Pöytäkirja 4/2013 (10/10-14) 2013 Aika Paikka (to-pe) Best Western Hotel Haaga, Nuijamiestentie 10, 00320 Helsinki 1 Kokouksen järjestäytyminen 1.1 Kokouksen avaus Valtuuston puheenjohtaja Asko Lehtonen avasi kokouksen to 12.12.2013 klo 12.15 ja tervehti kokousväkeä seuraavin sanoin: Hyvät valtuutetut, olemme kokoontuneet tekemään tällä kokoonpanolla päätöksiä jo kolmen vuoden ajan. Sääntömääräisiä kokouksia on edessä enää yksi, kevätkokous. Liiton säännöt määräävät katsomaan syyskokouksessa eteenpäin, kun puhutaan ja päätetään seuraavan vuoden toiminnasta ja taloudesta. Otan nyt kuitenkin vapauden katsoa hieman taaksepäin. Muistelen hieman, mitä päätimme ensimmäisessä kokouksessamme joulukuussa 2010. Hyväksyimme silloin toiminta- ja talousohjelman nelivuotiskaudelle. Siinä käydään läpi kaikki mahdolliset asiat, joihin liitto voi ja mihin sen pitää sekaantua. Paperissa puhutaan myös järjestön sisäisistä asioista. Siinä todetaan, että liiton organisaatio tukee yhteisöllisyyttä ja edunvalvontaa ja että SJL on valmis järjestörakenteen muutoksiin, joiden tarve lähtee jäsenistä, osastoista tai itsenäisistä journalistiyhdistyksistä. Toimintaohjelmassa todetaan myös, että organisaatiota kehitetään niin, että se tukee tehokasta edunvalvontaa. Liiton eri organisaatiotasojen, varsinkin yhdistysten, tehtäviä täsmennetään. Parhaillaan keskustellaan jäsenkriteerien muuttamisesta, joitain puheenvuoroja on käytetty yhdistysten yhdistymisestä ja tässä kokouksessa käsitellään yhtä organisaatioon liittyvää aloitetta, mutta kovin suurta painetta muuttaa järjestörakennetta tai organisaatiota ei ole esiintynyt. Tarkoittaako se, että kehitettävää tai muutettavaa ei ole; että järjestömme on toimitusosastoista toimistoon kaikin puolin edunvalvonnan kannalta paras mahdollinen? Onko kaikkein myllerrysten ja muutospaineiden keskellä Suomen Journalistiliitto se ainoa asia, joka on valmis ja täydellinen? Tuskin.
Pöytäkirja 4/13 (10/10-14) 2(12) Kohta käsiteltävässä ensi vuoden toimintasuunnitelmassa todetaan, että liiton toimintaa sävyttää mediatalouden ongelmista johtuva suuri epävarmuus. On ennakoitavissa, että työnantajat etsivät entistä enemmän keinoja teettää sisältöjä halvemmalla kuin vakituisen työvoiman kautta. Tämä on varmasti totta, mutta onko meillä keinoja muuttaa tilannetta? Alalla tarvitaan valtakunnallisia ja paikallisia kehityshankkeita, joilla haetaan uusia journalistisia sisältöjä ja tuotteita ja markkinoita niille ja myös kaikelle sille hyvälle, jota tehdään jo nyt. Tämä onnistuu, kun tekijät ovat motivoituneita ja sitoutuneita, mutta Onko tämä vain haavetta, jos työpaikoilla vallitsevia tunteita ovat epävarmuus ja pelko? Tällaiset tunteet ovat tuttuja muuallakin kuin toimituksissa. Muutamat laittomat lakot tai ulosmarssit eivät ole työmarkkinoiden suurimpia häiriöitä. Ay-liike ei ole yhteiskunnan syöpä. Häiriötekijöitä ovat jatkuvat ja toistuvat, joskus tavoitteiltaan ja motiiveiltaan hämärät yt-neuvottelut, ja syöpä on omistajilta johdon kautta työpaikoille valuva paniikki. Työehtosopimukset ovat edunvalvonnan selkäranka. Onko mahdollista saada aikaan sopimus, jolla taattaisiin alalle työrauha siinä mielessä, että työpaikkojen ja tilaisuuksien puolesta ei tarvitsisi pelätä. Voimmeko me tehdä joitain myönnytyksiä tällaisen työrauhan saavuttamiseksi? Vielä lainaus kolme vuotta vanhasta toimintaohjelmasta: Organisaatiossa on lukuisia vaikuttamisen paikkoja aktiivisille jäsenille. Liiton tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että sen jäsenet haluavat ja osaavat vaikuttaa liiton toimintaan sekä tuntevat työehtosopimuksen. Jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa liitossa. Paljonko meillä on jäseniä, jotka ovat kiinnostuneet liitossa vaikuttamisesta? Sitä punnitaan ensi keväänä. Ensi vuosi on vaalivuosi. Yhdistykset valitsevat uudet valtuutetut, ja uusi valtuusto valitsee liitolle puheenjohtajan ja hallituksen vuoden päästä. Valtuustoon, hallitukseen, valiokuntiin ja työryhmiin tarvitaan ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään liittoa ja liiton edunvalvontaa. Toimittaja on tottunut kysymään. Luottamustehtävissä täytyy keksiä myös vastauksia.
Pöytäkirja 4/13 (10/10-14) 3(12) 1.2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä puhe- ja läsnäolo-oikeudet 1.3 Esityslistan ja työjärjestyksen hyväksyminen 1.4 Kahden sihteerin valitseminen Liiton sääntöjen 30 :n 2. kohdan mukaan valtuuston syyskokouksesta on annettava alustava tieto kirjeitse valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja osastoille viimeistään kahta kalenterikuukautta ennen kokousta. Syyskokous on pidettävä 1.11. 15.12. Hallitus oli lähettänyt 11.10.2013 päivätyn ennakkokutsun, jolla oli annettu alustava tieto kokouksesta. Kirje oli lähetetty valtuutetuille, jäsenyhdistyksille, osastoille ja tilintarkastajille. Liiton sääntöjen 31 :n 1a kohdan mukaan kutsu valtuuston varsinaiseen kokoukseen on toimitettava kirjallisesti viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kokouskutsu on toimitettava valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kokouskutsu oli lähetetty liiton toimistosta 3.12.2013. Kokouskutsu oli toimitettu valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouksen esityslista oli lähetetty kokouskutsun liitteenä. Liiton sääntöjen 38 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun sen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet valtuuston jäsenistä on läsnä. Suoritettiin nimenhuuto. Merkittiin läsnä olleeksi ilmoittautuneet 60 valtuutettua ja 10 varaedustajaa. Tämän pöytäkirjan liitteenä on luettelo ilmoittautuneista valtuutetuista, varavaltuutetuista, opiskelijaedustajista sekä hallituksen ja liiton toimiston edustajista. Koska läsnä oli yli puolet valtuuston jäsenistä, kokous todettiin yksimielisesti laillisesti kokoon kutsutuksia ja päätösvaltaiseksi Suomen Journalistiliiton valtuuston sääntömääräiseksi syyskokoukseksi. Puhe- ja läsnäolo-oikeus myönnettiin Arja Katilalle, Tea Sahlbergille, Tuire Leppäselle, Seppo Metsolle, Pirjo Munckille, Helena Pekarilalle ja Kaija Plitille. Hyväksyttiin kokoukselle esityslista ja työjärjestys. Valittiin kokouksen sihteereiksi hallituksen esityksestä Tytti Oras ja Marko Tammi.
Pöytäkirja 4/13 (10/10-14) 4(12) 1.5 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen 1.6 Kahden ääntenlaskijan valitseminen 1.7 Valiokuntien asettaminen 1.8 Pysyvät esteet 1.9 Liiton nimen kirjoitusoikeus Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Tiina Haapalainen ja Tiina Rautkorpi. Valittiin ääntenlaskijoiksi Titta Kaartinen ja Ilkka Hartio. Päätettiin asettaa valiokuntia tarpeen mukaan kokouksen kuluessa. Pysyviä esteitä ei ollut. 2 Valtuuston kyselytunti 2.1 Valtuuston kyselytunti Puheenjohtajiston esityksestä päätettiin pitää valtuuston kyselytunti 13.12.2014. Kyselytunnilla esitettiin 2 kysymystä. 3 Järjestöasiat 3.1 Aloitteet 3.1.1 Asko Lehtosen aloite työjärjestyksen muutoksesta Asko Lehtonen oli tehnyt valtuuston syyskokoukselle seuraavan aloitteen: Esitän muutosta Suomen Journalistiliiton valtuuston työjärjestykseen. Työjärjestyksen alussa, kohdassa "Valtuuston tehtävät" todetaan seuraavaa: "Valtuustossa suoritetaan nimenhuuto. Poistuessaan kesken kokouksen valtuutettu ilmoittaa siitä erikseen kokouksen sihteerille. Valtuutetun tilalle ei voi kesken kokouksen kutsua varaedustajaa."
Pöytäkirja 4/13 (10/10-14) 5(12) Hallituksen lausunto: Esitän, että kappaleeseen lisätään virke: "Tästä voidaan poiketa, jos puheenjohtaja keskeyttää kokouksen niin, että kokouksen ja jatkokokouksen välissä on vähintään yksi päivä." Tämän muutos tekisi sääntöjen mukaiseksi menettelyn, jota jo nyt on vapaamielisesti noudatettu, kun kokouksia on keskeytetty työehtosopimusneuvottelujen aikana. Muutos parantaa jäsenyhdistysten mahdollisuutta osallistua valtuutettunsa välityksellä useista päivistä koostuviin valtuuston kokouksiin. Muutos vahvistaa siten valtuuston säilymistä päätösvaltaisena ja toimintakykyisenä em. tilanteissa. Muutokselle ei ole estettä liiton sääntöjen tai yhdistyslain osalta. Hallitus esitti valtuustolle aloitteen hyväksymistä. Hyväksyttiin hallituksen esitys. 3.1.2 SFJ:n aloite liiton jäsenyyden rakenteiden luovaksi pohtimiseksi SFJ oli tehnyt valtuuston syyskokoukselle seuraavan aloitteen: Liiton jäsenet kuuluvat nykyään yhteen sen jäsenyhdistyksistä, piste. Jäsenyhdistysten rakenne ei enää vastaa mediakentän todellisuutta eikä kaikkien jäsenten edunvalvonnan tarpeita mutta jäsenyhdistysten rajojen yli kurkistelu on silti hankalaa. Osittain tilannetta on helpottanut Suomen freelance-journalistit ry:n perustamisen myötä lisääntynyt yhdistysten yhteistyö esimerkiksi koulutuksessa. Yksittäisen jäsenen kannalta se ei kuitenkaan aina riitä, varsinkaan keskeisimmässä toiminnassamme eli edunvalvonnassa. Jäsenelle kitkatilanteita ovat esimerkiksi sellaiset, kun valtakunnallisen jäsenyhdistyksen (RTTL, SAL, SFJ) jäsen kaipaisi työnsä vuoksi toiminnallista yhteyttä myös omalla paikkakunnalla toimivaan sanomalehtimiesyhdistykseen tai sen johonkin toimitusosastoon. Sama tapahtuu toisinkin päin: paikallisen sanomalehtimiesyhdistyksen jäsen saattaa työskennellä myös jonkin valtakunnallisen yhdistyksen työhön kuuluvalla alalla, mutta ne taas hoitavat oman alansa edunvalvonnan lähinnä jäsentensä osalta. Vakituisten työsuhteiden muuttuessa oudoiksi poikkeamiksi työelämän rautaisista laeista yhä useampi jäsen työskentelee
Pöytäkirja 4/13 (10/10-14) 6(12) vuorotellen pätkätöissä, ttt:na tai freelancerina sekä välillä lehdistölle tai kirjankustantamoihin ja välillä radio- ja tv-yhtiöille. Edunvalvonnan vuoksi jäsenen olisi hyvä säilyttää yhteydet niihin yhdistyksiin, jotka omilla sektoreillaan näiden työnteon muotojen edunvalvontaa tekevät. Jäsenyyden jatkuva vaihtaminen yhdistyksestä toiseen ei ole notkeaa eikä järkevää. Liitto 10 -hanke ja muut viime vuosien vastaavat pyrinnöt ovat osoittaneet, että laaja järjestöllinen remontti Journalistiliitossa ei tunnu onnistuvan. Olisiko olemassa jokin kevyempi tapa varmistaa, että jäsenemme saavat juuri ne edunvalvontapalvelut, joita he kaipaavat? Yksi mahdollisuus olisi esimerkiksi Tanskan journalistiliitossa käytössä olevan A- ja B-jäsenyyden mallin luova soveltaminen. Tällöin jäsenemme kuuluisi nykyiseen tapaan johonkin jäsenyhdistykseemme, jonka kautta hän saisi jäsenoikeutensa. Lisäksi hänellä olisi mahdollisuus liittyä B-jäsenenä kannaltaan soveltuvaan toiseen yhdistykseen. Jäsenmaksun osalta on eri vaihtoehtoja: esimerkiksi nykyisen jäsenmaksun jakaminen jossain suhteessa tai pienen lisämaksun periminen jäseneltä. Eri vaihtoehdot kannattaa selvittää. Suomen freelance-journalistit ry esittää, että Journalistiliitto selvittäisi tässä hyvin yleisin periaattein esitetyn jäsenyysmallin ja siitä syntyvien muiden vastaavien mallien soveltamisen edut ja haitat. Tavoitteena olisi muokattu järjestörakenne, johon liittyisi jäsenen kannalta selkeitä parannuksia erityisesti edunvalvonnassa. Hallituksen lausunto: Järjestöllisesti on tarpeellista ja mielekästä, että eri paikkakunnilla asuvat freelancerit voisivat osallistua paikallisen jäsenyhdistyksen toimintaan. Järjestöyhteistyöstä Suomen Journalistiliiton eri jäsenyhdistysten välillä on myös paljon myönteisiä kokemuksia. Liiton edunvalvonnan näkökulmasta on olennaista, että työpaikoilla luottamusmiehillä olisi mahdollista osallistua enemmän freeedunvalvontaan. Tämä vaatisi muutoksia luottamusmiessopimusten tiedonsaantioikeuksiin ja toisaalta muutoksia lainsäädäntöön, jolloin olisi mahdollista saada freelancerit kollektiivisen edunvalvonnan piiriin. Koska ehdotettu A ja B jäsenyys on Journalistiliiton rakenteelle uusi asia, josta ei ole vielä Suomessa kokemuksia, hallitus pitää tarpeellisena selvittää sitä.
Pöytäkirja 4/13 (10/10-14) 7(12) Hallitus esitti valtuustolle, että se antaa hallituksen tehtäväksi käynnistää selvitystyön aloitteessa mainitun A/B -jäsenyysmallin soveltamisesta Journalistiliiton rakenteeseen. Selvitys voidaan tehdä niin, että asia tuodaan valtuuston käsittelyyn keväällä 2014. Heikki Jokinen (SFJ) esitteli aloitteen ja Arto Nieminen (hallitus) esitteli hallituksen esityksen. Hyväksyttiin hallituksen esitys. 3.2 Ulkomailla asuvien ja sivujäsenten jäsenmaksualennuksen kirjaaminen liiton sääntöihin Ehdotettiin liiton sääntöjen 19 :ään lisättäväksi uusi 4. ja 5. kohta, jotta kaikkien jäsenmaksualennusten perusteet on yhdistyslain edellyttämällä tavalla kirjattu sääntöihin. Muotoilu vastaa jäsenmaksuohjesääntöön kirjattua. 19 1. Jäsen on velvollinen maksamaan liitolle valtuuston määräämän jäsenmaksun tai vähintään perusmaksun. Jäsenmaksun suuruus määräytyy jäsenen tulojen ja työntekomuodon mukaan. 2. Liiton kunniajäsen ja eläkkeelle siirtynyt jäsen vapautetaan jäsenmaksusta. 3. Päätoimisesti opiskelevalle jäsenelle myönnetään alennusta jäsenmaksuista kolmen ensimmäisen jäsenyysvuoden ajalta. 4. Jäsenelle, joka työskentelee ulkomailla vähintään vuoden, myönnetään hakemuksesta alennusta ulkomaan jakson jäsenmaksusta. Edellytyksenä on, että jäsen on liittynyt asemamaansa journalistiliittoon tai maassa toimivaan kansainväliseen journalistiyhteisöön tai osoittaa, ettei liittyminen esim. ao. järjestön sääntöjen takia ole mahdollista. 5. Jäsenelle, joka ei ole Journalistiliiton työehtosopimusten piirissä ja joka kuuluu myös toiseen ammattiliittoon ja sen työttömyyskassaan, myönnetään hakemuksesta alennusta jäsenmaksusta. 6. Tarkempia määräyksiä jäsenmaksun ja perusmaksun suuruuden määräytymisperusteista, opiskelijoille myönnettävästä alennuksesta sekä jäsenmaksujen perintämenettelystä annetaan valtuuston hyväksymässä jäsenmaksuohjesäännössä. 7. Jäsenmaksuohjesäännöstä poiketen hallitus voi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksusta määräajaksi sosiaalisten syiden perusteella.
Pöytäkirja 4/13 (10/10-14) 8(12) Petri Savolainen esitteli. Hallitus esitti syysvaltuustolle sääntöjen muuttamista tältä osin. Hyväksyttiin hallituksen esitys. 3.3 SJL:n kansainvälisen toiminnan linjaus Kansainvälisen journalistiliiton IFJ:n poliittinen kriisi ja hallinnolliset epäselvyydet olivat nostaneet keskusteluun journalistien ammattiliittojen kansainvälisen toiminnan periaatteet ja painopisteet kaikissa pohjoismaissa ja monissa muissakin liitoissa. Esityslistan liitteenä oli esitys Suomen journalistiliiton kansainvälisen toiminnan linjaukseksi ja taustamuistio IFJ:n kriisiin. Juha Rekola esitteli asian. Valtuusto hyväksyi kansainvälisen toiminnan linjauksen. 4 Edunvalvonta ja tekijänoikeus 4.1 Valtuutus työehtosopimusten hyväksymiseen Valtuusto valtuutti hallituksen hyväksymään ennen valtuuston seuraavaa sääntömääräistä kokousta mahdollisesti solmittavat uudet työehtosopimukset tai olevien sopimusten tarkistukset. 4.2 Aloitteet 4.3 Työmarkkinaraportti Kokouksessa jaettiin työmarkkinaraportti. Arto Nieminen esitteli. Merkittiin raportti tiedoksi. 5 Koulutus ja työelämä 5.1 Aloitteet
Pöytäkirja 4/13 (10/10-14) 9(12) 6 Seuraavan vuoden toiminta ja talous 6.1 Aloitteet 6.2 Suomen Journalistiliiton jäsenmaksuohjesääntö vuonna 2014 Esityslistan liitteenä oli hallituksen esitys liiton jäsenmaksuohjesäännöksi vuonna 2014. Hallitus esitti jäsenmaksuohjesäännön hyväksymistä. Tanja Mikkola esitteli. Hyväksyttiin jäsenmaksuohjesääntö. 6.3 Liiton maksamat korvaukset, palkkiot ja avustukset vuonna 2014 Hallitus esitti liiton maksamien korvausten, palkkioiden ja avustusten perusteiksi seuraavaa: Valtuuston, hallituksen, toimi- ja valmisteluelinten jäsenelle, liiton luottamushenkilölle ja viralliseen edustustehtävään määrätylle henkilölle suoritetaan matkakulujen korvausta ja päivärahaa liiton järjestötoiminnan korvausohjesäännön mukaisesti. Sairauskulu- ja hautausavustusta maksetaan sosiaaliohjesäännön mukaisesti. Matkakustannusten korvaukset Matkalaskut on jätettävä liittoon kahden kuukauden sisällä matkan päättymisestä. Järjestötehtäviä koskeva kilometrikorvaus on 24 senttiä/km (entinen 24 snt/km). Jokaisesta matkustajasta maksetaan lisäkorvauksen 1 snt/km (entinen 1 snt/km). Kokouspalkkio Hallituksen jäsenille, valtuuston puheenjohtajistolle sekä valiokuntien puheenjohtajille maksetaan kokouspalkkiota 45 (entinen 45 ) palkkioon oikeuttavalta kokoukselta. Tilintarkastajien palkkiot Tilintarkastajille maksetaan laskun mukaan.
Pöytäkirja 4/13 (10/10-14) 10(12) Ansionmenetyskorvaukset ja alueluottamusmieskorvaus Kokous- tai kurssipäivältä maksettava ansionmenetyskorvaus määräytyy kulloinkin voimassa olevan freelance-jäsenmaksun perusteena olevan kuukausiansion mukaan. Freelance-jäsenmaksun perusteella määräytyvä ansionmenetyskorvaus on 100 (entinen 100 ) päivältä tai korotettuna 200 (entinen 200 ) päivältä. Alueluottamusmiehille ja freeyhdyshenkilöille maksetaan ennakonpidätyksen alaisena palkkiona 220 (entinen 220 ) vuodessa. Sairauskuluavustus ja hautausavustus Sairauskuluavustuksen enimmäismäärä on 1.700 (entinen 1.700 ) Hautausavustuksen suuruus on 420 (entinen 420 ). Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Hyväksyttiin Heikki Jokisen (SFJ) ponsi: Hallitus tuo 2014 kevätvaltuustoon esityksen ansionmenetyskorvauksen mahdollisesta muuttamisesta. 6.4 Vuoden 2014 toiminta- ja taloussuunnitelma Kokous keskeytettiin klo 17.35. Hallituksen esitys toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuodelle 2014 oli esityslistan liitteenä. Arto Nieminen (hallitus) ja Aila-Liisa Laurila (hallitus) esittelivät. Kokous jatkui perjantaina 13.12. JET-infolla klo 09.00 Kirsi Mattila (RTTL) esitti Aapo Parviaisen (RTTL) kannattamana kohtaan 3.2 (Lehdistön freelancerit) seuraavia muutoksia: Yrittäjäasemassa olevat freelancerit Freelancereiden neuvotteluasemaa tulisi merkittävästi parantaa lainsäädäntöteitse. Freelancerit luovuttavat tekijänoikeutensa korvauksetta toimeksiantajille ja saavat yhä vähemmän toimeksiantoja. Kilpailu toimeksiannoista on ankaraa. Yhä useampi toimeksiantaja on rajoittanut freen toimintamahdollisuuksia ja sanellut työnteon ehdot ja palkkion. Freelance-työlle tulisi saada minimiehdot, joita toimeksiantaja ei voi alittaa. Opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnisteillä oleva tekijänoikeushanke on askel parempaan. Tarkoitus on
Pöytäkirja 4/13 (10/10-14) 11(12) lainsäädännöllä taata tekijöille kohtuulliset korvaukset, joista neuvotellaan luovia aloja edustavien järjestöjen kanssa. Sari Korpela (RTTL) esitti Pirkko Epsteinin (RTTL) kannattamana kohtaan 3.4 (Tekijänoikeus) viimeisen kappaleen jatkoksi: Avtekijäjärjestöt keräävät tekijöiltä yksinoikeuksia audiovisuaalisten teosten massakäyttöalueilla. Näiden tekijänoikeussopimusten kerääminen jatkuu vuonna 2014. Liitto kannustaa jäseniään allekirjoittamaan ko. sopimuksen. Tapio Räihä (RTTL) esitti Ari-Pekka Sirviön (RTTL) kannattamana kohtaan 3.4 (Mediapolitiikka) lisäystä: Hallitus tuo valtuustolle viestintäpoliittisen katsauksen kaksi kertaa vuodessa kevät- ja syyskokouksen yhteydessä. Anne Laurila (EPSY) esitti Sylvia Bjonin (HSY) kannattamana kohtaan 3.4, että muutetaan kohdan Viestintä toisen kappaleen lause kuulumaan näin: Siksi viestintää vahvistetaan lisäämällä osaaikainen resurssi tiedotuksen tukemiseen niin, että otetaan huomioon myös ruotsinkielinen tiedotus. Ingemo Lindroos (RTTL) esitti Aapo Parviaisen (RTTL) kannattamana: Siksi viestintää vahvistetaan palkkaamalla toimistoon kokopäiväinen tiedottaja. Lisäksi varmistetaan ruotsinkielinen tiedotus. Lindroosin esitys voitti äänestyksessä Laurilan esityksen äänin 31-30. Lindroosin esitys voitti äänestyksessä hallituksen esityksen äänin 38-25. Kari Asikainen (PJY) esitti Jukkapekka Varjosen (Satakunta) kannattamana koulutusbudjettiin konsernikoulutukseen 5 000 euron lisäystä ja sen kattamista sijoitusomaisuudelle arvioitavalla lisätuotoilla. Matti Rutonen (SAL) esitti Tuomo Lappalaisen (SAL) kannattamana ponnen: Valtuusto edellyttää, että hallitus laatii liiton hallitusohjelmatavoitteet joulukuussa 2014 pidettävään valtuuston vaihtokokoukseen mennessä. Jukka Väyrynen (SFJ) esitti Tapio Räihän (RTTL) kannattamana ponnen: SJL:n valtuusto esittää harkittavaksi, että liiton hallitus käynnistää mahdollisimman pian viestintäpoliittisen strategiatyön, jonka tavoitteena on arvioida suomalaisen viestintäalan lähivuosien kehitystä sekä antaa vastauksia siihen, mitkä ovat Suomen Journalistiliiton asema, tehtävä ja toimintatavat tämän kehityksen kohtaamiseksi. Hyväksyttiin toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 Mattilan, Korpelan, Räihän, Lindroosin ja Asikaisen esittämin muutoksin. Hyväksyttiin Rutosen ja Väyrysen esittämät ponnet.
Pöytäkirja 4/13 (10/10-14) 12(12) 7 Viestintäpolitiikka ja journalismi 8 Tiedonannot ja kokouksen päättäminen 8.1 Muut asiat Info JET-työttömyyskassan sulautumisesta Työttömyyskassa Nomitiin 1.1.2014 8.2 Kokouksen päättäminen Kassanjohtaja Aija Ståhlberg kertoi asiasta. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.30. Vakuudeksi Asko Lehtonen puheenjohtaja Tytti Oras sihteeri Marko Tammi sihteeri Olemme tarkistaneet tämän pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulun ja tehtyjen päätösten mukaiseksi. Tiina Haapalainen Tiina Rautkorpi