alkamista - Siirryttiin pelkkään talvihapetukseen 2018: hyödyt ilmeiset, haitat vähäiset Viileinä, tuulisina kesinä voi johtaa kerrostumisen purkautumiseen liian aikaisin - Seuranta välttämätöntä, ravintoverkkovaikutukset eivät välttämättä ennakoitavissa! - Järvet yksilöitä! Ravintoverkko Vaikutukset kuorekantaan erilaisia kuin odotettiin. Taantumisen sijaan ennätysvuosiluokka! Kuoreella suuri vaikutus laiduntavaan eläinplanktoniin. Alusveden vähähappinen piilopaikka kadonnut. Pohjaeläinten määrä lisääntynyt

Toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta: OPIT Vesijärven verkkokoekalastus Kalaston rakenne parantunut aktiivisella kalastonhoidolla, mm. petokalojen osuus kasvanut Enonselän kaikuluotaus ja koetroolaus Kuore ulapalla lähes ainoa laji, kannanvaihteluilla merkittävä vaikutus myös kuhakantaan Enonselän eläinplanktontutkimus Suurikokoiset laiduntajat reagoivat voimakkaasti kuoreen kannanvaihteluihin => vaikutus leviin Sinileväkukinnoissa säätelymahdollisuudet heikot SUOSITUKSET: Pyhäjärven vedenlaadun seuranta Pitkäaikainen, laadukas seuranta turvattava - Veden laadun, planktonin ja kalaston seurannat välttämättömiä hoitotoimenpiteiden suuntaamiseksi ja vaikutusten selvittämiseksi: TEHDÄÄNKÖ OIKEITA ASIOITA?

Yhteistyö VIRANOMAISET - Kunnat - ELY-keskukset Hoitoimet Vesialueen omistajat Kalasto Kasvi- ja eläinplankton Kalastajat, virkistyskäyttäjät Vedenlaatu TUTKIMUS - Yliopistot - Konsultit - Muut asiantuntijat Mittaukset, selvitykset Suunnittelu Urakointi Ranta-asukkaat, suojelu- ym. yhdistykset Maanomistajat, valuma-alueen toimijat, elinkeinon harjoittajat

Vesienhoidon ja yhteistyön toteuttaminen: OPIT Vesienhoidon ohjelmamalli VPD:n mukaiset vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat Tarve Arvokkaan vesistön tilan ja käytettävyyden turvaaminen Ohjelma Toimijat ja vastuunjako Toimikausi Ongelmien tunnistaminen Toimintasuunnitelma Tavoitteet Toimet Taustatutkimus Konkreettiset toimenpiteet ongelmien ratkaisemiseksi Seurannat Ylläpito Hanke n Hanke 1 Hanke 2 Hanke 3 Vesistön tila turvattu Hyödyt rahoittajille Vesienhoidon valtakunnallinen toteutus Kunnat Perusrahoitus Yritykset Hankerahoitus Yhdistykset

Kiitos! www.puhdasvesijarvi.fi/pyhävesi

KYMIJÄRVI-HANKE Kymijärven kunnostaminen alusveden ravinteita suodattamalla