Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan Taneli Kolström 5.6.2014
Mitä tuleman pitää Mikä on VMI? Miten tähän on päädytty? VMI kehityskaari ja muuntuminen tietotarpeiden mukaan VMI tiedon nykykäyttö
MIKÄ ON VMI?
Valtakunnan metsien inventointi VMI Metsien ja metsävarojen seurantajärjestelmä, joka tuottaa alueittaista ja koko maan tietoa Metsävaroista ja taseesta puuston määrästä, kasvusta ja laadusta Maankäytöstä ja metsien omistussuhteista Metsien terveydentilasta Metsien monimuotoisuudesta Metsien hiilivaroista ja niiden muutoksista
Puuston kasvu ja poistuma
Metsävarat
VMI:N KEHITYSKAARI
Kiinnostus metsävaroihin 1800 luvun metsävaratieto hajanaista Tietotarpeet tunnistettiin Osaaminen kehittyi metsäopetuksen aloittamisen myötä Organisaatioita perustettiin 1912 koeinventointi Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapio 1918 Metsätieteellinen koelaitos
VMI 1 1921-24 Lopullinen sysäys: VEROTUS VN oikeutti 6/1921 metsäverotuksen uudistamiskomitean teettämään silmälläpitonsa alaisena tutkimuksen metsänkasvun yleisistä verotusmahdollisuuksista Suomessa. Prof. O.J. Lakarin alustavat tutkimukset laajenivat veronuudistuskomitean ehdotuksesta koko maan kattavaksi 1922 uudistettu metsäverotus (pinta-alaverotus) 1927 alkaen alueelliset tuotosluvut perustuivat VMI:hin Metsävarat ja metsänkasvu
VMI 2 1936-38 1927 ensimmäinen koko Suomea koskeva puunkäyttötutkimus Hakkuumääräarviot Metsänhoidollinen hakkuumäärä arvioitiin inventoinnissa hakkuusuunnite Koealalinjaston tihennys, jotta saataisiin alueellisia (vesistö) tuloksia puunjalostusteollisuuden käyttöön Metsänomistussuhteet Maaperätutkimukset Tuloksia laskettiin uusiksi sotien jälkeen
VMI 3 1951-53 Teollistamiskomitea 1949 pohtimaan edellytyksiä nostaa Suomen teollistamisastetta Laadittava inventoinnin tuloksiin perustuva kestävä pitkän ajan hakkuuohjelma alkoi puuntuotanto-ohjelmien aikakausi (HKLN) Huomio metsien kasvukuntoon Metsien metsänhoidollinen tila mukaan inventointiin Puustomittausten lisäksi mukaan mm Kasvillisuusinventointi
VMI 4 1961-63, VMI 5 1964-70 Metsäteollisuuden laajeneminen ja metsätase hakkuusuunnitteet ylittyivät, hakkuupoistuma ylitti kasvun Uutena mukaan hakkuupoistuman arviointi (VMI4) Puunkäyttötilastot Menetelmällinen kehitys Siirtyminen linja-arvioinnista koe-alapohjaiseen menetelmään (ryväsotanta) Metsätilastollinen vuosikirja 1969 Osa Suomen virallista tilastoa
VMI 6 1970-76, VMI 7 1977-84 Metsätase Suomen pankki ja Suomen puunjalostusteollisuuden keskusliitto sopivat 1970 kapasiteettia lisäävien investointien säätelystä Työvaliokunta myönsi luvat puutavaraselvitysten perusteella VMI 7 Metsätuhot ensimmäistä kertaa mukaan (tuhonaiheuttajat, puuntuotannon näkökulma) Monikäyttö mukaan maankäytön näkökulmasta Porolaiduninventoinnit pohjoisessa
VMI 8 1986-94 Metsiä koskevat arvot muutoksessa Metsä 2000 ohjelma Keski-Euroopan metsätuhot => Metsätuhot laajalti mukaan inventointiin => Metsäympäristön tilan seuranta Satelliittikuvat mukaan => monilähteinen VMI 25x25 m paikkatietoaineisto keskeisistä muuttujista 2012 avoimeen käyttöön (20mx20m)
Ympäristökeskustelu VMI 9 1996-2003 Euroopan metsäministerikokous Kriteerit ja indikaattorit metsien kestävän hoidon ja käytön sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen mittaamiseen => monimuotoisuustunnukset mukaan inventointiin Pohjaa tulevalle METSO-ohjelmalle Pysyvät koealat
VMI 10 2004-08, VMI 11 2009-13 YK:n ilmastosopimus/kioton pöytäkirja Hiilitase/kasvihuonekaasujen laskelma metsien osalta raportoinnissa Metsävaratiedon tuoreus Inventointikierto uudistettiin VMI 12 2014-18 Uusi metsälaki vaikutukset
VMI TIEDON NYKYKÄYTTÖ
VMI tiedon käyttö Metsä- ja ympäristöpoliittinen päätöksenteko Perustietovaranto metsistä Metsäympäristön tilan seuranta Energiapolitiikka Kansainväliset velvoitteet Global Forest Resource Assessment (FAO) Forest Europe/State of Forests in Europe Kioto ja UNFCCC: KHK-raportointi
VMI tiedot ja elinkeinoelämä
Thank you