VALTIO N TAIDEMUSEON

VTM dnro 1/220/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON Tilinpäätösasiakirja Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat VUODELTA 2 011

SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS 3 1 JOHDON KATSAUS 3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TULOSALUEITTAIN 6 2.1 Kulttuuriperinnön hoito (TA I) 6 2.1.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat 6 2.1.2 Tulosalueen tuloksellisuus 7 2.2 Näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta (TA II) 8 2.2.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat 8 2.2.2 Tulosalueen tuloksellisuus 13 2.3 Taidemuseolaitoksen sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittäminen (TA III) 18 2.3.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat 18 2.3.2 Tulosalueen tuloksellisuus 20 2.4 Hallinto- ja tukipalvelut (TA IV) 21 2.4.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat 21 2.4.2 Tulosalueen tuloksellisuus 24 2.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 24 2.6 Yhteenveto tulostavoitteista ja niiden toteumista 27 2.6.1 Vaikuttavuus 27 2.6.2 Toiminnallinen tehokkuus 28 2.6.3 Tuotokset ja laadun hallinta 28 2.6.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 29 3 TILINPÄÄTÖSANALYYSI 30 Rahoituksen rakenne 30 Talousarvion toteutuminen 31 Tuotto- ja kululaskema 31 Tase 33 4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 34 5 ARVIOINTIEN TULOKSET 36 6 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ 37 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011

TILINPÄÄTÖS 38 7 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA 38 8 TUOTTO- JA KULULASKELMA 41 9 TASE 42 10 LIITETIEDOT 43 11 ALLEKIRJOITUS 53 Toimintakertomuksen liitteet Liite 1 Toiminta strategisten painopisteiden mukaan Liite 2 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Liite 3 Valtion taidemuseon organisaatio Liite 4 Kävijät 2011 Liite 5 Kävijätutkimukset 2011 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011

TOIMINTAKERTOMUS 1 JOHDON KATSAUS Toiminnan tuloksellisuus Valtion taidemuseon toiminnassa saavutettiin hyvin vuodelle 2011 asetetut tulostavoitteet. Vuoden 2011 tulossopimuksessa oli numeroituja tulostavoitteita yhteensä 11. Kun otetaan huomioon, että kaksi tavoitteista oli moniosaisia, tulostavoitteita muodostui kaikkiaan 16. Tulostavoitteista toteutui kokonaan 12, osittain kaksi ja kaksi tavoitetta ei toteutunut. Kulttuuriperinnön hoidossa Valtion taidemuseon taidekokoelmiin hankittiin kertomusvuonna 131 taideteosta. Määrärahaan saatiin tasokorotusta, mutta sen riittämättömyydestä johtuen joudutaan tekemään valintoja ja miettimään mistä erityisesti tingitään. Vuoden aikana kokoelmista konservoitiin yhteensä 892 teosta. VTM osallistui Kansallinen digitaalinen kirjasto- eli KDK- hankkeeseen. Sisältöjen tuotannossa edettiin kolmessa osahankkeessa: luonnoskirjojen konservointi ja digitointi, vanhojen valokuvien digitointi ja Suomen kuvataiteen bibliografian laatiminen. Digitoituja aineistoja julkaistiin sekä valtion taidemuseon portaalisivustolla että taidekokoelmat verkkopalvelussa ja pilotoitiin esitysformaatteja. Vuonna 2011 näyttelyt ja muut yleisölle suunnatut ohjelmat toteutuivat suunnitelmien mukaan, mutta asetettuihin kokonaiskävijätavoitteisiin ei ylletty. Vuonna 2011 Valtion taidemuseossa vieraili yhteensä 387 000 kävijää tavoitteen ollessa 478 000 kävijää. Kävijämäärä sisältää Ateneumsalin sekä Kiasma-teatterin ja Kiasman kulttuurikeskuksen kävijät, joita oli yhteensä 20 000. Maksullisten kävijöiden osuudeksi muodostui 56 % tavoitteen ollessa 62 %. Kokonaiskävijämäärä putosi edellisestä vuodesta 36 000:lla. Keskimäärin 90 % kävijätutkimuksiin osallistuneista museokävijöistä oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä henkilökunnan palvelualttiuteen ja tavoitettavuuteen sekä asiakaspalvelujen sujuvuuteen. Asetetusta tavoitteesta jäätiin kaksi prosenttiyksikköä. Valtakunnallisessa taidemuseoalan kehittämisessä Kehys sai päätökseen koordinoimansa Collection Mobility 2.0 hankkeen. Kulttuuria kaikille palvelun toiminta jatkui erillisrahoituksella ja vuoden aikana tehtiin toimintamallivaihtoehdoista selvitys. Kehyksen toiminta linjautui suurelta osin valtion taidemuseon sisäiseen kehittämiseen. Hallinto- ja tukipalveluissa toteutettiin Vermon varaston käyttöönotto ja sen toimintakuntoon saattaminen. Tietohallinto on mukana kulttuuriomaisuuden digitointityössä tietotekniikan perusinfrastruktuurin kehittämishankkeilla sekä Muusa-palvelun kautta. Merkittäviä asioita ovat olleet myös portaaliprojektiin liittyvät selvitykset sekä Museo 2015 hankkeeseen liittyvät selvitykset ja linjaukset Valtion taidemuseon roolista hankkeessa. Valtion taidemuseon tuleva organisaatiomuutos vuodesta 2014 alkaen heijastui taidemuseon yksiköiden toimintaan jo vuonna 2011, kun taidemuseon sisäistä muutosprosessia valmisteltiin 3

Oheisessa taulukossa on esitetty Valtion taidemuseon tunnuslukujen toteumat 2009 2011. Kulttuurialan luonteesta johtuen tulee taulukossa esitettyjen tunnuslukujen osalta huomioida seuraavat seikat: - Tunnusluvut eivät luonteensa vuoksi ole jatkuvasti kasvavia. - Suoritteiden määrien osalta tulee huomioida niiden vaihteleva laajuus. - Erilaisten numeeristen tunnuslukujen rinnalla on huomioitava pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon näyttelyiden sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. - Vuoden 2010 osalta suuret poikkeamat vuoteen 2009 nähden johtuvat ennen kaikkea vuoden 2009 Ateneumin Picasso-näyttelystä, joka vaikutti voimakkaasti kävijämäärien ohella sekä tulo- että menopuolenlukuihin. 2009 2010 2011 toteuma toteuma toteuma TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA (= Suoritemäärät, palvelukyky ja laatu) Näyttelytoiminnan kävijämäärä - kokonaiskävijämäärä 584 979 423 224 387 000 - maksavien kävijöiden määrä 365 581 252 491 217 000 - maksavien kävijöiden osuus, % 63 60 56 Asiakastyytyväisyys (asiakaspalvelu), % 92 89 90 Kokoelma- ja erikoisnäyttelyt 32 25 17 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut 10 8 10 Konservoidut teokset 826 726 892 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS (= taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus) Näyttelykäynnin keskitulo 6,7 5,8 4,9 Näyttelykäynnin keskihinta 7,7 6,2 5,5 Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät/painokset, % 53 13 45/18 ) Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista, % 14 16 16 Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) - tulot/kokonaiskustannukset, % 29 21 19 - tulot/erilliskustannukset, % 68 57 55 - hintatuki/erilliskustannukset, % 22 40 27 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet 241 229 228 Henkilöstön keski-ikä 45,1 46,6 47,5 Koulutustaso, indeksiluku 4,3 5,0 5,0 Lähtövaihtuvuus (%) 2,1 2,1 2,1 Tulovaihtuvuus (%) 1,7 2,4 2,4 Sairauspoissaolot (pv/htv) 11,9 9,1 6,6 *) Vuodesta 2011 julkaisujen tunnuslukujen laskentaa on muutettu. Julkaisuissa lasketaan erikseen näyttelyjulkaisujen sekä kokoelma- ja tutkimusjulkaisujen tunnusluvut. 4

Taloudellinen tulos Talousarviossa asetettu maksullisen toiminnan (alustava) tuloarvio alittui 338 000 eurolla. Maksullisessa toiminnassa tulot kattoivat 19 % kokonaiskustannuksista, mikä ylitti tulossopimuksessa tavoitteena olleen 16 %:n kolmella prosenttiyksiköllä. Koska toimintamenomomentilta oli käytettävissä vuodelta 2010 siirtomäärärahaa 1 694 000 euroa (ilman sponsori- ja ulkopuolista rahoitusta) ja vuodelta 2011 siirtyi vuodelle 2012 910 000 euroa (ilman sponsori- ja ulkopuolista rahoitusta), siirtomäärärahat vähenivät 784 000 eurolla. Taidemuseolla on varsinaisen budjettirahoituksen ohella käytössään sponsori- ja budjettitalouden ulkopuolista rahoitusta. Sponsorirahoituksen turvin museoyksiköt pyrkivät vastaamaan mm. toimintojensa viestinnästä ja markkinoinnista siinä laajuudessa kuin kilpailu kulttuurin eri kuluttajaryhmien kiinnostuksen saavuttamisesta tänä päivänä vaatii. Sponsori- ja muuta ulkopuolista rahoitusta taidemuseo käytti kaikkiaan 833 000 euroa. Kalustomäärärahaa oli vuonna 2011 huomattavasti enemmän käytössä eli 750 000 euroa ns. normaalitason 190 000 euron sijaan. Tilinpäätöstietojen perusteella on ollut todettavissa, että taidemuseon aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvissa koneissa, laitteissa ja kalusteissa on tapahtunut huomattavaa pudotusta usean vuoden ajan. Tämä liittyy hankintojen vähenemiseen ja siihen, että koneita ja laitteita on jäänyt korvaamatta uusilla hankinnoilla. Vuonna 2012 kalustomäärärahaa on käytettävissä 370 000 euroon. Toiminnassa ja organisaatiossa tapahtuneet muutokset Valtion taidemuseon organisaatio vastuuhenkilöineen vuodelta 2011 esitetään liitteessä 3. Valtion taidemuseon hallinnon ja johdon toimielinten työ noudatti vakiintuvia käytäntöjä. Valtion taidemuseon neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa ja kokouksissa käsiteltiin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskevasta selvityksestä sekä Valtion taidemuseon kansainvälisestä arvioinnista, muutosprosessista ja säätiöittämisen valmistelusta. 5

2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TULOSALUEITTAIN Tuloksellisuuden elementit käydään tulosalueittain läpi tulosprisman jaottelun mukaan. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen osalta käsittely poikkeaa niin, että tulosalueittain esitellään vain henkilötyövuodet ja luvussa 2.5 asiaa käsitellään Valtion taidemuseotasolla. 2.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) 2.1.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi, konservointi ja säilytys Kokoelmanhallinnon koordinointiryhmä jatkoi työskentelyään. Ryhmän keskeinen tehtävä on vastata kokoelmatoiminnan kehittämisestä. Vuonna 2011 valmistui Kokoelmastrategia ja kokoelmapoliittinen ohjelma. Museoiden vilkkaasta näyttelyvuodesta ja lainaustoiminnasta huolimatta myös kokoelmien hoitoon on ehditty panostaa, sillä 892 teosta on konservoitu. Erityisesti laajoja konservointeja tehtiin tavoitteeseen nähden kaksinkertaisesti sekä maalaus- ja paperiteoksille että veistoksille. Painopistettä on saatu siirrettyä pitkäjänteisemmän toiminnan suuntaan, mikä on kokoelmahoidon kannalta suotuisa kehitys. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisrahoituksella tehtävä luonnoskirjojen konservointi (IN- DIKO-projekti) on osaltaan lisännyt panostusta kokoelmiin. Ateneum ja Kiasma aloittivat säännönmukaisen 10-vuotisinventaarion tekemisen vuonna 2011. Työ tulee jatkumaan vuoden 2013 puolelle. I Tulostavoite (vaikuttavuus) Kokoelmahallintaa vahvistetaan ja kokoelmia kartutetaan Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman, Sinebrychoffin taidemuseon ja Kuvataiteen keskusarkiston hankintapolitiikan ja kokoelman luonteen mukaisesti. I Toteuma Valtion taidemuseon kokoelmiin hankittiin yhteensä 131 teosta kokoelman kartuttamismäärärahalla (vuonna 2010 141 kpl). Ateneumiin teoksia hankittiin 33 kpl (13 kpl 2010), Kiasmaan 95 kpl (118 kpl 2010) ja Sinebrychoffille 3 kpl (10 kpl 2010). Kuvataiteen keskusarkiston taidehistorialliset asiakirja-arkistot karttuivat 10 arkistokokonaisuudella ja 7 lisälahjoituksella, leikekokoelma 1080 leikkeellä, av-arkisto oman dokumentointitoiminnan tuloksena 28 videotallenteella ja 2 tuotetulla esitystallenteella sekä Valtion taidemuseon kirjasto 1119 nimekkeellä. Valokuvakokoelmiin saatiin lahjoituksena 13 716 kuvaa ja oma kuvatuotannossa tehtiin 21 254 kuvatilausta. (T) Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys Kuva-arkiston valokuvakokoelma karttui n. 13 700 kuvalla ja oma kuvatuotanto oli n. 21 200 kpl. Taidehistorialliset asiakirja-arkistot karttuivat 10 arkistokokonaisuudella ja 7 lahjoituksella. 6

Kuvataiteen keskusarkiston kokoelmatoiminnan erityisenä painopisteenä oli vuonna 2011 kokoelmakarttojen laatiminen, jotka liitettiin osaksi VTM:n uutta kokoelmapolitiikkaa ja strategiaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut kuluvana kautena Valtion taidemuseon KDKhankkeen digitointiprojekteja. Sisältöjen tuotannossa edettiin kolmessa osahankkeessa: luonnoskirjojen konservointi ja digitointi, vanhojen valokuvien digitointi ja Suomen bibliografian laatiminen Arkistokokoelmien saavutettavuutta parannettiin digitoimalla aineistoja ja valmistelemalla niiden siirtämistä internetiin. Daniel Nyblinin lasinegatiivien digitointi vietiin päätökseen ja aloitettiin Hugo Simbergin negatiivikokoelman digitointiprojekti. Taidehistorian tutkimuksen kannalta tärkeiden Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjojen ja niiden liitteiden 1846 1939 digitointiprojektin aloittaminen siirtyi vuodelle 2012. Mediataiteen arkisto-projektia jatkettiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lisärahoituksen turvin. Syksyn 2011 aikana suunniteltiin laajalle yleisölle suunnatun, keskusarkiston kokoelmien aineistojen esittelevälle Lähteillä -verkkosivustolle konsepti ja sisältörunko. Sivustolla julkaistuilla sisällöillä halutaan lisätä keskusarkiston hallinnoimien kokoelmien saavutettavuutta ja vaikuttavuutta sekä taustoittaa niiden avulla VTM:n museoiden sisältöhankkeita. Kuvapalvelun asiakaspalvelun suuntaamista palvelustrategian mukaisesti kokoelmien verkkopalveluun selvitettiin, ja jatkettiin keskusteluita VTM:n taideteoskuvien digitaalisen verkkokaupan kehittämiseksi osana koko VTM:n verkkokaupan kehittämistä. II Tulostavoite (tuotokset ja laadun hallinta) Kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä edistetään sekä kokoelmavarannon esittelyä edistäviä ratkaisuja kehitetään mm. vaikuttamalla tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän soveltamiskäytäntöihin. II Toteuma VTM osallistui Kansallinen digitaalinen kirjasto eli KDK-hankkeeseen. Valtion taidemuseo on liittymässä Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon. VTM on toteuttanut KDK-hankkeen puitteissa aineistojen digitointityötä OKM:n erillisrahoituksella: taiteilijoiden luonnoskirjat (11 000 sivua), Daniel Nyblinin lasinegatiivit (963 kpl kuvattu, joista tehty 1926 kpl digitaalisia kuvia). Lisäksi on kuvattu ja digitoitu pieni Kaarlo Hildénin kokoelma (n. 50 lasinegatiivia). Europeana-formulan osalta edistettiin tekijänoikeudellisia sopimusratkaisuja. Museo 2015 hankkeen myötä edistettiin museoalan yhteisten kokoelmahallintajärjestelmien kehittämistä ja kokoelmahallintaan liittyen prosessien ja käytäntöjen yhtenäistämistä. (T) 2.1.2 Tulosalueen tuloksellisuus Vaikuttavuus Vaikuttavuuden mittaaminen on yleensäkin vaikeaa museotoiminnassa, mutta erityisen vaikeaa se on juuri tulosalueella I. Vuoden 2011 tulosta arvioitaessa on korostettava sitä taide- ja kulttuurielämän eri sektoreille - erityisesti taiteen ja taidehistorian tutkimukseen - ulottuvaa vaikutusta, joka on nähtävissä sekä välittömästi että pitkällä aikavälillä, ja joka ei redusoidu pelkiksi numeroiksi. Museoiden ja keskusarkiston lähinnä maksuton tutkijapalvelu vastaa monien opiskelijoiden ja tutkijoiden tarpeisiin. Lisäksi tietovarannoilla on laaja-alaista vaikutusta koko maan koko- 7

elma- ja näyttelypolitiikkaan. Palveluista merkittävä osa suuntautuu sekä Valtion taidemuseon eri museoyksiköissä että maan muissa taidemuseoissa työskenteleville. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta sekä henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TULOSALUEEN KUSTANNUKSET TP 2009 TP 2010 TP 2011 TOIMINNOITTAIN Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys 554 981 661 696 527 268 Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys 740 592 812 803 1 096 153 Menot yhteensä 1 295 573 1 474 498 1 623 421 Pääomakustannukset Käyttöomaisuuden poisto 27 188 26 275 22 015 Käyttöomaisuuden korko 2 919 1 157 2 128 Pääomakustannukset yhteensä 30 108 27 342 24 143 TULOSALUE YHTEENSÄ 1 325 681 1 501 930 1 647 564 TULOSALUEEN SUORITTEET TP 2009 TP 2010 TP 2011 Taidekokoelmien kartuttaminen - taidehankinnat 106pl 141 kpl 131 kpl - lahjoitukset 99 kpl 135 kpl 421 kpl Konservointitoimenpiteet 826 kpl 726 kpl 892 kpl Kuvankäyttöoikeudet 297 sopimusta 252 sopimusta 269 sopimusta TULOSALUEEN HENKILÖTYÖVUODET TP 2009 TP 2010 TP 2011 Tulosalueen henkilötyövuodet 26 31 32 2.2 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) 2.2.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta Valtion taidemuseo näyttelykoordinaatiotyöryhmä jatkoi toimintaansa. Ryhmän keskeisiä tehtäviä on pitkän aikavälin näyttelysuunnittelu, museoiden välisen yhteistoiminnan kehittäminen ja näyttelyprojektien ajoitukset päällekkäisyyksien välttämiseksi. Ateneumin taidemuseo Kokoelmanäyttelyt Ateneumin kokoelmanäyttely uusittiin, jolloin laajimpina kokonaisuuksina esiteltiin Albert Edelfeltiä, Akseli Gallen-Kallelaa, Helene Schjerfbeckiä ja Hugo Simbergiä. Fokus-otsikon alla nähtiin Maailman synty (Kalevala Afrikassa), Elina Juopperin teos Kaikki kielen puhujat, hankintoja ARS-näyttelyistä, Timo K. Mukka ja Ilona Harima. 8

Erikoisnäyttelyt Ateneumin taidemuseo toteutti kevätkaudella yhteistyössä Amsterdamin Van Gogh museon kanssa suuren kansainvälisen näyttelyn Arjen sankarit Naturalismi kuvataiteessa, valokuvassa ja elokuvassa 1875 1918. Näyttely toi esiin Suomenkin taiteessa tärkeän naturalistisen suuntauksen monia puolia useiden teemojen kautta. Toukokuussa avautui Suomi kutsuu Aho & Soldan näyttely, joka esitteli Heikki Ahon ja Björn Soldanin valokuva- ja elokuvatuotantoa 1920-luvulta 1940-luvulle. Lapin taika näyttely tarkasteli suomalaisen kuvataiteen välittömiä mielikuvia Lapista. Näyttely avautui kesäkuussa. Ateneumin neljäs erikoisnäyttely Painavat kivet 200 vuotta litografian menestystarinaa esitteli loppuvuodesta litografiatekniikan pitkää ja monipuolista historiaa Euroopassa ja Suomessa. Ulkomaiset yhteistyönäyttelyt Ateneumin taidemuseo kokosi enimmäkseen omista kokoelmista Schjerfbeckin monografianäyttelyn Ordrupsgaardiin Tanskaan. Nykytaiteen museo Kiasma Kokoelmat, kokoelmanäyttelyt ja kokoelmiin liittyvät projektit ARS 11 oli esillä Kiasman kaikissa näyttelytiloissa, joten uutta kokoelmanäyttelyä ei vuonna 2011 toteutettu. Vuoden aikana suunniteltiin ja valmisteltiin seuraavaa kokoelmanäyttelyä, joka avautuu 2012 marraskuussa. Erikoisnäyttelyt Saara Ekströmin yksityisnäyttely Limbus esitteli turkulaisen taiteilijan video- ja valokuvateoksia viime vuosilta. Näyttely kuului Kiasman tuottamaan sarjaan, jossa on nähty suomalaisten taiteilijoiden uran keskivaiheen retrospektiiveja. Ekströmin jälkeen nähtiin huhtikuussa kahdeksas ARS-näyttely, joka käsitteli Afrikkaa nykytaiteessa. ARS 11 näyttelyssä Afrikka ymmärrettiin maantiedettä laajempana käsitteenä, kulttuuristen vaikutteiden lähtökohtana ja vastaanottajana. Myös kotimaansa ulkopuolella asuvia afrikkalaissyntyisiä taiteilijoita oli mukana näyttelyssä. ARS 11 juhlisti samalla tämän suomalaisen näyttelyinstituution 50-vuotispäivää. Näyttelyn yhteyteen toteutettiin historiikki-osio. Merkkivuoteen liittyen näyttely laajeni satelliittinäyttelyinä eri puolille Suomea sekä Tukholman Halwylska-museoon. ARS 11 oli myös osa Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa Lisäksi Kiasman Kontissa oli esillä alkuvuodesta Tidelines Amin Maalouf, Raija Malka, Melek Mazici & Kaija Saariaho. Näyttely muodosti tilassa ja ajassa liikkuvan poikkitaiteellisen kokonaisteoksen, joka yhdisteli musiikkia, kuvaa ja tekstiä. Sinebrychoffin taidemuseo Kokoelmat ja kokoelmanäyttelyt Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseo ja pysyvät kokoelmat olivat esillä. 9

Erikoisnäyttelyt Sinebrychoffin taidemuseossa helmikuussa avattu Luonto opettajana Maisemamaalaus Düsseldorfissa näyttely esitteli 1800-luvun jälkipuoliskolla Düsseldorfissa maisemamaalausta opiskelleiden suomalaistaiteilijoiden teoksia rinnan saksalaisten ja norjalaisten taiteilijoiden kanssa. Maaliskuussa avattu näyttely In Memoriam C.G. Hagströmin valokuvia suomalaisista vaikuttajista toi esiin harvinaisen kokoelman henkilökuvia suomalaisen kulttuurihistorian keskeisimmistä vaikuttajista. Kesänäyttely Puutarhakuvia Maalauksia ja Taneli Eskolan valokuvia kietoi yhteen maalaus- ja valokuvataiteen puutarhatunnelmia. Syksyn päänäyttelyssä Varjoja ja heijastuksia Jorma Purasen valokuvateokset 1600 1700 lukujen muotokuvista loistivat alkuperäisteosten rinnalla. Näyttely esitteli teoksia, jotka oli kuvattu Sinebrychoffin taidemuseossa vuosina 1999 2011. Muut toimintayksiköt Kulttuuri- ja yleisöpalvelut Museopedagoginen toiminta Ateneumin taidemuseon museopedagogisessa toiminnassa tuotettiin näyttelyiden yhteyteen runsaasti näyttelyn sisältöä avaavaa aineistoa. Arjen sankarit näyttelyyn valmistettiin näyttelyn teoksiin tutustuttava ja sen teemoja avaava verkkosivusto, joka palvelee edelleen näyttelyn jälkeen Ateneumin kokoelmapedagogiaa. Lapin taika-näyttelyn verkkosivuilla esiteltiin teksteinä ja äänioppaina 12 Lappi-aiheista teosta. Nykytaiteen museo Kiasman museopedagogisen toiminnan painopisteenä oli ARS 11 näyttelyn aineistoissa ja ohjelmistotarjonnassa. Erityistä kiitosta saivat koululaisille ja päiväkoti-ikäisille tarjotut, maksuttomat opastukset. ARS-näyttelyyn pääsi liki 20 000 koululaista tutustumaan oppaan kanssa lisämäärärahan ansiosta, jonka saaminen Kiasmalle oli Kiasman tukisäätiön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyön tulosta. Yleisötyön vuosi huipentui uudenvuoden aaton perhejuhlaan tyhjässä Kiasmassa. Yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa toteutettu tapahtuma Uuden vuoden etkot lapsiperheille toi 4400 kävijää Kiasmaan. Sinebrychoffin taidemuseon museopedagogisen toiminnan painopiste oli yhteistyössä ja verkostoitumisessa. Museon ulkopuolisia opettajille järjestettyjä koulutustilaisuuksia oli runsaasti, ja ne tuottivat useita tilauksia. Valtion taidemuseo jatkoi verkkopalveluiden kehittämistä. Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon verkkokontaktien määrä oli vuoden aikana 758 000 kappaletta. Ateneum-salin ja Kiasma teatterin ohjelmatoiminta Ateneum-salin ohjelmisto oli yhä tiiviimmin yhteydessä taidemuseon näyttely- ja museopedagogiseen toimintaan. Vuoden 2011 ohjelmistosuunnittelu keskittyi Arjen sankareihin ja Lapin taikaan. 10

Kiasma-teatterin vuoden 2011 ohjelmisto kietoutui vahvasti ARS 11 näyttelyn ympärille tarjoten kotimaisten tuotantojen lisäksi kansainvälisiä vierailuesityksiä ja elokuvia. Kiasma-teatteri tuotti sisältöä erilaisiin tapahtumiin ja toteutti URB -urbaanin taiteen festivaalin ja /teatteri.nyt:n. Käynnistettiin mm. uusi yleisötyöprojekti Escort-palvelu ja järjestettiin taiteellista ohjelmaa Kiasman ulkopuolella kaupunkitiloissa sekä kulttuurikeskus Stoassa. III Tulostavoite (toiminnallinen tehokkuus) Kokoelma- ja erikoisnäyttelyitä toteutetaan yhteensä 14 kpl sekä tutkimus- ja näyttelyjulkaisuja 10 kpl. III Toteuma Kokoelma- ja erikoisnäyttelyitä toteutettiin yhteensä 17 kpl sekä tutkimus- ja näyttelyjulkaisuja 10 kpl, joista yksi toimitettiin verkkojulkaisuna. Lisäksi Painavat kivet näyttelyyn liittyen julkaistiin Ateneumin kotisivuilla artikkeleita otsikolla Kirjoituksia litografian historiasta. (T) IV Tulostavoite (toiminnallinen tehokkuus) Näyttelyiden ja teattereiden kävijämäärätavoitteena on yhteensä 477 700 kävijää, joista 62 % on maksavia kävijöitä. IV Toteuma Vuoden 2011 kävijämäärä oli yhteensä 387 000 kävijää, joista 56 % oli maksavia kävijöitä. Kokonaiskävijämäärätavoite toteutui vain 81 %:sti. Kävijämäärissä jäätiin erityisesti Ateneumin osalta ja pääsyyt tähän ovat olleet kilpaileva näyttelytarjonta (Gallen-Kallela Helsingin taidemuseossa) sekä Ateneumin julkisivuremontti. Kävijämäärätavoite ei toteutunut maksavien kävijöiden osalta vaan jäi kuudella prosenttiyksiköllä siitä. ARS-näyttely levittäytyi myös satelliittinäyttelyinä yhdeksään suomalaiseen kaupunkiin ja Tukholmaan (yhteensä 73 800 kävijää). Kaksi ARS 11 teosta oli esillä näyttelykeskus Logomossa, Turussa, joka tavoitti 58 000 kävijää. (ET) V Tulostavoite (vaikuttavuus) Kehitetään kokoelma- ja näyttelytoiminnan kansainvälisiä yhteyksiä. V Toteuma Ateneumin taidemuseon uusia yhteistyökumppaneita ovat mm. Van Gogh museo (Amsterdam) ja Skotlannin kansallisgalleria (Edinburgh). Helene Schjerfbeckin noin 70 teoksen monografinäyttely on esillä Ordrupsgaardissa, Tanskassa ennen Schjerfbeckin juhlavuotisnäyttelyä Ateneumissa. Lisäksi Caj Bremer on ollut esillä Pariisissa ja Düsseldorf School of Painting näyttelyssä oli teoksia lainassa. Kiasman ARS 11-näyttelyn yhteistyö Lagosin nykytaiteen keskuksen CCA Lagosin kanssa toi näyttelylle näkyvyyttä myös Afrikan mantereella. ARS-näyttely levittäytyi myös satelliittinäyttelyinä mm. Tukholmaan. Sinebrychoffin taidemuseon Goyan grafiikat (23 kpl) olivat esillä Ruotsissa Liljevachs Kontshallissa vuoden 2011aikana. Taideteosten lainaus: lainaukset ulkomaisiin näyttelyihin kokoelmista yhteensä 165 kpl. (T) Kokoelmat verkossa ja verkkopedagogia Taidekokoelmat verkkopalvelussa www.kokoelmat.fng.fi oli esillä vuoden lopussa 21 152 teoskuvaa ja perustiedot kaikista kokoelmaan kuuluvista taideteoksista (36 269). Uusina sisältökokonaisuuksina olivat mm. luonnoskirjojen e-kirjat. Kokoelmatietoja oli esillä myös Europeana portaalissa. Ateneumin taidemuseossa tuotettiin kokoelmanäyttelyyn mm. viiden kokoelmateoksen äänioppaan tulkkaus viittomakielelle ja kuuden teoksen kuvailutulkkausohjelma museon internet- 11

sivuille. Vuonna 2011 aloitettiin yhteistyö Suomen wikipedian ja Ateneumin ystävien kesken tuottamalla museota ja sen teoksia koskevaa informaatiota wikipediaan. Kiasmassa tuotettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen opiskelijoiden kanssa verkkoaineistoja eri oppiaineiden kuten matematiikan, uskonnon ja elämänkatsomuksen, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä filosofian opetukseen. Opettajat saivat koulutusta ja aineistoja näyttelyiden sisältöihin. Asiakaspalvelu Asiakaspalvelulle asetetut tavoitteet saavutettiin lähes tavoitteen mukaisesti. VI Tulostavoite (tuotokset ja laadun hallinta) Henkilökunnan palvelualttiuden, tavoitettavuuden ja palvelujen sujuvuuden tavoitteena on, että museokävijöistä vähintään 92 % on sitä mieltä, että kokemukset ylittivät tai vastasivat odotuksia. VI Toteuma Tyytyväisyys asiakaspalveluun asettui keskimäärin 90 % tasolle (Ateneumin taidemuseossa 86 % tasolle, Nykytaiteen museo Kiasmassa 91 % tasolle ja Sinebrychoffin taidemuseossa 92% tasolle). (Ks. liite 5). (OT) Ateneumin taidemuseon toteumaprosentti on noussut kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2010, jolloin naulakkopalvelut jouduttiin lopettamaan. Julkaisutoiminta Julkaisutoiminnan yleisenä tavoitteena on toisaalta tuottaa näyttelyitä palvelevia julkaisuja (näyttelyluettelot ja oheisjulkaisut) sekä toisaalta omiin kokoelmiin liittyviä julkaisuja ja julkaista itsenäisiä tutkimuksia. Ateneumin taidemuseo tuotti Lapin taika näyttelyjulkaisun sekä Litografia-julkaisun, mikä toteutettiin nettiversiona Ateneumin kotivisuilla. Painavat kivet -näyttelyyn julkaistiin Ateneumin kotisivuilla artikkeleita otsikolla Kirjoituksia litografian historiasta. Lisäksi syyskuussa ilmestyi Turun taidemuseon kanssa yhteistyössä tuotettu julkaisu Carl Larsson -näyttelyyn Lisäksi Ateneumissa valmisteltiin ja toimitettiin Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelmajulkaisun italiankielistä painosta, mikä oli suomalaista laajempi versio. Kirja ilmestyy alkuvuodesta 2012. Nykytaiteen museo Kiasma toteutti Saara Ekströmin näyttelyn yhteyteen korkeatasoisen monografian yhteistyönä Kuntsin modernin taiteen museon kanssa. ARS -11-näyttelyn yhteydessä julkaistiin kirja, jonka asiantuntija artikkeleissa käsitellään näyttelyn tematiikkaa eri näkökulmista. Lisäksi tuotettiin käsiopas kolmena kieliversiona. Vuonna 2011 aloitettiin myös 2013 esille tulevan Eija-Liisa Ahtialan näyttelyyn liittyvän, kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavan kirjan sisältötuotanto, käännös- ja toimitustyö. Sinebrychoffin taidemuseo julkaisi kokoelmakirjan Sinebrychoff Taidetta ja tunnelmia, jossa esitellään valikoima taideteoksia museon maalaus- ja veistoskokoelmasta. Lisäksi tuotettiin näyttelykirjat Luonto opettajana - ja Jorma Puranen näyttelyihin. 12

Kuvataiteen keskusarkiston julkaisutoiminnassa panostettiin verkkojulkaisemista koskevan tiedon kartuttamiseen ja pilottihankkeena toteutettiin Ateneumin kanssa yhteistyössä toteutetun Ilona Harima fokusnäyttelyn tutkimusjulkaisu verkossa ja 100 kpl printtipainoksena: Ilona Harima. Valaistumisen tiellä. Marraskuussa ilmestyi Leevi Haapalan väitöskirja Nykytaiteen tiedostumaton. Asiantuntijayksiköt Kuvataiteen keskusarkisto, konservointilaitos ja Kehys julkaisivat museoalan ammattilaisille suunnatun Lasuuri -verkkolehden kolme kertaa, joissa teemoina olivat museoiden kokoelmahallinta, digitaalisuus ja yleisösuhteet. Tieto- ja asiantuntijapalvelut Valtion taidemuseo on mm. antanut asiantuntijalausuntoja ja valmistellut maastavientilupia. Lisäksi taidemuseon eri toimintayksiköt ovat palvelleet koti- ja ulkomaisia museoita, tutkijoita, kuraattoreita, opiskelijoita, tiedotusvälineitä ym. välittämällä tietoa kokoelmien ja näyttelyiden taiteilijoista, teoksista ja arkistomateriaalista sekä museon yleisötyöstä. 2.2.2 Tulosalueen tuloksellisuus Vaikuttavuus Valtion taidemuseon vaikuttavuutta arvioitiin vuonna 2011 tulosalueella II näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta (erityisesti museoiden näyttelytoiminnassa) tarkastelemalla museoiden kävijöiden määriä ja rakennetta. Kävijöiden määrä ja rakenne Vuonna 2011 Valtion taidemuseossa vieraili yhteensä 387 000 kävijää. Tämä alitti 91 000 kävijällä kokonaistavoitteena (näyttelytoiminnan, Ateneum-salin ja Kiasma-teatterin) olleen 478 000 määrän kävijän. Kävijämäärä laski edellisvuotisesta määrästä, jolloin kolmen museon yhteinen lukema oli 423 000. Valtion taidemuseon kävijöiden vuosittainen kokonaismäärä on viiden edellisen vuoden aikana pysytellyt noin 355 000 585 000 kävijän välillä. Ateneumin taidemuseossa vieraili 179 000 kävijää eli 46 % Valtion taidemuseon kokonaiskävijämäärästä, Kiasmassa 182 000 kävijää eli 47 % koko kävijämäärästä ja Sinebrychoffin taidemuseossa 26 000 kävijää eli 7 % koko kävijämäärästä. Kiasman kävijämäärään sisältyy Kiasmateatterin (4 000 henkilöä) ja kulttuurikeskuksen (13 000 henkilöä) kävijät. Samoin Ateneumin taidemuseon kävijämäärään sisältyy Ateneum-salin kävijät (3 000 henkilöä). Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseon kävijämäärät laskivat, kun Nykytaiteen museo Kiasman kävijämäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion taidemuseon museoyleisöstä 56 % oli pääsymaksun maksaneita kävijöitä, loput olivat joko ilmaislipulla museoon tulleita aikuisia tai alle 18-vuotiaita. Valtion taidemuseon vuosikortteja myytiin vuoden 2011 aikana yhteensä 4 700 kappaletta. Vuosikortin ovat oikeutettuja hankkimaan opettajat ja kuvataidealan opiskelijat sekä kuvataiteilijat, ja se mahdollistaa rajoituksettoman sisäänpääsyyn kaikkiin kolmeen Valtion taidemuseon museoon kortin voimassaoloaikana. Ilmaisilloissa oli yhteensä 20 000 kävijää, mikä on 8 000 kävijää 13