Kaavoitusohjelma Planläggningsprogram Kaavoitusjaosto / Planläggningssektionen 16.11.2011 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 13.12.2011 2012-2015
KAAVOITUSOHJELMA 2012-2015 Kaavoitusohjelma 2012-2015 on Sipoon maankäytön keskipitkän aikavälin toimintaohjelma. Ohjelmassa linjataan lähivuosien suunnittelun ja kaavoituksen painopistealueet ja keskeiset tehtävät. Kaavoitusohjelma laaditaan neljälle vuodelle siten, että painopiste on ensimmäisessä vuodessa. Kaavoitusohjelma sisältää ohjelmakauden osayleis- ja asemakaavahankkeiden sekä muiden kaavoituksellisten suunnitteluhankkeiden lyhyet kuvaukset. Kaavoitushankkeiden ajoitus perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä sekä kaavoitukseen varatuista resursseista. Kohteiden hyväksymisaikataulu on tavoitteellinen, koska projektien aikatauluun vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa tässä vaiheessa. Kaavoitusohjelman kautta pyritään turvaamaan kunnan kasvuedellytykset strategian mukaisesti. Sipoon kaavoitus- ja asuntorakentamistavoitteita ohjaa osaltaan myös ne seudulliset maankäytön yhteistyöhankkeet ja kehittämisohjelmat, joihin kunta on sitoutunut sekä valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Voimassa olevan aiesopimuksen mukaisesti Sipoon tavoitteena on luoda edellytykset kaavoituksen ja maapolitiikan keinoin noin 400 asunnon vuosituotannolle, josta 20 % on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Kunnan maapoliittiset linjaukset on kirjattu Maapoliittiseen ohjelmaan ja sitä tarkentavaan Maanhankintaohjelmaan. Lisäksi yleisellä tasolla ilmastonmuutos ja sen vaikutuksiin varautuminen sekä hiilipäästöjen vähentäminen asettavat omat tavoitteensa kunnan maankäytön suunnittelulle. Asemakaavoituksella pyritään vastaamaan lähivuosien asuin- ja yritystonttitarpeeseen. Asemakaavoituksessa pääpaino kohdistuu Nikkilän ja Söderkullan taajamiin, joihin suunnitellaan laajentumisalueita sekä tiivistetään olevaa rakennetta ja mahdollistetaan joukkoliikenteen kehittäminen. Työpaikkavarantoa on tarkoitus kasvattaa Söderkullan ohella Bastukärrin alueella. Lisäksi ohjelmakauden keskivaiheilla on tavoitteena käynnistää myös Talman keskusta-alueen asemakaavoitus. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti tavoitteena on myös käynnistää vuosittain yhden kyläosayleiskaavan laatiminen. Kyläosayleiskaavoituksella on tarkoitus ohjata haja-asutusta kyläkeskuksiin ja helpottaa yksittäisten lupien käsittelyä. Vuonna 2012 on tarkoitus käynnistää osayleiskaavan laatiminen Linnanpellon kylään kytkeytyvän Herralan kylän alueelle. Kaavoitusohjelma on laadittu kunnan kaavoitusyksikössä yhteistyössä muiden kehitys- ja kaavoituskeskuksen yksiköiden sekä tekniikka- ja ympäristöosaston ja sivistyskeskuksen kanssa. Matti Kanerva Maankäyttöpäällikkö Kaavoitettavien alueiden toteuttamisen hallintaan on kunnassa valmisteilla maankäytön toteutusohjelma (TotO10). Toteutusohjelmalla on tarkoitus ohjata kaavavarannon toteuttamista ja kunnan kasvua niin, että se tapahtuu hallitusti ja talouden osalta kestävästi. Maankäytön toteutusohjelmaa tullaan jatkossa käyttämään myös kaavoitusohjelman laadinnan apuvälineenä, jotta kaavoitustarpeet mm. palvelurakentamisen osalta osataan tunnistaa kunnan kasvutavoitteen näkökulmasta entistä paremmin. Tulevan kaavoituksen painopistealueena on monipuolisen ja vetovoimaisen asuintonttivarannon lisääminen toimivien joukkoliikenneyhteyksien ääressä sekä yritystonttivarannon parantaminen liikenteellisesti edullisilla paikoilla. Strategisella osayleiskaavoituksella luodaan edellytyksiä pidemmällä aikavälillä kasvustrategian toteuttamiselle. Strategisista osayleiskaavoista ajankohtaisimmat ovat Eriksnäsin, Talman ja Söderkullan osayleiskaavat sekä Östersundomin yhteinen yleiskaava. Näillä kaavoilla luodaan edellytyksiä noin 27 000-34 000 asukkaan väestökasvun mahdollistamiseksi. 2
PLANLÄGGNINGSPROGRAM 2012 2015 Planläggningsprogrammet 2012 2015 är ett handlingsprogram på medellång sikt för markanvändningen i Sibbo. I programmet dras linjerna upp för insatsområdena och de viktigaste uppgifterna för planeringen och planläggningen under de närmaste åren. Planläggningsprogrammet utarbetas för fyra år med tonvikt på det första året. Planläggningsprogrammet innehåller korta beskrivningar av delgeneral- och detaljplaneprojekten och andra planeringsprojekt inom planläggningen som kommer att bli aktuella under programperioden. Tajmningen av planläggningsprojekten grundar sig på en bedömning av deras allmänna behövlighet, tidsmässiga prioritet sinsemellan och de resurser som reserverats för planläggningen. När det gäller tidtabellen för godkännandet av olika planer ska den betraktas som en målsättning eftersom vi i det här skedet inte känner till alla faktorer som kommer att påverka tidtabellen för projekten. Planläggningsprogrammet syftar till att säkerställa kommunens tillväxtförutsättningar i enlighet med strategin. Målen för planläggningen och bostadsbyggandet i Sibbo styrs även av de regionala samprojekten och utvecklingsprogrammen för markanvändningen som kommunen har förbundit sig till samt av avsiktsförklaringen mellan staten och kommunerna i Helsingforsregionen om att öka bostads- och tomtutbudet. Enligt den gällande avsiktsförklaringen har Sibbo som mål att genom planläggning och markpolitiska lösningar skapa förutsättningar för en produktion på ca 400 bostäder per år, varav 20 procent är produktion av hyresbostäder med statligt stöd. Kommunens markpolitiska linjedragningar har fastställts i det markpolitiska programmet och i markanskaffningsprogrammet som preciserar det markpolitiska programmet. På det mer allmänna planet ställer också anpassningen till klimatförändringen och dess konsekvenser samt minskningen av kolutsläpp särskilda mål för planeringen av markanvändningen i kommunen. Ett verkställighetsprogram för markanvändningen håller på att beredas i kommunen. Programmet ska hjälpa till att hantera genomförandet av de områden som ska planläggas (TotO10). Det ska styra genomförandet av planreserven och tillväxten i kommunen så att de sker kontrollerat och på ett för ekonomin hållbart sätt. I fortsättningen kommer verkställighetsprogrammet för markanvändningen också att användas som hjälpmedel vid utarbetandet av planläggningsprogrammet. På det sättet blir det lättare att identifiera planläggningsbehoven i förhållandet till kommunens tillväxtmål t.ex. när det gäller servicebyggandet. I och med den strategiska delgeneralplaneringen skapas förutsättningar på lång sikt för verkställandet av tillväxtstrategin. Bland de strategiska delgeneralplanerna är delgeneralplanerna för Eriksnäs, Tallmo och Söderkulla liksom den gemensamma generalplanen för Östersundom de mest aktuella. Med dessa planer skapas förutsättningar för en befolkningstillväxt på ca 27 000 34 000 personer. Detaljplaneringen syftar till att tillgodose behovet av bostads- och företagstomter inom de närmaste åren. Vid detaljplaneringen vilar tyngdpunkten på tätorterna i Nickby och Söderkulla. Här planeras utvidgningsområden, förtätas den befintliga strukturen och skapas underlag för utvecklandet av kollektivtrafiken. Förutom i Söderkulla är det tänkt att öka arbetsplatsreserven i Bastukärr. Detaljplaneringen av centrum av Tallmo är planerad till mitten av programperioden. I enlighet med kommunstyrelsens beslut är ett mål också att starta utarbetandet av en bydelgeneralplan per år. Bydelgeneralplaneringen syftar till att styra glesbyggandet till byacentrum och underlätta behandlingen av enskilda tillstånd. År 2012 är avsikten att starta utarbetandet av en delgeneralplan för Hertsby, som ligger intill Borgby. Planläggningsprogrammet har sammanställts av kommunens planläggningsenhet i samarbete med de övriga enheterna inom Utvecklings- och planläggningscentralen samt med Avdelningen för teknik och miljö och Bildningscentralen. Matti Kanerva Markanvändningschef I den framtida planläggningen ligger fokus på att öka en mångsidig och attraktiv bostadstomtreserv i anslutning till fungerande kollektivtrafikförbindelser och på att förbättra företagstomtreserven på trafikmässigt fördelaktiga platser. 3
LÄHTÖKOHTIA Kaavoitus tukee ohjelmallisuutta koko fyysisen ympäristön toteutusketjussa: maanhankinnassa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaavoituksen ohjelmoinnilla pyritään varmistamaan riittävän tonttivarannon lisäksi se, että tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti kunnan eri taajama-alueilla ja mahdollistavat monipuolisen asunto-ja työpaikkatuotannon. Kaavoituksen ohjelmointi on tärkeää myös yhdyskuntatekniikan investointien ennakoinnin ja hallittavuuden näkökulmasta, kuten myös palvelutarjonnan riittävyyden ja saatavuuden kannalta sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavien investointien ennakoinnin näkökulmasta. Sipoon kasvupotentiaali on Helsingin metropolialueen suurimpia. Tämän pohjalta Sipoo on strategiassaan 2025 (valtuusto 28.5.2007) ja sen maankäytöllisiä periaatteita linjaavassa yleiskaavassaan 2025 (valtuusto 15.12.2008) määritellyt tavoitteekseen luoda maankäytölliset edellytykset metropolialueen laajentumiselle itään. Kaavoitusohjelma on keskeinen väline, jolla ohjataan Sipoon strategiassa 2025 ja yleiskaavassa 2025 linjattujen tavoitteiden toteuttamista hallitusti ja suunnitelmallisesti. Tavoitellun kasvun saavuttaminen edellyttää uusien vetovoimaisten asunto- ja työpaikka-alueiden kaavoittamisen ohella laajemminkin koko tonttituotantoprosessin kehittämistä ja sen yhteensovittamista palvelutuotannon kanssa siten, että kasvu on hallittua kuntatalouden ja palvelutarpeiden näkökulmasta. Tähän haasteeseen vastaamiseksi kunnassa on käynnistetty maankäytön toteutusohjelman (TotO10) laatiminen. Toteutusohjelmassa on tarkoitus sovittaa yhteen maapoliittiset toimet, kaavoitus, yhdyskuntatekniikan ja palveluverkon rakentaminen ja palveluiden tuottaminen sekä ohjelmoida alueiden rakentaminen niin, että kunnan kasvutavoitteisiin voidaan vastata hallitusti ja kustannustehokkaasti. tietyin ehdoin, mikäli ne ovat kunnan edun mukaisia. Koska voimakas kasvutavoite asettaa erityisiä haasteita kehitys- ja kaavoituskeskuksen ja kaavojen toteutuspuolesta vastaavien osastojen resursointiin, on kunta tehnyt yksityisten maanomistajien kanssa lisäksi hankeyhteistyösopimuksia, joiden pohjalta uusia asuin- ja työpaikka-alueita kehitetään erilaisia kumppanuuksia ja yhteistyömalleja hyödyntäen (esim. Eriksnäs). Maankäytön toteuttamisohjelman lisäksi kunnassa on parhaillaan meneillään muitakin kunnan strategiaa ja tavoitteellista maankäyttöä tukevia ja ohjaavia suunnitelma- ja ohjelmatöitä. Näistä keskeisimpiä ovat kunnan asuntopoliittisen ohjelman sekä viher- ja virkistysaluestrategian laatimiset. Viime vuosina seudullinen yhteistyö on jatkuvasti lisääntynyt maankäytön ja liikenteen kehittämisen osalta Helsingin seudulla. Sipookin on useiden erilaisten seudullisten yhteistyöfoorumeiden ja -muotojen kautta aktiivisesti kehittämässä Helsingin seutua. Yksi merkittävimmistä meneillään olevista seutuyhteistyön muodoista on Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyö, jonka osana on laadittu mm. Helsingin seudun strateginen liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011). Osana tätä maankäytön ja liikenteen seudullista kehittämistyötä voidaan pitää myös Sipoon valtuuston 3.10.2011 tekemää päätöstä, jonka mukaisesti Sipoon liittyy osaksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL) vuoden 2012 alussa. Sipoo haluaa toteuttaa kasvutavoitteensa myös ympäristön kannalta kestävästi ja olla edelläkävijänä kestävän yhdyskunnan suunnittelijana. Kestävän yhdyskunnan suunnittelumalleja on haettu mm. vuoden 2011 aikana toteutetuilla kansainvälisellä Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailulla sekä Jokilaakson kutsukilpailuluonteisella suunnittelukilpailulla. Sipoon kunnan ympäristöohjelman 2011-2015 mukaisesti kaavoituksella kunta luo edellytykset kestävän kehityksen toteutumiselle. Kaavoituksella ohjataan yhtenäiseen ja tiiviiseen, joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen, tukeutuvaan yhdyskuntarakenteeseen, jolloin voidaan hillitä ilmastomuutosta. Tästä näkökulmasta sekä maankäytön ja liikenteen kehittämishankkeiden yhteensovittaminen että joukkoliikenteen kehittäminen onkin tullut yhä tärkeämmäksi niin kunta- kuin seututasolla. Kasvustrategian toteuttaminen edellyttää myös onnistunutta maapolitiikkaa. Sipoon valtuuston 19.1.2009 hyväksymässä kunnan maapoliittisessa ohjelmassa määritellään maapoliittiset tavoitteet ja toimenpidesuositukset. 14.12.2010 (kh) hyväksytyllä maanhankintaohjelmalla tarkennetaan maapoliittista ohjelmaa. Kunnan maapolitiikan mukaisesti kunta asemakaavoittaa ensisijaisesti omistamilleen maille. Maankäyttösopimuksia laaditaan kuitenkin 4
UTGÅNGSPUNKTER Planläggningen stödjer ett systematiskt genomförande av hela den fysiska miljön: markförvärv, planering och verkställande av planerna. Genom programmeringen av planläggningen strävar man, förutom att säkerställa en tillräcklig tomtreserv, efter att tomterna ska fördelas på ett balanserat sätt mellan tätorterna och möjliggöra en mångsidig produktion av bostäder och arbetsplatser. Programmeringen av planläggningen är viktig även när det gäller att förutse och administrera investeringarna i samhällstekniken, liksom att se till att serviceutbudet är tillgängligt och tillräckligt samt planera de investeringar som behövs för serviceproduktionen. Tillväxtpotentialen i Sibbo hör till de största i Helsingfors metropolområde. Med utgångspunkt i detta har Sippo i sin strategi 2025 (fullmäktige 28.5.2007) och i generalplanen 2025 (fullmäktige 15.12.2008), som behandlar principerna för markanvändningen enligt nämnda strategi, fastställt målet att skapa markanvändningsmässiga förutsättningar för en utvidgning av metropolområdet österut. Planläggningsprogrammet är ett centralt instrument när det gäller att verkställa de mål som anges i strategin för Sibbo 2025 och i generalplanen för Sibbo 2025 på ett systematiskt sätt under kontrollerade former. Uppnåendet av den eftersträvade tillväxten förutsätter, förutom planläggning av attraktiva bostads- och arbetsplatsområden, utveckling av hela tomtproduktionsprocessen i större omfattning och anpassning av denna till serviceproduktionen så att tillväxten är kontrollerad med hänsyn till kommunens ekonomi och behovet av service. För att till svara på denna utmaning har kommunen börjat utarbeta ett verkställighetsprogram för markanvändningen (TotO10). Verkställighetsprogrammet syftar till att passa ihop de markpolitiska åtgärderna, planläggningen, byggandet av samhällstekniken och servicenätet samt serviceproduktionen och programmera byggandet i de olika områdena så att kommunens tillväxtmål kan fullföljas på ett kontrollerat och kostnadseffektivt sätt. En lyckad markpolitik är en förutsättning för verkställandet av tillväxtstrategin. I Sibbo kommuns markpolitiska program, som godkändes av fullmäktige 19.1.2009, fastställs de markpolitiska målen och åtgärdsrekommendationerna. Markanskaffningsprogrammet godkändes av styrelsen 14.12.2010 och preciserar det markpolitiska programmet. Enligt markpolitiken ska kommunen i första hand detaljplanlägga egen mark. Markanvändningsavtal görs dock på vissa villkor, ifall de är förenliga med kommunens intresse. Eftersom det ambitiösa tillväxtmålet ställer särskilda krav på allokeringen av resurserna på Utvecklings- och planläggningscentralen och på de avdelningar som ansvarar för genomförandet av planerna har kommunen utöver avtal med privata markägare ingått projektavtal som syftar till att utveckla nya bostads- och arbetsplatsområden med stöd av olika partnerskap och samarbetsmodeller (t.ex. Eriksnäs). Förutom verkställighetsprogrammet för markanvändningen är flera andra planerings- och programmeringsarbeten som stödjer och styr strategin och en målinriktad markanvändning på gång i kommunen. Bland dessa är utarbetandet av ett bostadspolitiskt program och strategin för grön- och rekreationsområden de viktigaste. Det regionala samarbetet kring utvecklingen av markanvändningen och trafiken har på senare år ökat kontinuerligt i Helsingforsregionen. Genom flera olika regionala samarbetsforum och -former medverkar även Sibbo i utvecklandet av Helsingforsregionen. En av de mest betydande pågående samarbetsformerna är delegationen för markanvändning, boende och trafik i Helsingforsregionen (MBT). Inom ramen för detta arbete har bl.a. Helsingforsregionens strategiska trafiksystemplan (HLJ 2011) utarbetats. Sibbo kommunfullmäktiges beslut 3.10.2011 om att kommunen ansluter sig till samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT) i början av 2012 kan också ses som en del av det regionala utvecklingsarbetet kring markanvändning och trafik. Sibbo vill verkställa tillväxtmålen på ett sätt som är hållbart även ur miljösynvinkel och vara en föregångare när det gäller planering av ett hållbart samhälle. Planeringsmodeller för ett hållbart samhälle har tagits fram bl.a. i den internationella planeringstävlingen om Sibbesborg och planeringstävlingen om Sibbo Ådal, som hade karaktären av en tävling för inbjudna arkitekter. Enligt Sibbo kommuns miljöprogram 2011 2015 skapar kommunen genom planläggningen förutsättningar för en hållbar utveckling. Planläggningen leder oss mot en enhetlig och kompakt samhällsstruktur som stödjer sig på kollektivtrafiken, främst spårtrafiken, och som bidrar till att stävja klimatförändringen. Ur denna synvinkel har såväl sammanpassningen av utvecklingsprojekten inom markanvändning och trafik som utvecklandet av kollektivtrafiken blivit allt viktigare både på det kommunala och det regionala planet. 5
TAVOITTEITA Kaavoitusohjelma toteuttaa osaltaan Sipoo 2025 -strategian päämäärää, jonka mukaan kunta tarjoaa asukkailleen sekä toimivat peruspalvelut että turvallisen, viihtyisän ja luonnonläheisen elinympäristön, jossa on edellytykset menestykselliseen yrittämiseen. Kaavoituksen tavoitteena on huolehtia riittävästä ja monipuolisesta tonttivarannosta asunto- ja työpaikkatuotantoa varten. Kasvustrategian mahdollistamiseksi kaavavarantoa pitää tuottaa noin 5 %:n keskimääräiselle kasvulle seuraavan 10 vuoden kuluessa. Tämä tarkoittaa, että asuinrakentamiseen suunnattua kaavavarantoa tulee vuosina 2012-2021 kasvattaa keskimäärin 65 000 k-m 2 /vuosi. Tavoitteena on saavuttaa hiljalleen tila, jossa kunnalla on noin kahden vuoden asuinkaavavaranto, jonka toteutumista ohjataan hallitusti kunnan toteutusohjelman (TotO10) avulla. kerrostaloasuntojen tarjontaa. Jokilaakson alueesta on tavoitteena kehittää monipuolinen tiiivis-matala -luonteinen asuinalue noin 1 000 asukkaalle. Merkittäviä yritystonttivarantoa ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parantavia asemakaavoja on seuraavalla kaavoitusohjelmakaudella Söderkullan työpaikka-alueen (K 8 ja K 9) ja Bastukärrin (Ba 2 ja Ba 3) asemakaavatyöt. Tavoitteena on suunnata pääosa kunnan tulevasta kasvusta asemakaavoitettaville taajamaalueille hyvin joukkoliikenneyhteyksien ääreen ja näin pienentää haja-asutuksen osuutta. Tällä tavoin pyritään vähentämään asumisen ympäristövaikutuksia niin energiantehokkuuden parantamisen kuin ilmastomuutoksen hillinnän näkökulmasta. Kuitenkin myös kylien elinvoimaisuuden säilyttäminen nähdään tärkeänä, vaikka pääosa kunnan kasvusta pyritäänkin tulevaisuudessa suuntaamaan taajamiin. Kyliä kehitetään kaavoituksen keinoin myös tulevina vuosina kylätaajamien osayleiskaavoituksen kautta. Ajankohtaiset maankäytön suunnittelussa huomioitavat teemat, kuten energiatehokkuusvaatimukset, ilmastomuutoksen hillitseminen ja siihen varautuminen sekä hulevesien luonnonmukainen käsittely, näkyvät yhdyskuntarakenteen eheyttämis- ja tiivistämistavoitteiden ohella myös yksittäisten kaavahankkeiden tavoitteen asettelussa. Voimakkaan kasvustrategian myötä myös kuntatalousnäkökulmien huomioiminen on erityisen tärkeää suunnittelun eri tasoilla ja siten kaavataloustarkastelut on keskeinen osa kaavahankkeita. Tulevissa asemakaavoitushankkeissa on tavoitteena yhteen sovittaa kaava- ja yleisten alueiden (katu- ja viheralueet) suunnittelua niin, että katu- ja yleisten alueiden suunnittelu kulkee käsi kädessä kaavasuunnittelun kanssa. Käytännössä tämä näyttäytyy ulospäin mm. kaavaja katusuunnitelmien yhtäaikaisena nähtävillä olona eli siis osallisten kuulemisena. Käytäntö nopeuttaa alueen kokonaissuunnitteluprosessia ja myös näin pystytään vastaamaan entistä paremmin kasvustrategian haasteisiin. Tulevana vuonna keskeisiä asuintonttivarantoa lisääviä asemakaavoituskohteita ovat Nikkilän alueella Jokilaakson (N 40), Kartanonrinteen (NG 5), OP-korttelin (N 42) ja Sipoon raudan korttelin (N 44) asemakaavat sekä Söderkullan ja Eriksnäsin alueilla Taasjärvi III:sen (T 5) ja Eriksnäsin (E 2) asemakaavat. Näistä erityisesti Kartanonrinteen (NG 5) ja Taasjärvi III:n (T 5) asemakaavat vastaavat kovaan omakotitonttikysyntään ja tarjoavat osaltaan vaihtoehdon haja-asutusluonteiselle pientaloasumiselle. OP-korttelin ja Sipoon raudan korttelin asemakaavoilla on vastaavasti tarkoitus lisätä keskustassa, palveluiden läheisyydessä sijaitsevien 6
MÅL Planläggningsprogrammet verkställer målet i strategin Sibbo 2025 enligt vilket kommunen ska tillhandahålla invånarna såväl en fungerande basservice som en trygg, trivsam och naturnära livsmiljö som även ger förutsättningar för framgångsrikt företagande. Målet med planläggningen är att se till att det finns en tillräcklig och mångsidig tomtreserv för produktion av bostäder och arbetsplatser. För att tillväxtstrategin ska vara möjlig att fullfölja måste planreserven utökas för en tillväxt på 5 procent i genomsnitt inom de följande 10 åren. Det här innebär att den planreserv som gäller bostadsbyggande ska utökas med i genomsnitt 65 000 vy-m 2 /år mellan åren 2012 och 2021. Målet är att småningom uppnå ett läge där kommunen har en bostadsplanreserv för ungefär två år framåt och vars genomförande styrs under kontrollerande former med hjälp av kommunens verkställighetsprogram (TotO10). Ådalen är målet att utveckla ett mångsidigt, lågt och tätt bostadsområde för ungefär 1 000 invånare. Under nästa programperiod är detaljplanen för arbetsplatsområdet i Söderkulla (K 8 och K 9) och detaljplanen för Bastukärr (Ba 2 och Ba 3) de viktigaste planerna när det gäller att förbättra verksamhetsbetingelserna för näringslivet och utöka reserven av företagstomter. Ett mål är också att rikta största delen av den kommande tillväxten i kommunen till tätorter som kan detaljplaneras, intill goda kollektivtrafikförbindelser, och därigenom minska glesbebyggelsens andel. På det är sättet kan man minska miljökonsekvenserna av boendet både i fråga om att förbättra energieffektiviteten och att stävja klimatförändringen. Men att bevara livskraften i byarna är också en viktig aspekt, även om huvuddelen av tillväxten i framtiden kommer att dirigeras till tätorterna. Inom planläggningen kommer byarna att utvecklas även under kommande år i och med delgeneralplaneringen av bytärtorterna. De aktuella teman som ska beaktas i planeringen av markanvändningen, såsom kraven på energieffektivitet, stävjandet av och beredskapen inför klimatförändringen samt en naturlig behandling av dagvatten kommer till synes förutom i strävan att skapa en sammanhängande och kompakt samhällsstruktur även i måluppsättningen för enskilda planprojekt. Mot ljuset av strategin för kraftig tillväxt är det särskilt viktigt att ta fasta på de ekonomiska aspekterna på de olika planeringsnivåerna och därför är planekonomiska granskningar en viktig del av planprojekten. I de kommande detaljplaneprojekten strävar man efter att passa ihop planeringen av planområden och allmänna områden (gatu- och grönområden) så att planeringen av gator och allmänna områden går hand i hand med planläggningen. I praktiken syns detta utåt bl.a. i att planförslag och gatuplaner läggs fram och intressenter hörs samtidigt. Detta förfaringssätt snabbar upp den övergripande planeringsprocessen och gör det lättare att svara på utmaningarna i tillväxtstrategin. Detaljplanerna för Ådalen (N 40), Herrgårdsbrinken (NG 5), OP-kvarteret (N 42) och SR-Järns kvarter (N 44) i Nickby och detaljplanerna för Tasträsk III (T 5) och Eriksnäs (E 2) i Söderkulla och Eriksnäs är de områden som kommer att öka bostadstomtsreserven mest under det kommande året. Av dessa tillgodoser särskilt Herrgårdsbrinken (NG 5) och Tasträsk III (T 5) den stora efterfrågan på tomter för egnahemshus och erbjuder ett alternativ till småhusboende av glesbygdskaraktär. Med detaljplanerna för OP-kvarteret och SR-Järns kvarter är avsikten återigen att öka utbudet av bostäder i flervåningshus i centrum, nära servicen. I 7
STRATEGIAN TOTEUTUSOHJELMA Seuraavissa kaavioissa on kuvattu kasvustrategian toteutumista asukasmäärän ja työpaikkojen kasvun osalta alueittain ja koko kunnan osalta. Kaavioissa olevat ennusteet ovat laskennallisia arvioita, jotka perustuvat asemakaavoituksella tuotettuun kaavavarantoon ja arvioon sen toteutumisesta. Alueiden lopullinen asukas- ja työpaikkamäärä realisoituvat riippuen markkinoista, toteuttajista ja kunnan palvelutuotannon kestävästä rakenteesta. Myös alueiden toteutumisen ajoitukset ja priorisoinnit toistensa suhteen tarkentuvat vuosittain tehtävän toteutusohjelmatyön (TotO10) yhteydessä. Valtuusto valmisteli ja hyväksyi seuraavat periaatteet ohjaamaan Sipoon kunnan kehitystä seuraavan kymmenen vuoden aikana (2011-2021): Noin 5% kasvu Nykyisiä asukkaita ei saa unohtaa Monimuotoisuus Nikkilä ja Söderkulla kehitettävinä keskuksina Söderkulla vetää itsessään, Nikkilä vaatii markkinointia Talman ja Majvikin asema herätti erilaisia näkemyksiä: Myös Talma ja Majvik tulee muistaa, Majvik ei kehittämiskohteena seuraavan 10 vuoden aikana (ei koske kaavoitusta), Talma vaatii markkinointia Kyliä tulee kehittää Yrittäjyyden ja matkailun tukeminen Saaristo Vaihtoehtoisia rahoitusmalleja tarvitaan Investointirahastot Ei nykyisten asukkaiden kustannuksella GENOMFÖRANDET AV STRATEGIN Följande diagram visar genomförandet av strategin med hänsyn till ökningen i antalet invånare och arbetsplatser, områdesvis och för hela kommunen. Prognoserna i diagrammen är kalkylmässiga uppskattningar som grundar sig på den planreserv som skapats genom detaljplaneringen och en bedömning av dess utfall. Det slutliga antalet invånare och arbetsplatser kommer att bero på marknadsläget, dem som genomför planen och en hållbar struktur i kommunens serviceproduktion. Även tajmningen och prioriteringen av genomförandet av de olika områdena i förhållande till varandra preciseras i samband med verkställighetsprogrammet (TotO10) som uppgörs årligen. Fullmäktige har berett och godkänt följande principer som styr utvecklingen i Sibbo kommun under de kommande 10 åren (2011 2021): Tillväxt ca 5 % Dagens invånare får inte glömmas bort Mångfald Nickby och Söderkulla är de centra som ska utvecklas Söderkulla lockar av sig självt, Nickby kräver marknadsföring Tallmos och Majviks ställning väckte olika synpunkter: Även Tallmo och Majvik bör kommas ihåg, Majvik är inget utvecklingsobjekt under de kommande 10 åren (gäller inte planläggningen), Tallmo kräver marknadsföring Byarna ska utvecklas Främjande av entreprenörskap och turism Skärgården Alternativa finansieringsmodeller behövs Investeringsfonder Inte på bekostnad av de nuvarande invånarna 8
Koko kunnan ennuste / Hela kommunens prognos Kasvuprosentti / Tillväxtprocent Kumulatiivinen väestönkasvu / Kumulativ befolkningstillväxt 10% 30000 8% 20000 6% 4% 2% 10000 0 0% Asukaslisäys Invånarökning Asukasluku Invånarantal Työpaikkaomavaraisuuden kehitys / Utvecling av arbetsplatssufficiens 100% 80% 60% 40% 20% 0% 20000 15000 10000 5000 0 Työpaikkojen kehitys / Utvecklings av arbetsplatser Työpaikkalisäys Työpaikat yhteensä Arbetsplatsökning Arbetsplatser sammanlagt 9
Nikkilän alueellinen ennuste / Nickby regional prognos Alueellinen kasvuprosentti / Regional tillväxtprocent Alueellinen työpaikkojen kehitys (kpl) / Regional utveckling av arbetsplatser (st) 10% 8% 6% 4% 2% 0% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Alueellinen asukasluvun muutos / Förändring av regionalt invånarantal 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Asukaslisäys Invånarökning Asukasmäärä Invånarantal 10
Söderkullan alueellinen ennuste / Söderkulla regional prognos Alueellinen kasvuprosentti / Regional tillväxtprocent Alueellinen työpaikkojen kehitys (kpl) / Regional utveckling av arbetsplatser (st) 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 1000 800 600 400 200 0 Alueellinen asukasluvun muutos / Förändring av regionalt invånarantal 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Asukaslisäys Invånarökning Asukasmäärä Invånarantal 11
Eriksnäsin alueellinen ennuste / Eriksnäs regional prognos Alueellinen kasvuprosentti / Regional tillväxtprocent Alueellinen työpaikkojen kehitys (kpl) / Regional utveckling av arbetsplatser (st) 20% 100 15% 10% 5% 0% 80 60 40 20 0 Alueellinen asukasluvun muutos / Förändring av regionalt invånarantal 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Asukaslisäys Invånarökning Asukasmäärä Invånarantal 12
Talman alueellinen ennuste / Tallmo regionala prognos Alueellinen kasvuprosentti / Regional tillväxtprocent Alueellinen työpaikkojen kehitys (kpl) / Regional utveckling av arbetsplatser (st) 20% 1000 15% 10% 5% 0% 800 600 400 200 0 Alueellinen asukasluvun muutos / Förändring av regionalt invånarantal 5000 4000 3000 2000 1000 0 Asukaslisäys Invånarökning Asukasmäärä Invånarantal 13
Majvikin alueellinen ennuste / Majvik regional prognos Alueellinen kasvuprosentti / Regional tillväxtprocent Alueellinen työpaikkojen kehitys (kpl) / Regional utveckling av arbetsplatser (st) 45% 100 35% 80 25% 15% 5% -5% 60 40 20 0 Alueellinen asukasluvun muutos / Förändring av regionalt invånarantal 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Asukaslisäys Invånarökning Asukasmäärä Invånarantal 14
YLEISKAAVOITUS Yleiskaavoituksen tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitellään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet asemakaavoituksen, muun suunnittelun sekä rakentamisen perustaksi. Yleiskaavan voi laatia vain osalle kunnan alueesta tai jotain sektoria koskien (osayleiskaava). Yleiskaavoja myös erityyppisiä riippuen siitä, minkälainen ohjausvaikutus yleiskaavalle halutaan antaa. Yleiskaava voi olla hyvin yleispiirteinen tai sitten yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava. Sipoossa laadittavat yleiskaavat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: koko kunnan yleiskaavaa tarkentaviin strategisiin osayleiskaavoihin ja vuosittain käynnistettäviin mitoittaviin kyläosayleiskaavoihin. Strategiset osayleiskaavat tulevat toimimaan ko. alueiden asemakaavoituksen pohjana. Kyläalueiden osayleiskaavoilla pyritään taasen ohjaamaan hajarakentamista kylämäisiin keskuksiin. GENERALPLANERING Generalplaneringen syftar till att översiktligt styra samhällsstrukturen och markanvändningen i kommunen och att sammanjämka verksamheterna. I generalplanerna visas principerna för den eftersträvade utvecklingen och anvisas områden som underlag för detaljplaneringen, den övriga planeringen och byggandet. G 20 G 23 G 17 Generalplan kan utarbetas för en del eller en sektor i kommunen (delgeneralplan). Det finns också olika typer av generalplaner beroende på hurdan styrningverkan man vill ge generalplanen. En generalplan kan vara uppgjord i stora drag eller som en detaljerad generalplan med områdesreserveringar. G 21 De generalplaner som ska utarbetas i Sibbo kan indelas grovt i två grupper: strategiska delgeneralplaner som preciserar generalplanen för hela kommunen, och bydelgeneralplaner som påbörjas årligen och som innehåller bestämmelser om dimensioneringen av byggandet. De strategiska delgeneralplanerna kommer att utgöra underlag för detaljplanläggningen i respektive område. Genom delgeneralplaner för byområden strävar man efter att styra glesbyggandet till byliknande centra. G 19 G 22 G 18 Kartassa on esitetty rajauksina kaavoitusohjelman mukaiset osayleiskaavoituskohteet. Rajaukset ovat alustavia niiden kaavahankkeiden osalta, joita ei ole vielä käynnistetty. / Kartan visar de avgränsade delgeneralplaneområdena i planläggningsprogrammet. Avgränsningarna är preliminära för planeprojekt som inte har ännu påbörjats. G 19 15
Strateginen osayleiskaavoitus G 18 Eriksnäsin osayleiskaava Aluetta on tarkoitus kehittää Sipoon kasvustrategian mukaisesti merkittävänä uutena merellisenä asuinalueena palveluineen ja työpaikkoineen. Alueesta tavoitellaan uutta kunnan osa-aluetta, jonka rakentuminen tukeutuu julkiseen liikenteeseen, pitkällä tähtäimellä Söderkullaan toteutettavaan raideliikenneratkaisuun. Osana Eriksnäsin osayleiskaavatyötä tullaan tarkastelemaan myös Hangelbyn alueen maankäyttöä alueen maanomistajan jättämän kaavoitusaloitteen mukaisesti. Alueen kehittäminen on organisoitu Sipoon kunnan ja alueen suurimman maanomistajayhteenliittymän kanssa. Osayleiskaavan laatiminen alueelle on osa tätä ns. aluekehityshanketta. Osayleiskaavoitus etenee rinnan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavatyön kanssa. Tavoitteena on saada Eriksnäsin osayleiskaava valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 lopussa, maakuntakaavan hyväksymispäätöksen jälkeen. Yleiskaavoittaja Eveliina Harsia ja aluekehitysarkkitehti Sirkku Huisko Konsultti: Eriksson Arkkitehdit Oy G 19 Östersundomin yhteinen yleiskaava Tarkoituksena on laatia Helsinkiin liitetylle alueelle sekä siihen läheisesti liittyville Vantaan Länsisalmen sekä osille Länsimäen, Vaaralan ja Ojangon kaupunginosia sekä Sipoon Granön ja Majvikin alueille näiden kolmen kunnan yhteinen yleiskaava. Kaavatyössä määritellään eri toimintojen, kuten asumisen ja työpaikkojen määrä ja laatu sekä niiden liittyminen ympäröiviin alueisiin. Osana yleiskaavatyötä tehdään laajempaa aluetta koskeva liikennejärjestelmätarkastelu, koska kysymyksessä on etelärannikon kasvukäytävään liittyvän kokonaisuuden osa. Tavoitteena on saada Österdsundomin yhteinen yleiskaava Östersundom-toimikunnan hyväksyttäväksi vuoden 2012 lopulla, jonka jälkeen kaava menee Ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Yleiskaavoittaja Eveliina Harsia ja aluekehitysarkkitehti Sirkku Huisko G 20 Talman osayleiskaava Talman osayleiskaavoitus on yksi keskeisistä Sipoon kasvustrategian toteuttamiseksi tähtäävistä suunnitteluhankkeista. Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisesti Talman aluetta on tarkoitus kehittää raideliikenteeseen tukeutuvana, toiminnoiltaan monipuolisena taajamakeskuksena. Osayleiskaava tulee toimimaan alueen asemakaavoituksen pohjana. Osayleiskaavatyössä määritellään alueen päätieverkko, palvelurakenne sekä työpaikka- ja asuinrakentamisen Strategisk delgeneralplanering G 18 Delgeneralplan för Eriksnäs Området ska utvecklas i enlighet med kommunens tillväxtstrategi till ett betydande, nytt havsnära bostadsområde med service och arbetsplatser. Man strävar efter att bygga upp ett nytt delområde av kommunen, vars struktur stödjer sig på kollektivtrafiken på lång sikt på spårtrafiklösningen i Söderkulla. Inom ramen för arbetet med delgeneralplanen för Eriksnäs kommer man även att granska markanvändningen i Hangelbyområdet i enlighet med markägarens initiativ till planläggning. Utvecklandet av området har organiserats mellan Sibbo kommun och den största sammanslutningen av markägare i området. Att utarbeta en delgeneralplan för detta område är en del av det så kallade regionutvecklingsprojektet. Delgeneralplaneringen fortskrider jämsides med etapplandskapsplan 2 för Nyland. Målet är att fullmäktige godkänner delgeneralplanen för Eriksnäs i slutet av år 2012, efter att landskapsplanen har godkänts. Generalplanläggare Eveliina Harsia och regionutvecklingsarkitekt Sirkku Huisko Konsult: Eriksson Arkitekterna Ab G 19 Gemensam generalplan för Östersundom En för tre kommuner gemensam generalplan planeras för de områden som anslutits till Helsingfors samt de närliggande stadsdelarna Västersundom i Vanda samt delar av stadsdelarna Länsimäki, Vaarala och Ojanko, liksom Granö och Majvik i Sibbo. Vid planarbetet fastställs omfattningen och arten för olika funktioner, t.ex. för boende och arbetsplatser, samt hur dessa funktioner ansluter sig till de omgivande regionerna. Som en del av generalplanearbetet görs en granskning av trafiksystemet i ett mer vidsträckt område eftersom det handlar om en del av tillväxtkorridoren längs sydkusten. Målet är att lägga fram den gemensamma generalplanen för Östersundom för godkännande av Östersundomdelegationen i slutet av år 2012, varefter planen går till Miljöministeriet för fastställelse. Generalplanläggare Eveliina Harsia och regionutvecklingsarkitekt Sirkku Huisko G 20 Delgeneralplan för Tallmo Delgeneralplanen för Tallmo är en av de viktigaste planerna när det gäller att verkställa kommunens tillväxtstrategi. I enlighet med Generalplan för Sibbo 2025 ska Tallmoområdet utvecklas med stöd av spårtrafiken som ett beträffande funktionerna mångsidigt tätortscentrum. Delgeneralplanen kommer att fungera som underlag för detaljplaneringen av området. I arbetet med delgeneralplanen fastställs nätverket av huvudvägar, servicestrukturen 16
sijoittaminen ja yleispiirteinen mitoitus. Lisäksi osayleiskaavatyön yhteydessä tullaan pohtimaan alueen profiloitumista. Tavoitteena on saada osayleiskaava valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 lopussa. Kaavoittaja Suvi Kaski ja yleiskaavoittaja Eveliina Harsia Konsultti: A-konsultit Oy G 22 Söderkullan osayleiskaava Tarkoituksena on laatia asemakaavoitusta ohjaava osayleiskaava Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailun pohjalta. Tavoitteena on käynnistää Sipoon yleiskaavassa 2025 osoitetun Söderkullan keskustatoimintojen alueen ja sitä ympäröivät taajamatoimintojen alueet kattava osayleiskaava vuonna 2012. Yleiskaavoittaja Eveliina Harsia samt placeringen av arbetsplatser och bostadsbyggande samt dimensioneringen i stora drag. I samband med delgeneralplanen kommer man också att dryfta områdets profilering. Målet är att lämna in delgeneralplan för Tallmo till fullmäktige för godkännande i slutet av år 2012. Planläggare Suvi Kaski och generalplanläggare Eveliina Harsia Konsult: A-konsultit Oy G 22 Delgeneralplan för Söderkulla Avsikten är att med planeringstävlingen om ett hållbart samhälle i Sibbesborg som grund utarbeta en delgeneralplan som styr detaljplanläggningen. Målet är att starta en delgeneralplan år 2012 som omfattar i Generalplan för Sibbo 2025 anvisat område för centrumfunktioner i Söderkulla och omgivande områden för tätortsfunktioner. Generalplanläggare Eveliina Harsia 17
Kyläalueiden osayleiskaavoitus G 17 Linnanpellon osayleiskaava Tavoitteena on ohjata alueen maankäyttöä laatimalla oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa rakennusoikeudet osoitetaan kiinteistökohtaisesti. Kaavatyön tarkoituksena on kehittää alueen kylämäistä taajamakuvaa, ohjaamalla rakentaminen ympäristön ja maiseman kannalta soveltuviin paikkoihin. Tarkoituksena on sijoittaa uudisrakentaminen siten, että se täydentää olemassa olevaa rakennuskantaa. Tavoitteena on saada kaava valtuuston hyväksyttäväksi vuonna 2012. Maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva ja suunnittelija Birgitta Smeds Konsultti: AIRIX Ympäristö Oy G 21 Immersbyn osayleiskaava Immersbyn maarekisterikylän alueelle, rajautuen etelässä Porvoonväylään (vt 7) on tarkoitus laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa rakennusoikeudet osoitetaan kiinteistökohtaisesti. Osayleiskaavatyön tavoitteena on kehittää kyläaluetta, osoittamalla uudisrakentaminen maiseman ja ympäristön kannalta soveltuviin paikkoihin täydentämään olevaa rakennuskantaa. Osayleiskaavalla pyritään helpottamaan yksittäisten lupien käsittelyä. Tarkoituksena on käynnistää osayleiskaavatyö vuonna 2011 ja saada se valtuuston hyväksyttäväksi vuonna 2013. Maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva, kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli ja kaavoittaja Pilvi Nummi-Sund Konsultti: FCG Oy G 23 Herralan osayleiskaava Tiiviisti Linnanpellon kyläalueeseen kytkeytyvän Herralan maarekisterikylän alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa rakennusoikeudet osoitetaan kiinteistökohtaisesti. Osayleiskaavatyön tavoitteena on kehittää kyläaluetta osoittamalla uudisrakentaminen maiseman ja ympäristön kannalta soveltuviin paikkoihin täydentämään olevaa rakennuskantaa. Tarkoituksena on käynnistää osayleiskaavatyö vuonna 2012 ja saada se valtuuston hyväksyttäväksi vuonna 2014. Maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva Delgeneralplanering av byområden G 17 Delgeneralplan för Borgby Målet är att styra markanvändningen i området genom att utarbeta en delgeneralplan med rättsverkningar, där byggrätterna anvisas fastighetsvis. Syftet med planarbetet är att utveckla områdets byliknande tätortsbild och att styra byggandet till platser som är lämpliga med hänsyn till miljön och landskapet. Nybyggandet placeras så att det kompletterar det befintliga byggnadsbeståndet. Målet är att lämna in planen till fullmäktige för godkännande år 2012. Markanvändningschef Matti Kanerva och planerare Birgitta Smeds Konsult: AIRIX Ympäristö Oy G 21 Delgeneralplan för Immersby För området vid jordregisterbyn Immersby som gränsar i söder till Borgåleden (riksväg 7) är avsikten att utarbeta en delgeneralplan med rättsverkningar där byggrätterna anvisas specifikt för varje fastighet. Målet med delgeneralplanearbetet är att utveckla byområdet genom att anvisa nybyggande till platser som är lämpliga med hänsyn till landskapet och miljön och som kompletterar det befintliga byggnadsbeståndet. Med delgeneralplanen strävar man efter att underlätta handläggningen av enskilda tillstånd. Enligt planerna ska arbetet med delgeneralplanen inledas år 2011 och planen inlämnas för godkännande av fullmäktige år 2013. Markanvändningschef Matti Kanerva, planläggningsarkitekt Johanna Horelli och planläggare Pilvi Nummi-Sund Konsult: FCG Oy G 23 Delgeneralplan för Hertsby I jordregisterbyn Hertsby, som ansluter sig omedelbart till Borgby, utarbetas en delgeneralplan med rättsverkningar, där byggrätterna anvisas fastighetsvis. Målet med delgeneralplanearbetet är att utveckla byområdet genom att anvisa nybyggande till platser som är lämpliga med hänsyn till landskapet och miljön och som kompletterar det befintliga byggnadsbeståndet. Enligt planerna ska arbetet med delgeneralplanen inledas år 2012 och planen inlämnas för godkännande av fullmäktige år 2014. Markanvändningschef Matti Kanerva 18
Västerskogin osayleiskaava Delgeneralplan för Västerskog Västerskogin alue sijaitsee keskeisesti Helsinki-Porvoo kehittämisvyöhykkeellä, minkä vuoksi alueelle ei ole tarkoituksenmukaista laatia kyläalueille tyypillistä mitoittavaa osayleiskaavaa. Osa alueesta kuuluu Söderkullan osayleiskaavan (G 22) alueeseen. Muilta osin alue tullaan asemakaavoittamaan, kun edellytykset tähän täyttyvät. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa alue on osoitettu raideliikenteeseen tukeutuvaksi taajamatoimintojen kehittämisalueeksi (ns. tk-alue). Aluetta koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueen maankäytön ja uuden raideliikenneyhteyden ja aseman suunnittelu tulee kytkeä ajallisesti toisiinsa. Myös alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideyhteyden ja aseman sitovaan päätökseen. Västerskog ligger centralt i utvecklingszonen Helsingfors-Borgå, varför det inte är ändamålsenligt att utarbeta en för byområden typisk delgeneralplan med dimensionering av byggandet. En del av området ingår i Söderkulla delgeneralplaneområdet (G 22). De övriga områdena kommer att detaljplaneras när förutsättningarna för detta har uppfyllts. I utkastet till etapplandskapsplan 2 för Nyland har området anvisats som ett utvecklingsområde för tätortsfunktioner som stödjer sig på spårtrafiken (beteckningen tk). För området gäller en planeringsbestämmelse om att planeringen av markanvändningen och den nya spårtrafikförbindelsen samt stationen ska sammankopplas tidsmässigt till varandra vid den mer detaljerade planeringen. Även genomförandet av området ska kopplas till det bindande beslutet om den nya spårförbindelsen och stationen. 19
ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavassa määrätään mihin tarkoituksiin aluetta voi käyttää ja kuinka paljon saa rakentaa. Sipoossa asemakaavoituksen keskeisenä tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa asuin- ja yritystonttivarantoa taajamarakennetta eheyttäen ja hallitusti laajentaen. Nikkilä N 39 Nikkilän pelastusasema Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa uuden, pelastustoimen nykyisiä ja tulevia tilatarpeita palvelevan pelastusaseman rakentaminen liikenteellisesti nykyistä asemaa edullisempaan paikkaan pääliikenneväylän varrelle. Alueelle on tarkoitus sijoittaa myös Sipoon Raudalle uusi rautakauppatontti tehdyn kiinteistökaupan esisopimuksen (kh 1.3.2011) mukaisesti. Kaavatyössä tutkitaan lisäksi Keravan Energia Oy:n tekemän kaavoitusaloitteen pohjalta sähköhuollon toimivuutta parantavan muuntoaseman sijoittamista Öljytien eteläpuolelle, 110 ja 20 kv:n voimalinjojen erkanemiskohdan läheisyyteen. Kaavatyö edellyttää kaavoituksen käynnistämissopimusta kunnan ja Keravan Energia Oy:n kanssa. Tavoitteena on saada kaava valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 lopulla. Kaavoittaja Jarkko Lyytinen ja kaavoittaja Suvi Kaski N 40 Jokilaakso Kaavatyön on aiemmin kulkenut nimellä Itäisen Jokipuiston II asemakaava. Suunnittelualue on Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisesti yksi Nikkilän taajaman merkittävimmistä kasvualueista, jota on tarkoitus kehittää asumispainotteisena keskustatoimintojen alueena. Kunnanhallituksen 14.12.2010 tekemän päätöksen mukaisesti vuoden 2011 lopulla järjestetään aluetta koskeva arkkitehtuurikutsukilpailu. Kilpailulla haetaan ideoita alueen asemakaavoituksen ja toteutuksen pohjaksi. Kaavatyötä koskien on tehty kunnan ja Tallbackan tilan (RN:o 5:29) maanomistajien kesken sopimus maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä ja aiesopimus määräalan myymisestä. Alueelle on tavoitteena sijoittaa asuntoja noin 800-1200 uudelle asukkaalle. Tavoitteena on saada kaava valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2013 alkupuolella. Maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva ja kaavoittaja Suvi Kaski 20 DETALJPLANERING Detaljplaner utarbetats för det detaljerade anordnandet av områdesanvändningen samt för byggandet och utvecklandet av områdena. I detaljplaner fastställs för vilka ändamål områden kan användas och hur mycket som får byggas. I Sibbo är det viktigaste målet med detaljplaneringen att utöka den mångsidiga reserven av bostads- och företagstomter, göra tätortsstrukturen mer sammanhängande och utvidga den under kontrollerade former. Nickby N 39 Nickby räddningsstation Syftet med denna detaljplan är att möjliggöra byggandet av en ny räddningsstation som tjänar räddningsväsendets behov av lokaler, idag och i framtiden, intill huvudfarleden på en fördelaktigare plats jämfört med den befintliga räddningsstationen. Därtill är avsikten att placera ut en ny järnaffärstomt för Sibbo Järn i detta område i enlighet med föravtalet om fastighetsaffär (kommunstyrelsen 1.3.2011). Med utgångspunkt i ett planläggningsinitiativ från Kervo Energi Ab undersöks dessutom huruvida det går att förlägga en nätstation som förbättrar elförsörjningen till den södra sidan av Oljevägen, nära den plats där 110 och 20 kv kraftledningarna skiljs åt. Planarbetet förutsätter ett avtal om start av planläggningen ingås mellan kommunen och Kervo Energi Ab. Målet är att lämna in planen till fullmäktige för godkännande i slutet av 2012. Planläggare Jarkko Lyytinen och planläggare Suvi Kaski N 40 Ådalen Planarbetet gick tidigare under benämningen Detaljplan för Östanåparken II. Planeringsområdet är i enlighet med Sibbo generalplan 2025 ett av de mest betydande tillväxtområdena i Nickby och ska utvecklas som ett område för centrumfunktioner med tonvikt på boende. Enligt kommunstyrelsens beslut 14.12.2010 arrangeras en tävling för inbjudna arkitekter om planeringen av området i slutet av år 2011. Tävlingen syftar till att ta fram idéer som underlag för detaljplaneringen och genomförandet. För planläggningsarbetet har kommunen och ägarna till Tallbacka (R:Nr 5:29) ingått avtal om att starta ett gemensamt projekt kring markanvändningen och ett intentionsavtal om försäljning av ett outbrutet område. Målet är att möjliggöra byggandet av nya bostäder for ca 800-1200 nya invånare. Målet är att lämna in planen till fullmäktige för godkännande i början av 2013. Markanvändningschef Matti Kanerva och planläggare Suvi Kaski
Asemakaavahankeet 2012-15 kartalla Asemakaavoituskohteiden rajaukset ovat suuntaa-antavia ja rajaukset tullaan määrittelemään tarkemmin kaavatyön yhteydessä. Nikkilän ja Söderkullan asemakaavoituskohteet on esitetty tarkemmilla kaavakohdekartoilla seuraavalla sivulla. Detaljplaneprojekten 2012-15 på kartan Gränserna för detaljplaneområdena är riktgivande och kommer att preciseras i samband med planläggningsarbetet. Detaljplaneområdena i Nickby och Söderkulla presenteras närmare på följande sida. Nikkilä - Nickby TM 1 BA 3 BA 2 MY 2 Söderkulla BOX 1 NE 1 B 16 B 17 21
T5 T6 S 21 NG 5 NG 7 NG 8 S 20 NG 6 S 17 K8 K9 K 10 N 44 N 48 N 46 N 47 N 45 N 42 S 19C N 40 E4 N 41 E2 N 43 N 39 E3 Nikkilä - Nickby 22 Söderkulla
Kaavoituksen tavoitteellinen eteneminen / Planläggningens målinriktade avancering Kaava Aloitus 2012 2013 2014 2015 OSAYLEISKAAVAT / DELGENERALPLANER G 18 Eriksnäsin osayleiskaava / Delgeneralplan för Eriksnäs 2010 G 19 Östersundomin yhteinen yleiskaava / Gemensam generalplan för Östersundom 2010 G 20 Talman osayleiskaava / Delgeneralplan för Tallmo 2011 G 22 Söderkullan osayleiskaava / Delgeneralplan för Söderkulla 2012 G 17 Linnanpellon osayleiskaava / Delgeneralplan för Borgby 2009 G 21 Immersbyn osayleiskaava / Delgeneralplan för Immersby 2011 G 23 Herralan osayleiskaava / Delgeneralplan för Hertsby 2012 KAAVARUNGOT / PLANSTOMMEN N 43 Åkernäs 2012 ASEMAKAAVAT NIKKILÄ / DETALJPLANER NICKBY N 39 Nikkilän pelastusasema / Nickby räddningsstation 2010 N 40 Jokilaakso / Ådalen 2012 N 41 Erottaja / Skillnaden 2011 N 42 OP-kortteli / OP-kvarteret 2011 N 44 SR-Raudan kortteli / SR-Rautas kvarter 2012 N 45 Nikkilän Sydän / Nickby Hjärta 2012 N 46 Domino-kortteli / Domino-kvarteret 2013 N 47 Kunnan uusi varikko / Kommunens nya depå 2012 N 48 Laaksosuontien itäpuoli / Dalkärrsvägens östra sida 2015 NG 5 Kartanonrinne / Herrgårdsbrinken 2011 NG 6 Kartanon Y-tontit / Y-tomterna vid Nickby gård (vem) 2011 NG 7 Nikkilän kartano III (2. vaihe) / Nickby Gård III (fas 2) 2012 NG 8 Kartanon oppimiskeskus / Lärcentret vid Nickby gård 2012 ASEMAKAAVAT SÖDERKULLA / DETALJPLANER SÖDERKULLA T 5 Taasjärvi III / Tasträsk III 2011 T 6 Taasjärvi itäpuoli / Tasträsk östra sida 2013 S 17 Söderkullan K-Market ja sote-asema / Söderkulla K-market och social- och hälsostation 2012 S 19C Joensuu 2011 S 20 Söderkullan kartano / Söderkulla gård 2013 S 21 Karjuhaka / Galthagen 2014 E 2 Eriksnäs II 2011 E 3 Eriksnäs III 2014 E 4 Hangelbyn puutarhakylä / Hangelby trädgårdsby 2012 K 8 Lärkbacka 2011 K 9 Söderkullan työpaikka-alue (1. vaihe) / Söderkulla arbetsplatsområde (fas 1) 2012 K 10 Söderkullan työpaikka-alue (2. vaihe) / Söderkulla arbetsplatsområde (fas 2) 2015 ASEMAKAAVAT MUU SIPOO / DETALJPLANER ÖVRIGA SIBBO MY 2 Myyraksen kiila / Myraskilen 2009 B 16 Storören Örnvikinranta / Storörens Örnviksstrand 2011 B 17 Majvik (1. vaihe / fas 1) 2014 NE 1 Nevas gård 2012 TM 1 Talma (1. vaihe) / Tallmo (fas 1) 2013 BA 2 Bastukärr II 2011 BA 3 Bastukärr asemakaavan muutos / Detaljplaneändring för Bastukärr 2011 BOX 1 Boxin käsityöläiskeskus / Box hantverkarcentrum 2012 vem = Vaikutuksiltaan ei merkittävä asemakaava, jonka hyväksyy kunnanhallitus / Detaljplan som inte är betydande till sina verkningar och som kommunstyrelsen godkänner 23