Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018
Sisällysluettelo Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan... 1 toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018... 1 1. Yleistä... 4 2. Seurakunnan toimintaohjelma 2016-2020... 5 3 Miten toimintaohjelma näkyy tekoina Ilomantsin seurakunnan arjessa... 5 3.1 Yleinen Seurakuntatyö... 5 3.1.2 Praasniekat... 6 3.1. Kirkkojen toiminta talousarvion esityksessä... 6 3.2 Aikuistyö... 6 3.2.1 Aikuistoimintapiirit... 7 3.2.2 Ekumenia... 7 3.2.3 Aikuistyön talousarvioesitys... 7 3.3 Kirkkomusiikki... 7 3.3.1 Kirkkomusiikin talousarvioesitys... 8 3.4 Nuorisotyö ja uskonnonopetus... 8 3.4.1 Nuorisotyön talousarvioesitys... 9 3.5 Diakonia, lähetys ja Filantropia... 9 3.5.1 Diakonia talousarvioesitys... 10 4. Henkilöstösuunnitelma... 11 4.1 Henkilöstökulujen talousarvioesitys... 11 5. TALOUS... 12 5.1 Suomen taloustilanne... 12 5.2 Seurakunnan talouden suunnittelun lähtökohdat... 12 5.3 Seurakunnan jäsenmäärä... 13 6. Seurakunnan taloudellinen tilanne... 14 6.1 Edellisen talousarvion vuoden toteutuminen... 14 6.2 Talouden tunnusluvut... 15 7. Verotuloarvio... 16 8. Talousarvio 2016-2018... 17 9. Seurakunnan kiinteä omaisuus... 19 9.1 Yleistä... 19 9.2 Kiinteistötoimen tulojen ja menojen kehitys v. 2011 2018... 19 9.3 Metsäomaisuus... 20 9.4 Investoinnit... 20 10. Seurakunnan talouden analyysi... 22 2
10.1 Rahoituslaskelma... 22 10.1.1 Rahoituslaskelman analyysi... 22 10.2. Kriittinen piste... 23 11. Seurakunnan talouden tasapainottamisen ohjelma... 23 11.1 Toiminnan sopeutussuunnitelma... 24 11.2 Kiinteistöjen sopeutusohjelma... 24 12. Tuloslaskelma... 25 13. Talousarvio ja suunnitelmavuodet tileittäin... 26 3
1. Yleistä Seurakunnan on oltava palveleva, kaikille avoin, elävä ja tulevaisuuteen luottava. Seurakunnan tulee tukea jäseniään maaseudun murroksessa ja ikääntymisen tuomissa haasteissa. Maahanmuuttajat, paluumuuttajat ja seurakuntaan muualta tulevat tulisi aktivoida löytämään oma paikkansa Ilomantsissa ja omassa seurakunnassaan. Seurakunnan toimintakulttuuri on keskusteleva ja avoin. Jokainen luottamushenkilö ja vapaaehtoinen antaa mielipiteitään, aikaansa, kokemustaan ja tietotaitoaan rakennettaessa seurakuntaa kohti tulevaisuutta. Seurakunta toimii yhteistyössä paikallisten ja hiippakunnallisten toimijoiden kanssa. Seurakunnan tapahtumat ja päätökset julkistetaan avoimesti ja laajasti. Ilomantsin ortodoksista seurakuntaa johdetaan synodaalisesti. Synodaalinen johtamiskulttuuri tarkoittaa sitä, että papisto, luottamushenkilöt ja muut vapaaehtoiset kävelevät yhdessä yhteistä tietä. Kirkkoherra on seurakunnan johtaja. Seurakunnan valtuusto edistää seurakunnan hengellistä elämää sekä ohjaa ja arvioi seurakunnan strategisia linjauksia. Seurakunnanneuvosto toteuttaa ja arvioi yhdessä kirkkoherran kanssa omaa tehtäväänsä valtuuston laatimien strategisten linjausten mukaisesti. Kiinteistölautakunta hoitaa seurakunnan omaisuutta valtuuston linjauksien ja neuvoston ohjausten mukaisesti. Aikuistyö- ja nuorisotyötoimikunnat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat seurakunnassa tehtävää kasvatus- ja diakoniatyötä. Tavoite, on että seurakunta omalla toiminnallaan osallistuu aktiivisesti keskusteluun kirkon hallinnon uudistamisprosessista. Tavoite on, että tekemällä yhteistyötä muiden seurakuntien kanssa ja yhteistyöstä tulevalla synergianedulla turvataan seurakunnan toiminnan jatkuvuus taloudellisista haasteista ja muutospaineista huolimatta. Kirkolliskokouksen päätökset ja linjaukset syksyllä 2015 kirkon uudesta hallinnosta voi olla vaikutuksia myös Ilomantsin ortodoksiselle seurakunnalle. Seurakunta seuraa kirkossa tapahtuvaa hallinnollista kehitystä ja reagoi päätöksiin tarvittavalla tavalla. Seurakunnan talouden kehitys edellyttää seurakunnan hallinnosta päätöksiä kulujen leikkaamisesta ja organisaatio muutoksesta. Seurakunta jatkaa yhteistyöneuvotteluja Joensuun ortodoksisen seurakunnan kanssa mahdollisesta yhteistyöstä. Seurakunta neuvottelee kirkon palvelukeskuksen kanssa mahdollisista uusista yhteistyömuodoista. P-K:n seurakuntien, papiston ja kanttorien yhteistyötä jatketaan ja osallistutaan hiippakunnallisiin sekä valtakunnallisiin kirkollisesti merkittäviin tapahtumiin. Seurakunta on avoin Ilomantsilaisille tapahtumille ja eri kansalaisjärjestöjen toiminnalle. 4
2. Seurakunnan toimintaohjelma 2016-2020 Ilomantsin ortodoksinen seurakunta toimii osana Suomen ortodoksista kirkkoa. Toimintaohjelma on syntynyt seurakuntalaisten kanssa yhdessä keskustellen. Sen tehtävä on ohjata toiminnan suunnittelua ja arviointia. Seurakunnan toimintaohjelma on sopusoinnussa kirkon strategian 2016-2020 kanssa. TEHTÄVÄ: Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan tehtävä on palvella ihmisiä seurakunnassa ja seurakunnan toimintaympäristössä. VISIO: Ilomantsin ortodoksinen seurakunta on taloudellisesti ja toiminnallisesti itsenäinen, seurakuntalaisten hengellisen hyvinvoinnin koti. ARVOT: Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan toiminnan arvot ovat rakkaus, lähimmäisen palveleminen ja auttaminen, avoimuus, läpinäkyvyys, yhteisöllisyys. Toimintaohjelman kehittämisen painopisteet vuosille 2016-2020 ovat: 1. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten hyvinvoinnista, motivoinnista ja valmentamisesta huolehtiminen 2. Talouden hoitaminen ja ohjaaminen siten että seurakunnan itsenäinen toiminta mahdollistuu 3. Evankeliumin eteenpäin vieminen 4. Seurakuntalaisten jumalanpalveluselämään osallistumisen aktivoiminen 5. Seurakunnan kehittäminen jokaisen jäsenen hengelliseksi kodiksi 6. Jokaisen seurakuntalaisen aktivoiminen. 7. Seurakunnan toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen Toimintaohjelman toteuttamisessa Ilomantsin ortodoksinen seurakunta hyödyntää vuoden 2015 Ilomantsin kunnan, Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan ja Ilomantsin ev.lut. seurakunnan innovointi-hankkeen tuloksia ja ideoita nuorisotyössä ja diakoniatyössä. Samalla hyödynnetään seurakunnan syksyllä 2015 alkaneen diakonia hankkeen tuloksia. 3 Miten toimintaohjelma näkyy tekoina Ilomantsin seurakunnan arjessa 3.1 Yleinen Seurakuntatyö Jumalanpalveluselämä on seurakuntaelämän keskus. Elian kirkossa pidetään säännölliset palvelukset lauantaisin, sunnuntaisin ja suurina juhlina. Tsasounien praasniekat ovat seurakunnan ja kylien tärkeimpiä tapahtumia. Tsasounissa pidetään palveluksia kesäisin, jouluna ja pääsiäisenä. Keskiviikkoisin toimitetaan jumalanpalvelusta (aamupalvelus, liturgia) seurakuntasalissa. Vanhainkodilla ja palvelukodeilla ja terveyskeskuksessa pidetään palveluksia vahvistetun ohjelman mukaan. Jumalanpalvelusten toimittaminen tapahtuu yhdessä papiston ja seurakuntalaisten avulla. Pappi järjestää yksityistä sielunhoitoa, tekee kotikäyntejä ja osallistuu kotien juhliin. 5
Järjestetään maahanmuuttajille jumalanpalveluksia eri kielillä, pääsääntöisesti slaaviksi. Tarkoituksena auttaa uusia maahanmuuttajia löytämään oma paikkansa Ilomantsissa ja omassa seurakunnassaan. Seurakunnan työ nähdään osana kotouttamisohjelmaa. Paluumuuttajille tiedotetaan kirjeellä seurakunnan toiminnasta ja eri toimintamahdollisuuksista. Joulun alla kutsutaan kaikki uudet seurakuntalaiset yhdessä tutustumaan seurakunnan toimintaan. 3.1.2 Praasniekat Praasniekat ovat seurakunnan keskeisimmät tapahtumat. Iljan praasniekkaa pidetään seurakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävänä praasniekkana unohtamatta muidenkaan pyhäkköjen praasniekkoja. Tavoite on aktivoida Ilomantsin seurakunnan jäsenet osallistumaan seurakunnan praasniekkoihin. Praasniekkoja pidetään seurakuntaa kokoavana tapahtumana. Praasniekkojen yhteiset ateriat pidetään vapaaehtoisella maksulla katettuina. 3.1. Kirkkojen toiminta talousarvion esityksessä Elian kirkon ja tsasounien ympärillä tapahtuvan toiminnan (310-380) rahoitusosuus on vuonna 2016 verotuloista 4% ja kokotalousarviosta 2,22%. Talousarvioon on varattu seuraaville kolmelle vuosille 8025 /per vuosi. Tilikauden ylijäämä ohjataan kirkon ja tsasounien kiinteistökulujen kattamiseksi. 2016 2017 2018 tulot 14900 14900 14900 menot 8075 8075 8075 %osuusverotuloista 4 4 4 %osuus menoista 2,22 2,16 2,16 3.2 Aikuistyö Toiminnan tavoitteena on saada seurakuntalaiset sitoutumaan hengelliseen kasvuun. Aikuistyö johdattaa seurakunnan jäsenet liturgisen elämän pariin ja syventämään ortodoksista tietoutta. Tämä saavutetaan opetuspuheiden, aikuispiirien ja seurakuntailtojen kautta. Lehtikirjoitukset ja saarnat toimivat julistuksen ja opetuksen välikappaleina. Vuosittain järjestetään seurakuntailta, jossa seurakuntalaiset pohtivat seurakunnan toimintamuotoja. Valamon opiston kursseille ja muille vastaaville lähetetään osanottajia. Seurakunta järjestää nelosten seurakuntien jäsenille kesäkuussa 2016 matkan Kreikan saaristoon. Kirkkomusiikilla on tärkeä tehtävä mielekkään liturgisen elämän ylläpitäjänä. Aikuistyömuotona on kehitetty myös maallikkopalvelusten toimittamista seurakunnassa vapaaehtoisvoimin. 6
Nuoriso- ja aikuistoimikunnat järjestävät hiihtolomaviikon lauantaina hiihtoristisaaton Sonkajasta Ilomantsiin kaikenikäisille. Yksi seurakunnan tehtävistä on ylläpitää ristisaattoperinnettä, jota on kehitetty Suomessa erityisesti Tuupovaaran ja Ilomantsin alueella. 3.2.1 Aikuistoimintapiirit Miesten- ja naistenpiirit jatkavat toimintaansa. Pekka Jeskanen ja Reijo Palviainen vetävät miestenpiiriä talvella 2015-2016 ja Maire Purmonen naistenpiiriä. Tiistaiseuratoimintaa on Ilomantsin kirkonkylällä, Mutalahdessa ja Hattuvaarassa mahdollisuuksien mukaan. Yhteinen tiistaiseurapäivä järjestetään Pokrovana 1.10. Mutalahdessa. Ilomantsin kansalaisopiston kanssa yhteistyössä järjestetty kirkkotekstiilikurssi jatkuu. Ilomantsin kansalaisopisto järjestää ikonimaalauspiirejä. Seurakunnassa toimii seniorien ikonimaalauspiiri. Tiistaiseuran ja piirien vapaaehtoistyö auttaa eri tapahtumien järjestämistä ja myös monien kiinteistökorjauksien tekemistä. Seurakunta järjestää yhteistyössä Ilomantsin kansalaisopiston kanssa Ortodoksisuus tutuksi -kurssin. Iljala ry:n kanssa etsitään uusia yhteistyömuotoja. 3.2.2 Ekumenia Vähemmistökirkolle ekumenia on elinehto, mutta myös evankeliumissa annettu malli. Ekumeenisia suhteita pidetään yllä sekä paikallisen luterilaisen seurakunnan että Turun Martin seurakunnan kanssa. Lisätään resurssien ja tarpeen mukaan yhteisiä tilaisuuksia Ilomantsin ev. lut. seurakunnan kanssa. 3.2.3 Aikuistyön talousarvioesitys Aikuistoiminnan toiminnan (210, 280) rahoitusosuus on vuonna 2016 verotuloista 3,95% ja kokotalousarviosta 2,17%. Talousarvioon on varattu seuraaville kolmelle vuosille 7900 /per vuosi. 2016 2017 2018 tulot 300 300 300 menot 7900 7900 7900 %osuusverotuloista 3,95 3,95 3,95 %osuus menoista 2,17 2,12 2,11 3.3 Kirkkomusiikki Ilomantsin ortodoksinen kirkkokuoro kantaa nimeä Ilomantsin Pyhän Elian kirkon kuoro. Kuoron tärkein tavoite on kantaa vastuuta seurakunnan jumalanpalvelusten laulamisesta. Kuoro pitää aktiivisen toimintansa jatkumiseksi jatkuvana haasteenaan uusien jäsenien rekrytoinnin. 7
Kuoron toimintaan kuuluu vuosittainen sävelhartauksien järjestäminen suuren paaston aikaan keväällä. Syksyisin suurin tavoite on joulun ajan sävelhartaus ja joululaulukierros paikkakunnan hoitokodeissa. Kuoron ohjelmistoon joulun aikaan kuuluvat myös itä-slaavilaisen kansanperinteen mukaiset joululaulut, koljadat. Ilomantsin praasniekat ovat näkyvä osa seurakunnan toimintaa, ja näin myös tärkeä osa kuoron toimintaa. Kirkkokuoro tekee yhteistyötä muitten paikkakunnan kuorojen kanssa, mm. yhteisen joulun hyväntekeväisyyskonsertin ja Kansalaisopiston järjestämän kuorojen yhteiskoulutuksen merkeissä. Pidempiaikainen yhteistyö Taipaleen kirkkokuoron kanssa jatkuu edelleen. Yhteistyöhön kuuluu laulajille järjestettävä koulutus ja yhteiset sävelhartaudet vuorovuosin toistemme seurakunnissa. Kirkkokuoron tavoitteisiin kuuluu myös Viron sisarkirkon tukeminen vierailujen ja jumalanpalveluksien laulamisen merkeissä. Keväällä 2016 kuoro matkustaa vanhan ajanlaskun mukaisen pääsiäisen aikaan laulamaan Viroon pääsiäisyönpalvelukset. Seurakunnassa toimii myös kirkkolaulupiiri. Piiri on avoin uusille kirkkolaulun ja kirkollisen lukemisen perusteista kiinnostuneille ihmisille. Piiri kokoontuu joka toinen viikko harjoittelemaan ja toimittamaan harjoitusten jälkeen yhteisen jumalanpalveluksen (ehtoopalvelus, akatistos). Piirissä lauletaan yksiäänisesti. Kirkkolaulupiiri ei harjoittele esiintymistarkoituksessa vaan toiminta pyrkii vahvistamaan kansan laulua jumalanpalveluksissa. Jo kahtena kesänä piiriläiset ovat toimittaneet maallikkohetkipalveluksia itsenäisesti seurakunnan eri pyhäköissä ja perinne jatkuu tulevina vuosina. Kanttori ohjaa myös lastenlauluryhmä Vunukoita seurakunnan ja kansalaisopiston yhteistyönä. 3.3.1 Kirkkomusiikin talousarvioesitys Kirkkomusiikin toiminta (220) rahoitusosuus on vuonna 2016 verotuloista 1% ja kokotalousarviosta 0,55%. Talousarvioon on varattu seuraaville kolmelle vuosille 2000 /per vuosi. 2016 2017 2018 tulot 200 200 200 menot 2000 2000 2000 %osuusverotuloista 1 1 1 %osuus menoista 0,55 0,55 0,54 3.4 Nuorisotyö ja uskonnonopetus Lapsi- ja nuorisotyön vastuualueet on jaettu kirkkoherran ja kanttorin kesken. Lapsityöstä huolehtii kanttori ja nuorisotyöstä kirkkoherra. Viikoittain kokoontuviin lastenkerhoihin kuuluvat Anu Koivuniemen seurakuntatalossa pitämä ikonimaalauspiiri. Anni Kyykallio pitää keskiviikkoisin nuortenpiiriä. Maire Pur- 8
monen ja Inka Kontkanen pitävät joka toinen sunnuntai seurakuntasalissa alle kouluikäisten sinapinsiemenkerhoa. Kanttori pitää joka toinen keskiviikkoaamupäivä perhekerhoa seurakuntasalilla. Teuvo Martiskainen pitää ponomarikerhoa kerran kuussa. Tavoite on saada jatkuvuutta lapsi- ja nuorisotyössä. Lisää ohjaajia lapsi- ja nuorisotyöhön etsitään ja rekrytoidaan, sekä koulutetaan mahdollisuuksien mukaan. Lisää lapsi- ja nuorisotyömuotoja etsitään, mutta yritetään välttää samojen ihmisten kuormittamista. Kristinoppikoulu järjestetään Sikrenvaarassa Joensuun seurakunnan kanssa kesäkuussa ja siihen valmistaudutaan kevättalvella. Tämän lisäksi kesällä joko järjestetään viitosten seurakuntien kanssa tai osallistutaan järjestöjen järjestämälle perheleirille ja perhepäivään. Nuorisotyötä tehdään yhdessä P-K:n seurakuntien ja ONL:n kanssa ja lähetetään nuoria valtakunnallisiin nuorisotapahtumiin. Seurakunta mahdollistaa kerhonvetäjien koulutusta. Ilomantsin kansalaisopiston yhteistyöllä seurakunnassa ja kunnassa toimii lasten lauluryhmä Vunukat. Uskonnonopetus on kuntien tehtävänä, mutta uskonnonopettajien tukeminen on erityisen tärkeätä opetuksen laadun ja opettajien pysyvyyden sekä pätevyyden kannalta. Seurakunnan pappi ja kanttori vierailevat päiväkodissa, kouluissa ja pitävät kerran kuussa koulunavauksen ala- ja yläkouluissa sekä lukiossa. Yhteistyötä eri koulujen kanssa jatketaan ja syvennetään esim. kanttorin ammattitaidon hyödyntäminen koulun musiikki- ja lauluopetuksessa. Kehitetään erilaisia yhteistyömuotoja kunnan ja ev.lut.seurakunnan nuorisotyön toimijoiden kanssa. 3.4.1 Nuorisotyön talousarvioesitys Nuorisotyön toiminnan (230) rahoitusosuus on vuonna 2016 verotuloista 3,23% ja kokotalousarviosta 1,78%. Talousarvioon on varattu seuraaville kolmelle vuosille 6460 /per vuosi. 2016 2017 2018 tulot 1500 1500 1500 menot 6460 6460 6960 %osuusverotuloista 3,23 3,23 3,48 %osuus menoista 1,78 1,73 1,86 3.5 Diakonia, lähetys ja Filantropia Diakoniatyö toimii heikkojen ja tarvitsevien hyväksi. Diakoniatyön tavoite on juurruttaa lähimmäisen palveleminen jumalanpalveluselämän luonnolliseksi jatkeeksi. Järjestetään kaksi kertaa syksyllä ja keväällä työttömien ruokailut yhteistyössä Marttojen ja Ilomantsin tiistaiseuran kanssa. Tuetaan talousarviossa diakoniaa sekä lähetystä. Diakoniassa pikkuavustusten lisäksi annetaan 9
tukea katastrofiapuna ja muuna kokonaisvaltaisena apuna Filantropia järjestön kautta. Diakonia-apua ja ruoka-apua jaetaan. Seurakunta tekee yhteistyötä S-Marketin kanssa ruoan jaossa. Mahdollisuuksien mukaan S-Market lahjoittaa seurakunnalle ruoat, joita ei voi enää myydä. Tämä ruuan seurakunta voi jakaa tarvitsijoille ja myös käyttää työttömien ruokailuissa. Syksyllä 2016 järjestetään tilaisuus, jossa seurakuntalaiset/luottamushenkilöt arvioivat ja suunnittelevat seurakunnan diakoniatyötä. Kehitetään erilaisia yhteistyömuotoja vanhustyöhön ja työhön yksinäisten ja syrjäytyneiden kanssa yhdessä kunnan ja ev.lut.seurakunnan kanssa. 3.5.1 Diakonia talousarvioesitys Diakonian ja lähetyksen toiminnan (250-260) rahoitusosuus on vuonna 2016 verotuloista 0,7% ja kokotalousarviosta 0,38%. Talousarvioon on varattu seuraaville kolmelle vuosille 1400 /per vuosi. 2016 2017 2018 tulot 1700 1700 1700 menot 1400 1400 1400 %osuusverotuloista 0,7 0,7 0,7 %osuus menoista 0,38 0,38 0,37 10
4. Henkilöstösuunnitelma Ilomantsin seurakunnalla on kolme vakituista työntekijää: pappi, kanttori ja kanslisti. Kaikkien työntekijöiden roolit seurakunnan toiminnan ja perustehtävän toteuttamisessa ovat tärkeitä. Kanslistin työ vapauttaa papin ja kanttorin työajan perustehtäviin. Sijaisuuksien järjestäminen on vaikeutunut matkapapin toimen täyttämättä jättämisen takia. Sijaisuuksien hoitamisessa seurakuntaa auttaa eläkkeellä oleva papisto. Seurakunnan työntekijät osallistuvat keskusteluihin seurakuntien yhteistoiminnan kehittämisestä. Seurakunnan hallinto paneutuu työntekijöiden kouluttamiseen. Kirkkoherra suorittaa vuosien 2015-2016 aikana taloushallinnon erikoisammattitutkinnon, kanttori tekee teologian tohtoriopintoja väitöskirjan aiheena Kuoleman lähestyminen laulamalla Karjalan, Suomen ja Pohjois-Kreikan kansanperinteissä ja kanslisti kouluttautuu taloushallinnon asioissa. Vakituisten työntekijöiden lisäksi seurakunnan työhön osallistuu monta kerhonvetäjää: lastenkerho, lastenikonimaalauskerho, nuortenpiiri, miestenpiiri, naistenpiiri, tiistaiseurat, ponomarikerho. Seurakunta panostaa enemmän kerhon vetäjien kouluttamiseen. Vapaaehtoisten rooli seurakunnan rakentamisessa on merkittävä. Seurakunnan hallinto koostuu vapaaehtoisista. Seurakunnan toiminta järjestyy useimmiten vapaaehtoisvoimin. Haasteena on vapaaehtoisten johtaminen, kannustaminen ja motivoiminen. 4.1 Henkilöstökulujen talousarvioesitys Suurin kiinteä kustannus talousarviossa on vakituisten työntekijöiden palkat. Kaikkien henkilöstökulujen (170, 210, 280) osuus talousarviossa on vuonna 2016 verotuloista 74,6% ja kokotalousarviosta 41,05%. Palkkojen korotus vuodesta 2013 vuoteen 2018 on 5,36%. 2013 2014 2016 2017 2018 3 vakituiset 134 100,00 137 565,00 140 350 140 750 141 150 Muut palkat 15 224,00 13 949,00 16 285 16 185 16 185 YHTEENSÄ 149 324,00 151 514,00 156 635 156 935 157 335 %osuusverotuloista 74,662 75,757 78,318 78,468 78,6675 %osuus menoista 41,05 40,62 41,90 41,98 42,09 11
5. TALOUS 5.1 Suomen taloustilanne Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on jo pidemmän aikaa supistunut ja nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ei ole odotettavissa. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,5 %. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,8 prosenttiin. Ilomantsin kunnan työttömyysaste elokuun lopussa oli 15,4%. Työssäkäyvien määrä tosin hieman nousee, mutta se johtuu suurimmalta osin ikääntyneen väestön työn tarjonnan lisääntymisestä. Inflaatio jää 0,3 prosenttiin ja siitä iso osa on veronkorotusten hintoja nostavaa vaikutusta. Vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kasvu muuttuu laajapohjaiseksi, sillä huoltotaseen kaikki kysyntäerät vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,5 %. Julkisyhteisöjen alijäämä ylitti viime vuonna EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon ja tulee ylittämään sen myös tänä vuonna. 1 5.2 Seurakunnan talouden suunnittelun lähtökohdat Seurakunnan talouden hoidossa on noudatettava hyvän talouden hoidon periaatteita (KJ 111). Seurakunnan tuloja saa käyttää ainoastaan seurakunnan tehtävien toteuttamiseen (OrtL 79 ). Talousarvioon on otettava ne tulot, jotka ovat kyseiselle vuodelle odotettavissa. Talousarvioon on otettava ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan on seuraavan vuoden kuluessa suoritettava (KJ112). Seurakunnan keskeinen periaate on tulojen ja menojen tasapaino. Seurakunnan hallinnon perimmäinen tehtävä on luoda henkiset ja aineelliset edellytykset jumalanpalveluselämälle, pastoraaliselle työlle ja muulle kirkolliselle toiminnalle. Seurakunnan alueelta ulospäin suuntautuva muuttoliike, työttömyys ja väestön ikärakenne pienentävät hitaasti verotuloja. Talousarvio laaditaan niin, että seurakunnan tulot kattavat seurakunnan menot. Seurakuntahallinto suunnittelee ja päättää seurakunnan kiinteistöjen käytöstä niin, että seurakunnan jäsenmäärä ja seurakunnan toiminta ovat tasapainossa kiinteistömassan kanssa. Seurakuntahallinnon laatima kiinteistöstrategia ja viisivuotinen investointisuunnitelma ohjaavat talouden suunnittelua pitkällä aikavälillä. Talousarviota seurataan neljästi vuodessa. Kirkkoherra esittele sen hetkisen talousarviotilanteen kokouksessa valtuustolle/neuvostolle, sekä kassavirta arvion loppuvuodelle. Seurakunnan tasapainoisella taloudenhoidolla tuetaan seurakunnan ydintoimintoja. Vapaaehtoistyöllä voidaan helpottaa kirkkoherran ja kanttorin työn keskittämistä seurakuntalaisten hengelliseen palvelemiseen. Kaikki muut talouden päämäärät ovat toissijaisia. 1 Valtiovaraministeri, Taloudellinen katsaus, kesä 2015, http://vm.fi/julkaisu?pubid=4801 22.9.2015. 12
Luottamushenkilöille annetaan seurakunnan hallintoon kuuluvaa koulutusta ja opastusta. Järjestetään kerran vuodessa tilaisuus nimeltä hallinnollinen palaute, jossa luottamushenkilöt pohtivat seurakunnan nykytilannetta, tulevaisuutta ja haasteita. Ilomantsin ortodoksinen seurakunnan kiinteistöstrategia vuosina 2009-2013 antoi seurakunnalle mahdollisuuden suunnitella tulevat investoinnit. 5.3 Seurakunnan jäsenmäärä Seurakunnan jäsenmäärän vähennys on aikajaksolla 2008-2014 ollut 10,55% vuodessa. Seurakunnan jäsenkehitys on laskusuunnassa. Kuva 1 Jäsenmäärä kehitys v.2006-2014 Kuva 2 Seurakuntalaisten ikäjakauma 13
Seurakunnan toiminnassa on otettava huomioon väestörakenteen muutos. 6. Seurakunnan taloudellinen tilanne Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan ylijäämäiset tilinpäätökset vuosina 2008 2011, 2013 johtuvat seurakunnan kiinteistömassan realisoimisesta ja metsätuloista. Seurakunnan toiminnan tulojen pitäisi luoda toiminnan taloudelliset edellytykset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Nykytalouden tilanne vero-, vuokra- ja metsätuloissa ei takaa seurakunnan toiminnan taloudellisia edellytyksiä. Vaikka seurakunnan talouden tilanne on heikko, seurakunnan toiminta on rikasta vapaaehtoisten aktiivisuuden myötä. Vapaaehtoisten työn taloudellista mittaria ei ole olemassa. 6.1 Edellisen talousarvion vuoden toteutuminen Seurakunnan tilikauden 2014 vuosikate muodostui 12 870,03 alijäämäiseksi. Seurakunnan talousarvio muodostui 29 457,09 alijäämäiseksi. Satunnaiset kulut sopimusrikkomaksu 3 000. Verotuloja kertyi n. 13 400 6,4% budjetoitua enemmän. Suomen ortodoksinen kirkko myönsi seurakunnalle vuosille 2014-2016 toimintaavustusta 30 000 /vuosi. Tulot oli arvioiduista vähemmän 22000, 20000 metsätulot ja 2000 vuokratulot. Kuva 3 Vuoden 2014 tulojen jako Seurakunnan tuloslaskelman kriittinen pisteen mukaan seurakunta olisi tarvinnut -68851 lisää tuloja jotta kiinteät kustannukset saadaan katetuksi. Toisaalta seurakunnan toiminnan kriittinen piste, joka tarkoittaa osallistuvuutta ja vapaaehtoisuutta, on plussan puolella. Seurakunnan talouden kehitykselle vaikuttavat negatiivisesti seurakunnan jäsenkato, verotulojen kehitys, palkkojen kehitys ja vuokratuotto suhteessa kiinteistöjen ylläpitokuluihin. 14
6.2 Talouden tunnusluvut Kuva 4 Vuoden 2014 Menojen jako 2014 2013 kirkon kirk arvo 2014 arvo 2013 verotulojen kehitys 5,08 % 5,16 0,4 0,4 srk:n 1,9% Srk. kassavirta% -6,80 % 12 % Maksuvalmius Rahoitusvarallisuus, 495,65 498,84 euroa/jäsen(omistaja) quick ratio 15,95 14,64 0,6 1,1 Current ratio 16,54 15,13 1,2 0,7 Vakavaraisuus omavaraisuusaste 95,71 % 95,33 % 81,60 % 81,80 % Suht. velkaantum. 10,22 % 10 % 69,70 % 73,10 % Rahavarojen riittävyys 548 pv. 573 pv. Tulorahoituksen riittävyys (Kannattavuus) Tilikauden yli- tai alijäämä Edellisten tilikausien yli- alijäämä Inves. tulorahoitusosuus -28520,98 95193,99 469252,59 331871,87-1351,6% -2114 % 15
7. Verotuloarvio Verotulot ovat resurssi, jonka mukaan seurakunnan pitää kattaa sen perustoiminta. Verokertymä on pysynyt 190.000 ja 216.000 välissä. Kuva 5 Verokertymä 2008-2014 ja verotuloarvio vuosista 2016 2018. Veroprosentista riippumatta, seurakunnan ikäjakauman takia verokertymä on pienempi, kun vertaillaan Ilomantsia muihin ortodoksisen kirkon saman jäsenmäärän seurakuntiin. Seurakunnan jäsenmäärän kehitys ja seurakunnan jäsenten tulot vaikuttavat suoranaisesti veropohjan kehittymiseen. Veropohja määräytyy samasta kuin kunnan verotulojen pohja. 16
Seurakunnan talouden tasapainottamisen keino on veroprosentin korotus. Jos seurakunta päättää nostaa veroprosenttia, se pitää hyvin perustella seurakuntalaisille. 8. Talousarvio 2016-2018 Vuosien 2016-2018 taloudenhoito on hyvin haastellinen. Kaikki seuraavat kolme vuotta ovat alijäämäisiä. vuonna 2016-24 500, vuonna 2017-73 600 ja vuonna 2018-89 700. Jos seurakunta toteuttaa suunnitellut investoinnit alijäämä on v. 2016-124.500, v. 2017-91600 ja v. 2018-204.700. Kuva 6 Tilinpäätösten kehitys 2011-2018 Toimintamenot talousarviovuosille 2016-2018 ovat noususuunnassa. Osasyy on suunnitellut huoltokorjaukset seurakunnan kiinteistöissä seuraavina vuosina. Kuva 7 Toimintakulut 2016-2018 Suuret menokohdat talousarviossa ovat kiinteistöhoito, palkat ja keskusrahastomaksut. 17
Kuva 8 Menot / Talousarviovuodet 2016-2018 Käytännön seurakuntatyön taloudellisena perustana ovat seurakunnan saamat verotulot, pääomatulot ja avustukset. Pääomatuloilla tarkoitetaan metsän myynnistä, tonttien myynnistä sekä tilavuokrista saatavia tuloja. Kuva 9 Tulolähteet 18
9. Seurakunnan kiinteä omaisuus 9.1 Yleistä Ilomantsin seurakunnan kiinteistöt ovat: viisi pyhäkköä, seurakuntatalo, pappila, sekä 3 ulkorakennusta, aittaa ja ulkosaunaa (yhteensä 12 rakennusta). Parppeinvaaran tsasounan omistaa Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiö. Seurakunnan kiinteistöstrategia ohjaa seurakunnan hallinnon päätöksentekoa. 9.2 Kiinteistötoimen tulojen ja menojen kehitys v. 2011 2018 Seurakunnan kiinteistökulujen kehitys vuosina 2011-2014 on ollut negatiivinen kuten alla olevassa kaaviossa näkyy, kiinteistökulut ovat suuremmat kuin kiinteistötulot. Menoihin ei sisälly Elian kirkon ja Hattuvaaran palkkamenot. Poikkeus on vuosi 2013 jolloin metsätulot vaikuttivat merkittävästi lopputulokseen. Seurakunnan vuokratulot tulevat Pappilan ja seurakuntatalon liikehuoneistojen vuokraamisesta. Sakraalikiinteistöistä tulevat tulot syntyvät pyhäkön ympärillä tapahtuvasta toiminnasta. Kiinteistötulot eivät sisällä sakraalikiinteistöjen toimintatuottoja. Sakraalikiinteistöiden tuloja ovat ELY keskuksen, ortodoksisen kirkon kirkollishallituksen ja muiden yritysten korjaus- ja restaurointiavustukset. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,0 prosenttia vuoden 2015 toisella neljänneksellä vuoden 2014 vastaavasta ajanjaksosta. 2 Seurakunnan kiinteistöjen ylläpitokustannuksia ei tulevaisuudessa pystytä alentamaan muulla tavalla kuin tiloja vähentämällä tai kehittämällä liiketaloudellisesti. 2 http://tilastokeskus.fi/til/kyki/ 19
9.3 Metsäomaisuus Metsäpinta-ala on 191,5 ha. Metsäkiinteistöistä saadut tulot pitäisi pääsääntöisesti käyttää rakennuskiinteistöjen kunnon ylläpitämiseen. Tornator Oy on seurakunnan metsänhoidon palvelujen toimittaja kaudelle 2012-2017. Tornator oy hoitaa metsät ympäristöä kunnioittaen. Metsäsuunnitelman (2009 2019) mukaan seuraavien kolmen vuoden aikana tehdään tarvittavat harvennushakkuut ja uudistushakkuut ja myös tarvittavat taimikkohoidot. Metsätuotot kattavat kolmen vuoden tarvittavat metsähoidon maksut. Kuva 10 Metsähoidon tulot ja menot vuosille 2016-2018 9.4 Investoinnit Kiinteistölautakunta on päivittänyt investointisuunnitelmansa vuosille 2016 2020. Suurimmat investoinnit seuraavina vuosina kohdistuvat Elian kirkkoon, seurakuntataloon ja Pappilaan. Kuva 11 Investoinnit 2016-2018 20
Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan investoinnit seuraavien kolme vuoden aikana ovat seurakuntatalossa 33.000, pappilassa 57.000 ja Elian kirkossa 155.000. Seurakuntatalon ja Pappilan investoinnit ovat kannattavia, koska niiden nykyarvo on positiivinen investointilaskelmien mukaan. Molempien investointien osalta edellytys on että kiinteistöt ovat vuokrattuna elokuusta 2016 eteenpäin. Seurakuntatalon ja pappilan investointisuunnitelmat voivat muuttua riippuen sitä mikä on seurakunnan kiinteistöstrategian tavoitteet. Ilomantsin seurakunnan tulorahoitus ei riitä rahoittamaan suunniteltuja investointeja. Seurakunta rahoittaa investoinnit säästöillä jotka on kertyneet kiinteistömyynneistä. Seurakunnan talousarvio ei anna mahdollisuutta rahoittaa investoinnit. Elian kirkon kattomaalauksen osalta seurakunta hakee avustusta ELYkeskukselta ja ortodoksiselta kirkollishallitukselta. Seuraavien kolmen vuoden huoltokorjaukset Pappilassa, Elian kirkossa, Hattuvaaran tsasounassa ja seurakuntatalossa nostavat suunnitteluvuosien alijäämää. Kuva 12 Huoltokorjaukset 21
10. Seurakunnan talouden analyysi Seurakunnan tuloslaskelman ja rahoituslaskelman analyysi auttaa talouden suunnittelussa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kriittinen piste osoittaa määrärahan, joka tarvitaan seurakunnan toiminnan kattamiseen. Taseen tunnusluvut paljastavat seurakunnan varallisuuden rakenteen ja likviditeetin tason. 10.1 Rahoituslaskelma 10.1.1 Rahoituslaskelman analyysi 2014 2016 2017 2018 Srk:n toiminnan kassavirta% Investointien tulorahoitus % -5,6% -2,47% -19,30% -26,20% -1351 % -7,5-314% -63,22% 22
Seurakunnan kassavirta ei riitä rahoittamaan seurakunnan toiminnan kuluja eikä investointeja. Investointeihin pitää hakea avustuksia kirkollishallituksesta ja tehdä ylimääräisiä puukauppoja. Lyhyellä tähtäimellä tämä toimii mutta pitkällä aikavälillä seurakunta ajautuu talouskriisiin. 10.2. Kriittinen piste Seurakunnan kriittinen piste on se määräraha joka tarvitaan seurakunnan toiminnan (kiinteät kustannukset) kattamiseen. Seurakunnan toiminnan Kiinteät kustannukset ovat: 3 vakituisten työntekijöiden palkat, kiinteistöhoitokulut, palvelujen ostot, jumalanpalvelustarvikkeet, keskusrahastomaksut ja verot. 2013 2014 2016 2017 2018 toimintatuotot 95 244,58 75 178,70 77 100 77 200 77 500 metsätuotot 35 926,20 26 000 16 000 verotulot 198 334 208 413 200 000 200 000 200 000 tuotot 329 504,78 283 591,70 303 100 293 200 277 500 mutu -29 334,50-25 210,90-27 275-27 175-27 175 toimintakate 300 170,28 258 380,80 275 825 266 025 250 325 toimintakate % 91,10 91,11 91,00 90,73 90,21 Toimintamenot KIKU 313863,05 321102,33 336275 345575 345975 TUOTOT 329 504,78 283 591,70 303 100 293 200 277 500 KRIITTINEN PISTE -344525,59-352433,68-369 533-380 883-383 522 0 tuloksen tarve -15 020,81-68 841,98-66 433-87 683-106 022 Seurakunnan talous on heikkenevässä tilassa. Pitkällä aikavälillä tilanne johtaa talouden epätasapainoon. 11. Seurakunnan talouden tasapainottamisen ohjelma Seurakunnan hallinto päätöksillään sopeuttaa seuraavan kolmen vuoden aikana seurakunnan taloutta kahdella eri ohjelmalla: 1. toiminta ja 2. kiinteistö. Seurakunnassa tähän muutokseen ei riitä yksi budjettivuosi, vaan tähtäin on julkikirjattuna paljon kauemmaksi tulevaisuuteen. 23
11.1 Toiminnan sopeutussuunnitelma A. Seurakunta jatkaa neuvotteluja Joensuun seurakunnan kanssa yhteistyön tekemisestä. Yhteistyöllä molemmat seurakunnat voisivat säästää taloudellisia resursseja. B. Seurakunnan henkilökunnan osaaminen on käytettävissä koko kirkon palvelemiseksi (taloushallinto, kreikan kielitaito) C. Seurakunta tarvitsee jatkossakin kirkon taloudellista tukea, koska Ilomantsin ortodoksinen seurakunta kantaa vastuuta historiallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta, johon kuuluu Pyhän Profeetta Elian kirkko, pappila pihapiireineen ja Kokonniemen kalmisto. D. Henkilökunnan irtisanominen ei ole osa suunnitelmaa. Henkilökunnan irtisanominen heikentää olennaisesti seurakunnan palvelukykyä. 11.2 Kiinteistöjen sopeutusohjelma A. Seurakuntavaltuusto päättää syksyllä 2016, voisiko seurakunnan toiminnan siirtää pappilan tiloihin vai pysytäänkö edelleen seurakuntatalossa. Jos siirrytään, niin seurakunnan pitää asettaa selkeä aikataulu, ja samalla linjata luopuuko seurakunnan tiloista ja millä aikataululla. Ennen varsinaista päätöstä seurakuntaneuvosto selvittää: 1. miten mahdollinen siirto Pappilan kiinteistöön vaikuttaa seurakunnan toiminnan järjestämiseen ja palvelevatko uudet tilat seurakuntalaisia; 2. tiedustella mahdollisuudesta vuokrata kaikki seurakuntatalolla olevat tilat. Muutto pappilaan ei ole taloudellisesti kannattava jos seurakuntasali ja seurakunnan toimistoa ei ole vuokrattu eteenpäin. B. Seurakuntaneuvosto tiedustelee mahdollisuutta siirtää Huhuksen tsasouna Martiskaisten sukuseuran omistukseen vuoteen 2020 mennessä. Seurakunta omistaa rukoushuoneen ikonit ja muu sakraaliesineistöt. Seurakunta vakuuttaa kiinteistössä olevat sakraaliesineistöt. C. Seurakunta hoitaa metsämaat yhteistyössä valitun toimijan kanssa. Myynnistä saatavat tulot tulisi rahastoida seurakunnan kiinteistöjen investointitilille. D. Investointitiliä käytetään ensisijaisesti seurakunnan kiinteistötoimen asioiden hoitamiseen. Taloustilanteen vaatiessa seurakuntaneuvoston pitää antaa selvitys mihin talousvarat tarvitaan. 24
12. Tuloslaskelma 25
13. Talousarvio ja suunnitelmavuodet tileittäin 26
27
28
29
30
31
32
33