Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Samankaltaiset tiedostot
Saloy Oy. Tehokas fosforin, humuksen ja kiintoaineen vähentämismenetelmä. Päästösieppari fosforin ja orgaanisen aineksen (humuksen) saostamiseen

Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys. Saloy Oy

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

TK1: Upilanojan ferrisulfaattisaostus

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke

TASO-hankkeen esittely

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

KERTARAPORTTI

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Ferix-3 annostelun periaate, annostelijan rakentaminen ja hoito

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

KERTARAPORTTI

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI

Turve- energiasta ratkaiseva apu Suomen talouteen

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet

Turvetuotannon vesistökuormitus

Saarijärven reitin ja Kivijärven ympäristön vedenlaatukartoitukset 2011

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Pienkemikalointi vedenkäsittelyn uudet mahdollisuudet

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

KERTARAPORTTI

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

Taskilan MBR-yksikkö kokemuksia ja tuloksia

Tämäkö me ollaan menettämässä? Keuruu Kalle Laitinen

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET

Biolaitosyhdistys päivät

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset.

KERTARAPORTTI

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja


Viemäröinti ja puhdistamo

Envor Group Hämeenlinna

Suodatinratkaisuilla puhdistustehoa metsätalouden vesiensuojeluun, Tutkimusseminaari Kalle Karosto

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Puhdistusprosessi toimi tehokkaasti, vaikka prosessilaitteiden kanssa oli lieviä ongelmia. Ilmastusaltaissa oli runsaasti rasvaa.

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA

ULTRATEHOKKAAN TERTIÄÄRIKÄSITTELYN PILOTOINTI LAPPEENRANNAN UUDELLE JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLE

KERTARAPORTTI

BioTar-hankkeen yleisesittely

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta näytekierrokselta

Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena. Tiivistelmä / Abstract. 1. Johdanto

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Rinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

Metsätalouden vesiensuojelu

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

KERTARAPORTTI

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

RAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä

KERTARAPORTTI

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

KERTARAPORTTI

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Maatalouden saostuspilotti Saaristomeren valuma-alueella

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

KERTARAPORTTI

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

KERTARAPORTTI


UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

FOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN

Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1

Transkriptio:

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Kuormituskartoitukset

Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville fosforia järveen tuovat uomat. Sinilevä elää ja lisääntyy parhaiten siellä mistä saa eniten ravintoa eli fosforia.

Karstulan Pääjärvi 2011 kiintoaine mg/l Kiintoainekartoituksella saadaan selville järviin kiintoaineita tuovat uomat.

Kyyjärven COD-kuormitus Virtaus m3/vrk 600 COD mg/l 51,3 COD kg/vrk 31 Virtaus m3/vrk 150 COD mg/l 37,4 COD kg/vrk 6 Virtaus m3/vrk 2 600 COD mg/l 44,2 COD kg/vrk 120 Virtaus m3/vrk 3 800 COD mg/l 53,0 COD kg/vrk 200 Virtaus m3/vrk 93 000 COD mg/l 43,0 COD kg/vrk 4 000 Virtaus m3/vrk 280 000 COD mg/l 51,4 COD kg/vrk 14 200 Virtaus m3/vrk 9 700 COD mg/l 41,8 COD kg/vrk 410 Virtaus m3/vrk 6 500 COD mg/l 62,2 COD kg/vrk 400 Virtaus m3/vrk 8 600 COD mg/l 36,2 COD kg/vrk 310 Järviin vettä tuovien uomien COD-mittauksella selvitetään humuskuormittajat. Virtaama- ja COD-mittausten avulla voidaan laskea eri uomien kuormitukset kg/vrk. Virtaus m3/vrk 1 600 COD mg/l 54,0 COD kg/vrk 84 Virtaus m3/vrk 4 300 COD mg/l 43,4 COD kg/vrk 190

Fosforin ja humuksen vähentäminen

Artjärvi, 2010 Kemikaloinnin pilotti Pilottikokeessa todettiin puron jatkavan elämäänsä laskeutusaltaan läpi keskeltä allasta. Labyrinttirakenteella saatiin kaikki altaan kuutiot hyötykäyttöön.

Artjärvi, 2010 Laskeutusaltaan tehostaminen, patentoitu Ferrisulfaatilla on enemmän aikaa sitoa puroveden fosforia ja humusta, kun vesi kierrätetään kaikisa altaan osissa.

Luumäen Leppisuo, Vapo Kemikalointi Turvetuotantoalueelta poistuva vesi johdetaan V-aukolla varustetun putkipadon kautta laskeutusaltaaseen.

Luumäen Leppisuo, Vapo Kemikalointi V-aukon eteen johdetaan ferrisulfaatti painovoimaisesti säiliöstä annostelupäähän.

Luumäen Leppisuo, Vapo Ferrisulfaatin annostelu, patentoitu Ferrisulfaatin kulutusta tarkkaillaan ja tarvittaessa säädetään annosteluelementillä.

Luumäen Leppisuo, Vapo Ferrisulfaatin liukeneminen Ferrisulfaatin liukeneminen veteen näkyy harmaana juovana.

Ilman ulkopuolista energiaa toimivalla kemikaloinnilla saavutettiin Leppisuolla erinomaiset tulokset fosforin ja COD:n vähentämisessä. Laboratoriot: Tuloksia Leppisuolta 2010 KCL Kymen Laboratorio Oy (Kuusankoski), Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy (Lappeenranta)

tyhjentämisen. Kemikaalisäiliöön on mahdollista asentaa hälytin, joka ilmoittaa säiliön täyttötarpeesta puh Kovapohjaisen laskeutusaltaan pohjalle kertyvä liete kerätään pois aggregaatilla toimivalla uppopumpulla Ympärivuotinen kemikalointi Saloy Oy:n ympärivuotinen kemikalointi, periaatekaavio Ympärivuotisessa Laitekuvia Saloy Oy:n kemikaloinnissa uusimmilta maatalouskohteilta tapahtuu ferrisulfaatin annostelu ja laskeutus onnistuneesti läpi vuoden lämpöeristetysti maan alla ilman 14 ulkopuolista energiaa. Alla on siepparikuvat Saloy Oy:n uudemmilta maatalousvesien puhdistuskohteilta. Vasemmalla kuva Lah

TASO-hanke, Kyyjärven Piuharjunneva 17.5.2013 Ennen Jälkeen COD (mg/l) 41,7 14,9 Kiintoaine (mg/l) 14,7 10,5 ph 6,3 5,2 Kyyjärven Piuharjunnevalla oli ensimmäinen pystylaskeutukseen perustuva laskeutusallas.

Vanajavesisäätiö, Iittalan Äimäjärvi Ensimmäinen viranomaismittaus: Fosforin reduktio 92% Ferrisulfaatin annostelija asennettiin Iittalan Äimäjärveen laskevaan puroon.

Kihniön Aitoneva, Vapo Ferrisulfaatin annostelu Ensimmäinen ympärivuotiseen käsittelyyn tarkoitettu pienkemikalointilaitos asennettiin Vapon Aitonevalle Kihniöön.

Kihniön Aitoneva, Vapo Pystylaskeutus Pystylaskeutus tapahtuu maahan upotetussa merikontissa.

Kihniön Aitoneva, Vapo Eristys Kontti eristettiin.

Kihniön Aitoneva, Vapo Tuloksia 14.8.2013 Ennen Jälkeen COD (mg/l) 67,6 13,0 Kiintoaine (mg/l) 15,6 1,3 ph 6,2 4,6 Koko järjestelmä maisemoituna ja maahan upotettuna.

Lahden Vesijärvi, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Ylivuodon hallinta Ylisuuret ajoittaiset virtaamat johdetaan hallitusti ylivuotorakenteiden kautta ferrisulfaatin vaikutukseen.

Lahden Vesijärvi, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Puhdistuslaitteisto maahan upotettuna ja maisemoituna

Lahden Vesijärvi, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Tulokset, viranomaismittaus 5.8.2013 Ennen Jälkeen Kokonaisfosfori (μg/l) 100 18 Liukoinen fosfori (μg/l) 73 3 Kokonaistyppi (μg/l) 480 250 Laskeutusaltaasta poistuva vesi johdetaan luontoon pystylaskeutuksen idean mukaisesti altaan yläpinnasta.

Tammela, Karaturve Ympärivuotiseen toimintaan kehitetty kemikalointiasema turvetuotannossa ennen maatäyttöä.

Sauvo, Ympäristöministeriö Tuloksia, Jyväskylän Yliopiston Ympäristölaboratorio 23.7.2013 Ennen Jälkeen Kokonaisfosfori (μg/l) 430 38 Liukoinen fosfori (μg/l) 360 26 Kokonaistyppi (μg/l) 1600 1100 Fosforin poistoa Sauvossa yhteistyössä Ympäristöministeriön kanssa.

Honkamaanneva-Kaidesneva, Vaskiluodon Voima Saloyn tuorein laitteistokohde, asennus 4.6.2014, laitteisto jumbokokoinen

Pien-Saimaan fosforinpoisto Kuten kuvasta näkyy, Saloy Oy:n vesienpuhdistuslaitteisto on sijoitettavissa ja maisemoitavissa erittäin hyvin.

Vesinäytetuloksia Pien-Saimaan RAKI-hankekohteelta (yhteinen hanke YM:n kanssa) Pien-Saimaan vesinäytetulokset 2014 Alla taulukko Pien-Saimaan maataloussaostuskohteen vesinäytetuloksista ajalta huhti-elokuu 2014. Pien-Saimaan saostushanke on yhteinen Ympäristöministeriön kanssa. Levien ravinnoksi suoraan kelpaavan liukoisen fosforin keskimääräinen reduktio oli huhti-elokuussa 2014 peräti 94 % ja kokonaisfosforin keskimääräinen reduktio niin ikään erinomainen 75 %. Typpi vähenee fosforisaostamisen sivutuotteena se tulee lisäbonuksena. Saloy Oy:n menetelmällä saadaan liukoinen eli levien ravinnoksi valmis fosfori käytännöllisesti katsoen kokonaan poistettua vedestä ja kokonaisfosforikin yli 80%:sesti.! Helppohoitoinen ja pitkäikäinen Saloyn puhdistuslaitteisto vie oleellisesti vähemmän pinta-alaa kuin perinteiset laskeutusaltaat ja on investointi- ja asennuskustannuksiltaan edullinen ja tarvittavilta rakennustöiltään yksinkertainen ja siten erittäin kustannustehokas. Vesienpuhdistuslaitteisto on suunniteltu siten, että se on hoidettavissa yksinkertaisella, traktoripohjaisella kalustolla ei siis vaadi erikoiskoneita. Huoltoa tarvitaan vesimäärästä riippuen korkeintaan kerran, pari kuukaudessa. Lisäksi päästösieppari ja pystylaskeutusputkisto ovat kestäviä ja pitkäikäisiä, joten ne voidaan tarvittaessa myös siirtää kohtee toiselle. Saostuksen lopputuloksena syntyvän lietesakka voidaan palauttaa kasvualustaksi pelloille tai käyttää edullise Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun Lepaan yksikössä suorittamissa maisemointitarkoituksiin (kuten yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissakin). ohran kasvukokeissa on saatu erittäin lupaavia tuloksia fosforinpoiston yhteydessä keräämämme lietteen kierrätyksestä takaisin lannoitteeksi.

Yhteystiedot! Insinööritoimisto Saloy Oy Tapio Salminen, tapio.salminen@saloy.net! Sopulitie 2 B 00800 Helsinki p. 010 6666 310 www.saloy.net