Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014-2017 OSA 2 RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN

Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014-2017 OSA 2 RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN

Kokkolan opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2014-2017 Sisältö OSA 2 RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN E. OPETUSPALVELUJEN PALVELURAKENNE 2 Nykytilan kuvaus 2 6 Palvelurakenteen ylläpitämisen periaatteet 5 6.1 Palvelurakenteen ja talouden sopeuttaminen 6 6.2 Esiopetuksen palvelurakenteen periaatteet 9 6.3 Perusopetuksen palvelurakenteen periaatteet 9 6.4 Lukiokoulutuksen palvelurakenteen periaatteet 12 6.5 Taiteen perusopetuksen palvelurakenteen periaatteet 13 Liitteet: Oppilasennuste 2014 Perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset 2013 Lukiokoulutuksen oppilaskohtaiset kustannukset 2013 ( HUOM! Osassa 1 käsitellään opetuspalvelujen laadullista kehittämistä) 1

RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN E. OPETUSPALVELUJEN PALVELURAKENNE Nykytilan kuvaus Kokkolan opetuspalveluihin kuului lukuvuoden 2013-2014 alussa 32 perusopetuksen koulua. Syyskuussa 2013 peruskoululaisia oli kaupungissa yhteensä 5 070 mukaan lukien myös lisäopetuksen eli 10-luokan oppilaat. Esioppilaita oli 631 ja esiopetuksen järjestämispaikkoina olivat koulut ja päiväkodit. Kokkolassa toimi kolme suomenkielistä päivälukiota, suomenkielinen aikuislukio ja ruotsinkielinen päivälukio. Kokkolan aikuislukio vastaa yhdistelmäopintojen ja ammattilukion lukio-opinnoista sekä etälukiotoiminnasta. Yhteensä päätoimisia lukio-opiskelijoita oli lukuvuoden 2013-2014 alussa 829. Esiopetus Kokkolassa esiopetusta järjestetään päiväkotien ja koulujen yhteydessä. Esiopetuksesta sekä siihen liittyvästä päivähoitotoiminnasta vastaa varhaiskasvatuspalvelut. Lukuvuonna 2013 2014 suomenkielistä esiopetusta järjestetään 8 päiväkodissa, 9 koulussa ja 5 esiopetuspaikassa, jossa päiväkoti ja koulu toimivat samassa rakennuksessa tai pihapiirissä. Ruotsinkielistä esiopetusta järjestetään 4 koululla, yhdessä päiväkodissa ja yhdessä ostopalvelupäiväkodissa. Esiopetusryhmät pyritään muodostamaan alueellisen tarpeen mukaisesti ja huomioiden lasten tuleva kouluun sijoittuminen. Tavoitteena on, että esiopetuspaikka sijaitsee lapsen tulevan koulun yhteydessä tai läheisyydessä. Esiopetusryhmän koko vaihtelee 6 18 lapsen välillä. Jos ryhmässä on 19 lasta tai enemmän, ryhmässä on kaksi lastentarhanopettajaa. Silloin ryhmä toimii pääosin kahtena erillisenä ryhmänä. Tarkkaa ryhmäkokoa ei siis voida esiopetuksen osalta määrittää, koska se rakentuu lasten määrän ja henkilöstön suhdeluvun mukaisesti. Perusopetus Kokkolassa perusopetuksen keskimääräinen opetusryhmäkoko oli lukuvuoden 2013-2014 alussa suomenkielisissä 1 6 vuosiluokkien kouluissa 18,7 oppilasta perusopetusryhmässä ja ruotsinkielisissä 15,6 oppilasta. Ylemmillä vuosiluokilla keskimääräiset perusryhmäkoot olivat 19,0 (s) ja 18,7 (r). Ryhmäkokoja on voitu pienentää opetus- ja kulttuuriministeriön erityisrahoituksella jo usean vuoden ajan. Erityisrahoitus on supistumassa vuonna 2015. kulttuuriministeriön Opetusryhmien tila Suomessa raportin (2014) mukaan vuonna 2013 oli opetusryhmän keskikoko maassamme 1-6 luokilla 19,66 oppilasta/opetusryhmä ja 7-9 luokilla 16,46 oppilasta/opetusryhmä. Maakunnallisesta vertailusta käy ilmi, että Keski-Pohjanmaalla oli vuonna 2

2013 oppilaita 1-2 luokilla 16,20 oppilasta/opetusryhmä, 3-6 luokilla 17,95 oppilasta/opetusryhmä ja 7-9 luokilla 16,11 oppilasta/opetusryhmä. Kokkolassa opetusryhmien koot ovat siis valtakunnallista tasoa, mutta maakunnallista tasoa suuremmat varsinkin suomenkielisessä perusopetuksessa. Valtakunnallisessa vertailussa 7-9 luokkien ryhmäkoot ovat keskimääräistä suuremmat. Taustalla ollut monia seikkoja, jotka ovat vaikuttaneet kehitykseen. Talouden puitteet ovat olleet tiukat ja myös koulutilat ovat olleet täynnä niillä suomenkielisen perusopetuksen (1-6) alueilla, joilla on ollut kasvava oppilasmäärä. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa opetusryhmien koot ovat olleet hieman vertailulukuja pienemmät. Toisaalta Kokkolan koulujen keskimääräinen koko (n. 150 oppilasta) on alempi kuin valtakunnallisesti (n. 200 oppilasta). Oppilaskohtaiset kustannukset ovat molemmissa kieliryhmissä 1-6 vuosiluokilla miltei samansuuruiset ja 7-9 vuosiluokilla samansuuruiset. Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi perusopetuksen oppilaskohtaiset henkilöstökustannukset (tilinpäätösten 2012 ja 2013 mukaan). Oppilaskohtaisiin henkilöstökustannuksiin vaikuttaa keskeisesti opetusryhmän ja koulun koko sekä muut opetusjärjestelyt. Vastuualue Henkilöstökulut 2012 /oppilas Henkilöstökulut 2013 /oppilas Ruotsinkielinen perusopetus 1-6 lk 4 520 4 676 Suomenkielinen perusopetus 1-6 lk 4 360 4 404 Perusopetus yhteensä 1-6 lk 4 385 4 447 Ruotsinkielinen perusopetus 7-9 lk 5 524 5 649 Suomenkielinen perusopetus 7-9 lk 6 082 5 825 Perusopetus yhteensä 7-9 lk 5 546 5 743 Suomenkielinen lisäopetus 10 lk 3 791 5 585 Perusopetus yhteensä 1-9 lk 4 766 4 862 Oppilasryhmien optimaalista muodostamista on tehty 1. ja 7. luokkien perustamisessa, jossa on parhaimmat mahdollisuudet toteuttaa optimaalista oppilassijoittelua on kanta-kokkolan alueella. Perusopetuksen oppilaskohtaiset nettomenot (sisältyy mm. ruokapalvelu, kiinteistö- ja tukipalvelut, tarvikemäärärahat) olivat vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan seuraavat: 3

Vastuualue Nettomenot 2013 /oppilas Ruotsinkielinen perusopetus 1-6 lk 7 527 Suomenkielinen perusopetus 1-6 lk 6 726 Perusopetus yhteensä 1-6 lk 6 851 Ruotsinkielinen perusopetus 7-9 lk 7 629 Suomenkielinen perusopetus 7-9 lk 8 198 Perusopetus yhteensä 7-9 lk 7 977 Suomenkielinen lisäopetus 10 lk 6 641 Perusopetus yhteensä 1-9 lk ja 10 lk 7 208 Liitteenä perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset v. 2013 kokonaisuudessaan koulukohtaisesti eriteltyinä. Perusopetuksen kustannuksiin lisätään vielä yhteisiä kohdistamattomia kustannuksia, jolloin oppilaskohtaiset nettomenot ovat vuonna 2013 yhteensä 7 793. Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen keskimääräinen ryhmäkoko oli lukuvuonna 2013-2014 suomenkielisessä lukiokoulutuksessa keskimäärin 26 opiskelijaa pakollisissa kursseissa ja keskimäärin 17 opiskelijaa syventävissä kursseissa. Opiskelijakohtaiset henkilöstökustannukset ovat Kokkolan lukioyksiköissä vuosien 2012 ja 2013 tilinpäätöksen mukaan seuraavat: Vastuualue Henkilöstökulut 2012 /opiskelija Henkilöstökulut 2013 /opiskelija KSG Ruotsinkielinen lukiokoulutus 5 704 5 618 Kiviniityn lukio 4 825 4 697 KYL:n lukio 4 208 4 075 Lucina Hagmanin lukio 8 421 7 832 Suomenkielinen lukiokoulutus 4 877 4 711 Lukiokoulutus yhteensä 5 058 4 909 Taiteen perusopetus Kokkolan taiteen perusopetuksen palvelurakenne koostuu monien oppilaitoksien tarjoamasta opetuksesta ja taidekasvatuksen piirissä toimivien organisaatioiden toiminnasta. Taiteen perusopetuksen rahoitus tulee oppilaskohtaisen tai tuntikohtaisen valtionavustuksena kaupungille tai järjestävälle oppilaitokselle suoraan. Taiteen perusopetukseen on laadittu erillinen kehittämissuunnitelma 2013. Siinä on linjattu yhteistyötä, jonka tavoitteena on varmistaa alueen lapsille ja nuorille laaja ja monipuolinen taidekasvatustarjonta. 4

Oppilaitokset muodostavat keskenään ja yhdessä kaupungin sivistys- ja opetustoimen kanssa taiteen perusopetuksen ohjausryhmän, joka koordinoi taiteen perusopetusta Kokkolassa. Vaikka taiteen perusopetusta järjestetään osittain vapaan sivistystyön yhteydessä, kehittämissuunnitelmassa ei käsitellä sen alueen kehittämistyötä kokonaisuudessaan. 6 Palvelurakenteen ylläpitämisen periaatteet Opetuspalveluiden ylläpitämisen periaatteina ovat oppilaslähtöisyys, kehittyvä pedagogiikka, tuottava opetuksen järjestäminen ja pitkäjänteiset ratkaisut, jotka luovat kestävän pohjan toiminnalle. Opetuspalveluissa palvelurakenteen muutokset ovat verrattain hitaita, koska ne vaikuttavat monen oppilaan ja heidän perheittensä elämään sekä arjen hallintaan. Perusopetus on kunnan peruspalvelua ja lukiokoulutus on luvanvarainen koulutuspalvelu, joka on alueellinen palvelu, koska lukioon voi hakeutua myös sijaintikunnan ulkopuolisia opiskelijoita. Koulujen peruskorjauksissa on tehty ratkaisuja, joissa kokonaistaloudellisista syistä on korvattu vanhoja koulurakennuksia suunnittelemalla niiden tilalle uudisrakennuksia. Isokylän monitoimitalon, Torkinmäen koulun ja päiväkodin sekä Lucina Hagmanin koulun uudisrakennuksissa on lähtökohdaksi otettu muunneltava rakennus, jossa on useita eri palveluja saman katon alla. Siten opetuspalvelujen palveluverkon lisäksi samalla ratkaistaan muidenkin palvelujen sijoittumista. Varsinkin varhaiskasvatuksen palvelujen liittäminen opetuspalvelujen yhteyteen tarjoaa yhteistyöetuja ja taloudellisia säästöjä. Esi- ja perusopetuksen palveluverkon säädösperusta Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. Lisäksi kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään perusopetuksen ja esiopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten (4 ). Perusopetuslain (6 ) mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 :n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttävä tarkoitettu päivähoitopaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. 5

Lukiokoulutuksen palveluverkon säädösperusta Lukiokoulutus on luvanvaraista ja luvan myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. Järjestämisluvassa määrätään kunta, joissa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot (Lukiolaki 4 ). Samanlaista säädöstä koulumatkoista tai liikenneolosuhteista kuin perusopetuslaissa ei lukiolaissa ole. Lukiokoulutusta voidaan järjestää osaksi tai kokonaan lähiopetuksena tai etäopetuksena (12 ). 6.1 Palvelurakenteen ja talouden sopeuttaminen Kokkolan kaupunginhallitus on 14.1.2013 ( 14) päättänyt talouden sopeuttamisohjelman aloittamisesta vuosille 2013-2016. Tavoitteena on toiminnan sopeuttaminen taloudellisen tilanteen mukaiseksi. Pitemmän aikavälin sopeuttamistoimet on hyväksytty opetus- ja kasvatuslautakunnan kokouksessa 28.5.2013. Kaupunginhallituksen päätöksen (14.1.2013 14) mukaan toiminnan sopeuttaminen taloudellisen tilanteen mukaiseksi edellyttää sitä, että kaikki toiminnat käydään läpi systemaattisesti ja kartoitetaan erilaisia ja erityyppisiä vaihtoehtoja, joilla talous saadaan paremmin tasapainoon. "Kun tarvitaan nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä, on tarkistettava myös palvelujen määrään, tarjontaan, laatuun, kriteereihin ja normeihin liittyviä asioita kustannuksia säästävään suuntaan. Myös työjärjestelyillä on tarkasteltava henkilöstömitoitusta ja sijaistarvetta. Vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelmien toteutuminen edellyttää merkittäviä muutoksia palvelurakenteisiin ja tasoon, toiminnan organisointiin sekä tuottavuuteen. Nämä tulevat vaikuttamaan myös henkilötyövuosien määrään. (Talousarvio 2014) Sopeuttamisohjelman raamien vaikutus opetuspalveluiden talousarvioon vuosille 2014-2017 ovat tuntuvia. Vuoden 2014 talousarviossa perusopetuksen henkilöstömenot ovat 26,2 milj.. Vähennystä on vuoden 2013 talousarvioon - 0,8 %, eli 210 200. Lukiokoulutuksen henkilöstömenot ovat 4,7 milj. vuonna 2014, kasvua on + 0,2 % vuoden 2013 talousarvioon nähden. Samaan aikaan ennakoidaan perusopetuksen oppilasmäärän ja lukion opiskelijamäärän kasvavan. Kunta-alan uusi työehtosopimuskausi alkaa 1.3.2014. Ensimmäisellä jaksolla 1.3.2014-31.12.2015 kunta-alan palkkoja korotetaan 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on noin +0,8 %. Kun palkankorotusten vaikutukset huomioidaan ja tarkastellaan Kokkolan kaupungin sopeuttamistoimenpiteitä keskenään, on sopeuttamistarve n. 0,35 milj. v. 2014, ja vastaava summa vuonna 2015 lisää. Eli sopeuttamistarve on opetuspalvelujen osalta 0,7 milj. vuosina 2014-2015. 6

Kaupungin tavoitteellinen toimitilaohjelma / Sopeuttamisohjelma Sopeuttamisohjelmaan kuuluvassa kaupungin tavoitteellisessa toimitilaohjelmassa on käsitelty kaupungin kiinteistöjen kiinteistökustannuksia, kiinteistöjen käytön tehostamista ja korjausvelkaa. Opetuspalvelujen osalta siinä on tutkittu koulukiinteistöjen käyttöastetta ja salkutettu kiinteistöt niiden kunnon mukaan eri luokkiin (salkut 1-6). Salkkuun 4 on luokiteltu kiinteistöt, joita ei enää peruskorjata, vaan rakennus käytetään elinkaarensa loppuun niin kauan kuin se on mahdollista ilman suurempia ongelmia. Koulukiinteistöt, joista toimitilaohjelmassa suunnitellaan luovuttavaksi, ovat: Koulun nimi Ykspihlajan koulu (esiopetus, 1-6 luokat) Kyrkbackens skola (esiopetus, 1-6 luokat) Vittsar skola (esiopetus, 1-6 luokat) Rödsö skola (1-6 luokat) oppilasmäärä syksy 2013/ oppilaskehitys/ oppilasennuste 1) 81oppilasta kasvava 114 oppilasta v. 2020 109 oppilasta laskeva 56 oppilasta v. 2020 39 oppilasta vakaa 43 oppilasta v. 2018 38 oppilasta laskeva 33 oppilasta v.2018 käyttöaste 2013 2) käyttökelpoisuus / suunnitteluvaihtoehto 46% 4 Sisäilmatyöryhmä päätti 17.2.2014, että tilojen käytöstä luovutaan 2014. Siirretään väliaikaisesti Vingenkadulle 2014 44% 4 Sisäilmatyöryhmä päätti 17.2.2014, että tilojen käytöstä luovutaan 2014. Siirretään väliaikaisesti Vingenkadulle 2014 52% 4 yhdistettävissä Chydeniuksen kouluun 50% 4 yhdistettävissä Chydeniuksen kouluun 1) Oppilasmäärä perustuu väestörekisteritietoihin. Kehitystä tulee seurata vuosittain. 2) Kiinteistöjen käyttöastetta kuvaava luku on laskettu yleisopetuksen tilojen käyttöasteesta suhteutettuna oppilaiden viikkotuntimäärään. Taloudellisesti kestävä ratkaisu on se, että uudet tai peruskorjattavat koulutilat ovat riittävän suuria yksiköitä ja niiden yhteyteen voidaan rakentaa myös muita kunnallisia palveluja, jotka tehostavat tilojen käyttöastetta. Esiopetuksen osalta toimenpiteitä edellyttää Öjan alueen esiopetuksen järjestäminen siinä vaiheessa kun Öja Daghemin käyttö päättyy havaittujen sisäilmaongelmien takia. Esiopetuksen yksikön sijainti Öja daghem lapsimäärä syksy 2013/ kehitys 6 esikoululaista, 21 päivähoitopaikkaa, vakaa kehitys (3-6 opp.) salkutus salkutus käyttökelpoisuus / suunnitteluvaihtoehto 4 yhdistettävissä Öjan koulun ja kyläkeskuksen tiloihin 7

Ratkaisumahdollisuudet Edellä mainittujen esiopetus- ja peruskouluyksiköiden kohdalla on pohdittava seuraavia ratkaisuvaihtoehtoja: Koulu 1. vaihtoehto 2. vaihtoehto Ykspihlajan koulu Kyrkbackens skola Vittsar skola Rödsö skola Rakennetaan uudisrakennus Ykspihlajan/Lahdenperän alueelle Rakennetaan uudisrakennus samalle paikalle Käytetään nykyinen rakennus loppuun, sitten yhdistyminen Chydeniuksen kouluun Käytetään nykyinen rakennus loppuun, sitten yhdistyminen Chydeniuksen kouluun Rakennetaan laajennus Koivuhaan koulun yhteyteen ja koulut yhdistetään tai rakennetaan uudisrakennus Ykspihlajaan 0-2 luokille (Ykspihlajan ja Nuolipuron alueen lapsille) ja laajennetaan Koivuhakaan tilat 3-6 luokille Väliaikaisesti (n 3-5.v) toiminta Isokylän monitoimitalossa, sitten yhdistetään laajennuksella Villan kouluun Yhdistetään v. 2018 Chydeniuksen kouluun kun peruskorjaus ja laajennus valmistuvat Yhdistetään v. 2018 Chydeniuksen kouluun kun peruskorjaus ja laajennus valmistuvat Esiopetusyksikkö 1. vaihtoehto 2. vaihtoehto Öja daghem Käytetään nykyinen rakennus loppuun, sitten yhdistyminen Öja skolan kanssa Yhdistyminen Ojan skolan ja kyläkeskuksen tiloihin 2015 Kokonaistaloudellisesti arvioiden voidaan todeta, että yksisarjaisen 1-6 luokan koulurakennuksen peruskorjaus tai uudisrakentaminen ei ole tulevaisuuden kannalta järkevää kun otetaan huomioon elinkaaren aikaiset tila- ja tukipalvelujen kustannukset suhteessa opetuksen kustannuksiin. Päätös perustuu tapauskohtaiseen arviointiin. Siksi koulujen yhdistäminen peruskorjaushankkeissa on perusteltua selvittää. 6.1 Palvelurakenteen ja talouden sopeuttaminen Toimenpiteet 1. Perusopetuksen palveluverkkotarkastelu Vastuu toimeenpanosta Aikataulu Arviointi (Mittari) 5-6/2014 / (Toteutettu 2014) 2. Suunnittelutoimikuntien perustaminen ja esiselvityksen teko Chydeniuksen, Kyrkbackenin ja Ykspihlajan koulujen sijoittumisesta, laajuudesta ja pedagogiikasta 2014 periaatteelliset ratkaisut (Toteutettu 2014) 8

3. Opetuspalvelujen investointiohjelman 2014 hyväksyminen palveluverkkoratkaisujen pohjalta 4-9/2014 (suunnitelma päivitetty 9/2014) 6.2 Esiopetuksen palvelurakenteen periaatteet Esiopetusta järjestetään päiväkotien ja koulujen yhteydessä. Esiopetuksesta sekä siihen liittyvästä päivähoitotoiminnasta vastaa varhaiskasvatuspalvelut. Lukuvuonna 2013 2014 suomenkielistä esiopetusta järjestetään 8 päiväkodissa, 9 koulussa ja 5 esiopetuspaikassa, jossa päiväkoti ja koulu toimivat samassa rakennuksessa tai pihapiirissä. Uudisrakennusten valmistuttua jatkossa on enemmän päiväkodin ja koulun yhteisiä toimitiloja. Ruotsinkielistä esiopetusta järjestetään 4 koululla, yhdessä päiväkodissa ja yhdessä ostopalvelupäiväkodissa. Tulevaisuudessa kouluverkkoratkaisut vaikuttavat esiopetuksen järjestämispaikkoihin. Esiopetusryhmät pyritään muodostamaan alueellisen tarpeen mukaisesti ja huomioiden lasten tuleva kouluun sijoittuminen. Tavoitteena on, että esiopetuspaikka on lapsen tulevan koulun yhteistyökumppani. Esiopetusryhmän koko vaihtelee 6 18 lapsen välillä. Jos ryhmässä on 19 lasta tai enemmän, ryhmässä on 2 lastentarhanopettajaa. Silloin ryhmä toimii pääosin kahtena erillisenä ryhmänä. Tarkkaa ryhmäkokoa ei voida esiopetuksen osalta määrittää, koska se rakentuu lasten määrän ja henkilöstön suhdeluvun mukaisesti. (13 lasta / 1 lto tai 13+7 lasta lto + lh) Koska 60 70 % esiopetuslapsista tarvitsevat päivähoitoa ennen ja jälkeen maksutonta esiopetusta, se vaikuttaa myös ryhmän henkilöstön määrään. Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen investointiohjelmien ja meneillään olevien rakennushankkeiden myötä esiopetuksen ja perusopetuksen rakenteet yhtenäistyvät. Lainsäädäntöuudistus tulee todennäköisesti muuttamaan esiopetukseen osallistumisen velvoittavaksi. Näihin näkökulmiin liittyen esiopetuksen ja perusopetuksen prosesseja tulee arvioida ja yhtenäistää kaikissa vaiheissa. (Esimerkiksi esiopetukseen ja kouluun ilmoittautuminen yhdeksi prosessiksi, joustava koulunaloitus) 6.2 Esiopetuksen palvelurakenteen periaatteet Toimenpiteet 1. Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden investointisuunnitelmissa 2014 huomioidaan esiopetuksen tilatarpeet Vastuu toimeenpanosta Varhaiskasvatuspalvelut Aikataulu 4-9/2014 Arviointi (Mittari) (Investointisuunnitelma päivitetty 2014) 9

6.3 Perusopetuksen palvelurakenteen periaatteet Opetusryhmät muodostetaan optimaalisesti 1. luokan ja 7. luokan aloitusvaiheessa. Oppilassijoittelua tehdään suunnitelmallisesti koko kaupungin alueella ja tuottavuuden parantamiseksi pyritään etsimään ratkaisuja, jotta erittäin pieniä luokkia ei syntyisi. Optimaalinen ryhmäkoko on 1-6 luokilla 17-23 oppilasta ja 16-25 oppilasta 7-9 luokilla opetettavasta aineesta riippuen. Suuremmassa kouluyksikössä opetusryhmän optimointi onnistuu paremmin kuin pienemmässä. Sen takia myös vuosiluokkia yhdistäviä ryhmittelyratkaisuja suositaan erityisesti joustavan koulualoituksen edistämiseksi. Lisäksi on selvitettävä millä toimilla pienen peruskouluyksikön oppilasmäärä voitaisiin kasvattaa ja tilojen käyttöastetta nostaa yhteistoiminnassa esimerkiksi 3. sektorin kanssa yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Tuottavuuteen vaikuttavaa kouluyksiköiden kokoa on voitu perustellusti nostaa koulujen peruskorjausten yhteydessä. Varhaiskasvatuksen palvelujen yhdistäminen perusopetuksen alkuopetukseen edistää myös tuotavuutta ja kasvatuksen jatkumon paranemisen myötä tuloksellisuutta. Ylläpidettävän peruskouluyksikön pienin oppilasmäärä on 25 oppilasta (1-6 luokat/ kaksi opettajaa). Jos oppilasmäärä on laskenut 25 oppilaaseen tai sen alle ja sen ennakoidaan pysyvän samalla tasolla kaksi seuraavaa lukuvuotta, koulun ylläpitämisen mielekkyyttä ja toiminnan yhdistämistä harkitaan. Harkintaan vaikuttaa oppilasmäärän lisäksi käytössä olevan koulurakennuksen tekninen kunto /salkutus ja mahdollinen investointitarve, oppilaiden koulumatkakustannusten. Eli kysymyksessä on kokonaistaloudellinen arvio, johon yhdistyy vaikutusten arviointi. Opetusryhmien ylläpitämisen periaatteet perusopetuksen 1-6 luokilla Talouden sopeuttamisen ja tuottavuuden kannalta on myös tarkasteltava oppilasmäärän suhdetta opetusryhmien määrään pienillä yksisarjaisilla 1-6 vuosiluokkien kouluilla. Jos oppilasmäärä muuttuu, tulee myös opetusryhmien määrä vaihdella silloin kun ei ole kysymys yksittäisen lukuvuoden vuosivaihtelusta. Lähtökohtana on se, että yksiopettajaisia kouluyksiköitä ei ole. Lukuvuoden suunnittelussa yleisopetuksen oppilasmäärän ja ryhmien suhde tulee olla seuraava 1-6 luokkien vuosiluokkaopetukseen perustuvassa yhdysluokkaopetuksessa: Oppilasmäärä Opetusryhmien määrä 25-37 2 38-55 3 56-73 4 74-91 5 92-109 6 10

Oppilasmäärärajoissa voidaan ottaa huomioon opetusryhmään integroitu 11- vuotisen oppivelvollisuuden mukaan opiskeleva oppilas niin, että oppilasmäärään tämä oppilas vaikuttaa kahden oppilaan verran. Oppilasmäärän kehitystä seurataan ja muutoksia toteutetaan lukuvuosittain. Perusopetuksen palveluverkon tiivistämisen mahdollisuudet Palveluverkon tiivistämistä tulee tehdä talouden sopeuttamisohjelman vaikutuksesta ja tarkasteluun tulee ottaa mahdollisuudet, jotka liittyvät perusopetuksen palveluverkon tiivistämiseen yhdistämällä sellaisia pieniä kouluyksiköitä, joissa on laskeva oppilasennuste. Tämän tarkastelun lähtökohtana on kustannussäästöjen saaminen henkilöstö- ja kiinteistökuluista vaikka koulukiinteistön kunto olisikin kohtuullinen. Korkeimmat oppilaskohtaiset kustannukset ovat 2- tai 3-opettajaisilla kouluilla. Koulut, jotka voitaisiin yhdistää vuoteen 2020 mennessä tai joihin voitaisiin yhdistää palveluja ovat: Koulun nimi Alaviirteen koulu (esiopetus, 1-6 luokat, 2 opettajaa) Rahkosen koulu (esiopetus, 1-6 luokat, 2 opettajaa) Öja skola (1-6 luokat, 3 opettajaa) oppilasmäärä syksy 2013/ oppilaskehitys/ oppilasennuste 2020 * 46 oppilasta laskeva 26 oppilasta v. 2020 29 oppilasta vakaa 29 oppilasta v. 2020 40 oppilasta laskeva 25 oppilasta v. 2020 käyttö -aste salkutus **) Oppilaskohtainen henkilöstö- ja nettomenot 2013 46% 1 3 802 5 961 62% 1 5 597 10 980 74% 1 5 212 9 774 lisätietoja /ratkaisuvaihtoehto Yhdistettävissä Lohtajan Kirkonkylän kouluun, jossa 74 oppilasta 2013 81 oppilasta 2020 Yhdistettävissä Veikko Vionojan kouluun, jossa 39 oppilasta 2013 34 oppilasta 2020 Koulu muutettavissa 2-opettajaiseksi ja Öjan päiväkodin esiopetus siirretään koulun yhteyteen 2015 *) Oppilasmäärä perustuu väestörekisteritietoihin. Kehitystä tulee seurata vuosittain. **) Salkutus 1: kiinteistöä ylläpidetään eikä edellytä peruskorjausta Suomenkielisen perusopetuksen 1-6 luokilla keskimääräinen henkilöstökustannus vuonna 2013 oli 4 404 / oppilas ja nettomenot 6 726 / oppilas. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa 1-6 keskimääräinen henkilöstökustannus vuonna 2013 oli 4 676 / oppilas ja nettomenot 7 527 / oppilas. Tarkastelussa on huomattava, että Alaviirteen koulu toimii tällä hetkellä (2013-2014) taloudellisesti, koska oppilasmäärä suhteessa opetusryhmien määrään 11

on hyvällä tasolla. Oppilasmäärän laskiessa noin 20 oppilaalla oppilaskohtaiset kustannukset nousevat nopeasti. Muiden peruskoulujen kohdalta ei yhdistämistä voida suunnitella, koska nykyiset tilat eivät tarjoa siihen mahdollisuuksia. Perusopetuksen oppilasmäärä on kanta-kokkolan alueella nousussa ja se edellyttää lisäinvestointeja. 6.3. Perusopetuksen palvelurakenteen periaatteet Toimenpiteet 1. Perusopetuksen palveluverkkotarkastelun yhteydessä hyväksytään opetusryhmien ylläpitämisen rajat ja arvioidaan palveluverkon tiivistämisen mahdollisuudet 2. Seurataan oppilasmäärien kehitystä ja ryhdytään muutosten perusteella toimenpiteisiin lukuvuosisuunnittelun yhteydessä Vastuu toimeenpanosta Rehtorit Aikataulu Arviointi (Mittari) 5-6/2014 2014-17 Laadullinen ja määrällinen arviointi (oppilasta/ryhmä/koulu) (oppilaskohtaiset kustannukset) Laadullinen ja määrällinen arviointi (oppilasta/ryhmä/koulu) (oppilaskohtaiset kustannukset) 6.4 Lukiokoulutuksen palvelurakenteen periaatteet Kokkolan lukiokoulutuksen palvelurakenteen muuttamisesta on ollut vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen vireillä kolme eri suunnitteluprosessia. Niille on ollut yhteisenä tavoitteena yhdistää lukioiden toimintaa ja voimavaroja sekä lisätä vetovoimaa. Viimeksi Kokkolan kaupunginvaltuusto päätti suomenkielisen lukiokoulutuksen palvelurakenteesta 3.2.2014 ( 4) niin, että se päätti lakkauttaa Lucina Hagmanin lukion 1.8.2016 alkaen ja että perustetaan yksi suomenkielinen lukio, jossa kaksi toimipistettä, Kiviniitty (Kuusitie 3) ja Länsipuisto (Torikatu 41A). Lukion nimikysymys ratkaistaan erikseen. Valtuuston päätöksellä ei ole vaikutuksia perusopetuksen opetusjärjestelyihin. Valtuuston päätöksen toimeenpano edellyttää esityksessä (30.8.2013) suunniteltujen toimenpiteiden tarkentamista. Koska päätös koskee suomenkielisiä lukioita, päätöksen toimeenpano siirtyi suomenkielisen jaoston tehtäväksi, joka myös ohjaa kehittämisprosessia. Toimeenpanoa varten opetus- ja perusti kolme työryhmää: seurantaryhmän, henkilöstösuunnitteluryhmän ja nuorisovaikutusten arviointiryhmän. Lisäksi suomenkielisten lukioiden rehtoritiimi johtavan rehtorin johdolla valmistelee aiemman esityksen (30.8.2013) pohjalta lopullisen kehittämissuunnitelman ja valmistelee palveluverkon muutokseen liittyviä muita tehtäviä. 12

Ruotsinkielisen lukion kehittämisessä on valittu lähtökohdaksi lukion kehittäminen yhdessä lähialueen ruotsinkielisten lukioiden kanssa yhteisten lukioverkostojen avulla. Tällä hetkellä Kokkolan ruotsinkielinen lukio toimii kahdessa eri lukioverkostossa. 4K - lukioverkostoon kuuluvat edellä mainitun lisäksi Karlebynejdens institut, Kronoby folkhögskola - Kronoby Medborgarinstitut ja Kronoby gymnasium. Yhteiset toimintatavat 4K:ssa koostuvat yhteisistä teemaviikoista, kansainvälisistä projekteista, yhteisistä opettajien täydennyskoulutuksista ja opettajavaihdosta. Team Nord -yhteistyöverkostossa järjestetään etäopetusta yhteistyönä, sekä täydennyskoulutuksia ja kansainvälisiä projekteja. Verkoston operatiivisina johtajina toimivat lukion rehtorit. 6.4 Lukiokoulutuksen palvelurakenteen periaatteet Toimenpiteet 1. Suomenkielisen lukiokoulutuksen kehittämisprosessin suunnittelu ja toteutus 2. Henkilöstösuunnitelman valmistelu ja toimeenpano 3.Nuorisovaikutusten arvioinnin suunnittelu ja toteutus 4.Seurataan opiskelijamäärien kehitystä ja ryhdytään muutosten perusteella toimenpiteisiin lukuvuosisuunnittelun yhteydessä Vastuu toimeenpanosta Kehittämistiimi Lukion rehtorit Henkilöstösuunnitelmatyöryhmä Aikataulu Arviointi (Mittari) 2014-16 (Toteutettu 2016) 2014-16 Työryhmä Lukiot 2014-16 Lukion rehtorit 2014-17 (Suunnitelma 2014, toteutettu 2016) (Suunnitelma 2014, toteutettu 2016) Laadullinen ja määrällinen arviointi (opisk./ryhmä/koulu) (opisk.kohtaiset kustannukset) 6.5 Taiteen perusopetuksen palvelurakenteen periaatteet Kokkolan taiteen perusopetuksen palvelurakenne koostuu monien oppilaitoksien tarjoamasta opetuksesta ja taidekasvatuksen piirissä toimivien organisaatioiden (mm. taide- ja kulttuurilaitokset, estraditaiteenkoulu) toiminnasta ja yhteistyöstä, jonka tavoitteena on varmistaa alueen lapsille ja nuorille laaja ja monipuolinen taidekasvatustarjonta. Kokkolassa tutkintotavoitteista taiteen perusopetusta tuottavat Keski-Pohjanmaan konservatorio (musiikki ja tanssi), TAITO Keski-Pohjanmaan käsityökoulu (käsityö), Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu (kuvataide) ja Lasten ja nuorten sanataidekoulu (sanataide). Näistä konservatorio ja käsityökoulu ovat yksityisten toimijoiden ylläpitämiä, kuvataidekoulu ja sanataidekoulu toimivat Kokkolan seudun opistossa kaupungin ylläpitämiä. 13

Oppilaitokset muodostavat keskenään ja yhdessä kaupungin sivistys- ja opetustoimen kanssa taiteen perusopetuksen ohjausryhmän, joka koordinoi taiteen perusopetusta Kokkolassa sekä toimii vuorovaikutusta ylläpitävänä keskustelufoorumina eri taideopetuksen toimijoiden kesken. Ohjausryhmän tehtävät ja tavoitteet asettaa opetus- ja. Ohjausryhmä on laatinut Taiteen perusopetuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2013-2020. Keskeisinä pyrkimyksinä ovat taiteen perusopetuksen tarjonnan jatkuvuuden turvaaminen sekä saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. 6.5 Taiteen perusopetuksen palvelurakenteen periaatteet Toimenpiteet 1. Taiteen perusopetuksen koordinointi Vastuu toimeenpanosta Aikataulu Arviointi (Mittari) Ohjausryhmä 2014-17 Laadullinen arviointi 2. Taiteen perusopetuksen kehittämissuunnitelman 2013-2020 toteuttaminen ja arviointi Ohjausryhmä 2014-17 Kehittämistiimi Laadullinen arviointi (Tavoitteiden toteutuminen) 14