Liikenneviraston, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Liikenneviraston, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Joensuun kaupungin toimivaltaisen viranomaisen välinen aiesopimus joukkoliikenteen kehittämisestä ja rahoituksesta vuosille 2019-2020

Sisällysluettelo 1 SOPIMUSOSAPUOLET... 2 2 LÄHTÖKOHTA... 2 2.1 Aiesopimuksen tarkoitus... 2 2.2 Sopimusosapuolten roolit joukkoliikenteen järjestäjinä ja rahoittajina... 3 3 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDELLA... 4 3.1 Valtakunnalliset kehittämishankkeet... 4 3.1.1 National access point, NAP... 4 3.1.2 Joukkoliikenteen koontikanta, Digitransit ja matka.fi -palvelu... 4 3.1.3 JUKU-järjestelmä... 5 3.1.4 Liikkumispalveluiden kysynnän ja tarjonnan seuraaminen... 5 3.1.5 Liikkumispalveluiden kehittämisen yhteensovittaminen... 5 3.1.6 Rahoitusohjelma keskisuurille kaupunkiseuduille... 6 3.2 Joensuun seudun joukkoliikenne ja kehittämishankkeet... 6 3.2.1 Taustatiedot... 6 3.2.2 Liikenteen yhteensovittaminen...10 3.2.3 Lippu- ja maksujärjestelmä...11 3.2.4 Informaatiojärjestelmä...11 3.2.5 Kaupungin muut kehittämishankkeet...12 4 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS...13 4.1 Kaupungin rahoituksen tilanne...13 5 VALTIONAVUSTUKSEN RAPORTOINTI JA MAKSATUS...15 6 AIESOPIMUKSEN VOIMASSAOLO, TARKISTAMINEN JA YHTEISTYÖ...15 7 ALLEKIRJOITUKSET...15 1

1 SOPIMUSOSAPUOLET 1. ELY elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) 2. Joensuun kaupunki toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena Joensuun, Kontiolahden ja Liperin seudulla (jäljempänä Joensuun kaupunki) 3. Liikennevirasto 2 LÄHTÖKOHTA Tämän sopimuksen lähtökohtana on laatia Joensuun kaupungin liikennejärjestelmäsuunnitteluun kytketty joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma sekä sopia joukkoliikenteen valtionrahoituksesta. Valtion talousarvion mukaan joukkoliikenteen valtionavustusta on mahdollista myöntää keskisuurille kaupunkiseuduille, jos ne ovat tehneet aiesopimuksen joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta. Lisäksi valtioneuvoston asetuksen liikenteen palveluiden valtionavustuksista (509/2018) mukaan niiden on osallistuttava vähintään 50 prosentilla palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteen ostoihin, julkisen palvelun velvoitteista ja liikenteen palveluiden kehittämiseen valtionavustukseen hyväksyttävistä kustannuksista. Joukkoliikenteen aiesopimus sisältää keskeisiä joukkoliikenteen kehittämistoimia joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseksi ja matkustajamäärien lisäämiseksi. Aiesopimuksessa sovitaan lähivuosien joukkoliikenteen palvelutasoa parantavat kehittämistoimenpiteet sekä joukkoliikenteen valtionrahoituksen periaatteet. Aiesopimuksella sovitetaan yhteen valtion ja kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämistä, edistetään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä sekä rahoituksen pitkäjänteistä suunnittelua. Aiesopimukset solmitaan kymmenen keskisuurten kaupunkiseutujen toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Tämä aiesopimus on voimassa vuosina 2019-2020. 2.1 Aiesopimuksen tarkoitus Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää Joensuun kaupungin ja valtion joukkoliikenteen kehittämistoimien toteutumista. Tällä aiesopimuksella sopimusosapuolet sopivat vuosien 2019-2020 Liikenneviraston, ELY-keskuksen ja Joensuun kaupungin joukkoliikenteen keskeisten kehittämishankkeiden edistämisestä sekä joukkoliikenteen valtionrahoituksesta. Kehittämishankkeiden ja valtionrahoituksen edellytyksenä on sekä valtion että Joensuun kaupungin vuosittaisissa talousarvioissa on tarkoitukseen osoitettu tarvittavat määrärahat. Valtion rahoitusosuus tulee Liikenneviraston myöntämästä keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennemäärärahakiintiöstä (talousarviomomentti 31.30.63.11) ja määrärahan käyttöön sovelletaan 2

laki liikenteen palveluista III osan 4. luvun 2 2 momenttia sekä liikenteen palveluiden valtionavustuksista annettua asetusta (509/2018). Valtion rahoituksen tarkoituksena on siirtyä joukkoliikenteen kehittämisessä pitkäjänteiseen rahoituksen suunnitteluun, lisätä joukkoliikenteen markkinaosuutta nostamalla palvelutasoa ja tukea Joensuun kaupunkia sen joukkoliikennettä koskevissa linjauksissa ja päätöksissä vahvistettujen seudun joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden toteuttamisessa. Tämän aiesopimuksen lähtökohtana on, että määräraha pysyy vähintään nykyisellä tasolla 2019-2020. Valtion ja kuntien rahoitusosuus on riippuvainen määrärahan tasosta vuosittain ja niihin voi vaikuttaa poliittiset päätökset lyhyelläkin aikavälillä. Aiesopimusmenettelyssä tarkennetaan yhteisesti asetettuja lyhyemmän aikavälin tavoitteita ja luodaan pidemmän aikavälin kehittämispolku, johon niin valtion kuin kaupunginkin rahoitusta on tarkoitus kohdentaa. Valtionrahoituksen jakokriteerinä tullaan käyttämään Selvitys joukkoliikenteen valtion rahoituksesta -raportin (Liikennevirasto 43/2015) mukaisia kriteereitä. Aiesopimuksen tavoitteena on sopimusosapuolten yhteinen tahtotila joukkoliikenteen kehittämistavoitteista sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden yhteensovittaminen. Osapuolten tulee huomioida joukkoliikenteen suunnittelu ja kehittäminen myös liikennejärjestelmätasolla. 2.2 Sopimusosapuolten roolit joukkoliikenteen järjestäjinä ja rahoittajina Liikennevirasto vastaa joukkoliikenteen valtionavustusten myöntämisestä sekä sovittaa yhteen liikkumispalveluiden kehittämistä. Sen vastuulla on joukkoliikenteen valtakunnallisten kehittämishankkeiden rahoittaminen ja joukkoliikenteen valtionavustusten myöntäminen sille valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen puitteissa. Liikennepalvelulain voimaan tulon myötä 1.7.2018 alkaen Liikenneviraston keskeisimpiä tehtäviä on tarjota rajapintaluettelo ja digitointityökalu olennaisten tietojen avaamiseksi seurata liikkumispalveluiden kysyntää ja tarjontaa sekä sovittaa yhteen liikkumispalveluiden kehittämistä. Liikennevirasto tukee valtakunnallista liikkumisen ohjausta valtionavustushankkeilla. Liikkumisen ohjauksen valtionavustushankkeilla kannustetaan kestäviin liikkumistapoihin. Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät tai muut yleishyödylliset yhteisöt. Joensuun kaupunki vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä ja paikallisista kehitystoimenpiteistä toimivalta-alueellaan. Se vastaa alueensa joukkoliikennerahoituksesta ja voi lisäksi hakea Liikennevirastolta keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen mukaisesti. Valtionavustusmenettelystä on tarkemmin sovittu kohdassa 5. ELY-keskus vastaa Joensuun kaupungin toimivalta-alueen ylittävästä palvelusopimusasetuksen mukaisesta liikenteestä. Tämä liikenne palvelee myös Joensuun kaupungin sisäisiä yhteyksiä ja Joensuun 3

kaupungin tulee osallistua sen rahoitukseen yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmin liikenneasioiden hoidon yhteistyöstä sovitaan aina tapauskohtaisesti tai erikseen solmittavassa Joensuun kaupungin ja ELY-keskuksen yhteistyösopimuksessa. ELY-keskuksen joukkoliikennetehtävät siirtyvät perustettaville maakunnille maakunta- ja sote-uudistuksessa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021 alkaen. 3 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDELLA 3.1 Valtakunnalliset kehittämishankkeet Valtakunnallisten kehittämishankkeiden kehittämisvaiheen rahoituksesta vastaa Liikennevirasto. Alla keskeisimpiä Liikenneviraston joukkoliikennetehtäviä vuosille 2019-2020. 3.1.1 National access point, NAP Laki liikenteen palveluista edellyttää, että liikkumispalveluiden tarjoajat avaavat olennaiset tiedot sekä lippu- ja maksujärjestelmän myyntirajapinnan avoimien rajapintojen kautta. Tietojen avaamista varten Liikennevirasto on toteuttanut rajapintaluettelona toimivan NAP-palvelun (Natioal access point). NAP on palveluiden kehittäjille tarkoitettu liikkumispalvelukatalogi, josta nämä pystyvät löytämään tarvitsemiaan tietoja ja rajapintoja. NAP-palvelun kautta avattavia tietoja tullaan käyttämään muun muassa nykyistä laajempien reittioppaiden ja liikennepalveluiden kehittämiseen. Reittioppaiden ja liikennepalveluiden kehittäminen on kolmansien osapuolien vastuulla. Olennaisten tietojen rajapintojen avaamiseen Liikennevirastolla on käytössä RAE-työkalu (reitti- ja aikataulueditori). Liikennevirasto kehittää NAP-palvelua siten, että sen kautta toimivaltaiset viranomaiset saavat markkinaehtoisen joukkoliikenteen muutostiedot sekä näkymän markkinaehtoisen joukkoliikenteen tarjontaan. 3.1.2 Joukkoliikenteen koontikanta, Digitransit ja matka.fi -palvelu Liikenneviraston ja liikennehallinnon tavoitteena on antaa tilaa markkinaehtoisille toimijoille matkustajille suunnattujen palveluiden, kuten reittioppaiden ja MaaS-palveluiden kehittämisessä. Digitransit on avoimeen lähdekoodiin perustuva tuote, joka tarjoaa alustan valtakunnallisten reittioppaiden kehittämiselle. Digitransit on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Liikenneviraston ja TVV LMJ Oy:n (Waltti-kaupunkien) rahoittama palvelu (www.digitransit.fi) Digitransitia hyödyntävät rahoittajien lisäksi myös ulkopuoliset palveluiden kehittäjät. 4

Liikennevirasto toimittaa tiettyä reitti- ja aikataulutietoa Digitransit-palveluun ainakin siirtymäajalla 2020 loppuun. Tämä tarkoittaa, että kaupunkien ja Ely-keskusten sopimusliikenne sekä RAE-työkalulla digitoitu liikenne edelleen tallentuu koontikantaan ja välittyy Digitransitiin ja matka.fi:hin siltä osin kuin kyseinen tieto ei siirry Digitransitiin muista lähteistä. Liikennevirasto tarjoaa matka.fi reittiopaspalvelun toistaiseksi PSA:n mukaisen liikenteen osalta. Matka.fi palvelu sisältää vain viranomaisten liikenteen ja sitä on mahdollista käyttää viranomaisen tarjoaman liikenteen reittioppaana. Mahdollisista muutoksista palveluun tiedotetaan erikseen. 3.1.3 JUKU-järjestelmä JUKU-järjestelmä on joukkoliikenteen rahoitus-, kustannus- ja suoritetietojen keräys- ja seurantajärjestelmä. JUKU-järjestelmän avulla digitalisoidaan nykyisiä joukkoliikenteen rahoitukseen, sekä kustannus- ja suoritetietoihin liittyviä prosesseja. JUKU-järjestelmää käytetään suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osalta joukkoliikenteen valtionavustusten hakemus- ja maksatusprosessissa sekä toimivaltaisten viranomaisten tunnuslukutietojen keräämisessä. Tavoitteena on edistää tunnuslukujen sähköistä julkaisua ja raportointia, käytettävyyttä sekä eri toimivaltaisten viranomaisten vertailtavuutta. JUKU-järjestelmän kautta kerätään myös tietoa kaupunkiseutujen tulevista kilpailutuksista (kilpailutusrekisteri). Rekisteri hyödyttää joukkoliikenneviranomaisia kilpailutusten suunnittelussa, liikenteenharjoittajia oman liiketoimintansa suunnittelussa, valtakunnallisia toimijoita markkinatilanteen seurannassa ja kuntia omien liikennepalveluidensa suunnittelussa. Joensuun kaupunki käyttää JUKU-järjestelmää kulloinkin voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti. 3.1.4 Liikkumispalveluiden kysynnän ja tarjonnan seuraaminen Liikenneviraston seuraa liikkumispalveluiden kysyntää ja tarjontaa. Liikkumispalveluiden seurannan tavoitetila 2022 on määritelty Liikenneviraston tutkimuksia - ja selvityksiä julkaisussa 12/2018. Kysyntää ja tarjontaa seurataan vuosittaisella tilastoinnilla sekä erillisselvityksin. Liikennevirasto julkaisee vuosittain julkisen liikenteen suoritetilastoa. Julkisen liikenteen suoritetilaston kehittämistyö valmistuu vuoden 2018 aikana. Toimivaltaisten viranomaisten kilpailuttaman liikenteen kysyntä- ja tarjontatiedot tulee pitää yllä JUKU-järjestelmässä. 3.1.5 Liikkumispalveluiden kehittämisen yhteensovittaminen Liikennevirasto tekee sidosryhmäyhteistyötä liikkumispalveluiden keskeisten toimijoiden ja joukkoliikenneviranomaisten verkostoissa ja yhteistyöryhmissä. Tämän sidosryhmäyhteistyön yhtenä tavoitteena on yhteensovittaa liikkumispalvelujen kehittämistä siten, että huomioiduksi tulee kaikkien henkilökuljetusten yhteensovittaminen, joukkoliikenteen ja muiden liikkumispalveluiden yhteensovittaminen, julkisesti rahoitetun ja markkinaehtoisen liikenteen yhteensovittaminen sekä lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus. 5

Liikennevirasto tekee myös tutkimuksia ja selvityksiä edistääkseen liikkumispalveluiden kehittämisen yhteensovittamista. Vuoden 2019 alussa Liikennevirasto julkaisee oppaan joukkoliikenteen toimivaltaisille viranomaisille, jossa esitetään suosituksia joukkoliikenteen strategisen tason suunnitteluun lain suunnittelutavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi esitetään käytännön esimerkkejä siitä, kuinka joukkoliikennepalvelut ja muut liikkumisen palvelut voidaan kytkeä kokonaisuudeksi sekä PSA-liikenne ja markkinaehtoinen liikenne sovittaa yhteen. Liikennevirasto on julkaissut julkisen liikenteen sanaston. Julkisen liikenteen sanastoa tullaan ylläpitämään ja päivittämään. Julkisen liikenteen sanaston tarkoituksena on luoda alalle yhtenäinen sanasto sekä määritelmiä tukemaan joukkoliikennetyötä. 3.1.6 Rahoitusohjelma keskisuurille kaupunkiseuduille Liikennevirasto järjestää keskisuurille kaupunkiseuduille valtionavustushaun joukkoliikenteen kehittämiseen. Lisärahoitushaulla tuetaan keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen digitalisaatioon ja palveluistumiseen liittyviä hankkeita. Rahoituksella voi kehittää esimerkiksi lippu- ja maksujärjestelmiä, matkustajainformaatiota sekä muita joukkoliikenteen kehittämishankkeita. Rahoitus vuodelle 2019 on noin 0,5 1 miljoona euroa ja rahoitushaku julkaistaan alkuvuonna 2019. Liikennevirasto pyrkii tarjoamaan lisärahoitushaun myös vuodelle 2020. 3.2 Joensuun seudun joukkoliikenne ja kehittämishankkeet Joensuun seudun kehittämishankkeiden rahoituksesta vastaavat seudun kunnat itse. Kaupunki voi hakea valtionavustusta joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen mukaisiin kehittämishankkeisiin tämän sopimuksen ja vuosittaisten aiesopimuspalaverien pohjalta. Lisäksi tähän sopimukseen on kirjattu muulla rahoituksella suunniteltavia tai toteutettavia kehittämishankkeita, jotka tukevat joukkoliikenteen palvelutason parantamistavoitteita. 3.2.1 Taustatiedot 3.2.1.1 Toimivalta-alueen kuvaus Joensuun kaupungin sekä Kontiolahden ja Liperin kuntien alueet käsittävä seudullisen joukkoliikenteen viranomaisalue aloitti toimintansa 1.1.2012. Toimivalta-alueella viranomaisena toimii seudullinen joukkoliikennejaosto, joka sijoittuu organisaatiorakenteessa Joensuun kaupungin kaupunkirakennelautakunnan alaisuuteen. Seudullinen joukkoliikennejaosto koostuu 5 jäsenestä, joista 3 on Joensuusta, 1 Kontiolahdelta ja 1 Liperistä. Alueella liikennöidään paikallis-, seutu- ja kaukoliikennettä. Joensuusta Joensuun seudun joukkoliikenteen (Jojo) alueeseen kuuluu kantakaupungin lisäksi entisen Hammaslahden kunnan alue. Enoon, Kiihtelysvaaraan ja Tuupovaaraan suuntautuva liikenne on Pohjois-Savon ely-keskuksen järjestämää liikennettä, kuten myös Kontiolahdella ja Liperissä kirkonkyliltä eteenpäin suuntautuva liikenne. 6

Toimivalta-alueen kartta 3.2.1.2 Linjastorakenne ja liikenteen tilanne Joensuun paikallisliikennealueen käsittävän kohteen 1 sopimus linjoista 1-6 on voimassa 6.6.2021 saakka. Kohdetta liikennöi Savo-Karjalan Linja Oy. Syksyllä 2018 kilpailutetaan seutuliikenteen kohteiden 2 ja 3 liikennöinti siten, että liikenne alkaa 4.6.2019 alkaen. Kohdetta 2, joka sisältää linjat 101-111 ja 121-129, Joensuusta Hammaslahden ja Liperin suuntiin liikennöi Linja-Karjala Oy. Kohdetta 3, joka sisältää linjat 202-211 sekä 9 ja 112, Joensuusta Kontiolahden suuntaan liikennöi Savo-Karjalan Linja Oy. 7

Jojo-liikenteen linjastokartta löytyy: http://www.joensuu.fi/reitit-ja-aikataulut. Joensuun paikallisliikennealueella liikennöi arkipäivinä kutsuohjatusti kaksi matalalattiaista Noutopoika palveluliikenneautoa. Lisäksi Siun Sote kuntayhtymän käytössä on kolme suljetussa liikenteessä olevaa palveluautoa, neljännelle autolle on optio. Palveluliikennettä operoi Savo-Karjalan Linja Oy. Sopimus on voimassa 1.8.2018 31.7.2020 + 1 +1 optiot. Joensuun maaseutualueilla toimii kutsuohjattu asiointiliikenne Kiihtelysvaarassa, Tuupovaarassa, Enossa ja Uimaharjussa. Kontiolahdessa toimii kutsuohjattu asiointiliikenne Menopeli. Liperin alueella ei ole asiointiliikennettä. Kuntien koulutoimet järjestävät alueillaan avoimia ja suljettuja koululaiskuljetuksia. 3.2.1.3 Kaupunkiseudun omat kehittämishakkeet Keskusta-alueen sähköiset aikataulunäytöt Joensuun Kauppatorin ympäristön joukkoliikenteen pysäkit ovat siirtyneet uuteen, pysyvään sijaintiin elokuussa 2018. Kauppatorin ympäristön viimeistelytyöt ovat käynnissä ja uusille pysäkeille toteutetaan aikataulunäyttötaulut vielä syksyn 2018 aikana. Lisäksi toteutetaan yksi koko pysäkkialuetta palveleva informaationäyttö matkustajien kannalta keskeiselle paikalle. Keskustan pysäkkialuetta käyttävät Jojo-liikenteen lisäksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen järjestämä Waltti liikenne ja markkinaehtoinen pitkämatkainen linja-autoliikenne. Myös näiden muiden liikenteiden aikataulut pyritään saamaan näkyviin sähköisille aikataulunäytöille. 8

Aikataulunäyttöjä toteutetaan jatkossa tärkeimmille Jojo-alueen pysäkeille käytettävissä olevien resurssien mukaan, myös Kontiolahden ja Liperin kuntien alueille. Itsepalvelukassat Toimivalta-alueella Waltti-kortteja ja latauksia hankitaan kaupungin palvelupisteestä, Carelicum Palveluista, maanantaista perjantaihin klo 10 16:30. Lisäksi ostoja voi tehdä nettikaupassa ja olemassa olevien lipputuotteiden latauksia Jojo-busseissa. Itsepalvelukassoilla laajennetaan Waltti-asiakkaiden palvelua ja vähennetään tarvetta hoitaa rutiinilatauksia busseissa tai Carelicum Palveluissa. Itsepalvelukassat on tarkoitettu Jojo-liikenteen Waltti-matkakorttien lataamiseen. Lataus maksetaan pankki- tai luottokortilla eikä automaatissa käsitellä käteistä rahaa. Toinen itsepalvelukassa sijoitetaan kaupungin pääkirjastoon ja toinen Kauppatorin reunalla olevaan kauppakeskukseen. Sopimukset itsepalvelukassojen sijoittamisesta on jo tehty. Kassat asennetaan paikalleen kunhan TVV LMJ Oy on saanut tehtyä itsepalvelukassojen testaukset. Itsepalvelukassoissa mahdollistetaan myös Pohjois-Savon ELY-keskuksen järjestämän liikenteen Waltti-korttien lataaminen. Kehittämissuunnitelma Vuosina 2019-2020 tehdään Joensuun seudulle toimintasuunnitelma paremman, ilmastoystävällisemmän joukkoliikenteen aikaansaamiseksi. Sen tavoitteena on liikenteen hiilijalanjäljen merkittävä pienentäminen fokusoimalla Jojo-joukkoliikenteen kehittämiseen. Ei siis puhdas käyttövoimaselvitys, joita monet seudut ovat tehneet, vaan tarkastelu, jossa asetettaisiin ilmastotavoitteita ja etsittäisiin niiden saavuttamiseksi tehokkaimpia keinoja. Alatavoitteita ovat ainakin joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvattaminen ja joukkoliikenteen hiilijalanjäljen merkittävä pienentäminen. Mukaan otetaan myös joukkoliikenteen ja pyöräilyn yhdistämistarkastelu: liityntäpysäkit, polkupyörien kuljetus ym. keinot ja lisäksi kaupunkipyörä Joensuussa tarkastelu. Suunnitelma tehdään ennen paikallisliikenteen kilpailutusta, joka toteutetaan syksyllä 2020. Suunnitelmassa ovat mukana myös toimivalta-alueen muut kunnat eli Kontiolahti ja Liperi. Kuitenkin jo keväällä 2019 tarkastellaan kuntien välisen kustannusjaon periaatteet. Yhteistoimintasopimus on uusittava, koska on jouduttu asukaslukuperusteiseen kustannusten jakoon, joka ei vastaa sopimukseen kirjattua jakoperustetta. 3.2.1.4 Henkilökuljetusten organisointi Joensuun seudun joukkoliikenne vastaa toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankinnasta itse tai yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. Joensuun kaupungin organisaatiossa toimii logistiikkayksikkö, joka tuottaa asiantuntijapalveluita kuljetuksien suunnitteluun, hankintaan ja organisointiin: Joensuun kaupunki: taajamien asiointiliikenteet, Noutopoika palveluliikenteen ohjaus, koulukuljetukset (ensisijaisesti joukkoliikennettä hyödyntäen) 9

Siun Sote kuntayhtymä: vammaispalveluiden päivätoiminnan kuljetukset, päiväkuntoutuksen kuljetukset, Pohjois-Karjalan Matkojenyhdistelykeskuksen toiminta (koko maakunta), sisäinen posti yhdessä Joensuun kaupungin postin kanssa Polkka Pohjois-Karjalan tukipalvelut oy: ruokakuljetukset (yhdistetty lämpimät ruokakuljetukset koulukuljetuksiin, asiointiliikenteeseen ja Siun Soten henkilökuljetuksiin) Lisäksi Kontiolahti ja Liperi hankkivat Jojo-linjojen ulkopuolisia kuntien sisäisiä koulukuljetuksia. Pohjois-Karjalan Matkojenyhdistelykeskuksen asema ja sijainti maakuntauudistuksen yhteydessä on parhaillaan selvittelyssä. 3.2.2 Liikenteen yhteensovittaminen Joensuun seudun joukkoliikenteen (Jojo-liikenne) kokonaisuus hankittiin ensimmäisen kerran EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti siten, että liikenne alkoi 1.7.2014. Liikennekokonaisuus suunniteltiin yhteisesti toimivalta-alueen kuntien kanssa vuonna 2012 hyväksyttyjen palvelutasotavoitteiden mukaisesti. Syksyllä 2018 kilpailutettiin kaksi seutukohdetta. Ennen kilpailutusta päivitettiin palvelutasotavoitteet näiden liikenteiden osalta. Palvelutasotavoitteet käsiteltiin kuntien luottamusmieselimissä keväällä 2018. Palvelutasotavoitteet löytyvät: http://www.joensuu.fi/palvelutasotavoitteet Paikallisliikenteen osalta palvelutasotavoite päivitetään ennen syksyn 2020 tarjouskilpailua. Jojo-liikenteen ulkopuolisilla alueilla noudatetaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen palvelutasotavoitteita, jotka on hyväksytty vuonna 2017. Hankitut liikenteet on siis suunniteltu ensisijaisesti seudullisina ja alueellisina kokonaisuuksina yhteistyössä toimivalta-alueen kuntien kanssa. Yhteistyötä on tehty myös ELY-keskuksen henkilöliikenneryhmässä, jossa yleisellä tasolla käydään vuosittain läpi kuntien tulevia hankintoja. Tarvittaessa voidaan käydä tarkentavia neuvotteluja yhteishankinnoista. Esimerkiksi Joensuu-Ilomantsi välin liikenteissä on huomioitu Joensuun kaupungin tarpeet Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran koululais-, asiointija työmatkayhteyksissä sekä Ilomantsin kunnan koululais- ja työmatkatarpeet. Vastaavanlaisia yhteishankintoja on toteutettu myös Joensuu-Lieksa liikenteessä ja Joensuu-Hammaslahti-Rääkkylä/Joensuu-Rääkkylä-Hammaslahti mahdollisuuksien mukaan. Markkinaehtoista liikennettä on Pohjois-Karjalassa ainoastaan Joensuu-Kuopio välillä. Joensuu-Outokumpu -välillä on muutama ELY-keskuksen hankkima vuoro, joissa on käytössä Waltti liput. Savonlinja-yhtiöiden kanssa on ollut sopimus Waltti-korttien nousukorvauksista jo syksystä 2015 Joensuun ja Outokummun välisessä liikenteessä. Varsinkin aamulla klo 8:ksi Joensuuhun tulevat vuorot avustavat Jojo-liikenteen ruuhkavuoroja. Ongelmana on kuitenkin ollut se, että pysäkillä odottavat matkustajat eivät aina tiedä nousta näihin markkinaehtoisen liikenteen vuoroihin, vaikka kuljettajat pysäkeillä heitä varta vasten kyytiin patistavat. Tiedon löytyminen yhdestä paikasta ei vielä onnistu. Jojo- 10

bussien tulon voi nähdä pysäkillä reaaliajassa, mutta ei markkinaehtoisen liikenteen vuoroja. Markkinaehtoisten vuorojen osalta on liikennöitsijä kuitenkin lisännyt Matkahuollon aikatauluhakupalveluun tiedon siitä, missä vuoroissa Waltti-kortit käyvät. Muiden Joensuu-Kuopio väliä liikennöivien markkinaehtoisten liikennöitsijöiden kanssa ei vastaavanlaista sopimusta ole syntynyt. 3.2.3 Lippu- ja maksujärjestelmä Joensuun seudun joukkoliikenteen kertalippuja on mobiililippuina myynnissä kahden eri toimijan sovelluksilla. Seudullisessa joukkoliikennejaostossa on määritelty arvolippumatkojen hintaan sidottu korvaus mobiilikertalipuista Joensuun seudun joukkoliikenteelle. Operaattori puolestaan määrittää mobiililipun asiakashinnan siten, että se saa olla korkeintaan sama kuin käytössä oleva kertalipun käteishinta ja Hilja-lipun voimassaoloaikoina sama kuin käteishinta. Käyttötiedot eivät kuitenkaan vielä tule suoraan taustajärjestelmään, vaan mobiililiput tunnistetaan ajoneuvoissa silmämääräisesti. TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n osakkaana liikennepalvelulain mukaiset vaatimukset avoimista rajapinnoista, olennaisten tietojen ilmoittamisesta, myyntirajapinnoista ja valmiudesta puolesta-asiointiin hoidetaan Waltti-järjestelmän kautta. Käynnissä olevassa kilpailutuksessa edellytetään ajoneuvolaitteilta seuraavia asioita: Ajoneuvolaitteet tukevat tunnistepohjaisuutta sopimuskauden alkaessa 3.6.2019. Samalla kuitenkin nykyisin käytössä olevien Waltti-korttien tulee myös olla käytettävissä myöhemmin määritettävän siirtymäajan aikana tunnistepohjaisen järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Etäluettavat pankki- ja luottokortit ja mahdollisesti muut käytössä olevat matkustustunnisteet ovat käytettävissä ja ladattavissa ajoneuvoissa sopimuskauden alkaessa. Paikallisliikennekohteessa, joka on voimassa kesäkuun 2021 alkuun saakka, toteutetaan yllä mainitut seikat sopimusmenettelyllä liikenteenharjoittajan kanssa. 3.2.4 Informaatiojärjestelmä Joensuun seudun joukkoliikenne on ollut mukana HSL:n, Liikenneviraston ja TVV LMJ Oy:n pilottihankkeessa, jossa on toteutettu reaaliaikainen matkustajainformaatio. Sen avulla tarjotaan asiakkaille kattavia tietoja matkustuskokemuksen parantamiseksi sekä tilaajan liikenteen kehittämiseksi. Järjestelmä esittää informaatiota käyttäjien omissa päätelaitteissa, kuten älypuhelimissa ja tietokoneissa sekä erilaisissa julkisissa näytöissä pysäkeillä ja julkisissa tiloissa. Lisäksi tietoa jaetaan kolmansien osapuolien palveluihin sekä avoimien rajapintojen kautta mm. sovelluskehittäjille. Reittioppaana on käytössä Digitransit. Muitakin reittioppaita on syntynyt avoimen rajapinnan kautta. Lisäksi joukkoliikenteen aikataulutietoja siirretään parhaillaan myös Google Transit palveluun. Jatkossa matkustajainformaatiojärjestelmän avulla on mahdollista kehittää myös häiriönhallintaan liittyviä toimintoja, joilla parannetaan mm. matkustajille tehtävää poikkeusviestintää. Matkustajainformaatiojärjestelmän optiona otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana liikennevaloetuudet Joensuun kaupungin alueella. 11

3.2.5 Kaupungin muut kehittämishankkeet Asemanseudun kehittäminen Asemanseudun asemakaavan muutoksella tavoitellaan kaupunkimaisen rakenteen toteutumista rautatien ja Pielisjoen väliselle alueelle. Kaavassa ratkaistaan alueelle tulevan uudisrakentamisen, kuten hotelli- ja majoitustoiminnan laajentumisen, kaupunkikylpylän, matkapalveluiden ja asunto-, liike- ja toimistorakennusten sijainti ja laajuus. Asemanseutu on osa symmetrisen kaupungin vision toteuttamista (kaupunginvaltuusto 29.9.2014 126). Matkustajapalveluja ajantasaistetaan ja ratkaistaan alueen liikennejärjestelyt, ulkoilureitit ja Sirkkapuiston laajuus. Kaavamuutoksessa on mukana myös Asemapäällikön talo. Ratapihan henkilöliikenteen laitureiden kunnostamista suunnitellaan yhtä aikaa osana koko ratapihan parantamishanketta. Asemanseudun suunniteltu toteutus etenee seuraavasti: Asemanseudun opastus ja matkustajainformaatio Parhaillaan on käynnissä Joensuun asemanseudun opastuksen suunnittelu, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2018 aikana. Työn tavoitteena oli luoda käyttäjätarpeiden mukaiset opastuskonseptit Joensuun asemanseudulla. Opastuksen valmistuminen toteutetaan rakentamisen etenemisen mukaisesti. Nettisivu-uudistus 12

Joensuun kaupungin nettisivu-uudistus toteutetaan vuoden 2018 aikana. Tässä yhteydessä seudullisen joukkoliikenteen sivusto irrotetaan omaksi sivustokseen ja se toteutetaan heti vuoden 2019 alussa. Joukkoliikennesivut ovat tällä hetkellä niitä sivuja, joilla vieraillaan ahkerimmin. Oma joukkoliikennesivusto helpottaa tietojen löytämistä. 4 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS Alla olevaan taulukkoon on koottu aiesopimuskauden hintavelvoitteet, ostoliikenne ja kehittämishankkeet yhteensä (alv 0). TVV Valtio Valtion osuus Vuosi Liikenteen ostot Lipputulot Kehittäminen Nettokustannukset yhteensä Tuki % 2019 8 100 000 4 730 000 20 000 3 390 000 640 000 18,9 2020 8 240 000 4 787 000 20 000 3 473 000 660 000 19,0 Tässä esitetyt eurosummat kuvaavat sitä suuntaa, johon valtion ja kaupungin rahoitus sopimuskaudella kehittyy. Ne eivät kuitenkaan sido sopimusosapuolia, vaan rahoituksesta päätetään talousarviomenettelyn mukaisesti aina vuodeksi kerrallaan. Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (43/2015) määritteli keskisuurille kaupunkiseuduille kriteerit, joiden mukaan valtionavustus jaetaan. Keskisuurten kaupunkiseutujen osalta valtionavustukset jaetaan asukasluvun (painoarvo 70%) ja kunnan oman joukkoliikennerahoituksen mukaan (painoarvo 30%). Kunnan oma rahoitus koostuu edellisen vuoden valtionapukelpoisista nettokustannuksista. Yksityiskohtaiset rahoitukseen liittyvät tiedot ylläpidetään JUKU-järjestelmässä. 4.1 Kaupungin rahoituksen tilanne Kaupungin painopisteet joukkoliikenteen ostoissa Joensuun seudun joukkoliikenne on hankittu 1.7.2014 alkaen kolmella käyttöoikeussopimuksella (kannusteurakkamalli): 1) Kohde 1: Joensuun kantakaupunki Liikennöinnistä vastaa Savo-Karjalan Linja Oy. Sopimuksen arvo on noin 2,6 m /vuosi. Sopimusaika 1.7.2014 6.6.2021 (optio otettu käyttöön) 2) Kohde 2: Liperi Joensuu Hammaslahti Kohdetta liikennöi Linja-Karjala Oy. Sopimuksen arvo on noin 2,35 M /vuosi. Sopimusaika 1.7.2014-2.6.2019 (optio otettu käyttöön) kilpailutus syksyllä 2018 3) Kohde 3: Joensuu - Kontiolahti 13

Liikennöinnistä vastaa Savo-Karjalan Linja Oy. Sopimuksen arvo on noin 2,15 M /vuosi. Sopimusaika 1.7.2014 2.6.2019 (optio otettu käyttöön) kilpailutus syksyllä 2018 POSELYn kanssa on 2 yhteistä käyttöoikeussopimusta, Joensuu-Lieksa ja Joensuu-Ilomantsi - väleillä. Sopimukset päättyvät 2.6.2019 + mahdollinen optio 1+1 v. Joensuu maksaa sopimuksesta sisäisenä liikenteenä ajettujen vuorojen kilometrien suhteessa oman osansa. Kesäkuusta 2017 alkaen Joensuu, Kontiolahti ja Liperi ovat maksaneet POSELY:n hankkimasta muustakin liikenteestä 10 % ao. kuntia palvelevien liikenteiden osalta ja kesäkuusta 2018 alkaen toimivalta-alueen maksettava osuus on 20 %. Palveluliikenne / avoin joukkoliikenne Paikallisliikenteeseen integroitua avointa palveluliikennettä hoidetaan Joensuussa 2 pikkubussilla. Lisäksi asiointiliikenteitä hoidetaan Enon, Uimaharjun, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran taajamissa takseilla. Reittejä ajetaan kutsusta 1-2 päivänä viikossa. Kontiolahden kunnan alueella toimii 3 asiointitaksilinjaa, jotka liikennöivät kutsusta 1 päivä/viikko. Seudullisen joukkoliikenteen talousarvioehdotus vuosille 2019-2021 Joensuun kaupunkirakennelautakunta on talousarvioesityksessään esittänyt käynnissä olevaan kilpailutukseen liittyvää palvelutasoparannusta siten, että parannusten kustannusvaikutus jaettaisiin kolmelle seuraavalle vuodelle. Kustannuspaineita ovat aiheuttanut myös linja-autoliikenteen kustannusindeksin nousu sekä kannusteurakkamallin käyttöönotto 1.6.2017 alkaen. Seudullisen joukkoliikenteen talousarvio on seuraava (alv 0) 2019 2020 2021 Hallinto, nettomenot 336 000 391 000 391 000 Joensuu 249 000 289 000 289 000 Kontiolahti 48 000 56 000 56 000 Liperi 39 000 46 000 46 000 Liikennöinti, nettomenot 2 795 000 2 795 000 2 894 000 Joensuu 2 122 000 2 122 000 2 196 000 Kontiolahti 367 000 367 000 380 000 Liperi 306 000 306 000 318 000 Nettomenot yhteensä 3 131 000 3 186 000 3 285 000 Joensuu 2 371 000 2 411 000 2 485 000 Kontiolahti 415 000 423 000 436 000 Liperi 345 000 352 000 364 000 Talousarviokäsittelyt ovat kunnissa vielä käynnissä ja tarvittaessa aiesopimusluonnoksen summia päivitetään ennen allekirjoitusta. 14

5 VALTIONAVUSTUKSEN RAPORTOINTI JA MAKSATUS Valtionavustuksien myöntämistä säätelee valtionavustuslaki (688/2001). Tämä aiesopimus ei yksinään oikeuta Joensuun kaupunkia saamaan joukkoliikenteen valtionavustusta, vaan kaupunki hakee erikseen Liikenneviraston ohjeiden mukaan valtionavustusta vuosittain tässä sopimuksessa mainittuihin kohteisiin. Joukkoliikenteen valtionavustuksen hakeminen, päätökset ja maksatus toteutetaan JUKU-järjestelmässä. Liikennevirasto maksaa keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtionavustuksen Joensuun kaupungille sekä hintavelvoitteiden, ostoliikenteen että kehittämishankkeiden osalta kunkin vuoden kuudelta ensimmäiseltä ja viimeiseltä kuukaudelta sen jälkeen, kun se on vastaanottanut kulloinkin voimassa olevien ohjeiden mukaiset seurantatiedot sekä muut mahdolliset valtionavustuspäätöksessä vaaditut tiedot JUKU-järjestelmän kautta määräaikaan mennessä. Joensuun kaupunki sitoutuu käyttämään JUKU-järjestelmää kulloinkin voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti. 6 AIESOPIMUKSEN VOIMASSAOLO, TARKISTAMINEN JA YHTEISTYÖ Sopimus on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Sopimuksen seurantaa varten järjestetään vuosittain syyskuun loppuun mennessä sopimusosapuolten välinen seurantapalaveri, jossa käydään läpi sopimuksen toteutuminen sekä päivitetään kehityshankkeiden ja valtionrahoituksen tilanne. Liikennehallinnon alalla on käynnistymässä virastouudistus. Uuden liikenne- ja viestintäviraston on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1.2019. Tämä sopimus allekirjoitetaan uuden viraston aloitettua toimintansa / siirretään uudelle virastolle, kun se aloittaa toimintansa. 7 ALLEKIRJOITUKSET..2019 Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja Joensuun kaupunki Jari Horttanainen Kansliapäällikkö Joensuun kaupunki..2019 NIMI TITTELI ELY NIMI TITTELI ELY 15

..2019 NIMI TITTELI Liikennevirasto NIMI TITTELI Liikennevirasto 16