CP-vammaisten aikuisten toimintakyky ja siinä tapahtuvia ikääntymismuutoksia kirjallisuuskatsauksen perusteella



Samankaltaiset tiedostot
Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Ikääntymisen vaikutus cp-vammaisen aikuisen toimintakykyyn

Monenlaisia haasteita jatkoon!

CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi ja ikääntyminen -katsaus kansainvälisiin tutkimuksiin

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

CP-VAMMA JA IKÄÄNTYMINEN IKÄÄNTYVÄ CP-VAMMAINEN SEMINAARI Espoo

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ikääntyminen

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ikääntyminen

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP vammaisen aikuisen toimintakyky

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Asunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara

Miten kuntoutuspalvelujärjestelmämme toimii CP-vammaisten henkilöiden elämänkaaren eri vaiheissa?

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia Helena Launiainen

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

EXECP-projekti Neuromuscular Research Center

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN. Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma. Hahmottamisen teoriaa

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

F Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

CP-vammaisen lapsen elämänlaatu - lapsen ja huoltajan kokemana. Sanna Böling, KM,ft. Tutkimuksen taustaa

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Psyykkinen toimintakyky

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life

Vammaisuus ja ikä. Vanhusväestöön kuuluva henkilö voi täyttää vaikeavammaisuuden kriteerit yhtä hyvin, kuin alle kouluikäinen lapsikin

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Työkyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

CP-vammaisena aikuisena Suomessa

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ARVIOITA VAIKEAVAMMAISTEN LÄÄKINNÄLLISESTÄ KUNTOUTUKSESTA

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

Kertausta aivovammojen oireista

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

FSD2605. CP-vammaisten aikuisten elämänhallinta Aineisto-opas

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Kuntouttava hoitotyö ja viriketoiminta. TPA: kuntouttava hoitotyö ja viriketoiminta

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous Toivakassa

Osa I CP-VAMMA Invalidiliitto

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

Mielekästä ikääntymistä

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori. Lataa

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

Transkriptio:

CP-vammaisten aikuisten toimintakyky ja siinä tapahtuvia ikääntymismuutoksia kirjallisuuskatsauksen perusteella Esityksen sisältö: 2. Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat ja toteutus 3. CP-vamma ja aikuisuus 4. CP-vammaisten aikuisten toimintakyvyssä tapahtuvia ikääntymismuutoksia ja niiden ilmenemisen ajankohta 5. Yhteenveto ja johtopäätökset Rosqvist Eerika, tutkija, Tutkimus- ja kehittämiskeskus Gerocenter 1

1) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat ja toteutus CP-vammaisten aikuisten ikääntymisestä ja siihen liittyvistä prosesseista tiedetään maailmanlaajuisestikin vielä melko vähän Tutkimustietoa tarvitaan sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan ammattihenkilöstön lisäksi CPvammaisille ihmisille itselleen ja heidän läheisilleen 2

Katsauksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Tarkoitus: Kuvata laaja-alaisesti ja monitieteellisesti CP-vammaa ja ikääntymisen mukanaan tuomia vaikutuksia siihen 2) Kuvailla millaisia interventiotutkimuksia ikääntyville CPvammaisille aikuisille on maailmanlaajuisesti tehty Tutkimuskysymykset: 6) Millaisia terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä muutoksia CPvammaisilla aikuisilla ilmenee heidän ikääntyessään sekä oman kokemuksensa että objektiivisten mittausten tuloksena? 2) Missä ikävaiheessa nämä muutokset yleensä ilmenevät? 3) Millaisia tutkimusinterventioita ikääntyviin CP-vammaisiin aikuisiin on kohdistettu? 3

Aineisto Aineistohakujen toteutus 8-11/2008, rajaus vuosille 1990-2008 Lääketieteen, terveystieteen, hoitotieteen, fysioterapian, toimintaterapian, psykologian, sosiologian ja kasvatustieteen tietokannat: PubMed, MEDLINE, Medic, SveMed+, CINAHL, OT-seeker, PEDro, PsycINFO, ERIC, Cochrane, A SAGE Full-Text Collection, Political science, Social services abstracts ja Sociological abstracts 4

Kuvio 1. CP-vammaisen aikuisen toimintakyvyn luokittelu toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisellä ICF -luokituksella 5

2. CP-vamma ja aikuisuus CP-vammaa pidetään ensisijaisesti lapsuusiän tilana, mutta sen aiheuttamien vaikutusten kehittyminen ei pääty 18 vuoden iässä vaikka aivovaurio itsessään ei ole etenevä tai paraneva, sen aiheuttama oirekuva muuntuu jatkuvasti CP-vammaisilla ihmisillä esiintyy liikunnallisen vamman lisäksi myös muita synnynnäisiä keskushermostotoiminnan häiriöitä häiriöiden esiintyvyys on yksilöllistä ja ne voivat ilmetä minä yhdistelmänä tahansa vaikuttaen yksilön toimintakykyyn 6

3. CP-vammaisten aikuisten toimintakyvyssä tapahtuvia ikääntymismuutoksia ja niiden ilmenemisen ajankohta Olemassa oleva tutkimus on pääasiallisesti keskittynyt CP-vammaisen aikuisen toimintakyvyn eri osa-alueilla ilmeneviin rajoituksiin, puutteisiin ja esteisiin mikä edesauttaa hyvin negatiivisen kuvan syntymistä CPvammaisuudesta ja CP-vammaisen ihmisen elämästä yleensä Negatiivisten asioiden tiedostaminen ja niiden olemassaolon myöntäminen on kuitenkin ensimmäinen askel kohti asioihin vaikuttamista 7

Kehon toimintojen ja rakenteiden ja mielen toimintojen vajavuudet Motorinen vamma Synnynnäisiä liitännäishäiriöitä: Epilepsia Näköhäiriöt Kuulohäiriöt Suun alueen motoriset liikehäiriöt Puhe- ja kommunikointihäiriöt Kognitiiviset häiriöt; hahmotus-, huomiokyky-, käytös- ja oppimishäiriöt Kehitysvamma Muutokset tuki- ja liikuntaelimissä Heikentynyt tasapaino Kipu Uupumus Maha-suolialueen ja ravitsemukseen liittyvät ongelmat Suolen ja rakon toiminnan ongelmat Allergiat Hengitystie-elinsairaudet Sydän- ja verisuonitaudit Ruoansulatuselimistön sairaudet Rintasyöpä Mielenterveysuhat, masennus 8

Suoritus- ja osallistumisrajoitteet Liikkumiskyvyn heikentyminen Kognitiiviset häiriöt Kommunikointiongelmat Heikentynyt kyky selviytyä päivittäisistä toiminnoista Ongelmat psykoseksuaalisessa toimintakyvyssä Vaikeudet sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa ja ansiotyöhön osallistumisessa Ongelmat vapaa-ajan viettoon ja virkistystoimintaan osallistumiseen liittyen Ongelmat oman kunnon ylläpitoon liittyen 9

Taulukko 1. Muutokset CP-vammaisten aikuisten kävelykyvyssä 20-, 40- ja 60-vuotiaana* *Lähde: Strauss D ym. Decline in function and life expectancy of older persons with cerebral palsy. NeuroRehabilitation 2004; 19: 69-78. 10

Kävelykyky, kipu ja uupumus CP-vammaisilla aikuisilla 7 vuoden seurantatutkimus N=149, ikä 24-76 vuotta (keski-ikä 40v 5kk), CP-diagnoosi hemiplegia ja diplegia 52 % tutkittavista koki kävelykykynsä heikkenemistä verratessa tilanteeseen, jolloin kävelykyky oli opittu 7 vuotta aiemmin tutkittavista 39 % oli kokenut kävelykyvyn heikkenemistä Kävelykyvyn heikkenemisen osuus ja kävelykyvyn muutosten alkamisikä: diplegia: 71 %, keskimäärin 37 vuoden iässä hemiplegia: 37 %, keskimäärin 52 vuoden iässä Kävelykyvyn heikentyminen oli yhteydessä kivun suurempaan esiintymiseen ja intensiteettiin, kivun suurempaan vaikutukseen päivittäisiin toimintoihin, fyysisen uupumuksen lisääntymiseen ja tasapainon heikentymiseen. Liikkumisessa ongelmia kokevien määrä oli lähes kaksinkertaistunut 7 vuoden aikana (13 % 25 %) - syinä vaikeudet yleisessä palvelujen saavutettavuudessa ja kuljetuspalveluissa sekä avun saatavuudessa? Lähde: Opheim ym. Walking function, pain, and fatique in adults with cerebral palsy: a 7-year follow-up study. Developmental Medicine and Child Neurology 2009:51(5): 381-8. 11

Ympäristöön liittyvät estävät tekijät Fyysisen ympäristön esteellisyys ja ongelmat saavutettavuudessa Ongelmat apuvälineiden saatavuudessa Kuljetuspalvelujen puute Sosiaalisen ympäristön luomat esteet Negatiivinen asenneympäristö CP-vammaisuutta kohtaan 12

Yksilötekijät Ikä Sukupuoli Oma mielenkiinnottomuus saada tietoa CP- vammasta Yksilöllinen CP-vamman kokeminen ja yksilöllisesti valitut selviytymisstrategiat päivittäisestä elämästä selviytymiseen 13

Ikääntymismuutosten ilmenemisajankohta CP-vammaisten aikuisten terveydessä ja toimintakyvyssä alkaa esiintyä heikkenemistä valtaväestöä varhaisemmassa vaiheessa, 20 30 ikävuoden tienoilla, jopa jo aiemmin Muutosten esiintyvyys on hyvin yksilöllistä tyypillisen ikääntymisprosessin määrittely onkin varsin hankalaa 14

4. Yhteenveto ja johtopäätökset Mahdollisuus osallisuuteen ja osallistumiseen vapaa-ajan toiminta, harrastukset, sosiaaliset suhteet, ansiotyö, järjestö- ja yhdistystyö, oman kunnon ylläpito Fyysisen ympäristön ja asenneympäristön esteettömyys positiivisen toiminta- ja elinympäristön mahdollistaminen CP-vammaisille ihmisille 15

Ammatillinen koulutus ja työpaikka tärkeä rooli syrjäytymisen ehkäisemisessä ja alhainen toimeentulon synnyttämissä ongelmissa vammaisten ihmisten työllisyys heikkenee nopeammin ja varhaisemmassa vaiheessa kuin vammattomien mikä on seurausta sekä iästä että vammaisuudesta Säännölliset terveystarkastukset ja seulontoihin osallistuminen Säännöllinen hoito- ja kuntoutustarpeen arviointi, ajantasainen kuntoutussuunnitelma, tarvittavien kuntoutusinterventioiden toteutus preventiivinen näkökulma kuntoutukseen! 16

CP-vammaisuuden ymmärtäminen moniulotteisempana, kuin rajattuna liikuntavammana esim. kognitiiviset häiriöt ovat huomaamattomampia, mutta niillä saattaa olla liikuntavammaa suurempi vaikutus yksilön itsetuntemukseen ja mahdollisuuksiin osallistua ja tulla mukaan otetuksi yleisiin sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin Kognitiiviset häiriöt vaikuttavat suuresti - yksilön elämänlaatuun - toimintakykyyn ja siihen, miten vaikeana yksilö itse pitää vammaansa sekä - sosiaaliseen toimintaan osallistumiseen. Kiitos! 17