ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA. Jorma J. Imppola

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA. Jorma J. Imppola"

Marika Pääkkönen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA Jorma J. Imppola

2 VIIKINKIAIKA Ei omaa rahajärjestelmää, harvat kierrossa olleet rahat lähinnä viikinkien mukanaan tuomia islamilaisten maiden ja länsi-euroopan rahoja.

3 KESKIAIKA ALKAEN Lähinnä luontaistaloutta - Rahaimitaatioita bysantin rahoista - Turkikset tärkeää kauppatavaraa (Hansa)

TURUN RAHAT 1410-1558 - Osana Ruotsin rahakärjestelmää Turussa noin vuonna 1410 lyöty

4 TURUN RAHAT Osana Ruotsin rahakärjestelmää Turussa noin vuonna 1410 lyöty Erik Pommerilaisen 6 penningin raha. - Rahanlyönti satunnaista Kustaa Vaasan aikaan asti

TURUN RAHAT 1410-1558 - Kustaa Vaasan aikana rahanlyöntiä

5 TURUN RAHAT Kustaa Vaasan aikana rahanlyöntiä Turussa sekä että , monia suurharvinaisuuksia

6 RAHAINNOVAATIOT RUOTSIN VALLAN AIKANA Pulaa hopeasta ja kullasta => plooturahat

7 RAHAINNOVAATIOT RUOTSIN VALLAN AIKANA Plootujen koko ja paino => paperirahat 1661, 1668

8 KUSTAA III:n SOTA Suomen omat Fahnehjelmari -setelit Porvoo liikkeellelaskijana Sotakomissariaatti - suurimuotoista väärentämistä esiintyi - hyvin useita nimellisarvoja 8 skilling 2 daler

9 SUURIRUHTINASKUNTA liikkeellä sekä Ruotsin että Venäjän rahaa

10 SUURIRUHTINASKUNTA omia kopeekka- ja rupla-arvoisia seteleitä

11 SUURIRUHTINASKUNTA oma raha: 1 rupla = 4 markkaa, 1 markka = 100 penniä

12 SUURIRUHTINASKUNTA I maailmansota, kultakannan loppu venäjän vallankumous, Kerenskin hallitus

13 ITSENÄISYYS Kierrossa ollut raha jatkoi kiertoaan, inflaatio kovaa - Torstaina painettiin setelipainossa 1 ja 20 markan seteleitä

14 SISÄLLISSOTA Punaiset valtasivat Helsingin, rahapaja ja setelipaino heidän käsiinsä ja käyttöönsä - 1, 5, 20, 100 ja 500 markan seteleitä painettiin luvatta - 5 pennin Kansan Työ, Kansan Valta -raha 1918

15 SISÄLLISSOTA Suomen senaatti siirretään Vaasaan, josta tulee Suomen väliaikainen pääkaupunki Maksuvälinepulan takia laskee Vaasan Osake Pankki valtion lukuun liikkeelle 25, 100 ja 500 markan kontokuranttishekkejä, jotka suunnitteli Akseli Gallen- Kallela

16 SISÄLLISSOTA Maksuvälinepulaa koko maassa - Eri kunnat, kauppiaat, meijerit ja teollisuuslaitokset Laskevat liikkeelle omia maksulipukkeitaan ja seteleitä

17 LOPPUVUOSI Punaisten setelit riesana - Inflaatio söi entiset metallirahat - Nuori tasavalta tarvitsi omat rahat

18 UUSI AIKA, UUDET RAHAT Kolikkosarja täydentyy Uusittu setelistö mallia 1922

19 KULTAKANNAN LYHYT PALUU Suomen rahaolojen vakiinnuttua päätettiin Suomen markka kiinnittää jälleen kultaan vuonna Maailmantalouden syöksyminen suureen lamaan vei edellytykset kultakannalle ja siitä luovuttiin vuonna 1931.

20 SOTAVUOSIEN RAHAT Sodan inflaatio syö kolikoita pienemmiksi ja huonompimetallisiksi, 10 ja 20 markan suurikokoiset kolikot korvataan seteleillä markkaa päällepainettu ja malli 1939

21 SETELINLEIKKAUS Vasen puoli raha 50% arvosta asti - Oikea puoli 2% pakkolaina valtiolle vuoteen 1949 asti

22 SUOMI ELPYY Metallirahat uudistetaan täysin vuonna Inflaatio oli syönyt kaikki penniarvot - Helsingin olympiarahat 1951/52

23 SETELIEN UUDISTAMINEN Tapio Virkkalan suunnittelemat dollarimallit - 100, 500, 1000, 5000 ja mk 1955

24 SETELIEN UUDISTAMINEN mk korvattiin pian mallilla 1956 ja 100 mk mallilla 1957

25 100 JA 200 MARKAN HOPEARAHAT mk ja 200 mk ,1 % devalvaatio, markka heikkeni ulkomaanvaluuttoja vastaan huikeat 39 %

26 SUOMEN MARKKA 100 VUOTTA markan hopeinen käyttöjuhlaraha - Kuva-aiheena J. V. Snellman

27 RAHANUUDISTUS vanhaa markkaa = 1 uusi markka - Litt A, Litt B

SUOMI 50 VUOTTA 1967 - Rakentava Suomi - Maaltapako

28 SUOMI 50 VUOTTA Rakentava Suomi - Maaltapako kaupunkeihin ja Ruotsiin kävi kuumana - 31,25 % devalvaatio 11/

29 UKK RAHAT 1975 JA Erään aikakauden loppu...

30 KASINOTALOUSVUODET - Uuden aikakauden alku, uudet setelit 1986, rahamarkkinavapaus 1985

31 LAMAVUODET - Suomen talous romahti lamaan 1990-luvun alussa - Metallirahat, jotka olivat alun perin vuodelta 1952, uudistettiin vuosina

JUHLARAHAT - Vuoteen 1992 asti olivat periaatteessa kaikki juhlarahat ostettavissa pankeista nimellisarvolla - Ensimmäinen kultainen juhlaraha 1000

32 JUHLARAHAT - Vuoteen 1992 asti olivat periaatteessa kaikki juhlarahat ostettavissa pankeista nimellisarvolla - Ensimmäinen kultainen juhlaraha 1000 markkaa 1992 (itsenäisyys 75 vuotta) maksoi Postipankista lunastettuna 1067 markkaa - Vuodesta 1994 lähtien ovat keräilyrahat olleet erityishinnoiteltuja

33 EU JÄSENYYS lokakuuta 1994 pidetyssä kansanäänestyksessä 56,9 % äänestäneistä tuki liittymistä Euroopan Unioniin - Suomi liittyi virallisesti EU:n jäseneksi 1. tammikuuta 1995

EMU JÄSENYYS 1999 - Suomen liittyessä EU:iin se liittyi automaattisesti myös Euroopan rahaliiton EMU:n toiseen vaiheeseen.

34 EMU JÄSENYYS Suomen liittyessä EU:iin se liittyi automaattisesti myös Euroopan rahaliiton EMU:n toiseen vaiheeseen. - EMU:n kolmanteen vaiheeseen siirryttiin tammikuussa 1999, jolloin Eurosta tuli tiliraha ja markasta euron ilmenemismuoto. - Loppuvuonna 1999 oli Suomi EU:n puheenjohtaja

35 EURO KÄYTTÖÖN tammikuuta 2002 tulivat käteiseurot käyttöön korvaten euromaiden kansalliset valuutat - Suomen eurokolikoita oli jo lyöty vuosina 1999, 2000 ja 2001, euronäytepussit myyntiin joulukuussa Hinta rajuimmillaan yli 250 tammikuussa Nykyisin maksavat noin kympin.

36 FINANSSIKRIISI - EKP:n M3 eli kaikki raha oli tammikuussa Käteistä rahaa Lainat yksityisille

37 200 JA 500 SETELIT - Eräänä keinona torjua rikollisuutta ja rahanpesua on EKP:ssa keskusteltu vakavasti 200 ja 500 euron seteleiden kohtalosta ja 500 seteleitä ei olla mitätöimässä, mutta niitä ei valmisteta lisää

Samankaltaiset tiedostot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen