SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY

Transkriptio

1 SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS R.Y:N SÄÄNNÖT Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa ja (1 ja 5 ) SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Suomen Akvarellitaiteen yhdistys r.y., Akvarellkonstförening i Finland r.f., kansainvälisissä yhteyksissä epävirallisesti The Finnish Watercolour Society. Rekisteri- ja pöytäkirjakielenä käytetään suomea. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki, toiminta-alue koko Suomi. 2 Tarkoitus ja toimintaperiaatteet 3 Jäsenyys Yhdistyksen nimi on Suomen Akvarellitaiteen yhdistys ry, Akvarellkonstföreningen i Finland rf Yhdistyksestä käytetään lyhennettä SAy Yhdistyksen tarkoituksena on kohottaa akvarellitaiteen tasoa ja arvostusta Suomessa sekä koota yhteen akvarellitaiteen tekijät ja tukijat. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys - tekee akvarellitaidetta edistäviä aloitteita - järjestää taidenäyttelyitä - suunnittelee ja järjestää kursseja ja muuta taidekoulutusta - harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa - järjestää kulttuuritilaisuuksia - pyrkii luomaan yhdistyksen tarkoituksen mukaisia kansainvälisiä yhteyksiä - voi perustaa valtakunnallisen yhdyshenkilöverkoston Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä järjestää asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä a. Varsinaiset jäsenet Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt b. Kannatusjäsenet Yhdistyksen kannatusjäseneksi voi liittyä henkilö, järjestö, yritys tai muu yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt ja on valmis tukemaan yhdistyksen toimintaa. Varsinaiset ja kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. c.. Kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtajat Hallitus voi yksimielisellä päätöksellä kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi henkilön, joka on toiminut erityisen ansiokkaasti akvarellitaiteen tai yhdistyksen hyväksi. Kunniajäsenelle ja kunniapuheenjohtajalle kuuluvat kaikki jäsenen oikeudet lukuun ottamatta oikeutta tulla valituksi yhdistyksen toimihenkilöksi tai hallituksen jäseneksi. Kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja ovat vapautetut jäsenmaksuista. 1 (5)

2 Jäsenen eroaminen Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Jäsen on velvollinen suorittamaan kaikki eroamishetkeen mennessä erääntyneet maksunsa Jäsen, jonka jäsenmaksu on yli yhdeksänkymmentä (90) vuorokautta myöhässä voidaan katsoa eronneeksi. 4 Tilikausi ja maksut 5 Kokoukset Jäsen, jonka jäsenmaksu on maksamatta kalenterivuoden ajalta, katsotaan eronneeksi. Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi. Yhdistys vahvistaa syyskokouksessa vuotuiset jäsenmaksut, jotka vahvistetaan erikseen varsinaisille ja kannatusjäsenille. Varsinaiseksi ja kannatusjäseneksi liittyvän tulee lisäksi suorittaa liittymismaksu, jonka suuruuden määrää syyskokous.. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on annettava tilintarkastajille viimeistään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausunto hallitukselle viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen vuosikokousta. Vuosi- ja syyskokous Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat vuosikokous ja syyskokous. Yhdistyksen vuosikokous pidetään maalis- huhtikuussa ja sen asialista on seuraava: Kevät- ja syyskokous Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat kevät- ja syyskokous. Kevätkokous pidetään huhtikuussa ja sen asialista on seuraava: kokouksen järjestäytyminen kokouksen avaus kokouksen puheenjohtajan valinta kokouksen sihteerin valinta kahden pöytäkirjan tarkastajan valinta kahden ääntenlaskijan valinta kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen toimintakertomuksen esittely tilinpäätöksen esittely tilintarkastajan lausunnon esittely toiminnantarkastajan lausunnon esittely 2 valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastaja valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastaja. tilinpäätöksen vahvistaminen ja päättäminen vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille muut esille tulevat asiat 2 (5)

3 Yhdistyksen syyskokous pidetään loka-marraskuussa ja sen asialista on seuraava: kokouksen järjestäytyminen kuten vuosikokouksessa kokouksen järjestäytyminen kuten kevätkokouksessa valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja ja vuosittain muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastaja valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastaja. vaalitoimikunnan valinta poistetaan edellinen rivi mahdollisten muiden toimihenkilöiden valinta liittymis- ja jäsenmaksuista päättäminen seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelman hyväksyminen seuraavan toimintakauden talousarvion hyväksyminen muut esille tulevat asiat Mikäli yhdistyksen varsinainen jäsen haluaa saada jonkin asian vuosikokouksessa tai syyskokouksessa käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle kuukautta ennen kokousta. Ylimääräinen kokous Ylimääräisen kokouksen kutsuu koolle hallitus jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Ylimääräinen kokous pidetään myös, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämiseksi on esitetty hallitukselle. Kutsu yhdistyksen kokoukseen on lähetettävä jäsenille vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta kirjallisesti postitse tai sähköpostitse ja kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Muita kuin kokouskutsussa mainittuja asioita ei kokouksessa voida käsitellä, mutta niistä voidaan keskustella ilman päätöksentekoa. Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun se on laillisesti ja sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu. Yhdistyksen kokouksissa on kannatusjäseniä lukuun ottamatta jokaisella jäsenellä yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Vaalit suoritetaan suljettuna lippuäänestyksenä, jos ehdokkaita on enemmän kuin vaali edellyttää tai jos kokous sitä vaatii. 6 Hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja kuusi (6) muuta varsinaista jäsentä sekä neljä (4) varajäsentä. Hallituksen puheenjohtajan, muiden varsinaisten jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Hallituksen muista varsinaisista ja varajäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet (1/2). Erovuorossa oleva hallituksen jäsen voidaan valita uudelleen, kuitenkin siten, että hänen toimikautensa on yhtäjaksoisesti korkeintaan neljä (4) vuotta.. Ehdotus lisäykseksi: Puheenjohtaja voidaan kuitenkin valita kahden kauden jälkeen uudelleen syyskokouksen päätöksellä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä joko keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Toimihenkilöiden tulee olla yhdistyksen varsinaisia jäseniä. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. 3 (5)

4 Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa. 7 Nimenkirjoitus 8 Vaalitoimikunta 8 (9 ) Muut toimikunnat Jokainen yhdistyksen hyvämaineinen jäsen kunniajäsentä ja kunniapuheenjohtajaa lukuun ottamatta on vaalikelpoinen yhdistyksen hallituksen jäseneksi. Yhdistyksen nimen kirjoittaa joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa. Yhdistys valitsee syyskokouksessa vaalitoimikunnan. Vaalitoimikunnassa on kolme (3) jäsentä. Vaalitoimikunnan tulee tehdä seuraavalle syyskokoukselle ehdotus hallituksen jäseniksi. 8 poistetaan. Yhdistyksellä tulee olla lisäksi ainakin seuraavat pysyvät toimikunnat: 1. Näyttelytoimikunta. 2. Koulutustoimikunta Yhdistyksen hallitus valitsee pysyvien toimikuntien puheenjohtajat, lukuun ottamatta vaalitoimikunnan puheenjohtajaa.. Yhdistyksen hallitus valitsee pysyvien toimikuntien puheenjohtajat. Hallitus valitsee pysyvien toimikuntien jäsenet toimikuntien puheenjohtajien esityksestä. Näyttely- ja koulutustoimikunnan puheenjohtajat osallistuvat hallituksen kokouksiin, mutta heillä ei ole äänioikeutta kokouksissa, mikäli he eivät ole samalla hallituksen varsinaisia jäseniä. Muita toimikuntia voidaan perustaa hallituksen päätöksellä. Hallituksen puheenjohtaja voi halutessaan osallistua kaikkien muiden toimikuntien paitsi vaalitoimikunnan kokouksiin. Hallituksen puheenjohtaja voi halutessaan osallistua kaikkien toimikuntien kokouksiin. 9 (10 ) Jäsenen erottaminen Yhdistyksen jäsen, joka toimii tai on toiminut tavalla, joka loukkaa yhdistyksen mainetta tai estää sen toimintaa tai jättää jäsenvelvoitteensa hoitamatta, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksen jäsenyydestä. 10 (9 ) Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta voidaan tehdä yhdistyksen kokouksessa, jossa vähintään kolme neljäsosaa 3/4 annetuista äänistä sitä kannattaa. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. 4 (5)

5 Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Mikäli yhdistys lakkautetaan, käytetään varat samaan tarkoitukseen. 11 (10 ) Yhdistyslain soveltaminen Muissa suhteissa noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain määräyksiä. 5 (5)