Rahapaja Monetan asiakaslehti 1/2010 finlandiae Suomalainen raha 150 vuotta Suomen Rahapaja Uusi juhlaraha lyödään aitoon suomalaiseen kultaan! Äänestä www.kauneinmarkka.fi
Uusi juhlaraha lyödään aitoon Lapin kultaan! Suomalainen raha 150 vuotta Kittilän kaivoksesta louhittu Lapin kulta jos mikä vetää keräilijöitä puoleensa etenkin kun kultarahojen lyöntimäärä on rajoitettu vain 7 000 kappaleeseen. Kotimaisen kullan merkkinä juhlarahaan lyödään poronsarvitunnus. Reijo Paavilaisen suunnitelemassa kultarahassa komeilee pitkästä aikaa perinteinen leijonamme. Sivu 4. Suomen kaunein markka? Äänestä suosikkiasi ja voita matkalahjakortti! Esittelemme seitsemän markan rahaa vuosikymmenten varrelta. Kerro mielipiteesi osoitteessa www.kauneinmarkka.fi Sivu 14. 20 CCCCCCCCCCCCCCCCCCCC 50 CCCCCCCCCCCCCCCCCCCC CCCCCCCCCCCCCCCCCCCC Voit tilata tietyt keräily- ja korutuotteet 20 tai 50 euron alennuksella, katso sivu 21. CCCCCCCCCCCCCCCCCCCC Olipa haasteellinen vuosi... Nyt on kiitosten aika, hyödynnä etusetelisi! Tässä numerossa lisäksi: Minna Canth ja tasa-arvo Realismin uranuurtajaa ja tasa-arvon puolesta puhujaa muistetaan hopeisella juhlarahalla. Pääkirjoitus................................... 3 Suomalainen raha 150 vuotta................... 4 Lapin kultaan lyöty juhlaraha Eero Saarinen ja arkkitehtuuri................... 6 Haastattelussa hopearahan suunnittelija Juha Kauko Minna Canth ja tasa-arvo....................... 8 Virallinen hopeinen juhlaraha Unelmalaskuja Kanadassa..................... 10 Nettikisan pääpalkinto arvottu Vancouver 2010 -hopeaa lumilautailun merkeissä. 12 Ajan tasalla Tietoja ja tapahtumia keräilymaailmasta........... liite Suomen käyttörahat kullattuina................ 13 Kaunein markka kautta aikojen................. 14 Uusi nettikisa käynnistyy www.kauneinmarkka.fi Pois alta olympialaiset nyt potkitaan palloa! 2010 FIFA World Cup Etelä-Afrikassa.......... 16 Kultaan kaiverrettu kuninkuus................. 18 Oscar II:n tarina Moneta-lehti uudistuu:........................ 20 Helppolukuinen näköislehti verkossa Olipa haasteellinen vuosi - kiitos joustavuudestasi! Käytä etuseteli hyödyksesi..................... 21 Svensk resumé............................... 22 2 MONETA FINLANDIAE 1/2010
Pääkirjoitus finlandiae Rahapaja Monetan asiakaslehti 1 2010 Julkaisija Rahapaja Moneta Päätoimittaja Janne Häkkinen Toimitussihteeri Sari Hytönen sari.hytonen@nordicmoneta.fi Toimittaja Päivi Rantanen paivi.rantanen@nordicmoneta.fi Toimituksen osoite Rahapaja Moneta PL 770, 00101 Helsinki Lehden taitto Tiina Nevalampi / Hansaprint Oy Paino Hansaprint Oy Rahapaja Moneta myymälä Unioninkatu 32 00100 Helsinki puh. 09-622 3322 avoinna arkisin 10 13 ja 14 18 Rahapaja Monetan asiakaspalvelu puh. 010 80 80 40* käytössä 24 tuntia / vrk (henkilökohtaista palvelua ma-pe klo 8 18) * Puhelun hinta lankaverkosta 8,21 snt/puhelu + 5,90 st/min ja mobiiliverkosta 8,21 snt/puhelu + 15,90 snt/min Internet-sivustomme palvelee 24 tuntia / vrk www.rahapajamoneta.fi Tiedustelut ja tilaukset myös sähköpostitse info@rahapajamoneta.fi Moneta Finlandiae lähetetään Rahapaja Monetan asiakkaille. info@rahapajamoneta.fi www.rahapajamoneta.fi Rahapaja Moneta on Oy Nordic Moneta Ab:n virallinen aputoiminimi. Oy Nordic Moneta Ab kuuluu Suomen Rahapaja-konserniin. Kevättä kohden kultarahan siivittämänä Ennätysluminen talvi alkaa taittua ja päivä pitenee. Keräilykevät tuo tullessaan monenlaista uutta ja mielenkiintoista. Myös asiakaslehtemme uusiutuu nyt voit lukea ja selailla näköislehteä kätevästi myös netissä www.moneta.fi Alkuvuosi sujui pitkälti Vancouverin talviolympialaisten merkeissä. Hienoa tapahtumaa oli ilo seurata ja kaikki suomalaismitalit ansaitsevat arvostuksensa. Täyden kympin ansaitsee myös Kanadan kuninkaallinen rahapaja, jonka viralliset olympiarahat kuumentavat keräilymarkkinoita vielä pitkään olympiatulen sammuttuakin. Suomalaiskeräilijät, jos ketkä ovat aktiivisia urheilurintamalla. Kysyntään vastataksemme avaamme maaliskuun lopulla nettiin Olympiaklubin. Luvassa ajankohtaista tietoa, kilpailuja ja tarjouksia reippaaseen urheiluhenkeen. Kevään päätapahtuma ajoittuu huhtikuulle, jolloin Suomen markka täyttää 150 vuotta. Juhlavuotta kunnioitetaan uudella virallisella juhlarahalla, joka lyödään aitoon Lapin kultaan. Kotimaista kultaa on viimeksi käytetty suomalaisrahaan toistakymmentä vuotta sitten, joten keräilijät ovat innoissaan. Haastetta riittää, sillä Suomalainen raha 150 vuotta -kultarahan lyöntimäärä on rajoitettu vain 7 000 kappaleeseen. Suomen markan juhlavuoden myötä maamme rahahistoria nousee julkisuudessa esiin monessa yhteydessä. Me päätimme ottaa selvää mikä on ollut Suomen kaunein markka kautta aikojen. Siihen tarvitsemme teidän mielipiteenne, hyvät asiakkaamme! Käy äänestämässä omaa ehdokastasi osoitteessa www.kauneinmarkka. fi Lehtemme sisäsivuilta saat tarkempia tietoja uudesta kisasta ja sen muhkeasta palkinnosta. Iloista kevättä kaikille! Janne Häkkinen Rahapaja Moneta, maajohtaja Rahapaja Monetan uusi Olympiaklubi avataan Melbournen F1 -kisaviikolla. Interaktiivisilla nettisivuilla on luvassa ajankohtaisia tietoja, kisoja ja tulosveikkauksia lajista kuin lajista keräilijöille suunnattuja tarjouksia unohtamatta! www.olympiaklubi.fi Menossa mukana myös Moneta Teamin purjehtija Sari Multala ja pikaluistelija Pekka Koskela sekä Suomen Olympiakomitea. Liity klubiin ja hyödynnä edut alusta alkaen. MONETA FINLANDIAE 1/2010 3
Uusi virallinen juhlaraha suomalaiseen kultaan lyötynä! Suomen Rahapaja Suomalainen raha 150 vuotta Suomi sai oman rahayksikkönsä tasan 150 vuotta sitten. Merkkivuotta kunnioittava juhlaraha lyödään poikkeuksellisesti aitoon suomalaiseen kultaan. Keräilijöiden hartaasti odottama kultaraha julkistetaan huhtikuussa 2010. Kultarahan suunnittelusta järjestettyyn avoimeen kilpailuun saapui 19 ehdotusta, joiden joukosta voittajaksi valittiin työ nimeltä Insignia. Voittotyön on suunnitellut kuvanveistäjä Reijo Paavilainen. Juhlaraha lyödään aitoon suomalaiseen kultaan: raaka-aine toimitetaan Kittilän uudesta kultakaivoksesta. Edellisen kerran suomalainen juhlaraha on lyöty kotimaiseen kultaan vuonna 1997, jolloin vietettiin Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaa. Kultarahan enimmäislyöntimäärä on rajoitettu vain 7 000 kappaleeseen. Rahapaja Monetan kesto- ja kokoelmakeräilijät saavat uuden kultarahan erikseen tilaamatta. Kunnianosoitus Reijo Paavilainen kertoo kilpailutyön saaneen nimensä, koska kyseessä on kunnianosoitus 150-vuotiaalle Suomen rahalle (Insignia = kunnia- tai Ensimmäinen kultalöytö Ivalojoella 1868 / J. C. Lihr 4 MONETA FINLANDIAE 1/2010
Suomalaista rahahistoriaa Kotimaisen kullan merkiksi juhlarahaan lyödään poronsarvitunnus. Se on esiintynyt suomalaisrahassa edellisen kerran vuonna 1997. Kultarahassa käytetään nyt ensimmäistä kertaa Suomen Rahapajan uutta leijonatunnusta. Ennen nimenmuutosta tunnuksena oli tyylitelty runsaudensarvi. arvomerkki). Suunnittelija piti aihetta varsin vaikeana. Tähän piti todella syventyä. Perehtymisen jälkeen työ alkoi kyllä sujua, muistelee Paavilainen. Rahoissa esiintyy perinteisesti numeroita, mikä johti ajatukseen numeroleikistä. Arvopuolen sommitelma koostuu numeroista, joita on esiintynyt Suomen rahojen nimellisarvoissa. Näitä ovat vain 1, 2, 5 ja 0 joukosta puuttuvat siis 3, 4, 6, 7 ja 9, selittää Paavilainen. Tunnuspuolelle on kuvattu suomalaisrahoissa usein esiintynyt leijona. Tosin se on tällä kertaa kuvattu hieman poikkeavalla tavalla: ääriviivat uurrettuna. Olen muotoillut leijonan muutenkin vähän omalla tavallani, sillä halusin siitä kunniamerkkimäisen, toteaa taiteilija. Arvo- ja tunnuspuolen kuviointi lipuvat hiukan päällekkäin: leijonan taustaympyrä liukuu osittain arvopuolelle. Vierekkäin asetettuna kuvaaiheista muodostuu juhlavuoteen viittaava luku 150. www.markka150.fi Suomen markan historia sai alkunsa vuonna 1860 Venäjän keisari Aleksanteri II:n julistuksen myötä. Suomen markan arvoksi tuli neljännes rupla, sillä ruplan katsottiin olevan liian suuri yksikkö pienen kansakunnan käyttöön. Ensimmäiset Suomen markat olivat setelirahoja, metallirahoja ryhdyttiin lyömään Helsingin Katajanokalle rakennetussa rahapajassa vuonna 1864. Marraskuussa 1865 annetun manifestin mukaan hopeamarkka ja -rupla olivat ainoat Suomen lailliset rahat. Keisarin suostumuksella Suomen suuriruhtinaskunta siirtyi kultakantaan vuonna 1878 ja Suomen upouusi kultamarkka sai Ranskan kultafrangia vastaavan arvon. Uudistus merkitsi samalla Suomen rahajärjestelmän itsenäistymistä. Kultarahojen lyönti loppui ensimmäisen maailmansodan syttyessä. Keväällä 1918 päästiin lyömään uusia, itsenäisen Suomen rahoja. Kaksoiskotka korvattiin leijonavaakunalla ja tammenlehvät viljantähkillä ja havupuunoksilla. Hopean puutteeseen kehitettiin nikkelikupari ja alumiinipronssi. Kultarahojakin lyötiin vuonna 1926, mutta laman myötä Suomi luopui kultakannasta vuonna 1931. Sotavuosina Suomen markka oli kytkettynä dollariin ja sitä devalvoitiin useaan kertaan. Pahin inflaatio iski sodan jälkeen. Suomen Pankki perusti vuonna 1949 komitean valmistelemaan rahanuudistusta. Odotellessa metallirahat ja setelit uudistettiin väliaikaisesti. Käytännössä 50-luvun hannunvaakunat, honganrungot ja kalevalaiset kädet jäivät rahoihimme lähes 40 vuodeksi. Itsenäisyyden ajan ensimmäiset hopeiset (50 %) käyttörahat 100 ja 200 mk saatiin käyttöön vasta vuonna 1956. Ranskassa de Gaullen toimesta toteutettu rahauudistus antoi potkua Suomellekin. Vuoden 1963 uudistuksen jälkeen uusi markka vastasi sataa vanhaa markkaa ja markka muuttui penniksi. Rahojen kuviointia ei muutettu, vain nimellisarvot vaihdettiin. Vuonna 1971 dollari irrotettiin kullasta ja kiinteiden valuuttakurssien järjestelmä päättyi. Inflaation karattua tarvittiin suurempia seteleitä. Metallirahoihin lisätyssä 5 markan kolikossa suomalaisuuden symbolina oli leijonan sijasta jäänmurtaja. Metallirahat vaihdettiin 1990-luvun alussa Antti Neuvosen suunnittelemiin kasvi- ja eläinaiheisiin rahoihin. Metsoaiheinen kymppi oli maamme ensimmäinen kaksimetalliraha. Perinteinen Suomen leijona säilyi enää vain markan rahassa. Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 ja myöhemmin myös Euroopan talous- ja rahaliittoon. Vuonna 1999 euro otettiin käyttöön tilivaluuttana. Suomen käyttörahaksi euro tuli vuoden 2002 alussa ja saman vuoden maaliskuun 1. päivästä alkaen se on ollut maamme ainoa rahayksikkö. Leijona jatkaa kuitenkin matkaansa myös eurorahoissamme. Lähteet: Tuukka Talvio, Suomen rahapaja 125 vuotta Historiaa ja nykypäivää (1989); Tuukka Talvion luento, Kun rahajärjestelmä vaihtui esivanhempiemme kokemuksia (2001); Risto Kari & Mari Nieminen: Kaikkien aikojen kirja (2000); Unto Luukko, Hämeen markka (1996). MONETA FINLANDIAE 1/2010 5
Virallinen suomalainen juhlaraha Eero Saarinen ja arkkitehtuuri Arkkitehti Eero Saarisen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Hänen elämäntyötään kunnioittava hopearaha julkistettiin Berliinin kansainvälisillä rahamessuilla helmikuun alussa. Juhlarahan on suunnitellut Juha Kauko. Juha Kauko Inarin Kiilopäällä 2010. (Kuva: Leena Kauko) Voittoon yltänyt Juha Kauko osallistui juhlarahan suunnittelukilpailuun ensimmäistä kertaa. Hän kiittelee kaikille avointa kilpailukutsua ja piirrosten hyväksymistä kipsien sijaan se madaltaa osallistumiskynnystä huomattavasti. Hänelle lisäkimmokkeen antoi läheinen aihe, Eero Saarinen kun on sukua Kaukon vaimolle. Suunnittelija tosin kertoo innostuneensa ennen kaikkea juhlarahan kokonaisteemasta. Koen arkkitehtuurin sytyttävänä nimenomaan lopputuloksen kautta. Itse arkkitehtuurilla on suurempi merkitys kuin sen takana olevalla persoonalla, korostaa Juha Kauko. Tuolla puolen Kilpailutyötään varten Kauko kertoo lainanneensa appiukkonsa kirjahyllystä Blomstedtin Eliel ja Eero -teoksen. Hän visioi aluksi juhlarahan kuva-aiheeksi kuuluisaa TWA:n terminaalirakennusta. Lopulta aiheiksi valikoituivat Gateway Arch ja Tulppaanituoli, mutta Tuolla puolen -kilpailutyön onnistumiseen vaadittiin vielä viimehetken kuningasidea. - Tavalliseen tapaan muotoiltuna kilpailuehdotukseni näytti todella tylsältä, suorastaan huonolta. Sitten aloin pohtia asiaa tarkemmin ja sain ajatuksen. Tärkeintä ei olekaan itse rakennus tai esine, vaan se mitä jää rakentamatta. Siis se tila mikä ihmisille jää jäljelle, selittää Kauko innostuneena. Ideansa mukaisesti Kauko leikkasi kylmän viileästi työnsä muodokkaat kohteet pois ja ihastui tulokseen. Aivan kuten palkintolautakuntakin. Muotoilun ammattilainen Juhlarahakilpailijana Juha Kauko on keltanokka, mutta käytännön työ on hänelle sitäkin tutumpaa. Lahden muotoiluinstituutista valmistuttuaan Kauko työskenteli teollisena muotoilijana. Neljä vuotta sitten hän aloitti nykyisen työnsä Suomen Rahapaja Oy:n suunnittelijana. Rahojen, mitaleiden ja palkitsemistuotteiden pariin siirtyminen vaati totuttelua ja uuden 6 MONETA FINLANDIAE 1/2010
Eero Saarinen tarkkuus verenperintönä Pelkistettyä muotoilua. Kuvassa leimakiiltoinen bu-raha. (kuva: Juha Kauko) Suomen Rahapaja oppimista, sillä tuotteet eivät olleet ennestään tuttuja. Mikroskooppiseen mittakaavaan totuttelu vei aikansa, muistelee Kauko alkuvaiheitaan. Voittoaan Kauko pitää hyvin ilahduttavana. On suorastaan imartelevaa menestyä kokeneiden juhlarahakonkareiden joukossa. Mieluusti osallistuisin useamminkin, mutta kilpailu vaatii melkoista paneutumista työpäivän jatkoksi, pohtii Kauko. Nuoren suunnittelijan perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kaksi lasta, 8-vuotias tytär ja 5-vuotias poika. Mahtavatko lapsetkin pitää piirtämisestä? Totta kai he piirtelevät, kuten kaikki muutkin tuon ikäisenä. Mutta toivon heidän kyllä aikanaan hankkivan ihan oikean ammatin, vastaa Kauko pilke silmäkulmassaan. Vapaa-ajallaan Juha Kauko harrastaa valokuvausta. Hyvin luonnossa viihtyvänä hän myöntää arvostavansa upeita luontokuvia. Vielä enemmän häntä kuitenkin kiehtovat ajankuvat ihmiset, kaupunkimiljööt, esineet ja tilanteet, jotka heijastavat omaa aikaansa kuvaushetkellä. Niitä ei voi kuvata samanlaisena enää jälkeenpäin. www.rahapajamoneta.fi/suomalaiset Suomalaissyntyinen Eero Saarinen niitti suurta kansainvälistä mainetta sekä arkkitehtinä että huonekalusuunnittelijana. Hän syntyi vuonna 1910 Kirkkonummen Hvitträskissä arkkitehti Eliel Saarisen ja kuvanveistäjä-valokuvaaja Loja Saarisen poikana. Vanhempiensa myötä Eero Saarinen oppi pienestä pitäen suhtautumaan vakavasti piirtämisen tarkkuuteen ja laatuun. Kukin kohde tuli aina muotoilla suhteessa lähimpään ympäristöönsä: tuoli huoneeseen, huone taloon, talo asuinalueelle, asuinalue kaupunkikuvaan. Vuonna 1923 Eero Saarinen muutti perheensä mukana Yhdysvaltoihin ja valmistui arkkitehdiksi Yalen yliopistosta vuonna 1934. Muutamien Euroopanvuosien jälkeen hän palasi Yhdysvaltoihin ja työskenteli isänsä arkkitehtitoimistossa tämän kuolemaan saakka. Sittemmin Eero Saarinen perusti oman toimistonsa, mutta hänen työuransa jäi valitettavan lyhyeksi: arkkitehti menehtyi aivokasvaimeen vuonna 1961. Monipuolinen lahjakkuus Eero Saarisen tunnetuimpiin töihin lukeutuu St. Louisissa kohoava Gateway Arch, joka rakennettiin Mississippi-joen rannalle vuosina 1963 65. Presidentti Thomas Jeffersonin ja vuoden 1803 Louisianan maakaupan muistoksi pystytetty betoni- ja teräskaari kohoaa 192 metrin korkeuteen ja pitää sisällään näköala- ja näyttelytiloja. Muita Saarisen tunnettuja töitä ovat GM:n tekninen keskus Detroitissa sekä TWA:n terminaali New Yorkin J. F. Kennedy -lentokentällä. Suomessa Saarinen suunnitteli mm. Ruotsalaisen teatterin muutostyöt yhdessä Jarl Eklundin kanssa. Isänsä pyynnöstä hän suunnitteli tulipalon jälkeen uuden pohjoissiiven lapsuudenkotiinsa Hvitträskiin. Huonekalusuunnittelijana Eero Saarinen muistetaan ennen kaikkea modernista Tulppaani-sarjastaan. Yksijalkainen Tulppaani syntyi ratkaisuna loputtomaan tuolin- ja pöydänjalka viidakkoon, jonka kerrotaan ärsyttäneen Saarista suuresti. Hänen muita maailmanmaineeseen nousseita huonekalujaan olivat mm. Womb-tuolit. MONETA FINLANDIAE 1/2010 7
U u s i v i r a l l i n e n j u h l a r a h a Suomen Rahapaja Minna Canth ja tasa-arvo Minna Canthin yhteiskunnallinen näytelmä Työmiehen vaimo julkaistiin vuonna 1885 tavattoman kohun saattelemana. Nyt 125 vuotta myöhemmin realismin uranuurtajaa ja tasa-arvon puolesta puhujaa muistetaan hopeisella juhlarahalla. Minna Canth (1844 97) Minna Canth ja tasa-arvo -hopearahan suunnittelusta järjestettyyn avoimeen kilpailuun saapui 16 ehdotusta. Palkintolautakunta valitsi parhaaksi kilpailutyön Neulansilmä. Nimimerkin takaa paljastui maamme kokeneimpiin juhlarahasuunnittelijoihin lukeutuva kuvanveistäjä Reijo Paavilainen. Uusi juhlaraha julkistettiin Minna Canthin syntymäpäivänä 19.3. Osittain värillinen juhlaraha on aitoa 92,5 % hopeaa ja sen enimmäislyöntimäärä on rajoitettu 20 000 kappaleeseen. Osa rahoista lyödään peilikiiltoisena (proof ) ja osa leimakiiltoisina (bu). Rahapaja Monetan kokoelma- ja kestotilaajat saavat uuden juhlarahan erikseen tilaamatta. Neula symboloi Minna Canthin kynää Paavilaisen mukaan tämänkertaisen juhlarahan suunnittelua helpotti osittain se, että kirjallisuutta oli runsaasti saatavilla ja aihekin varsin konkreettinen. -On hienoa, että juhlarahan aiheeksi saatiin pitkästä aikaa nainen, toteaa Reijo Paavilainen. Paavilainen kertoo nostaneensa työssään esiin Minna Canthin ansiot sekä kirjallisuuden että tasa-arvon saralla. Tunnuspuolelle on kuvattu puolet naisen kasvoista, kuin naamiona. 8 MONETA FINLANDIAE 1/2010
Minna Canth. Postuumi muotokuva, vesiväri 1902. Kaarlo Vuori. Naamion silmä on korostettu sinivärillä. Sen yllä kulkee käsialakirjoitusta, joka kuvaa Minna Canthin esiin tuomia naiskohtaloita ja hänen näytelmäkirjallisuuttaan. Arvopuolella on neula, jonka silmä on naissymbolin muotoinen ( ). Neulansilmän läpi kulkee Minna Canthin kritisoivien tekstien punainen lanka muodostaen tasa-arvomonogrammin. Nais- ja miessymbolien (, ) lisäksi kyseisessä kuviossa erottuu sana pro (puolesta). Suunnittelijan mukaan neula symboloi Minna Canthin kynää. -Kirjoittaminen oli Minna Canthin käsityötä. Ajatus syntyi kun luin hänen osuvasti todenneen: Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä, kertoo Reijo Paavilainen. Minna Canth: Kaunis ja köyhä tyttö joutui pian huonoille teille. (Köyhää kansaa,1886) Minna Canth (1844 97) oli suomalaisen kirjallisuuden uudistaja ja realismin uranuurtaja. Merkittävänä näytelmäkirjailijana, lehtinaisena ja vaikuttajana hän otti kriittisesti kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja vaati lainsäädännöllisiä uudistuksia. Minna Canth (s. Ulrika Wilhelmina Johnson) syntyi Tampereella 19.3.1844. Vuonna 1853 Minnan isä lähti Kuopioon hoitamaan Finlaysonin uutta lankakauppaa ja perhe seurasi mukana. Kuopion ruotsinkielisen tyttökoulun käytyään Minna aloitti Jyväskylän seminaarissa. Opinnot kuitenkin keskeytyivät (1865) hänen avioiduttuaan lehtori Johan Ferdinand Canthin kanssa pariskunta sai seitsemän lasta. Leskeksi jäätyään Minna Canth palasi lastensa kanssa Kuopioon (1880) ja ryhtyi hoitamaan lankakauppaa isänsä seuraajana. Minna Canthin Kuopion kodista, Kanttilasta tuli pian maamme johtava kirjallinen ja aatteellinen keskus. Kyseiseen Minnan Salonkiin kokoontunut naisintelligenssi vaikutti kannanotoillaan ja kirjoituksillaan suuresti maamme kieli-, koulu-, raittius- ja naisasiakeskusteluun. Minna Canthin ensimmäiset merkittävät työt olivat kansannäytelmät Murtovarkaus (1882) ja Roinilan talossa (1883). Radikaalilla kaudella valmistuivat mm. yhteiskunnalliset näytelmät Työmiehen vaimo (1885), Köyhää kansaa (1886) ja Kovan onnen lapsi (1888). Myöhemmästä tuotannosta tunnetuimpia ovat näytelmä Papin perhe (1891) ja Kotoa pois (1895). Lapsikatraan yksinhuoltajana Minna Canthilla oli monta rautaa tulessa. Niinpä hän menehtyi sydänkohtaukseen vain 53-vuotiaana. Minna Canthin myöhemmästä arvostuksesta kertoo paljon se, että hän on ainoa suomalaisnainen, jolla on oma virallinen liputuspäivänsä. Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään 19. maaliskuuta. Kanttila, Minnan kotitalo Kuopiossa. www.rahapajamoneta.fi/suomalaiset MONETA FINLANDIAE 1/20109
Monet aivan tavalliset laskettelijat haaveilevat elämänsä suuresta hiihtoseikkailusta! UNELMALASKUJA KANADASSA Teksti: Antti Laiho Kuvat: Antti Laiho ja CMH Pehmeästä, koskemattomasta lumesta, mahtavista vuoristomaisemista, hyvästä seurasta ja laadukkaasta palvelusta koostuu lasketteluelämys, joka ei unohdu koskaan. Kanadassa, Brittiläisen Kolumbian itäosissa kohoavat Columbiavuoret, jotka Tyyneltä mereltä saapuvat ilmamassat peittää joka talvi paksuun lumivaippaan. Lunta saattaa sataa talven aikana jopa 20 metriä! Seutu on vuoristoista, metsäistä ja harvaan asuttua. Varsinaista syrjäseutua siis. Columbia-vuoret eivät kuitenkaan ole mikään takapajula. Laskettelijat ympäri maailman haaveilevat lomasta tuolla seudulla juuri lumen ja maastonmuotojen takia. Puuterilumessa laskettelijat alkoivat viihtyä Columbia-vuorilla jo 1950-luvulla. 1960-luvun puolivälissä tapahtui todellinen läpimurto: itävaltalaissyntyinen vuoristo-opas Hans Gmoser alkoi kuljettaa asiakkaitaan ylös vuorille helikopterilla ja perusti Canadian Mountain Holidays -nimisen yrityksen. Vuosien saatossa CMH:n toiminta kehittyi ja konsepti osoitti ainutlaatuisuutensa: Pieni ryhmä laskijoita nautti suurista vuorista ja hyväs- 10 MONETA FINLANDIAE 1/2010
Helikopteri korvaa hiihtohissit. Sen avulla pääsee aina laskemaan sinne, missä lumi on kulloinkin parasta. tä lumesta ammattitaitoisen oppaan johdolla. Pakettiin kuului keskeisenä osana myös laadukas majoitus tunnelmallisissa vuoristomajoissa. Nykyään CMH on alan markkinajohtaja. Se toimii 12 eri alueella Brittiläisessä Kolumbiassa. Luontoa ja laskettelua Helihiihdossa helikopteri korvaa hiihtohissit. Sen avulla pääsee aina laskemaan sinne, missä lumi on kulloinkin parasta. Helihiihto onkin yhtälailla luonto- kuin lasketteluelämys, selittää helikopterilaskettelua Canadian Mountain Holidaysin Jan Hinds. Hinds hoitaa CMH:n myyntiä ja markkinointia Pohjoismaissa. Nuoruudessaan 1970-luvulla hän vietti paljon aikaa Sveitsin Alpeilla ja kuu- li siellä helihiihdosta. Kesti kuitenkin 20 vuotta ennen kuin Hinds itse lähti Kanadaan laskemaan. Sitä päätöstä hän ei kadu eikä unohda. Kokemuksesta seurasi myös halu levittää helihiihdon ilosanomaa muille. Pohjoismaissa on paljon potentiaalia, sillä täällä monet aivan tavalliset laskettelijat haaveilevat elämänsä suuresta hiihtoseikkailusta, Jan Hinds sanoo. Tätä varten ei tarvitse olla poikkeuksellisen taitava laskettelija. Helihiihdosta voi nauttia kuka tahansa laskettelija, joka laskee sujuvasti hiihtokeskuksissa kaikentasoisia rinteitä. Helihiihdossa yhdistyy mahtavat maisemat, laskettelu pohjattomassa lumessa ja hyvä seura. Kaiken kruunaa korkeatasoinen palvelu ja majoitus vuorten keskellä. Vuoristomajat tekevätkin helihiihtomatkasta todellisen paon arjesta. Vuoristomajalla syödään hyvin ja valmistaudutaan seuraavan päivän seikkailuihin. Puhelimet eivät pirise ja kaupunkien hulina on jäänyt taakse. Helihiihto onkin kokonaisvaltainen elämys. Vancouverin olympialaisten kunniaksi Rahapaja Moneta järjesti helmikuussa www.talviolympialaiset.fi -nettisivustolla kilpailun, jonka pääpalkintona oli helihiihtomatka Kanadaan. Arvonnan voitti Teppo Viik Konnevedeltä. Kilpailu toteutettiin yhteistyössä CMH Nordicin, KLM:n ja pikaluistelija Pekka Koskelan kanssa. Lisätietoja helihiihdosta: www.cmhnordic.com -Helihiihdosta voi nauttia kuka tahansa laskettelija, joka laskee sujuvasti hiihtokeskuksissa kaikentasoisia rinteitä, toteaa Jan Hinds. MONETA FINLANDIAE 1/2010 11
Vielä ehdit lunastaa muiston ryhdikkäästä suomalaissaavutuksesta. Katso sivulle 21 ja tee tilauksesi saman tien! Sympaattinen lumilautailijamme Peetu Piiroinen (22) ilahdutti kaikkia nappaamalla lennokkailla suorituksillaan lumikourukisan olympiahopeaa. Sinä voit juhlistaa kotoisia mitalikahveja aidolla hopeisella Vancouver 2010 -olympiarahalla! Vancouver 2010 -hopeaa lumilautailun merkeissä! Piiroisen upea hopeamitali oli edustusjoukkueemme paras saavutus. Lehtikuva Halfpipe-kisa käydään sylinterin puolikkaan muotoisessa lumikourussa, joka on upotettu syvälle rinteeseen. Alamäessä saadun vauhdin avulla lumilautailijat kohoavat radan vastakkaisen reunan yli ja suorittavat ilmassa näyttäviä akrobaattitemppuja. Tavoitteena on suorittaa vaikeita liikkeitä täydellisellä tavalla. Suomi kuuluu halfpipe-lautailun kärkimaihin: ensimmäisen olympiamitalimme toi Markku Koski, joka ylsi pronssille Torinossa 2006. Vancouverissa 2010 oli sitten Peetu Piiroisen olympiahopean vuoro! Kokoa ja näköä Vancouver 2010 -olympiamitalistit saivat kaulaansa poikkeuksellisen näyttävät palkintomitalit. Kanadan kuninkaallisen rahapajan valmistamilla taidonnäytteillä on painoa (metallista riippuen) 500 576 grammaa. (Halkaisija 100 mm, paksuus 6 mm). Pinnan kumpuileva muoto viittaa Brittiläisen Kolumbian vuoristoiseen maisemaan. Jokaisen palkintomitalin kuviointi on yksilöllinen, sillä mitalit on irrotettu käsityönä suuresta taideteoksesta. Alkuperäiskansojen taidetta mukaileva teos kuvaa orca-valasta. Orcalla on huima suorituskapasiteetti, mutta se ei pärjää ilman laumaansa, selventää näyttävän luomuksen ideoinut Corinne Hunt valintaansa. Piiroisen hopeamitali ansaitsee täällä Suomessa melkoiset aplodit, sillä se jäi edustusjoukkueemme parhaaksi saavutukseksi. Pronssimitaleille ylsivät Aino-Kaisa Saarinen (30 km maastohiihto), naisten viestijoukkue (4 x 10 km maastohiihto) sekä miesten ja naisten jääkiekkojoukkueet. Isäntämaan viralliset olympiarahat Vaikka Vancouver 2010 -talviolympialaisten olympiatuli on jo sammunut, eivät keräilijät suinkaan lepäile laakereillaan. Kanadalaisrahojen jälkimarkkinat käyvät kuumina, sillä monet pyrkivät nyt täydentämään kokoelmiaan. Sinulla on nyt erityisen hyvä tilaisuus lunastaa muisto ryhdikkäästä suomalaissaavutuksesta. Katso sivulle 21 ja tee tilauksesi saman tien! www.rahapajamoneta.fi/vancouver2010 12 MONETA FINLANDIAE 1/2010
AJAN TASALLA Tietoja ja tapahtumia keräilymaailmasta Yhteistyötä Sotiemme Veteraanit -keräysorganisaation kanssa Rahapaja Monetan ja Sotiemme Veteraanit -keräysorganisaation tiivis yhteistyö on jatkunut jo yli neljän vuoden ajan. Rahapaja Moneta on tukenut keräysorganisaatiota mm. viestinnän konsultoinnissa ja internet -pohjaisten tilausten käsittelyssä ja toteutuksessa. Yhteistyö on merkinnyt useiden satojen tuhansien eurojen rahallista tukea, mikä on suunnattu yksittäisten sotiemme veteraanien auttamiseen. Olemme erittäin iloisia ja kiitollisia siitä avusta ja tuesta, mitä olemme Rahapaja Monetalta saaneet. Järjestöpohjainen täsmätuki on entistä tärkeämpää ikääntyville sotiemme veteraaneille. Ehtoovuosien edetessä kotona selviytymistä tukevien palvelujen tarve on noussut etualalle. Sotiemme Veteraanit -keräyksen tuotto ohjataan sotiemme veteraaneille kaikkien valtakunnallisten veteraanijärjestöjen kautta sekä sotaleskille heidän oman liittonsa välityksellä, kertoo Sotiemme Veteraanit -keräysorganisaatiota johtavan Veteraanivastuu ry:n hallituksen puheenjohtaja Aarno Strömmer. Sotiemme Veteraanit -keräystuotolla helpotetaan pienempituloisten sotiemme veteraanien arkea siten, että elämä omassa kodissa voisi jatkua mahdollisimman pitkään. Tuottoa käytetään liikkumista helpottavien apuvälineiden ja silmälasien hankintaan, veteraanien kotiavustajatoimintaan, itsenäistä liikkumista ylläpitäviin hoitoihin esimerkiksi jalkahoitoihin, kotipalveluihin esimerkiksi ruoka-avun ja raskaampien kotisiivousten hankintaan sekä erilaisten veteraanien virkistystapahtumien järjestämiseen. Suomen sotiin vuosina 1939-1945 osallistuneita sotiemme veteraaneja on elossa vielä 60 000 ja he ovat keski-iältään 87-vuotiaita. Pia Mikkonen Sotiemme Veteraanit Sinä voit kunnioittaa veteraaniemme saavutuksia näiden keräilytuotteiden myötä. Rahapaja Moneta maksaa posti- ja toimituskulut puolestasi. Saat samalla Talvisodan 105 kunnian päivää -kirjan mielenkiintoisine taustatietoineen ja autenttisine valokuvineen ilman eri veloitusta. Talvisota-juhlakokoelma Aidot käyttörahat (25 p ja 1 mk) sotavuosilta Sodanaikainen hylsy Summasta Alkuperäinen Marskin merkki Numeroitu keräilykotelo Vain 1939 kokoelmaa koko maailmassa! Hinta 159 euroa Rahasarja1940 Sotavuoden 1940 kaikki kuusi metallirahaa: 1 ja 5 markkaa sekä 5, 10, 25 ja 50 penniä Tyylikäs kotelo ja aitoustodistus Hinta 189 euroa www. rahapajamoneta.fi/ 1940 www. rahapajamoneta.fi/ talvisota www. rahapajamoneta.fi/ 1939 Rahasarja 1939 Vuoden 1939 kaikki kahdeksan metallirahaa: 5, 10, 25 ja 50 penniä sekä 1, 5, 10 ja 20 markkaa. Mukana kookkain käyttörahamme (20 mk). Tyylikäs kotelo ja aitoustodistus Hinta 245 euroa MONETA FINLANDIAE 1/20101
Suomen Rahapaja uudisti nimensä ja ilmeensä haastattelussa toimitusjohtaja Maarit Aarni-Sirviö. Håkan Forsgård Suomen Rahapajalle tuli vuoden alussa uusi nimi ja ilme. Miksi näin? Suomen Rahapajan menestyksen salaisuus on ollut muuttua aina oikeaan aikaan. Suomen itsenäistyessä leijonasymboli tuli mukaan rahoihin ja siitä lähtien leijona ja Suomen raha ovat kuuluneet yhteen. Brändi-uudistuksen myötä lempeä leijona näkyy myös uudistuneessa ilmeessä. Paluu yhtiön alkuperäiseen nimeen tukee myös osaltaan muutosta. Yhtiön muotokieli tulee tuke maan yhä vahvemmin pohjoismaalaista de signia. Uudistuksella pyritään tuomaan esiin yhtiön olemus juu riltaan vahvasti suomalaisena, luonteeltaan pohjoismaisena ja toiminnaltaan kansainvä lisenä yrityksenä. Minkälaisella kansainvälisellä tasolla suomalainen osaaminen on, jos puhutaan rahojen lyömisestä? Suomen Rahapaja on yksi maailman arvostetuimmista rahapajoista. Arvostus syntyy luottamuksesta ja osaamisestamme, jonka asiakkaat kokevat meidän kanssa toimiessaan. Eurotuotannon myötä yhtiön kansainvälis ten projektien hallinta on kasvanut entisestään ja nykyään viennin osuus yhtiön liikevaihdosta on lähes 80 prosenttia. Suomen osaaminen, korkea laatu ja toimitusvarmuus tuovat etulyönti aseman maailmalla myös tulevaisuudessa. Suomen Rahapaja on teettänyt enemmän euroja erilaisiin maihin kuin mikään muu rahapaja. Mistä tämä johtuu? Teemme aktiivista markkinointityötä. Ponnistelut ovat kannattaneet. On puhuttu paljon Viron tulevasta Emu-jäsenyydestä. Onko totta että Suomen Rahapaja toimittaa Virolle eurot jos he pääsevät jäseneksi? Suomen Rahapaja voitti vuonna 2005 tarjouskilpailun ja siltä pohjalta on jatkettu neuvotteluja. Kuinka tärkeä osa teidän toimintaanne ovat keräilytuotteet, kuten juhlarahat? Keräilytuotteet ovat merkittävä osa liiketoimintaa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Samoihin aikoihin kun ensimmäinen markka lyötiin Suomen Rahapajassa, aloitettiin myös mitalien teko. Keräilytuotemarkkinat ovat muuttumassa. Kiinnostus euromääräisten juhlarahojen kansallisiin aihepiireihin on vähenemään päin ja netin myötä ala on entisestään kansainvälistynyt ja tarjonta kasvanut. Myös Suomen Rahapaja on suunnitellut ja valmistanut juhlarahasarjoja kansainvälisille markkinoille. Juhlarahat ovat paitsi keräily- niin myös design-tuotteita. Entä korut ja kunniamitalit? Kunniamerkkien valmistaminen kuuluu Suomen Rahapajan rooliin ja niillä on suomalaisessa kulttuurissa tärkeä sija. Suomen Rahapajan käsityö- ja emalointiosaaminen kunniamerkeissä on laajennettu korutuotteisiin. Olemme suunnitelleet ja valmistaneet muun muassa Timanttiset -koruliikeketjulle Maamme -korusarjan, jossa kunniamerkkiosaamistamme on hyödynnetty. Sekä Suomen Rahapaja että Suomen markka täyttävät tänä vuonna 150 vuotta miten rahapaja aikoo juhlavuotta juhlia? Meillä on juhlavuoteemme liittyen tapahtumia pitkin vuotta. Päätapahtumat ovat huhti- ja lokakuussa. Huhtikuussa järjestämme juhlaseminaarin Säätytalolla aiheesta Käteisen rahan tulevaisuus. Lokakuussa Heurekassa avautuu kolikon valmistamisen saloja avaava näyttely. Jos uskallat ennustaa tulevaisuutta mikä on käyttörahojen tulevaisuus? Tarvitaanko niitä 20 vuoden päästä enää? Muovirahan yleistyessä voisi luulla, että käteinen raha vähenee ja sen käyttö pikkuhiljaa lakkaa kokonaan. Tilastot kuitenkin osoittavat muuta. Kolikoiden määrä on kasvanut ja näyttää olevan koko ajan lisääntymään päin. Kolikoiden määrän kasvua selittää Aasian ja Afrikan maiden kehittyvien markkinoiden kasvu. Myös omat viime vuosien tuotantoennätyksemme vahvistavat tilastojen tietoja. Kolikkoja on käytetty 3000 vuotta ja vaikka kehitys on nykyään nopeaa, niin tuskinpa tarve metallirahalle päättyy 20 vuoden päästä. Olet itse suhteellisen uusi toimitusjohtaja rahapajassa. Kuinka haastavaa on olla Suomen Rahapajan johtaja? Kaikki työpaikat ovat erilaisia. Suomen Rahapaja on kiinnostava yhdistelmä perinteitä ja nykyaikaa. www.suomenrahapaja.fi 2 MONETA FINLANDIAE 1/2010