2012 NIKINMÄKELÄINEN 2012 1 Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry:n asukaslehti Juhlajulkaisu 2012 NIKO ry 35 vuotta NIKINMÄKELÄINEN Rudolf Koivu Lehtemme aiheita: NIKO ry juhlii 35 vuotista taivaltaan Seurakuntakoti avattiin nuorisolle Jumppari Pia liikuttaa nikinmäkeläisiä Oma koti piirustussatoa esikoulusta Kirsi Vikman luotsaa NiNa:ssa Hyvät naapurisuhteet viihtyisä ympäristö Kalatiet juhlivat koreasti Säästöä aurinkosähköllä Ahti Honkanen 100 vuotta Nikinmäki historiikki kirjasta verkkoon Nikinmäen kaunein puutarha 2013 kilpailu
2 NIKINMÄKELÄINEN 2012 KOKOUSKUTSU Tervetuloa Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen tiistaina 13.11.2012 klo 18 Nikinmäen koululle, Perhotie 27, Vantaa. Kokous on samalla NIKO ry:n 35 vuotis juhlakokous. Tarjoamme täytekakkukahvit ja luovutamme Suomen Omakotiliiton ansiomerkit. Paikalla esiintyy myös NiNa kuoro. Esityslista 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokousvirkailijoiden vaali Valitaan puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa 4 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5 Syyskokousasiat (sääntöjen 8 ) 5.1 Liittymis ja jäsenmaksut 5.2 Toimihenkilöiden palkat ja palkkiot 5.3 Toimintasuunnitelma 5.4 Talousarvio 5.5 Hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle Erovuorossa ovat: varsinaiset jäsenet Eero Niemelä, Ari Nyman ja Leena Virtanen sekä varajäsen Markku Konttinen 5.6 Kahden toiminnantarkastajan ja heille kahden varahenkilön valinta 5.7 Toimikunnat 5.8 Vuoden 2013 kokousten ja kokouskutsujen ilmoitusmenettely 5.9 Muut työjärjestykseen kokouksen alussa esitetyt ja lisätyt asiat 6 Kokouksen päättäminen Lämpimästi tervetuloa! Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry Hallitus
3 SYKSYINEN TERVEHDYS NIKINMÄKEEN! Kädessäsi on vaihteeksi hieman tuhdimpi versio yhdistyksemme NIKINMÄKELÄINEN julkaisusta. Toivottavasti koet sen mielenkiintoisena ja informatiivisena tuotoksena. Palaute tästä julkaisusta ja muutenkin Nikinmäkeen liittyen on tervetullutta ja sen antaminen on helppoa vaikkapa internetissä, josta löydät kotisivumme www.nikinmaki.com ja linkin Palaute. Toki myös muu kirjallinen palaute on yhtä hyvä ja sitä voi jättää lähimmän hallitusjäsenen postilaatikkoon. Suomen Omakotiliitto on saanut uuden toiminnanjohtajan ja muutenkin sen toimintaa ollaan uudistamassa ja kehittämässä. Kannattaa siis poiketa aika ajoin myös suoraan kattojärjestömme sivuilla www.omakotiliitto.fi koska kaikkea infoa ym. emme voi omille sivuillemme päivittää. Suoranaiset kumppaneidemme kontaktit, tapahtumat ja tarjoukset pyrimme itsekin infoamaan. Muistathan, että sivumme palvelevat myös alueemme yrittäjiä ja yhteystiedot saa sivuillemme veloituksetta. Yrityksesi palvelut ja asukkaat voivat löytää toisensa siis yllättävän helposti. Homma onnistuu kätevästi vaikkapa palautteena sivuillamme. Uusi merkittävä yrittäjä Nikinmäessä ei ehkä enää esittelyjä kaipaa; Uusi K supermarket avasi vihdoin ovensa elokuussa ja palvelee jokaisena viikonpäivänä lähikauppanamme. Kauppiaana toimii Jukka Levonen. Omasta ja NIKO ry:n puolesta toivotan hänelle ja henkilökunnalleen onnea ja menestystä! Kaupan sivut löytyvät osoitteesta http://www.k supermarket.fi/loyda kauppasi/ksupermarket Nikinmaki/ Myös perinteinen kyläkauppamme Palmén palvelee edelleen Vanhan Porvoontien varrella. Toisena uutena yrittäjänä voisi mainita Pohjois Nikinmäessä toimintansa aloittaneen kaupungin päiväkodin. Harmi vaan, että eteläisemmän päiväkotimme kapasiteettia supistettiin samalla, kun paviljongit otettiin koulun opetuskäyttöön. Käsityksemme mukaan päivähoidon tarpeita ei olekaan vielä ratkaistu Nikinmäen osalta vaan tarvitsemme sen kolmannen päiväkodin vielä. Päivähoitotarjonta supistui vielä lisää, kun perhepäivähoitokoti Pikku Mehiläinen lopetettiin. On ollut kovin työlästä kertoa kaupungin taholle, että täällä on paljon lapsia ja siksi tänne on järkevää tuoda myös julkisia palveluita. Yhä vieläkin mielletään, että palvelut pitää keskittää kerrostalojen keskelle. Moni kunta olisi riemuissaan, jos heilläkin olisi peräti 6 kokonaista luokkaa ekaluokkalaisia, kuten täällä Nikinmäki Jokivarsi alueella on. Tätä kirjoittaessani on juuri startannut uuden Nikinmäentien rakennusurakka, joka yhdistää ja eheyttää etelän ja pohjoisen. Urakka laajenee sitten Sipoontien risteysalueelle ja uudelle ongenkoukun katualueelle, johon rakentuu n. 100 uutta pientaloa. Epäilemättä lapsilukumme ei ainakaan laskuun tästä notkahda. Tutustuin hieman kaupungin julkaisemaan talouden pidon suunnitelmaan vuosille 2013 2016 joka ei hyvää lupaile lähitulevaisuuteemme. Vahva painotus on investointien karsimisessa ja siirtämisessä kauemmas tulevaisuuteen. Myös palveluiden tuottamisessa tullaan säästämään merkittävästi. Toimintoja ulkoistetaan, ulkoisia ostoja lisätään, maksuja ja taksoja korotetaan, eikä voitane sulkea pois veronkorotustakaan. Mielenkiintoinen huomio oli maininta, että veronmaksajia halutaan lisää hyville alueille ja juuri sellainenhan on meidän Nikinmäkemme. Toivottavasti tämä avaa näkyvyyttämme enemmän päättäjien suuntaan. Myös teiden kunnossapitoa heikennetään tietoisesti, joten toivokaamme vähälumisia talvia tuleville vuosille. Itse voisin tässä ehdottaa erääksi tarkastelun kohteeksi säästöihin kaupungin ystävyyskaupunkitoimintaa. Ainakin kiinnostaisi tietää kustannukset ja toisaalta konkreettiset hyödyt toiminnasta. Ystävyyskaupunkeja on Vantaalla 12 kpl ympäri maailmaa. Nikinmäen ystävätoiminnaksi voitaneen lukea syyskuussa käynnistynyt nuorisoiltahanke; seurakuntakodilla on perjantaisin mahdollisuus kokoontua yhteen; toiminta hakee vielä sisältöään ja perustuu pitkälti vapaaehtoisten aikuisten tukeen. Katsotaan miten idea lähtee toteutumaan. Mukaan mahtuu varmasti halukkaita. Tässä olemme olleet vahvasti mukana. Tämä vuosi alkaa jo kääntyä loppua kohden, mutta vielä on merkittävä tapahtuma tulossa, nimittäin yhdistyksemme syyskokous, jossa myös juhlistamme hieman yhdistyksemme 35 vuotispäivää. Kokouksen lomassa nautimme kakkukahvit ja kuuntelemme Nikinmäen naislaulajien esityksen. Samalla on mainio tilaisuus tulla mukaan rentoon porukkaamme ilmaisemalla kiinnostuksensa hallitusjäseneksemme. Tärkeä vaikuttamisen keino on myös tämän syksyn kunnallisvaalit. Tämä lehti ilmestyy juuri vaalien korvilla, ennen tai jälkeen, riippuen miten ehdimme/painon aikataulut ja jakelumme. Toivottavasti löysit / löydät oman ehdokkaasi Nikinmäen alueelta. He ovat meillekin tärkeä yhteistyön kanava kaupungin taholle. Terveisin, Veijo Leimuvirta, pj.
4 NIKO RY:N HALLITUKSEN 2012 MUODOSTAVAT: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Varainhoitaja Veijo Leimuvirta Arto Tidenberg Eero Niemelä Peter Vollner puh. 050 590 9376 puh. 044 211 8475 puh. 040 550 2710 puh. 040 821 9893 veijo.leimuvirta@tieto.com arto.tidenberg@gmail.com eero.niemela@hotmail.com peter.vollner@nsn.com Muut jäsenet: Markku Rantala Ari Nyman Leena Virtanen Eija Tuominen puh. 040 831 0003 puh. 040 735 9426 puh. 050 324 5684 puh. 040 586 1786 markkurantala@kolumbus.fi ari.nyman@iss.fi leena.virtanen@kotiposti.net eija.tuominen@colemont.fi Harri Bäckman puh. 050 081 6466 harri.backman@kolumbus.fi Varajäsenet: Jakelu: NIKO ry, Lehti jaetaan kaikkiin Nikinmäen alueen talouksiin. Julkaisija: NIKO ry Mari Kokko mari.kokko@fimnet.fi Sakari Jaamala puh. 045 347 4288 sakari.jaamala@fortum.com Markku Konttinen markku.konttinen@inlook.fi Toimikunnassa: Ensio Laaksonen Veijo Leimuvirta Eero Niemelä Peter Vollner Markku Järvinen Eija Tuominen (taitto)
5 VANTAAN NUORISOPALVELUT JA KORSON SEURAKUNTA KÄYNNISTIVÄT NUORISOTOIMINNAN NIKINMÄESSÄ YHDESSÄ ASUKKAIDEN KANSSA Vantaan nuorisopalvelut ja Korson seurakunta käynnistivät yhteistyön yhdessä Nikinmäen asukkaiden ja järjestöjen kanssa keväällä 2012. Yhteistyöpalavereissa on ollut lisäksi edustajat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Korson paikallisyhdistyksestä, Nikinmäen omakotiyhdistys NIKO ry:stä, Jokivarren ja Nikinmäen koulun rehtori Ilkka Tarjo sekä varhaiskasvatuksesta päiväkodin johtaja Heta Olkinuora. Tapaamisten tarkoituksena on ollut kartoittaa Nikinmäen lasten ja nuorten tilannetta ja miettiä konkreettisia yhteisiä toimenpiteitä alueen nuorten ja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhdessä on pohdittu muun muassa tilakysymyksiä ja erilaisten toimintojen järjestämistä alueella. Yhteistyön seurauksena Nikinmäen seurakuntakoti avattiin perjantaisin kello 18 21 alueen nuorten käyttöön. Toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti nuorille kuudesluokkalaisista ylöspäin. Tila avattiin ensimmäisen kerran perjantaina 21.9. jolloin paikalle saapui 9 nuorta. Seuraavalla kerralla nuoria oli jo 25! Tilassa on mahdollisuus oleilla, ostaa pientä syötävää, pelata ja katsoa televisiota turvallisen aikuisen läsnä ollessa. Samanaikaisesti aukiolon kanssa lähialueelle pyritään jalkautumaan, jotta tavoitetaan myös niitä nuoria, jotka eivät halua tulla tilaan tai eivät tiedä paikan olemassa olosta, näin tavoitettiin toisella aukiolokerralla kymmenisen nuorta lisää. Tilassa päivystävät työntekijät sekä seurakunnalta että kunnalta. Mukaan toivotaan vielä lisää vapaaehtoisia nuoria ja aikuisia, jotka voivat ilmoittautua aluenuorisopäällikkö Katja Güntherille. Vapaaehtoisille järjestetään koulutusta vapaaehtoisena toimimiseen. Vapaaehtoisten tulee olla 16 vuotta täyttäneitä. Kokeilu jatkuu joulukuun puoliväliin asti, jolloin päätetään toiminnan mahdollisesta jatkumisesta. Lisätietoja antavat: Vantaan nuorisopalvelut Aluenuorisopäällikkö Katja Günther katja.gunther@vantaa.fi puh. 040 779 5648 Korson Seurakunta vt. Kirkkoherra Kimmo Saares kimmo.saares@evl.fi puh. 050 574 7286
6 JUMPPARI PIA LIIKUTTAA NIKINMÄKELÄISIÄ Maanantaisin ja torstaisin illansuussa Nikinmäen koulun liikuntasali täyttyy ääriään myöten jumppaamaan tulleista naisista. Vaikka tunnelma onkin tiivis, ei se tunnu tahtia haittaavan. Musiikki alkaa pauhata ja tiedetään, että kohta virtaa hiki. Silti useimmilla kasvoilla on leveä hymy. Jumppari Pia nimittäin tietää, miten päivän työ ja muut paineet saadaan purkautumaan ja muutettua ne positiiviseksi energiaksi. N ikinmäen koululla jumppaohjaajana toimiva Pia Jyränoja on nikinmäkeläinen 38 vuotias neljän lapsen äiti ja ammatiltaan fysioterapeutti. Päätyönä Pialla on muistihäiriöisten vanhusten kuntoutus. Lisäksi hänellä on koulutus fysiokimppa ja vammaisliikunnan ohjaajaksi. Olen ohjannut jumppia koululla nyt kolmatta vuotta ja päädyin tänne jumppaohjaajaksi silloisen ohjaajan estyttyä ohjaustyöhön, Pia kertoo. Tavoitteena olisi saada ihmisille liikunnan iloa ja reipasta mieltä mukavassa porukassa fyysistä kuntoa kohottaen, hän jatkaa. Nikinmäen koululla järjestetään monenlaista liikuntaa, joista Pia ohjaa maanantaisin ja torstaisin naisille suunnattuja jumppia. Paikalle tulee yleensä 30 45 jumppaajaa, joiden ikähaitari on 15 vuodesta 65 vuoteen. Jumpat ovat pääasiallisesti perusbodybicciä, välillä pienin lisämaustein, jolloin välineinä voivat olla puntit, vastuskuminauhat tai pallot, kertoo Pia. Juuri tämä on Pian mukaan ollutkin kaikista suosituinta ja kysytyintä aerobicmuotoa Nikinmäessä. Jotta jumpat eivät kuitenkaan urautuisi samanlaisiksi kerrasta toiseen, vaihtelee Pia tuntien sisältöä aika ajoin: Vaihteen vuoksi välillä pidän myös zumbasta vaikutteita saanutta zumbiccia, jolla on omat vahvat kannattajansa. Mutta ne tunnit ovat vain muutaman kerran kaudessa antamassa vähän lisävireyttä ja vaihtelua kauteen. Koreografian suunnitteleminen on Pian mukaan haastellista työtä, sillä sen pitäisi olla tarpeeksi tehokas olematta kuitenkaan toisille esteenä tunneilla mukana olemiseen. Fysioterapeuttina Pia huomaa jumpissa muistuttaa, että jokaisen tulee tehdä liikkeet oman kehonsa sallimissa rajoissa. Yleensä pyrin antamaan variaatioliikkeitä, jotta mahdollisimman monelle jumpat olisivat toimivia, Pia tähdentää. Mistä ideat jumppien sisältöön sitten saadaan? Pia hakee ideoita käymällä mahdollisimman monipuolisesti välillä muiden ohjaajien tunneilla, seuraamalla alan lehtiä ja tutkimalla internetiä. Yleensä musiikki vie mukanaan ja liikkeet mukautuvat sen mukaan, hän lisää. Uuden ohjelman harjoittelemiseen ja muokkaamiseen pitää varata aina aikaa viikosta kahteen, joten asiaan syventymiseen menee paljon aikaa. Pia ottaa mielellään vastaan myös palautetta ja sisältötoiveita jumppiin liittyen. Tunneille ovat kaikki naiset tervetulleita ja jumpat käyvät hyvin monen tyyppisille ja eriikäisille naisille. Mukana ei tarvitse olla kuin mukavat joustavat vaatteet ja sisäkengät, sekä iloinen mieli maton ja välineet (puntteja lukuun ottamatta) saa halutessa lainaksi tunneilta, Pia selventää. Jumppien hyvä puoli on myös se, että tunneille ei tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan paikalle voi tulla aina kun itselle sopii. On todella mahtavaa, että täällä Nikinmäessä on aktiivinen omakotiyhdistys, joka omalla tukemisellaan haluaa olla mukana aktivoimassa ja kannustamassa asukkaitaan liikunnan iloon, Pia iloitsee. Jumpissa oppii myös mukavasti tuntemaan paljon lähialueella asustavia ihmisiä, joten se on hyvä paikka verkostoitua. Jumppien kertamaksu on 3 euroa, mutta halutessaan voi ostaa myös lipukkeita: 5 lippua / 15 tai 11 lippua / 30, jossa yksi jumppa on aina ilmainen. Eija Tuominen Pääasia olisi, että kaikki kokisivat tunneilta jäävän sekä fyysisesti, että henkisesti plussan puolelle. Tunneilla on minun mielestäni ollut mukava tunnelma, vaikka hiki toisinaan lentää ja lihakset laitetaan koville, Pia toteaa.
7 NIKO RY KANNUSTAA KOKO PERHETTÄ LIIKKUMAAN MAANANTAISIN Nikinmäen koululla järjestetään paljon erilaista liikuntaa kaikille perheenjäsenille. Alla on lueteltu liikuntavuorot, jotka NIKO ry on varannut Nikinmäen koululle kaudella 2012 2013. Liikuntavuorot ovat ajalla 5.9.2012 19.5.2013. Joulutauko on 3.12.2012 1.1.2013. Tämä liikunta on tarkoitettu perheille yhdessä alle kouluikäisten lasten kanssa. Perheliikuntatuokiot ovat sekä vanhemmille että lapsille elämyksiä, iloista yhdessäoloa ja rakentavat harrastuspohjaa tuleville vuosille. Vapaaehtoisten ohjaajien toimesta tunnilla on erilaisia liikuntaleikkejä, juoksua, kiipeilyä ja temppurata. Tulkaa mukaan Nikinmäen perheet liikkumaan lastenne kanssa ja luomaan pohjaa hyvään terveyteen. Tämä liikuntamahdollisuus on perheille ilmainen. klo 16.30 18.00 Miesten lentopallo 9.9.2012 alkaen. Yhteyshenkilö Markku Järvinen, puh. 050 592 2309 markku.jarvinen@elisanet.fi Osallistumismaksu 20 euroa/koko kausi. klo 19.00 20.00 Naisten liikunta (bodyjumppa) 10.9.2012 alkaen. 5.11.2012 alkaen kelloaika on puoli tuntia myöhäisempi eli 19.30 20.30. Yhteyshenkilö Pia Jyränoja, puh. 050 596 1665 pia.jyranoja@gmail.com Osallistumismaksu 3 euroa/kerta. TORSTAISIN klo 19.00 20.00 Naisten liikunta (bodyjumppa) 6.9.2012 alkaen. Yhteyshenkilö Pia Jyränoja, puh. 050 596 1665 pia.jyranoja@gmail.com Osallistumismaksu 3 euroa/kerta. SUNNUNTAISIN klo 15.30 16.30 Perheliikunta 7.10.2012 alkaen. Yhteyshenkilö Jaana Laine, puh. 050 524 8540 jaana.laine@elisanet.fi tai Heli Hyystinmäki, puh. 050 368 2625 hyystinmaki@netti.fi klo 18.00 19.00 Pilates, alkeis /keskitaso 9.9.2012 alkaen. Osallistumismaksu on 70 euroa / syyskausi ja 75 euroa / kevätkausi. Pilates tuntien kevätkausi alkaa 13.1.2013. Yhteyshenkilö Kirsi Oinonen, puh. 050 536 0712 kirsioinonen@hotmail.com klo 19.00 20.00 Pilates, jatkotaso 9.9.2012 alkaen. Osallistumismaksu on 70 euroa / syyskausi ja 75 euroa / kevätkausi. Pilates tuntien kevätkausi alkaa 13.1.2013. Yhteyshenkilö Kirsi Oinonen, puh. 050 536 0712 kirsioinonen@hotmail.com klo 20.00 21.00 Miesten sähly alkaen 9.9.2012. Yhteyshenkilö Tomi Järvinen, puh. 040 836 9625 tomi_jarvinen@kolumbus.fi Osallistumismaksu 20 euroa / koko kausi. Liikuntatiloja ja aikoja koskeviin kysymyksiin NIKOn puolelta vastaa Markku Järvinen, puh. 050 592 2309 tai markku.jarvinen@elisanet.fi.
8 NIKINMÄKELÄINEN 2012 OMA KOTI NIKINMÄESSÄ Pyysimme Nikinmäen päiväkodin esikouluikäisiä lapsia osallistumaan lehden tekoon piirtämällä aiheesta Oma koti. Saimme joukon hurmaavia, värikkäitä piirustuksia, jotka piirsivät Korentorannan eskari ikäiset (5/2012). Käyskennellessä pitkin syksyistä Nikinmäkeä saattaa tunnistaa joitakin kodeista tunnistatko sinä? Hanna Aino Alma Emmi Erin Paula
9 Vilma Julia Viivi KIITÄMME LAPSIA UPEISTA PIIRUSTUKSISTA! www.nikinmaki.com Nikolla on ollut jo useamman vuoden omat nettisivut, joille viedään jatkuvasti Nikinmäkeen liittyviä asioita. Siellä on ajankohtaisia uutisia mitä kylässämme tapahtuu tai kerrotaan mitä on tulossa. Siellä kerrotaan myös mitä on kunnan suhteen käynnissä tai mitä joukkoliikenteessä on tapahtumassa tai mitä on sellaisia asioita joihin meidän nikinmäkeläisten olisi hyvä reagoida. Siellä on tiedot Nikon varaamista liikuntavuoroista Nikinmäen koululla. Nikolla on melkoinen määrä jäsenille vuokrattavia laitteita, joiden esittely ja yhteyshenkilötiedot löytyvät myös sieltä. Siellä on omakotiyhdistyksenne toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset. Nikinmäen historiikin kaikki kolme osaa löytyvät jo etusivulta. Ja toden totta siellä on melkoiset valokuvakokoelmat Nikinmäessä pidetyistä tilaisuuksista kuten esimerkiksi juhannusjuhlat ja laskiaisriehat. Tietenkin siellä on myös palautelomake, jota toivomme nikinmäkeläisten uutterasti käyttävän. Sillä palautteella voitte kertoa mitä toivoisitte Nikon tekevän, mitä mieltä olette Nikon tekemisistä, voitte antaa suoria aloitteita, jotka menevät hallituksen käsittelyyn ja saatte niihin vastauksen. Palautelomake on erinomainen vaikuttamisen keino. Muistakaa tallettaa suosikkeihin www.nikinmaki.com @
10 NIKINMÄKELÄINEN 2012 LAPSILLE TULEE HYVÄ YMPÄRISTÖ JA LUON TOSUHDE Haastattelussa Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja, Sole Askola Vehviläinen (kuvassa) Haastattelu ja teksti: Ensio Laaksonen 3.10.2012 1 2 3 4 5 6 MILLOIN TULIT VANTAAN PALVELUKSEEN, MILLOIN NYKYISEEN VIRKAAN? Huhtikuussa 2004 astuin Vantaan kaupungin palvelukseen. Nykyistä varhaiskasvatuksen johtajan virkaa olen hoitanut vuoden 2007 alusta. MITÄ SILLOIN TIESIT NIKINMÄESTÄ? MILLOIN KUULIT ENSIMMÄISEN KERRAN NIKINMÄESTÄ? Varmaan Sinulta (Ensio Laaksonen) viime valtuustokaudella, kun ajoit Nikinmäen päiväkoti ja kouluasioita. KUVAILE, MITÄ TIEDÄT NYT NIKINMÄESTÄ, KUN SIELLÄ ON KAKSI PÄIVÄKOTIA. Nyt Nikinmäessä on hoitopaikkoja vajaalle 60 %:lle lapsista. Osalle hoitopaikka järjestetään edelleenkin muualta suuralueelta. Siimapuiston päiväkodin myötä minulle avautui luonnonläheisyytenne. Se on luontoa ja kestävää kehitystä toiminnassaan painottava. Nikinmäen päiväkoti sijaitsee laajan Perhopuiston vieressä. Lapsille tulee hyvä ympäristö ja luontosuhde. ONKO SINULLA JOTAIN ERITYISVIESTIÄ NIKINMÄKEEN? Kaupunki etsii päivähoitajia esimerkiksi äideistä isistäkin, joilla on pieniä lapsia, joiden yhteydessä voi hoitaa yhtä tai useampaa lasta. Tällainen henkilö voisi organisoitua kunnalliseksi tai yksityiseksi päivähoitajaksi. Päivähoidossa vaihtoehtoina ovat päiväkoti, perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito, joista perhe voi valita kunnallisen tai yksityisen vaihtoehdon. Vantaan sivulta vantaa.fi/fi/opetus_ja_kasvatus/paivahoito voi alkaa selvittää asiaa ja sitten ottaa yhteyttä. OLISIKO VIELÄ MUUTA? Molempien päiväkotienne tilat ovat vuokrattavissa ulkopuoliseen toimintaan, esimerkiksi asukasyhdistykset, lasten toiminta, aikuisten voimistelu, tanssi yms. MIKÄ ON NIKINMÄEN PÄIVÄKOTIPALVELUTILANNE TULEVAISUUDESSA? SA V: Tässä on valmiina Vantaan väestöennuste vuoteen 2022. Näyttää, että kahden päiväkodin jälkeen tilanne on saatu suurin piirtein hallintaan. EL: Ei alkuunkaan. Ennusteessa on vähintään yhden päiväkodin aukko. Se voi tulla esiin pian. SA V: Kuinka niin, vaikka ovathan nuo tilastoennusteet ennenkin olleet vinossa? EL: Keski Nikinmäki 1 asemakaava on matala ja tiivis asuinalue noin sadalle asunnolle. Taustan suuri rakennusliike rakentanee kerralla alueen. Projekti alkoi nyt syyskuussa Nikinmäentien ja Ongenkoukun rakentamisella. Teiden yhteyteen tulee tämä asuinalue. Nikinmäki imenee alueelle päiväkodillisen lapsia. Ja lisäksi tilastoennusteen lapset. Nikinmäen vanhukset väistyvät pois isoilta tonteilta. Tilalle tulee kolmekin lapsiperhettä. Ei aikaakaan, kun tarvitaan neljäskin päiväkoti. SA V: Tätä täytyy seurata. Hyvä kun kerroit. Siimapuiston päiväkoti avattiin 3.9.2012
11 Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry 35 vuotta holhoosia [Muistellut Ensio Laaksonen, joka oli Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKOn ry:n alkuunpökkijä 9.11.1977. Ensimmäinen muistelemani ja keräämäni NIKOn minihistoriikki julkaistiin NIKOn 30 vuotislehdessä syksyllä 2007. Tämä uudistettu NIKO ry:n 35 vuotisminihistoriikki on hieman alkuvuosistaan lyhennelty, jonkun verran muokattu ja lisäilty mieleen tulleine detaljeineen sekä lisätty viime vuosien kohokohtia.] Vuonna 1977 huomasimme, että esikoisemme astuu koulutielle Suomen päävaltatien ylitykseen tai pitkälle ja pimeälle sillalle, jolla ei ollut jalkakäytävää. Lahdentie (1950 luvun TVH:n suunnitelmissa osa Lahden moottoritietä) oli valtatie 4, 5 ja E4. Rajoittamattomat nopeudet olivat juuri muuttuneet Etelä Nikinmäessä => 80 km/h ja Essolta pohjoiseen => 100 km/h. Ei ollut kevytväyliä, ei suojateitä, ei katuvaloja Lahden tai Sipoontiellä. Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry:n tarina alkaa koulutien vaarallisuudesta Nikinmäestä Jokivarteen. Nikinmäki on kuulunut Sipooseen, Helsingin pitäjään, Tuusulaan, Keravan kauppalaan, Helsingin maalaiskuntaan sekä Vantaan kauppalaan ja kaupunkiin. Kylämme nimiä ovat olleet Myras, Nissbacka, Ali Kerava ja 1970 luvun puolivälistä Nikinmäki Nissbacka. Kylä ei ole ollut virallisesti Jokivarsi, mikä tuli postin nimenä käyttöön, kun Jokivarren posti muutti Nissbackaan. Olen ollut 35 vuotta NIKOn toimissa, usein päätoimijana. Moni kyläläinen on ollut NIKO aktiivi. Tuon heitä esille, moni jää korostamatta. Todella lukemattomin kerroin NIKOn vaikuttamistyötä ovat olleet: yhteydenotot Vantaan eri elimiin ja myös valtion puolelle, aloitteet, vetoomukset, yleisöillat, delegaatiot, kirjoitukset mediaan, suuri mielenosoitus, oikeusvalitukset jne. Omakoti ja ympäristöyhdistysten kanssa on ollut laajaa yhteistyötä. Vuosien varrella Vantaan pääpoliitikkojen ja korkeassa asemassa olevien virkamiesten suunnasta on kuultu: Missä/mikä on Nikinmäki? tai Nikinmäkihän on sellainen peräkylä jne. NIKO ry on toimillaan saanut noita epäselvyyksiä vähenemään. Nopeusrajoituskirje valtion tieviranomaisille sekä Vantaan koulu ja tiehallintoon Rajoitusta oli yritetty usein. Valtateille TVH ei asettanut niin alhaista nopeutta kuin 60 km/h! TVHvetoomus: [...]olemme erittäin huolestuneita[...]palvelut hankalien, turvallisuuden kannalta arveluttavien liikkumisreittien varrella[...]jos liikkumismuotona on jalankulku, polkupyörä, potkukelkka: koulut (Sorvatie, Mikkola, Korso), terveyspalvelut ([silloin] Mikkola), apteekki (Korso). [...]sijaitsevat valtatien toisella puolella[...]pienille lapsille ylitys on erittäin vaarallinen. Lopuksi: [...]vaadimme, että valtatielle 4 ja 5 laitetaan heti 50 tai 60 km/h nopeusrajoitus[...] Vaimoni kiersi kylän ja sai yli 10 arkkia nimiä. Allekirjoituksillamme paperit lähtivät 21.3.1977 TVH:n Uudenmaan piiriin sekä Vantaan koulu ja tieviranomaisille. Heti syksyllä 1977 60 km/h tuli Etelä Nikinmäkeen. NIKO lobbasi Essolta pohjoiseen rajoitukseksi 100 => 80 km/h. Yritettiin usein 60 km/h:iin. Kai neljäs kerta joku vuosi sitten: 60 km/h! NIKOn alkuvuosina sai Essolta pohjoiseen ajaa 80 km/h joenvierustielläkin! Vuosituhannen vaihteessa saimme Sipoontien itäpäähän 80 km/h => 60 km/h. Kutsu omakotiyhdistyksen perustavaan kokoukseen Nopeusrajoituksen saaminen oli huima operaatio yhden perheen työksi. Päässäni virisi ajatus: omakotiyhdistys Nikinmäkeen? Vaimoni ja ystävämme jakoivat kutsun joka postilaatikkoon: Kutsu Nikinmäen Omakotiyhdistyksen perustavaan kokoukseen. Olin kirjannut perusteluita: Ilman yhteenliittymien apua yksilö nykyään ei juuri saa yksinään asioitaan ajetuksi[...]yksittäisten ihmisten aktiivisuuden avulla on saatu jo nähdäksemme myönteistä aikaan. Allekirjoitin: Aktiivista kokousväkeä odottaen, Ensio Laaksonen. Jokivarren koululle kokoontui noin 40 henkeä 9.11.1977 perustamaan yhdistystä, jonka [1990 luvulla
12 NIKINMÄKELÄINEN 2012 uudistuneet] uuden lain mukaiset säännöt löytyvät NIKOn kotisivuilta. Otteita: Yhdistys on poliittisesti sitoutumaton. ( Nikinmäki puolue.) Hallituksen jäsenistä 1/3 vaihtuu vuosittain. (9/3=3. Eli ei henkilövaihdosrysäyksiä, jotka voisivat sotkea jatkuvuutta.) Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka omistaa tai asuu pienkiinteistöä tai osaa siitä. (1990 luvun alun sääntömuutoksia.) Käyttönimi NIKO liitettiin virallisesti rekisteröityyn nimeen 1990 luvun alussa. NIKO on esiintynyt kuin mainoksina paidoissamme. 1980 luvulla oli laadukas pitkähihainen vaaleansininen college paita rintamuksessaan NIKO, i:n pilkkuna sydän. 1990 luvun lopulla oli tummahkon vihreä laadukas NIKO t paita, i:n pilkkuna sydän. NIKOn kotisivujen logossa NIKO. Ensi hallituksista Minusta tuli yksimielisellä päätöksellä NIKO ry:n ensimmäinen puheenjohtaja. Kalateiltä oli hallituksessa neljä, etelästä viisi. Naisia heistä kolme. Lisäkseni varainhoitaja oli etelästä sekä varapuheenjohtaja ja sihteeri pohjoisesta. Sihteeri Eero Keskinen siirtyi sivuun neljän vuoden työn jälkeen. Vuosikokous valitsi hänet NIKOn kunniajäseneksi. Siirryin aktiivijäseneksi vuoden 1983 lopussa. Minut valittiin heti NIKO ry:n kunniapuheenjohtajaksi helmikuun vuosikokouksessa 1984. Alkuvuosina syksyn valintakokouksissa oli hallituksiin niin paljon halukkaita, että jouduimme äänestämään. Tämä into kyllä laantui. Hallitusvalinnat onnistuivat alkuvuosina erittäin hyvin ikä, sukupuoli, kokemus ja asuinpaikkajakaumissa. Kohtuullisen hyvin yhä, mutta 2010 luvulla tarvitsisimme naisistumista, nuortumista ja henkilöitä Pohjois Nikinmäestä, jotta hallitus löytää monipuolisesti asioita esiin. Alkuvuosien työohjelma Aluksi työsuunnitelma kirjattiin yksittäisin sanoin. Kouluasiat (koulutiet, koulukuljetukset, yläaste). Liikenne (nopeusrajoitukset, suojatiet, pysäkit, linjaautoreitit ja aikataulut, yli ja alikulkusillat). Tiestö (valaistus, tieliittymät, kevytväylä Korsoon ja Kuusijärvelle). Kunnallistekniikka ja kaava. Vapaa aika (nuorisotila, lapsille luistinrata ja pelikenttä). Tapahtumia (teatteriretki, kesäretki, Nikinmäki päivä, pikkujoulu, laskiainen, keskustelutilaisuudet). Yhteishankinnat. Osallistuminen keskusjärjestötoimintaan. Toimintasuunnitelmien runko on pysynyt 35 vuotta kutakuinkin samana. Nikinmäestä ei tiedetty Tikkurilassa juuri mitään, ei hyvin vieläkään. NIKOn havaitsemia ongelmia on saatu kuntoon, yhä on pahojakin. NIKOlla oli kuusi toimikuntaa: linja autoliikenne, kesävesi, vapaa aika, liikenneolo ja kunnallistekniikkatoimikunta. Huvitoimikunta keksi ja muokkasi niin juhlat kuin myös kesä ja teatteriretket. Vesitoimikunnat ovat tulleet tarpeettomiksi. Muut toimivat nykyään tarpeen vaatiessa projekteina. Kouluasiat (koulutiet, koulukuljetukset, yläaste) Asukkaiden talkoovoimin Björkbacka skola Vanhan Porvoontien (Suuren Rantatien, Kuninkaantien) varrella aloitti 1897 sekä 1922 Jokivarren (vanha) kansakoulu Lahdentien varrella. Ne lakkautettiin 1970 luvun puolivälissä. Jokivarren (uusi) kansakoulu oli aloittanut Sorvatiellä 1957/58. Vielä vuonna 1976 Vantaa kuljetti Nikinmäestä koululapsia Jokivarren koululle, mutta silloinen säästökuuri lakkautti tämän palvelun. Tässäkin on osasyy NIKOn perustamiseen. 2000 luvulla Nikinmäen asukasluku alkoi räjähdysmäisesti nousta (vuoden 2012 alussa jo yli 3400 eli enemmän kuin Mikkolassa) uusien asemakaavojen valmistuttua ja rakennuskieltojen päätyttyä. Viimeinenkin asuinalueasemakaava (Keski Nikinmäki 1) vahvistui keväällä 2011. Aloitteeni 2000 luvun alussa koulun saamiseksi Nikinmäkeen ei saanut tuulta. Perusteellisen tilastotyöni ja lobbauslaajennusten jälkeen uusin aloitteeni. Virkamiehillä oli ollut vääriä tietoja. Heti tulikin myönteinen päätös, joka aikaistui: 2004. Tuli myöhennys! Sitova päätös olisi tuonut koulun ja päiväkodin 2005. Kaupunginhallitus kumosi urakkasopimukset. Uusi budjettipäätös toi koulun ja päiväkodin 2006, liian pieninä. Toinen päiväkoti aloitti Harrikujalla 3.9.2012. Lapsiluku edellyttäisi kolmattakin. Vantaan kouluviraston ja YTV:n edustajat eivät ole ymmärtäneet maantieteemme olosuhteita koulumatkoissa, ei kartanlukutaitoa. S postissani 2006 YTV:n edustaja:...ensi syksystä Pohjois Nikinmäestä on turvallista Jokivarren koululle, kun Sorvatien liikennevalot valmistuvat. Kysyin, miksi Pohjois Nikinmäen lapsen pitää mennä ensin vaarallisen Sipoontien eteläpuolelle päästäkseen liikennevaloista sen pohjoispuolelle. En saanut vastausselitystä. 2012 Jokivarressa on noin 1300 asukasta, Nikinmäessä jo yli 3400. Nikinmäen osuus on noin 73 %, mikä osuus kasvaa kasvamistaan. Jokivarteen on esitetty alueiden yhtenäiskoulua, vaikka liki kaikki lapset asuvat suuresti
13 kasvavassa Nikinmäessä. Olen saanut kouluviranomaisten yläaste Jokivarteen muotoon Jokivarren Nikinmäen alueelle. Moottoritien itäpuolen yläaste on nyt kouluviraston pöytälaatikossa, mutta Nikinmäen suurkasvun myötä se ajankohtaistunee aikanaan. Nikinmäkeen! Onhan asukaspotentiaalimme asemakaavojen mukaan 7000 8000. Sain Vantaan investointiohjelmaan, että vuonna 2014 toteutetaan koulun laajennus sekä saadaan tuon laajennuksen yhteyteen nuorisotila. Vuonna 2011 tuo vuosiluku siirrettiin vuoteen 2018. NIKO olkoon tarkkana, ettei siirrytä seuraavalle vuosikymmenelle. Koulun ja päiväkodin saaminen Nikinmäkeen oli usean vuoden työ Vantaan eri hallinnonalojen sekä pääpoliitikkojen suuntaan. Se oli NIKO ry:n tähän asti toiseksi suurin projekti, joka jatkuu koulun laajentamisen sekä uusien päiväkotien suhteen. Liikenne (nopeusrajoitukset, suojatiet, linjaautopysäkit, linja autoreitit ja aikataulut) Nikinmäkeen Lahdentielle oli alkutilanteesta saatu nopeusrajoitukseen miinus 20 km/h. Kalateitten kohdalle yritettiin lisää: 60 km/h tuli joku vuosi sitten. Sipoontien rajoitus: 80 => 60 km/h. Sisäisiä nopeusrajoituksia alaspäin lukemasta 50 km/h => 40 tai 30 km/h. Alun nolla suojatietä => noin 30. Joukkoliikennettä ei ole mietitty asukkaiden suunnasta Nikinmäessä kai koskaan. Linjoja on muuteltu paljon. Oikeaa seutuliikennettä ei Nikinmäessä ole ollut koskaan: bussit paikoissa, missä pääväki ei asu. NIKOlla on ollut viitisen joukkoliikenneiltaa, joissa alustajat ovat olleet pihalla. Esimerkki. NIKOn alkuvuosina perustettiin bussilinja P3 Kalateiltä Etelä Nikinmäen kautta Korsoon. Teoriavirkamiesten keksintö: Nikinmäen vanhuksille kaupassa käynti helpoksi Korsoon. Tunnin päästä takaisin. Koululaiset eivät saaneet käyttää bussia?? Bussia käyttäviä vanhuksia ei löytynyt. NIKO neuvotteli Kalateitten lapsille maksullisen bussin käytön. Etelä Nikinmäen lapset eivät edelleenkään saaneet käyttää bussia? Neuvoteltiin tuokin tyhmyys pois. VS: muun Vantaan pikkulinjat P1 ja P2 oli lakkautettu käytön vähäisyyden vuoksi. VS kertoi, että Nikinmäen P3 toimii hyvin, kun paikallinen omakotiyhdistys tuli mukaan suunnitteluun. Että jaa, miksi ei etukäteen!? NIKO on yrittänyt saada asiakasnäkökulmaa joukkoliikennesuunnitteluun. 2007 YTV:n torso linjastosuunnitelma sai NIKOn liikkeelle: YTV:n illoissa LUMOssa ja kaupungintalolla. NIKOn hallituksen työryhmä Markku Järvinen ja Ensio Laaksonen käsitteli asiaa laajasti, NIKOn hallituksessakin pari kertaa. Kuninkaanmäen, Nikinmäen ja Päiväkummun yhdistykset kävivät YTV:ssä, Ensio yhteisdelegaatiossa. Paljon muuttui. Sittemmin koko suunnitelma muuntui...! Koko NIKOn toiminnan aikana joukkoliikennereittejä lienee muuteltu sikin sokin 2 3 vuoden välein. Tämä ei lisää joukkoliikenteen suosiota. Aikataulujen synkronointi ei toimi, sillä pitkän tauon jälkeen menee yhtä äkkiä kaksi peräkkäistä bussia. Pohjois Nikinmäki oli monta vuotta kymmenisen vuotta sitten ilman bussivuoroja iltaisin. Olihan lobbaamista. Tiestö (valaistus, tieliittymät, kevyen liikenteen väylä Korsoon ja Kuusijärvelle) 1970 luvulla valtion teillä ei ollut tievaloja eikä kevytväyliä. 1970 luvun alussa sai Lahdentiellä, koulun kohdallakin ajaa vaikka 210 km/h. Ei tievaloja, ei kävelyturvaa lapsille. Tievalot NIKO sai pitkälle sillalle, sitten kevytväylän sillan laitaan. Saatiin pyörä ja jalkaväylät Kuusijärvelle ja Keravalle valoineen. Sisäiset tiemme olivat yksityisiä omine yksikkömaksuineen 2000 alkuun. Risteykset o(li)vat oudosti Lahdentielle. Siitä oli tulossa 50 luvun suunnitelmin moottoritie, jolle olisi noustu ja siltä poistuttu monien kilometrien välein. Moottoritien rinnakkaistie olisi ollut Vanha Porvoontie Sääskitie Lohitie(=>Pitkäsiima=>Nikinmäentie). JATKUU S 30
14 KIRSI VIKMAN LUOTSAA NIKINMÄEN NAISLAULAJISSA NiNa kuoro eli Nikinmäen Naislaulajat on perustettu kesällä 2010. Toiminta sai alkunsa siitä kun muutamat nikinmäkeläiset naiset halusivat oppia laulamaan stemmoissa. Nyt kuorossa on yli 30 jäsentä, ja yhä useammin sitä pyydetään esiintymään erilaisiin tilaisuuksiin. Kuoro aloitti toimintansa Kirsin opetustiloissa, jotka kävivät hyvin nopeasti pieniksi, ja tarvittiin uudet harjoittelutilat. K irsi Vikman on nikinmäkeläinen yrittäjä yrityksessä Musiikkipalvelu Dolce, joka tarjoaa yksilöllisesti suunniteltua pianonsoitonopetusta ja ryhmäopetusta. Yritys on toiminut keväällä 2013 jo 10 vuotta. Kuoron Kirsi perusti vuonna 2010: Kun kuultiin, että olin opiskellut kuoronjohtoa Oriveden Klemetti opistossa ja että omaan pitkän kuorolaulutaustan, päätettiin aloittaa pienellä joukolla kuorolaulun alkeiden opiskelu, Kirsi toteaa. Laulajia olikin nopeasti kuoroksi asti, jonka jälkeen harjoittelu siirtyi Kirsin omista tiloista Nikinmäen seurakuntakodille. Nykyään kuorossa on yli 30 laulajaa ja kuorolla on säännöllisesti esityksiä. Tällä ja tulevalla kaudella esityksiä on muun muassa vanhusten hoivakodeissa, seurakuntakodilla ja erilaisissa yhdistys ja yritystilaisuuksissa, joista mainittakoon esiintyminen erään yrityksen pikkujouluissa Hotelli Presidentissä. Jo kahtena peräkkäisenä jouluna olemme laulaneet Nikinmäen kauneimmissa joululauluissa, kirsi kertoo. Myös tänä vuonna NiNa kuoro laulaa seurakuntakodilla järjestettävässä joululaulutapahtumassa. Kuoro on myös mukana Musiikkiahoitolaitoksiin projektissa. Myös Korson kirkon jumalanpalveluksessa on laulettu. Laulamme musiikkia laidasta laitaan: kansanlauluja, hengellistä musiikkia ja viihteellisempää musiikkia. Tästä syystä voimme esiintyä monenlaisissa tilaisuuksissa, Kirsi täsmentää. Kuoron laulajisto koostuu muutamaa laulajaa lukuun ottamatta Nikinmäen alueella asuvista naisista. Kuorossa onkin pidetty tärkeänä, että omalla kylällä on oma kuoro. Halusimme tuoda esille oman asuinpaikkamme myös kuoron nimessä, Kirsi kertoo. Kirsin mukaan kuoro lisää myös suuressa määrin Nikinmäen yhteisöllisyyttä: Yhteinen tavoitteellinen tekeminen, sosiaalisten suhteiden luominen, harrastusmahdollisuuksien lisääminen ja asuinpaikkamme mainostaminen kuoron esiintymisten mukana luovat yhteisöllisyyttä. Kirsi halusi kuoronjohtajana perustaa sellaisen kuoron, johon kaikki lauluhaluiset pääsisivät mukaan ilman koelaulua. Kuorossa on siis laulajia hyvin erilaisista lähtökohdista, mutta se on Kirsin mukaan rikkautta. Kokeneemmat laulajat vievät aloittajia mukanaan, ja tukevat heitä, Kirsi toteaa. Nikinmäen Omakotiyhdistys tukee NiNa kuoron toimintaa ja tukea arvostetaan kuorossa: On hienoa, että Omakotiyhdistys kannattaa toimintaa omalla asuinalueella ja tukee ihmisten harrastusmahdollisuuksia. Toimintamme on siis koettu tärkeäksi!, Kirsi iloitsee. Voit tulla katsomaan NiNa:n esitystä NIKO ry:n vuosikokoukseen 13.11. klo 18.00. Eija Tuominen Kuoro esiintymässä. Nykyisin kuorossa on yli 30 laulajaa.
15 HYVÄT NAAPURISUHTEET viihtyisä ympäristö On kuulas sunnuntai aamu, kävelen rauhallista katuamme eteenpäin hyväntuulisena hyräillen. Ihastellen hiljaisuutta ja sumua vedän keuhkoni täyteen kirpeää syyssäätä. Koiraa ulkoiluttava mies naapurista kävelee vastaan. Haen katsekontaktia hymyillen ja olen valmiina toivottamaan hyvän huomenen: Huomenta! Mies kulkee aivan vierestäni, mutta ainoa tervehdyksestäni kiinnostunut on hänen koiransa, jota mies kiskoo pois Ajattelen, että ehkä hänellä oli huono päivä. Tai olinko sittenkin liian tungetteleva. Kuinka vain, aurinkoinen tuuleni on pois pyyhkäisty, kunnes vastaani kävelee hieman kumarassa herrasmies, joka nostaa kohdallani hattua toivottaakseen huomenta. Vastaan hymylläni ja nyökkäämällä, samalla myös hyvä tuuleni palaa takaisin. Jotta oma naapurusto säilyisi viihtyisänä, on yksi keskeinen tekijä alueella vallitseva ilmapiiri. Tervehtiminen ja hyvä perään katsominen ovat asioita, jotka lisäävät oman asuinalueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta eivätkä ne maksa mitään. Huono käytös ja huonot naapurisuhteet sen sijaan voivat pilata mielialaa. Ne voivat jopa pilata koko kotirauhan mielenrauhasta puhumattakaan. Jos naapuri ei aina vaikkapa tervehdi tai pysähdy juttelemaan, ei kyse ole aina tietenkään huonoista väleistä. Toiset haluavat pitää tietyn etäisyyden naapureihin ja se olkoon sallittavaa. Yhtä sallittavaa on se, että joskus vain yksinkertaisesti ottaen on huonompia päiviä, jolloin ei välttämättä edes huomaa ympäristön odotuksia. Millainen on sitten hyvä naapuri? Alla olevassa Hyvien naapurisuhteiden julistuksessa on ainakin annettu vinkkejä, mitä kannattaa ottaa huomioon omissa naapurisuhteissaan. Hyvien naapurisuhteiden julistus Pientaloalueiden viihtyisyyteen vaikuttaa olennaisesti fyysisen ympäristön lisäksi hyvät naapurisuhteet, yhteisöllisyys alueen asukkaiden keskuudessa ja toiset huomioon ottava elämäntapa. 1. Asetu aika ajoin rajanaapurisi asemaan ja pohdi, mitä hän ehkä minulta toivoisi, ja toteuta tämä mieleesi tullut ajatus. 2. Muista äänekkäiden pihanhoitolaitteiden, kuten ruohonleikkureiden, suositeltavat käyttöajat. On kohteliasta naapureita kohtaan olla käyttämättä laitteita myöhään illalla tai sunnuntaisin. 3. Muista että vaikka puut ja oksistot eivät varjostaisi sinun pihaa niin ne saattavat varjostaa naapurin pihaa. Silloin tällöin kannattaa harkita puiden kaatoa ja oksien leikkaamista. 4. Jos aiot rakentaa lähellä rajaa jotakin, niin on kohteliasta keskustella naapurin kanssa asiasta, vaikka rakentamismääräykset eivät hanketta säätelisikään. 5. Tarkkaile oman lemmikkieläimesi käytöstä. Jos koira haukkuu taajamassa usein ja säännöllisesti, niin se
16 NIKINMÄKELÄINEN 2012 todennäköisesti häiritsee useita naapureita. Koiralla on aina syy haukkumiseen, ja sinun omistajana pitää se selvittää. Koira voi esimerkiksi haukkua yksinäisyyttä koirankopissaan. 6. Talvella lumien poisto omalta tontilta tulee tapahtua niin, ettei lumia viedä liian lähelle naapurin tonttia. Lumien sulamisvedet voivat olla haitaksi naapurille tai jopa vaaraksi naapurin talolle. 7. Jos aiot järjestää pihajuhlat, jossa soitetaan musiikkia ja muutenkin toiminta on äänekästä, niin ilmoita asiasta ystävällisesti naapurille. Muista myös että musiikin ääni kantautuu stereoista kauas avoimessa pihatilassa. 8. Kun istutat pensaita tai puita, niin pohdi miltä ne näyttävät vuosien ja vuosikymmenten kuluttua. Näkösuoja on hyvä perustelu pensasaidan istuttamiselle. Huolehdi että puu tai pensasaidat eivät kasva liian korkeiksi, jolloin niistä on haittaa naapurille mutta myös itsellesi. Liian korkeat aidat pimentävät ja roskaavat tontteja. 9. Puunpoltosta aiheutuu pienhiukkaspäästöjä. Polta puut asianmukaisesti, ohjeet oikealle puunpoltolle löytyvät ympäristöministeriön kotisivuilta www.ymparisto.fi. 10. Me ihmiset olemme erilaisia. Joku häiriintyy helpommin ja joku ei juuri mistään. Kunnioitetaan ihmisten erilaisuutta. Lähde: Suomen Omakotiliitto Naapurisuhteita kannattaa vaalia. Laihakin naapurisopu on aina parempi kuin lihava riita. Kanssakäyminen lisää naapureiden välistä luottamusta, yhteisymmärrystä ja asuinalueen viihtyisyyttä. Osallistumalla omakotiyhdistyksen toimintaan edistät pientaloalueiden yhteisöllisyyttä ja olet vaikuttamassa viihtyisämmän asuinympäristön puolesta. Eija Tuominen
17 KALATIET JUHLIVAT KOREASTI Kadun avajaiset. Pohjois Nikinmäessä, Säynetien mäellä järjestettiin elokuussa näyttävä, yli 100 asukasta paikalle kerännyt katujuhla, jossa yhteisen tekemisen lomassa herkuteltiin ja nautittiin pimenevästä syysillasta livebändin säestäessä tunnelmaa. Nikinmäessä asuessa sitä on monta kertaa ajatellut asuvansa kuin pienessä kylässä. Täällä naapurit tunnetaan, tuntemattomampiakin tervehditään ja palvelutkin ovat olleet tähän syksyyn asti syrjäkyläluokkaa. Nikinmäki kuitenkin kasvaa hurjaa vauhtia. Ja miten silloin käy kylätunnelman? Ehkäpä kuitenkin ihan hyvin. Pohjois Nikinmäen uudella alueella Säynetien mäellä (Säynetie, osin Haukitie ja Madekuja) on rakennettu taloja talvesta 2010 saakka. Vantaan kaupunki luovutti keväällä 2009 alueelta ensimmäiset 20 tonttia ja seuraavana vuonna vielä 7 lisää. Ensimmäiset asukkaat Säynetien varrelle muuttivat talven taittuessa kevääksi 2010 ja alueen viimeiset talot ovat edelleen rakenteilla. Yhtäaikaisen rakentamisen myötä Säynetien mäelle on muodostunut tiivis yhteisö. Liki joka talossa on lapsia ja alueen aikuisia yhdistävät lasten leikkien lisäksi myös iso projekti oma talon rakennus. Raksaaikana naapurista saattoi saada lainaan juuri sen puuttuvan putkenpätkän, työkalun tai ainakin hyvän neuvon. Pari vuotta rakentamisen aloittamisesta valtaosa taloista on siis valmiina. Kaupunkia oli hätyytelty lopullisen tien saamiseksi. Ja kun tie jalkakäytävineen toukokuussa 2012 lopulta valmistui, alkoi naapurustossa herätä ajatus juhlista. Aluksi ideana oli järjestää vain jotain mukavaa ohjelmaa lapsille ja katusuunnistus. Suunnitelmat onneksi paisuivat kun yhä useampi talo ilmoitti osallistuvansa mieluusti katujuhliin. Parissa suunnittelupalaverissa hahmoteltiin yhdessä suuntaviivat ja sovittiin järjeste lyistä sekä elokuun lopulle ajoittuvasta päivämäärästä. Ja niin syntyivät kaikkien aikojen katujuhlat. Juhlat, jotka alkoivat klo 15 kadun "virallisella" avauksella, jatkuivat eri pihoilla järjestelyillä puuharasteilla ja huipentuivat illalla yhteiseen, herkkuja notkuvaan buffetpöytään ja livebändin säestämään illanviettoon. Ja kun koko katu oli juhlissa mukana, istuttiin illalla kadulle kannettujen pöytien ääressä pitkälti yli puolen yön. Sitkeimmät aina aamunsarastukseen asti. Katoksen rakentaminen. Kaiken kaikkiaan juhliin osallistui noin 100 Säynetien mäen asukasta. Yhdessä tehden juhlista syntyi juuri sellaiset kuin oli alkuperäinen ajatus: rentoa ja mukavaa, kaikille vauvasta vaariin. Eikä juhlinta tule loppumaan. Suunnitteilla ovat jo ensi kesän juhlat ja lisäksi ehkä pulkkariehaa, katukirppistapahtumaa Syrjäkylälläkin on siis elämää ja tunnelmaa. Ja hyvää sellaista! teksti: Jasmine Patrakka, nikinmäkeläinen vuodesta 2005 kuvat: Ulla Viskari Perttu
18 Jasmine Patrakka toivotti asukkaat tervetulleeksi oman kadun avajaisiin. Tapahtumapisteissä pääsi pelaamaan mm. katusählyä. Elokuinen sadonkorjuupöytä notkui asukkaiden itsetehtyjä herkkuja. Katunauhan leikkaus. Katukarkeloiden myöhäisiltaa tahditti akustinen Duo TurJake featuring Tiina.
19 K Supermarket Nikinmäki tavoittelee Ympäristökauppa diplomia K Supermarket Nikinmäen harjannostajaisia juhlittiin 8.5.2012 ja kauppa avattiin asiakkaille 10.8.2012. Kauppiaana toimivan Jukka Levosen (kuvassa oikea palsta) perheeseen kuuluu puoliso sekä noin puolitoistavuotias poika sekä kaksi jo aikuista poikaa, joista toinen opiskelee Espoossa ja toinen aloittaa opinnot asepalveluksen jälkeen Jyväskylässä. Perhe asuu Vantaan Päiväkummussa, joten työmatkaa on vain viitisen kilometriä, Levonen kertoo. Levonen en ole ensimmäistä kertaa asialla, vaan kokemusta kaupan alalta on jo pitkältä ajalta: Menin 25 vuotta sitten silloisen puolisoni kanssa hänen vanhempiensa kauppaan Kirkkonummelle. Vuonna 1999 aloitimme kauppiasparina K supermarket Kulinaarissa Espoossa ja viimeiset 10 vuotta olimme K citymarket Ruoholahdessa kauppias täsmentää. Levonen sai tiedon omasta uudesta kauppapaikasta jo tammikuussa ja alkoi maaliskuun puolivälistä suunnitella Nikinmäen K Supermarkettia. Toukokuussa oli harjannostajaiset ja aloin rekrytoida henkilökuntaa normaalilla prosessilla, Levonen kertoo. Nyt henkilökuntaa on 15 henkilöä. Työntekijät ovat kaupan läheisyydestä. Kaupan myyntiala ilman kassa aluetta on 600 neliötä. Kiinteistössä on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen. Esimerkiksi Kylmälaitteiden lauhdelämmöt otetaan talteen ja lämmitetään kiinteistö sekä lämmin käyttövesi, kylmäkalusteissa on ovet tai kannet joilla säästetään energiassa noin 30 prosenttia verrattuna avoimiin kalusteisiin. K Ympäristökauppa diplomi hakemusprosessi, joka käsittää ympäristöohjelman, energiatehokkuuden, jätehuollon, tuotevalikoiman osuudet, on menossa ja diplomi saadaan tämän vuoden aikana. Jätehuollon osalta operaattorina on L&T, joka huolehtii siitä, että kaupassa lajiteltu jäte kuljetetaan ja käsitellään oikein., kauppias toteaa. Levonen toivoo, että asiakkaat ottaisivat häntä reilusti hihasta kiinni ja kertovat, mitä tuotteita lähikaupastaan haluavat saada. Kauppa on otettu vastaan hyvin ja palaute on ollut positiivista. Toistaiseksi kauppa on pystynyt vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin valikoimien puolesta. Valikoimissa on 10 000 artikkelia. Valikoimia on täydennetty asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Painotamme tuore osaamista keskittyen hedelmiin, vihanneksiin, leipään, lihaan, kalaan, kauppias kertoo. K Supermarket Nikinmäki palvelee asiakkaitaan ma pe klo 7 21, la klo 7 18 ja su klo 12 18. Kauppias Jukka Levonen KSM Nikinmäki jukka.levonen@k supermarket.fi gsm. 0400809646 Kauppias Jukka Levonen puolisonsa Annamari Paanansen kanssa. Apulaiskaupunginjohtaja Juha Veikko Nikulainen, aluepäällikkö Jukka Huvila ja aluejohtaja Antti Palomäki onnittelevat. Teksti: Eija Tuominen Kuvat: KESKO Aineistopankki NIKINMÄKI
20 NIKINMÄKELÄINEN 2012 SÄÄSTÖÄ AURINKOSÄHKÖLLÄ Kaikki alkoi noin 5 vuotta sitten, kun sähköyhtiö ilmoitti taas kerran, että se joutuu nostamaan sähkön hintaa. Kun koko 2000 luvulla sähkön hinta jatkuvasti vain nousi milloin mistäkin syystä, päätimme tehdä asialle jotain. Tavoite oli päästä 20000 kwh:n vuotuisesta kulutuksesta ainakin 25 % alas. Ensin yritimme omassa talossamme säädellä lämmityslaitteiden lämpötiloja alas, kunnes talon naisenemmistö alkoi protestoida ja jouduimme polttamaan sen verran enemmän puuta. Laskihan sähkönkulutus muutamalla sadalla kwh:lla vuodessa, mutta kun sähköyhtiö nosti taas sähkön hintaa, säästöjä lompakkoon ei tullut senttiäkään. Keväällä 2008 asennettiin taloomme ilmalämpöpumppu, jonka luvattiin tuottavan jopa 50 % säästöä lämmityskulutuksessa. Nyt neljän käyttövuoden jälkeen voimme todeta, että kyllä lämmityskulutus laski, mutta johtuiko se nimenomaan lämpöpumpusta, vai siitä, että ilmasto lämpeni muutenkin, vai siitä, että ensimmäinen tytär muutti pois talosta? Varmaankin kaikista näistä syistä. 50 % on kuitenkin haave, joka meillä ei ole toteutunut, pikemmin n. 10 %. Vuonna 2009 otettiin käyttöön lämmön talteenottolaitteisto, kun siihen asti huippuimuri oli tehokkaasti vaihtanut sisäilmaa, mutta samalla vienyt meiltä lämpöä. Vaikka talvet 2010 ja 2011 olivat suhteellisen kylmiä, vuoden sähkökulutus laski n. 17000 kwh:iin, eli oltiin vielä kaukana tavoitteestamme. Koska maalämpöpumppu olisi vaatinut liian isoja muutoksia koko talon lämmitysjärjestelmään, päätimme keväällä 2012 investoida aurinkosähkövoimalaan, ts. aurinkopaneeleihin, päästäksemme niiden avulla lähemmäksi tavoitekulutusta. Paneeleiden sekä sähkölaitteiden ja kaapelien asennus katolle, ullakolle sekä sähkökaappiin saatiin tehtyä melkein yhdessä päivässä, yhden sähköasentajan ja kahden miehen avulla. Kesäkuun puolivälistä lähtien meillä on nyt pyörinyt aurinkovoimala, joka koostuu kahdeksasta paneelista, jonka yhteisteho olisi ideaaliolosuhteissa maksimissaan 1,94 kwp. Vaikka kattosuunta on länteen, eli ei ihan optimaalinen, ja vaikka aurinkoiset ja sadepäivät ovat viime kesänä todella tiheästi vaihtuneet, olemme kuitenkin olleet tyytyväisiä sähkön tuotantoon. Erityisesti meitä on miellyttänyt reaaliaikaraportointi, joka antaa tietoja siitä mihin ja milloin sähköä kuluu. Näin ollen yritämme seuraavaksi optimoida energiakäyttöä, esim. niin, että auringon paistaessa syötetään paneelilla tuotettua sähköä lämminvesivaraajaan, johon suuri osa päivän energiasta uppoaa. Samalla vähenee se osa sähköstä, jonka Vantaan Energia ottaa kiitollisena ilmaissähkönä meiltä vastaan, kun paneelit tuottavat enemmän energiaa kuin talo kuluttaa. Oheisista taulukoista näkee päivittäiset tuotantoluvut ensimmäisiltä kuukausilta. Näiden lukujen perusteella, vielä ottaen huomioon suhteellisen sateisen kesän, oletan, että pääsemme vuositasolla n. 1500 2000 kwh päiväsähkötuotantoon. Peter Vollner