1 (22) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä 20.5.2015 Käsittelijä Merja Taipale Hakemusnumero 301570 Hakemustyyppi Uusi Diaarinumero EURA 2014/2642/09 02 01 01/2015/UML Puhelinnumero 0401390174 Hankekoodi Tila Täydennettävänä 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Uudenmaan liitto Käsittelevä liitto Etelä-Karjalan liitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Organisaatiotyyppi Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, Seudullinen kehitysyhtiö Jakeluosoite F.O. Virtasen katu 6 Postinumero 55100 Tilinumero (IBAN) FI9750940010008155 WWW-osoite http://www.kehy.fi Hankkeen yhteyshenkilön nimi Sorjonen Juha Yhteyshenkilön sähköpostiosoite juha.sorjonen@kehy.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus 0494547-4 Puhelinnumero (05) 235 2220 Postitoimipaikka Imatra BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Customer Experience Officer Yhteyshenkilön puhelinnumero 0408412480 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Imatran kaupunki 0159216-7 Kunta Saimaan ammattikorkeakoulu Oy 2177546-2 Ammattikorkeakoulu Wirma Lappeenranta Oy 1565217-5 Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. Hankkeen osatoteuttajat ovat keskeisiä toimijoita maakunnan elinkeinoelämän kehittämisessä. Osatoteuttajat yhdessä muodostavat tiiviin kehittämistoimijoiden joukon, jossa yhdistyy elinkeinoelämän, kehittämisyhtiöiden, kaupunkien ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö ja toiminta maakunnallisen elinvoimaisuuden, yrittäjyyden ja osaamisen kehittämisessä Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014-2017 mukaisesti. Hankkeen viisi (5) osatoteuttajakohtaista työpakettia perustuvat toimijoiden ydinosaamiseen. Työpaketit muodostavat loogisen ja ehjän kokonaisuuden. Yhteishanke mahdollistaa myös hankehallinnolliset kustannussäästöt ja suuruuden ekonomiaedut. Yhteishanke vähentää myös hankkeiden sirpaleisuutta ja yhdistää matkailun keskeiset kehittämistoimenpiteet saman kattoprojektin alle helpottaen myös matkailun kehittämisen käytännön toteutusta ja edistää koordinaatiota. Yhteishanketta puoltaa myös uudistuva Etelä-Karjalan matkailustrategia vuosille 2015-2020. Strategian lähtökyselyssä esiin tulleiden vastausten pohjalta tulevaisuuden matkailun kehittämisessä painottuvat mm. toimijoiden ja toimialojen välinen yhteistyön kehittäminen ja matkailualan yrityksien toimintaedellytysten ja palvelutarjooman parantaminen sekä matkailukeskittymissä että kaupunki- ja maaseuduilla. Yhteishankkeen tavoitteena on tukea omalta osaltaan TEM:in matkailun kärkihankkeen tavoitteita ja päämäärää lisätä Suomen matkailullista kansainvälistä vetovoimaa, tukea matkailuelinkeinon kilpailukykyä ja kasvua ja nostaa matkailun arvostusta. Yhteishankkeen integroituminen osaksi kansallisen tason matkailuohjelmia on myös kustannustehokasta ja tuloksellisempaa. Yhteishankkeessa pyritään vähentämään Suomen matkailustrategiassa vuoteen 2020 tunnistettuja matkailun kansallisia heikkouksia (saavutettavuus, tuntemattomuus ja korkea hintataso). Hankkeen toimenpiteet tukevat Suomen matkailustrategian sisäisen kehityksen tavoitteita: vahvistetaan matkailukeskittymiä ja verkostoja ja tuetaan yritysten kasvua ja kehittymistä. Tuoreessa Suomen kulttuurimatkailustrategiassa vuosille 2014-2018 nostetaan esiin mm. elämyksellisyyden, aitouden, paikallisuuden, suomalaisen elämäntavan, ruokakulttuurin, arkkitehtuurin ja luovan talouden tärkeys matkailun kansainvälistämisessä ja kehittämisessä. Matkailututkimuksen kehittäminen Suomessa -raportin (TEM Julkaisuja Innovaatio 5/2009) mukaan matkailun kehittäminen vaatii myös laaja-alaista yhteistyötä alueen yrityksien, oppilaitosten ja aluekehittäjien kanssa. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tulee jalkautua osaksi matkailuliiketoimintaa, esimerkiksi matkailustrategioiden jalkautukseen matkailualueille tarvitaan käytännönläheisiä esimerkkejä ja asiantuntija-apua. Eurooppa 2020 strategiassa kaupunkialueiden kehittämisen keskeisiä haasteita ovat mm. alueiden uudistumis- ja kilpailukyvyn vahvistaminen ja ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden vahvistaminen. Itämeren alueen strategiassa (päivitetty toimintasuunnitelma) nostetaan esiin meren ja vesistöjen pelastaminen, alueen yhdistäminen ja vaurauden ja hyvinvoinnin lisääminen. Lisäksi toimintaa ohjaavissa ohjelma-asiakirjoissa korostetaan alueiden ja paikallistason toimijoiden osallistamista ja sitouttamista esimerkiksi strategian toimeenpanossa ja käytäntöön viennissä. Keskeistä on myös alueiden älykäs erikoistuminen ja profiloituminen omien vahvuuksien mukaisesti ja kriittisen massan saavuttamiseksi. Yhteishankkeen tavoitteet sopivat hyvin edellä mainittuihin maakunnallisen, kansallisen ja EU-tason strategisiin linjauksiin ja päämääriin. Etelä-Karjalan maakunnalle on omaleimaista vesistöjen tarjoama luontainen vetovoima. Saimaan alue ja alueen joet ja pienemmät järvet tarjoavat kestävän perustan matkailun kehittämistyölle. Matkailun kehittäminen on paljon muutakin kuin tuotekehitystä ja markkinointia. Hankkeen kohderyhmä muodostuu pk-yrityksistä isolla maantieteellisellä alueella kattaen koko Etelä-Karjalan maakunnan alueen. Kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita palvelevat eri toimialojen yritykset muodostavat ison joukon yksittäisiä matkailukohteita. Yhteishankealue yhdessä muodostaa myös potentiaalin yhtenäiseen ja kansainvälisesti vetovoimaiseen matkailualueeseen. Yhdessä tekemällä aikaansaadaan suuruuden ekonomioita, lisätään markkinauskottavuutta ja vetovoimaa. Potentiaalin hyödyntäminen ja heikkouksien vähentäminen edellyttää moderneja toimintamalleja, kriittistä osallistujamassaa laajalta alueelta ja syvää asiakasymmärrystä. Matkailijoiden kiinnostus ja alueelle saaminen paranee merkittävästi pienten yrityksien yhteenliittymillä, yhteistarjonnalla, yhteisillä myynnin edistämistoimenpiteillä ja tuotekehitysponnistuksilla. Yrityksien verkostoituminen, yhdessä toteutetut toimenpiteet ja osaamisen siirto yli toimialarajojen lisäävät yrityksien kehittymismahdollisuuksia ja luovat edellytyksiä yrityksien nähdä liiketoimintamahdollisuuksia suuremmassa mittakaavassa. Yhteishankkeen avulla luodaan kokonaan uusia ja laajennetaan olemassa olevia yritysverkostoja, esimerkiksi rakentamalla maakunnallisia ja laajempia asiakassegmenttikohtaisia tuotekokonaisuuksia valikoiduille kärki segmenteille. Nämä yhdessä lisäävät maakunnan matkailullista vetovoimaa, kiinnostavuutta, matkailijoiden palvelujen käyttöä ja pidentävät viipymää. 2 (22) Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
3 (22) Yhteishankkeen alueella olevat palveluntarjoajat luovat yhdessä hyvän potentiaalin kasvun ja myös kansainvälisyyden aikaansaamiseksi. Potentiaalin konkretisointi tuotteiksi ja palveluiksi edellyttää verkostomaista ja yritysten tarpeista lähtevää kehittämistyötä, verkostotoiminnan koordinointia ja ohjausta. Hankealueella toteutettavat toimenpiteet konkretisoivat myös maakunnan logistista ja matkailullista gateway-asemaa Pietarin ja Helsingin välissä. Hankkeen toteuttajat ja maakunnallinen toteutusalue toimii myös aitona asiakaslähtöisten tuoteja palvelukehityspilottien kehitysalustana ja ekosysteeminä. Kansainväliset matkailijat haluavat vierailla useilla paikkakunnilla ja eri käyntikohteissa matkan aikana. Maakunnalle on tyypillistä lyhyiden matkojen tekeminen omasta majoituspaikasta käsin. Esimerkiksi venäläiset matkailijat pendelöivät Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien välillä ja tekevät päivämatkoja loman aikana eri puolelle Etelä- ja Itä-Suomea. Myös teemakohtaiset kierto- ja ryhmämatkat eri kaupunkeihin vaativat tarjonnan laajentamista ja yhdistämistä. Näihin asiakastarpeisiin ja kulutuskäyttäytymisen muutoksiin halutaan vastata. Hankkeessa luodaan uusia ja entistäkin laajempia ja räätälöityjä palvelukokonaisuuksia ja -malleja erilaisille matkailijasegmenteille ja erilaisiin viipymiin. Nämä toimenpiteet täydentävät ja jatkokehittävät yhteisen suunnittelutyön kautta mm. gosaimaan ja VisitFinlandin tekemää matkailumarkkinointia. Maakunnallinen yhteishanke mahdollistaa myös luonnollisen paikan tehdä asiakaskeskeistä matkailun kehitystyötä esimerkiksi matkailukeskittymissä ja maakunnan rajanylityspaikoilla. Yhteishanke on merkittävä ja käytännönläheinen keino alueiden väliseen yhteistyöhön myös kansainvälisellä tasolla. Yhteishankkeen avulla pystytään todistettavasti luomaan merkittäviä synergiaetuja. Wirma Lappeenrannan ja Imatran Seudun Kehitysyhtiön vuoden 2011-2014 aikana saamat kokemukset esimerkiksi Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa -hankkeen yhteistyöstä, tuloksista ja rakennetuista toimintamalleista mahdollistavat nopean hankkeen liikkeellelähdön ja toimenpiteiden yhteistoteutukset vetovoimaisuuden aikaansaamiseksi. Verkosto-, koordinaatio- ja kehitystyö vaativat kuitenkin uudistumista, yhteisiä toteutuksia, rajat ylittävää vuoropuhelua ja asiakkaiden kohtaamisia. Markkinatarve, yrityksien ja hanketoimijoiden halu laajentaa verkostoja ja tehdä koordinoidusti asioita on ilmeinen. Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa hankkeen tulokset, kohderyhmän positiiviset palautteet, kustannustehokkaat toimintamallit ja resurssiviisaat hankinnat puoltavat yhteishankkeen toteuttamista ja yhteistoimintamallin kehittämistä jatkossakin. Resursseja ja hankeosaamista yhdistämällä vähennetään myös sirpaloitunutta hankekantaa kohti vaikuttavampia ja isompia kokonaisuuksia, joiden myötä hankkeiden vaikuttavuus, hankeyhteistyö ja aikaisempien tulosten hyödynnettävyys paranevat. Yhteishankkeen toteuttaminen edellyttää osapuolten välistä luottamusta, joka puolestaan syntyy yhteisten tekojen kautta. Hankeosapuolten aiemmat kokemukset luottamuksellisesta yhteistyöstä luovat yhteishankkeelle lujan pohjan, jolloin hankkeen toimenpiteitä voidaan ryhtyä välittömästi toteuttamaan. Lisäksi yhteishankkeen toimenpiteet konkretisoivat, tuovat uusia sisältöjä maakunnan sisälle ja edistävät maakunnan matkailun kehittymistä seuraavien osatoteuttajien yhdessä tekemisen linjauksien kautta: - Tarjontaa laajentamalla ja monipuolistamalla voidaan kasvattaa markkinakysyntää. - Kasvun mahdollisuuksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy sekä yhteistyökumppaneiden että myös kilpailijoidenkin kautta. - Uudistuminen, jatkuva parantaminen, signaalien metsästys, tutkimustiedon käytäntöön vienti lisäävät yrityksien kilpailukykyä ja kykyä sopeutua muutoksiin. - Investoinnit inhimilliseen pääomaan kasvattavat maakunnan ja yrityksien kilpailukykyä ja vetovoimaa. - Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) laaja-alainen ja monipuolinen hyödyntäminen on kriittinen tekijä yrityksien asiakas- ja muissa liiketoimintaprosesseissa. - Uusia verkostoja, tuotekokonaisuuksia, asiakkuuksia, kasvua ja hyvinvointia syntyy tekemällä oppien, pilottien, kokeilujen ja toistojen avulla. - Palveluja ja tuotteita testataan aidoissa liiketoimintaympäristössä ja olosuhteissa, asiakkaan rooli tuote- ja palvelukehityksessä on keskeistä. - Yhteistyö ja hankinnat lisäävät toimenpiteiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja resurssien tehokasta käyttöä. - Kustannustehokkaiden mallien avulla edistetään kasvua (esim. älykkäät hankinnat, energiatehokkuus, kustannustehokkaat kommunikaatio- ja jakelukanavat, benchmarking mallit) - Oppiminen hyvistä käytänteistä ja osaamisen siirto ovat tehokkaita ja yritysystävällisiä innovaatiomenetelmiä. 3 Hankkeen perustiedot Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
Hankkeen julkinen nimi Saimaan alueen digitaalinen ja verkostoitunut luontomatkailu Alkamispäivämäärä 1.6.2015 Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) Päättymispäivämäärä 31.12.2017 4 (22) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Hankkeessa vahvistetaan maakunnallisissa ja kansallisissa matkailustrategioissa esiin nostettuja Etelä-Karjalan vahvuuksia ja kehittämisen painopistealueita yrityslähtöisillä, verkostomaisilla ja joustavilla toimenpiteillä. Kehittämistoimenpiteiden keskeiset teemat ovat Saimaa, luonto, geologia, sijainti idän ja lännen välissä ja laajaalainen ja kiinnostava tuote- ja palvelutarjonta (kohteet, tuotteet, palvelut, aktiviteetit ja niihin liittyvät tapahtumat ja paketit). Hankkeessa vastataan matkailun nykytilaa kuvaaviin kehittämistarpeisiin, esim. kuinka parannetaan ja laajennetaan palvelutarjontaa, lisätään tunnettavuutta erilaisille matkailijoille ja kuinka pienet yritykset saadaan vahvemmin mukaan verkostoihin, kasvu-uralle ja kansainvälistymään. Hankkeessa luodaan uusia verkostomaisia toimintamalleja yritysten, oppilaitosten, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin hyväksi. Kehittämistyössä korostuvat mm. palvelujen ja tuotteiden paketointi, yrityksien liiketoiminnan kehittäminen, tietoteknisten ratkaisujen hyödyntäminen, toimijoiden yhteistyön kehittäminen, uusien tuotteiden ja sisältöjen kehittäminen, yrityksien toiminnan laatutason parantaminen, olemassa olevien matkailubrändien kehittäminen ja uusimpien koulutus- ja tutkimustiedon vieminen matkailualan toimijoiden käyttöön. Hankkeen tavoitteena on viedä käytäntöön maakunnan tahtotila millaisena Etelä-Karjalan matkailun halutaan olla vuonna 2020. Hankkeen toimenpiteissä korostuvat matkailustrategiatyön alkukyselyssä esiin tulleet avaintoimenpiteet, joiden avulla Etelä-Karjalasta luodaan elinvoimaisempi matkailualue: - Toimijoiden ja toimialojen yhteistyön kehittäminen alueen sisällä ja matkailusta hyötyvien muiden toimialojen kanssa. - Etelä-Karjalan tunnettavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. - Luonto-, geologia-, hyvinvointi-, liikuntapalveluja tarjoavien yrityksien toimintaedellytyksien tukeminen, liiketoiminnan kehittyminen ja kansainvälistäminen. - Maaseudun matkailutarjonnan ja matkailutoimijoiden yhteistyön kehittäminen ja tuotekehitys, joka samalla vahvistaa myös maaseudun elinvoimaisuutta. Hankkeen osatoteuttajat ovat Imatran Seudun Kehitysyhtiö, Wirma Lappeenranta, Imatran kaupunki ja Saimaan Ammattikorkeakoulu. Kehittämistoiminnan neljä osaa muodostavat loogisen kokonaisuuden ja mahdollistavat osatoteuttajien välisen tiiviin yhteistyön ja yhteistyön kehittämisen käytännön toimenpitein: Työpaketti 1: Kestävä malli kansainvälistymiseen (Saimaan ammattikorkeakoulu) Luodaan Etelä-Karjalassa toimiville matkailuyritykselle nopea ja luotettava toimintatapa omien matkailutuotteiden ja - palveluiden kansainvälisten odotusten ja vaatimusten tunnistamiseen ja testaukseen sekä digitaalisuuden hyödyntämiseen omassa liiketoiminnassa. Toimintatapa jakaantuu kolmeen toimintamalliin joissa korostuvat kv. opiskelijoiden ja opettajien osaamisen hyödyntäminen ja uusimman tiedon soveltaminen käytäntöön: Toimintamalli 1: kansainvälisen asiakasymmärryksen muodostaminen; Toimintamalli 2: kansainvälisten kiinnostavien digitaalisten kokemuksien ja matkailusisältöjen toteutuksien suunnittelu ja testaus; Toimintamalli 3: Matkailutuotteiden ja - palveluiden kansainvälisyystestaus. Toteutetaan pohjaselvitykset, esitestaukset, haastattelut ja kyselyt sekä varsinaisten toimintamallien rakentaminen työpajoissa, kenttätoteutukset ja mallin levittäminen. Toimintamalleilla pyritään varmistamaan myös mahdollisimman Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
5 (22) monen kansainvälisen opiskelijan työllistyminen Etelä-Karjalassa sekä varmistamaan alueen houkuttelevuus niin matkailijoiden kuin tulevien kansainvälisten opiskelijoidenkin silmissä. Työpaketti 2: Matkailuliiketoiminnan uudet sisällöt (Imatran kaupunki) Muokataan aikaisemmista geologiakartoituksesta saatuja tuloksia luontomatkailun ja yrittäjien käyttöön ja koulutetaan yrittäjät hyödyntämään Saimaan keskeistä sisältöä, geologiaa, uusien tuotteiden luomisessa ja yritystoiminnan kehittämisessä. Luodaan ja vahvistetaan Saimaalle Saimaan geologiasta eli Saimaan synnystä ja muotoutumisesta kertovia uusia matkailu- ja käyntikohteita. Koulutetaan (luonto)matkailun yrittäjiä käyttämään geologiasisältöä yritystuotteissaan ja liiketoiminnan kehittämisessä, esimerkiksi miten Saimaan (geologista) tarinaa voidaan tuoda esiin elämyksellisesti kestävän kehityksen periaatteella Geopark- ja UNESCO- standardeja noudattaen kohti kansainvälistä laatutasoa. Työpaketti 3: Matkailun liiketoimintaosaaminen kehittäminen (Wirma Lappeenranta) Tuetaan pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä niin, että yrityksen toiminta kantaa myös hiljaisempien aikojen yli, esimerkiksi kannattavuutta ja kustannustehokkuutta parantamalla ja uusien asiakasryhmiä hankkimalla asiakkaiksi uusista lähtömaista. Kehitetään yritysten liiketoiminta- ja viestintäosaamista ja edistetään sekä tuetaan yritysten verkottumista. Hankkeessa kehitetään uusia matkailutuotteita, jotka kokoavat yhteen eri alojen toimijoita ja yrityksiä. Kehitetään ja markkinoidaan Linnoitus - Pallonlahti - Myllysaari kokonaisuutena ja ympärivuotisena matkailualueena. Parannetaan valmiuksia toteuttaa tapahtumia ympärivuotisesti ja edistetään Lappeenrannan valmiuksia palvella matkailijoita ja asukkaita entistä paremmin. Hankkeen toimenpiteet liittyvät uusien tuotteiden ja tapahtumien rakentamiseen myös hiljaiselle sesongille ja kaupunkistrategian mukaisten matkailua tukevien infrastruktuurihankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. TP4: Digitaalisuus ja matkailuliiketoiminnan verkostot (Imatran Seudun Kehitysyhtiö) Kehitetään matkailualan toimijoiden omia ja yhteisöllisiä sähköisiä liiketoimintaprosesseja ja palvelumalleja tukemaan kasvua, asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta toimintaa. Vahvistetaan alueen vetovoimakeskittymiä esimerkiksi täydentämällä palvelutarjontaa uusilla tuote- ja palvelukokonaisuuksilla ja aktiivisella sisäisellä ja ulkoisella tiedottamisella. Tunnistetaan alueelle uusia markkina-alueita, asiakassegmenttejä ja liiketoimintamahdollisuuksia ja testataan kohderyhmällä alueen uusia kärkituotteita ja niihin liittyviä sisältöjä. Luodaan uusia palvelu- ja tuotekokonaisuuksia erityisesti suunnattuna kansainvälisille luonto-, liikunta-, geologia- ja hyvinvointimatkailumarkkinoille, painopisteenä matkailijan elämykset ja kokemukset ja tarinat. Edistetään yrityksien muutosvalmiutta ja kehitetään alueen yrityksien osaamispääomaa jalkauttamalla käytäntöön pilottitoteutuksien avulla matkailullisia tutkimustietoja ja trendimuutoksia, erityisesti ICT:n tuomia mahdollisuuksia. Työpaketin toimenpiteet on jaettu neljään temaattiseen kokonaisuuteen: 1) Matkailualan palvelutarjonnan laadun parantaminen, 2) Sähköisten asiointi- ja liiketoimintaprosessien kehittäminen, 3) Internetpalvelujen hyödyntämisen tehostaminen ja käytön aktivointi ja 4) Partneriverkoston ja yhteistyökumppanuuksien kehitys. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Digital and networked nature tourism at Lake Saimaa region 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä The project develops strengths and development priorities derived from the regional and national tourism strategies. The actions will be implemented by means of business driven, collaborative and agile methods. The central and thematic topics are Lake Saimaa, nature, geology and the area s location between East and West, large scale and interesting supply of tourism products and services (e.g. attractions, products, services, activities and related events and packages. The project will give answers to the identified regional development needs of tourism industry, e.g. how Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
6 (22) to improve and extend year round supply of tourism related services, how to increase regions awareness and attraction of different customer segments, and how to integrate micro and small enterprises into tourism value added networks, growth paths and international markets. During the project, new networked development actions, operational and policy-level models with companies, schools, public sector and third sector players will be created. Highlight will be put on creation of new service packages, business development, utilization of ICT solutions, development of new products and contents, improvement of quality of business operations, development of existing tourism brands and implementation of new research and education information for the use of the local businesses. The objective is to put into practice the shared vision of tourism situation in South-Karelia in 2020. Actions are derived from central themes created by the inquiry of tourism strategy work. The actions are key elements in developing more vital tourism destination in South-Karelia: - The development of co-operation not only with tourism industry players but also with benefiting industries. - Improving awareness and accessibility of South Karelia. - Supporting operational conditions, business development and internationalization of nature, geology, wellness and sport services offering SMEs. - Development of co-operation and product development of rural SMES resulting to improve of vitality of countryside of South-Karelia. Project partners are Imatra Region Development Company Ltd, Wirma Lappeenranta Ltd, City of Imatra and Saimaa University of Applied Sciences. The project has four operational work packages enabling tight co-operation with the partners and development of co-operation with practical touch. Work package 1: Sustainable model for internalization (Saimaa University of Applied Sciences) In order to fulfill the expectations of international customers, a fast and reliable development model will be created for the local SMEs. The model enables SMEs to identify customer requirements, test services and products with customers, and utilize digitalization and ICT solutions for business processes. The model emphasizes the role of international exchange students and teachers how their knowledge, insight and new research results and information of tourism can be utilized in e.g. product development. The model has three: 1) creation of international customer insight, 2) specification and testing of internationally attractive digital travelers experiences and contents, 3) product and service testing of international markets. Working package include several activities: ground studies, test operations, interviews, inquiries workshops and model implementation tasks. The model seeks also the ways how guarantee that as many international students get a work in South Karelia after their graduation and the regions is seen attractive from tourism point of view. Work package 2: New content for tourism businesses (City of Imatra) Modifying the outputs from the existing geological inventories in order to develop SMEs businesses, e.g. in creation of new geological and nature based tourism products and educate business owners and staff. During the project, the story of the born of Lake Saimaa and its shaping dynamics are exploited in creation new tourism products and attractions. Work package 3: Development of tourism business knowhow (Wirma Lappeenranta) Supporting SMEs growth and competitiveness for year around is key focus of the working package. This will be done by improving profitability and cost efficiency of SMEs and attracting new customer segments from new markets into the region. Business development actions will be carried out by improving communication skills. As well, business networks are supported and developed in this working package. New tourism products are modelled consisting of several companies and players from different industries. The focus area is premises in the surroundings of Linnoitus- Pallonlahti-Myllysaari area. These areas are developed and marketed as a one compact and year round tourism Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
7 (22) attraction area. The project focus also on event development, improving readiness to produce events year round and support city of Lappeenranta ability to serve better tourists and local people are in the action list. The actions of the working package are related to the development of new product development and events, also during the shoulder and low seasons of the region. The working package supports the implementation of City of Lappeenranta strategy, especially in planning and implementation of infrastructure projects. Work package 4: Digitalization and tourism business networks (Imatra Region Development Company) The working package is focusing on the development of SMEs own and shared business processes and guidelines by means of ICT solutions and digitalization supporting SMEs growth, customer driven and cost effective operations. Attraction clusters and key areas are supported and developed e.g. by means of supplement of tourism product supply with new content and products and active and customer targeted communication internally and externally. New market areas, customer segments and business possibilities including new innovative product pilots with testing operations are carried out during the project. The key thematic areas of the working package are nature, sport, wellness, geology related tourism development, attracting especially international tourism flows into the region from the new markets. Agile and business driven pilot projects are executed during the project supporting SMEs ability and readiness to adapt to the market changes, e.g in the changes of trends and customer behavior. The diffusion of new tourism research and educational information will promote SMEs business skills and customer insight. The working package is divided into four thematic sections: 1) Quality development of product and service supply, 2) Development of electronic service and business processes and models, 3) Utilization of digitalization and activation of use of internet based services, and 4) development of partner, co-operation and value added networks. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Huolimatta viimeaikaisesta venäläisten matkailun vähenemisestä, maakunnassa varaudutaan kasvaviin matkailuvirtoihin tulevaisuudessa. Hankkeen keskeisenä tarpeena on saada yritykset varautumaan tulevaisuudessa kasvaviin matkailuvirtoihin. Tämä tarkoittaa yritysten kannustamista, opastamista ja kokeiluja aikaansaada lisää uutta liiketoimintaa, myyntiä, tuotteita ja työpaikkoja/yrityksiä. Yritykset haluavat mennä myös kokonaan uusille alueille, kasvua halutaan saavan myös uusilta kohdemarkkinoilta, kuten Keski-Euroopasta, Aasiasta tai intressipohjaisista matkailijaryhmistä (esim. modernit humanistit). Toisena keskeisenä tarpeena on matkailuyritysten kannattavuuden parantaminen korostamalla huomioiden myös kestävän kehityksen periaatteet. Hankkeen tavoitteena on parantaa yrityksien toimintaympäristöjä ja elinkeinojen kehittymistä kestävän kehityksen, luonnon ja ympäristötekijöiden avulla. Hankkeen kolmas tarveperustainen tavoite on yritysten kannattavuuden, kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen ja vauhdittaminen yhdessä yhteistyökumppaneiden avulla ja kehittämällä yritysverkostoja. Näitä kehittämistarpeisiin tullaan vastaamaan soveltamalla moderneja tuote- ja palvelukehitysmenetelmiä, jalkauttamalla uusinta tutkimus- ja trenditietoja, kokeilemalla ja pilotoimalla erilaisia tarvelähtöisiä mikrohankkeita. Maailmalla matkailutoimiala kasvaa 4 prosenttia vuodessa. Myös Suomessa matkailu on pitkään ollut yksi harvoista kasvutoimialoista. Työvoima- ja elinkeinoministeriö on tunnistanut matkailun yhdeksi kolmesta kasvutoimialasta joiden kautta Suomeen syntyy taloudellista kasvua ja uusia työpaikkoja. Matkailun kokonaiskysyntä vuonna 2013 oli yli 14 miljardia euroa, matkailun BKT on enemmän kuin esimerkiksi elintarviketeollisuuden tai maa- ja metsätalouden BKTluvut yhteensä. Vientiin rinnastettavaa matkailutuloa kertyi ulkomailta vuonna 2013 yli neljä miljardia euroa. Luku on korkeampi kuin Suomen korkean teknologian vienti ulkomaille. Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) matkailutulo vuonna 2012 oli yli 1,3 miljardia euroa ja matkailu työllisti noin 6 000 kokoaikaisen työpaikan verran. Suurimpina työllistäjinä olivat matkailutulosta johdettuna vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoimiala. Matkailu on tulevaisuudessakin merkittävä työllistäjä, mutta toimiala vaatii matkailun murroksessa ja kilpailun kiristyessä toiminnan uusiutumista, käytännönläheistä kehittämistä ja tehostamista. Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
8 (22) Matkailutulon kehittämisen näkökulmasta on tärkeää panostaa matkan keston pidentämiseen, matkailijoiden kulutuskäyttäytymisen ja myös liikkumisen laajentamiseen, myös muillekin toimialoille ja teemoihin kuin vähittäiskauppaan tai esimerkiksi tiedonsaannin ja asioinnin helppouteen. Asiakasmäärien kasvattamisessa on tärkeää keskittyä asiakasryhmiin, jotka tulevat alueelle ympärivuotisesti. Viestinnän, markkinoinnin ja myynnin tuotannollisia ja kehittämisorientoituneita toimenpiteitä on kohdistettava rohkeammin suoraan valikoidusti kiinnostaviin ja kannattaviin asiakassegmentteihin. Kokeilukulttuuria ja rohkeutta käydä tekemään asioita systemaattisesti tulee edistää. Lappeenrannan ja Imatran seutukunnille luonto ja sijainti ovat vahvoja vetovoimatekijöitä erityisesti Venäjän, Keski- Euroopan ja Aasian markkinoilla. Maakunnassa on selkeitä vetovoimaisia matkailukohteita, mutta matkailijoiden houkuttelemiseksi tarvitaan entistä tehokkaampia ja fokusoidumpia toimenpiteitä ja laajentumista uusille kohdealueille. Tämä viesti on tullut vahvasti myös yritysten suunnalta. Tällä hetkellä liike- ja lomamatkustajat tulevat valtaosin Pietarin ja Leniningradin oblastin alueelta, mutta paljon hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia on mm. 15 muussa venäläisessä miljoonakaupungissa. Myös uudet asiakkuudet Keski-Euroopasta ja Aasiasta on tunnistettu potentiaalisiksi uusiksi markkina-alueiksi. Maakunnassa on myös kansallisuuksista riippumattomia vetovoimatekijöitä, kuten esimerkiksi Saimaa geologinen perimä ja geokohteisiin liittyvä geopark alue sekä luonto-, liikunta- ja hyvinvointimatkailuun sopivia tuoteaihioita ja kehittämisideoita. Nämä aihiot ja kehittämisideat tulisi viedä markkinoille tuotekehitysprosessien ja kaupallistamis- ja tuotteistustoimenpiteiden kautta. Niin kotimaiset kuin venäläiset, keskieurooppalaiset ja aasialaiset matkustajat pitävät Saimaan aluetta kiinnostavana kohteena, mutta tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa riittävän hyvin. Hankkeessa kehitetään uusia luontoon, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä tuotteita jotka monipuolistavat ja täydentävät olemassa olevaa tarjontaa. Uusien markkinoiden identifiointia tehdään yhteistyössä gosaimaan, VisitFinlandin ja muiden Saimaan alueen kaupunkien kanssa ja hyödyntämällä jo olemassa olevia matkailuvirtoja. Tehokkaan verkostotoiminnan edellytys on osallistua aktiivisesti verkostojen toimintaan ja niiden kehittämiseen. Osallistuminen erilaisiin verkostoihin, yhteistuottamisen, yhteistyön ja verkostojen ohjaamisen ja toiminnan kehittäminen onkin keskeinen hankkeen toimenpide. Hankkeessa kannustetaan, koulutetaan ja valmennetaan useiden eri pilottien ja toistoihin perustuvien toimenpiteiden avulla yritysverkostoja kehittämään liiketoimintaa, prosesseja ja palveluja yhteistyössä osatoteuttajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeessa haetaan ratkaisua matkailuyritysten kansainvälistymisosaamisen lisäämiseen hyödyntämällä alueella opiskelevia kansainvälisiä opiskelijoita ja oppilaitoksen resursseja erityisesti sisältöjen arvioinnissa, tuotteiden ja palveluiden testauksessa, digitaalisuuden lisäämisessä ja asiakasymmärryksen lisäämisessä. Hankkeen päämääränä on helpottaa matkailijoiden asioimista ja edistää matkailutarjooman ja palvelujen löydettävyyttä sekä ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen. Kehittämistoimenpiteillä nostetaan palvelujen ja tuotteiden jalostusastetta ja kehitetään yrityksien liiketoimintaprosesseja esimerkiksi kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Hankkeessa lisätään alueen yritysten kansainvälisyyteen ja matkailuliiketoimintaan liittyvää osaamista. Tavoitteena on pidentää matkailun arvoketjuja, lisätä yritysten liiketoiminta- ja ansaintamahdollisuuksia ja kehittää verkostojen toimintaa ja ohjausta. Alueen saavutettavuutta parannetaan erityisesti viestinnän keinoin ja lisäämällä matkailijoiden ja median tietoisuutta maakunnan matkailumahdollisuuksista, esim. Rauha-Ukonniemen alueen ympärivuotisesta palvelutarjonnasta. Hankkeessa hyödynnetään ammattikorkeakoulun kv. opiskelijoiden maa ja kuluttajatuntemusta verkostojen kehittämishankkeiden avulla. Matkailijoiden muutos kulutuskäyttäytymisessä, tiedon etsinnässä, ostopäätöksissä ja palvelukanavavaatimuksissa edellyttävät myös uusien asiakas- ja kokemusperäisten palvelujen laajentumista uusille ja kasvaville markkinoille. Matkailun globaalit ilmiöt näkyvät myös pienillä paikkakunnilla. Globaalien trendien ymmärtäminen luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrityksille. Yritykset eivät kuitenkaan yksinään muodosta kriittistä massaa Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
9 (22) vetovoimaisen ja tunnetun alueen luomiseksi vaan tarvitsevat verkostoista ja yhteistuottamisesta apua omaan toiminnan kehittämiseen. Yksittäisten yrityksien tarjonta ei ole riittävän houkuttelevaa kansainvälisten matkailijoiden saamiseksi alueelle. Kasvun aikaansaamiseksi tarvitaan suurempia tuote- ja palvelukokonaisuuksia, tarjonnan erilaistamista, kohderyhmälähtöisiä vuorovaikutustilanteita ja viestinnällisiä innovaatioita kiinnostuksen herättämiseksi. Yritykset kokevat tarvitsevan liiketoiminnan laaja-alaista kehittämistä ja moderneja, kustannustehokkaita ja asiakaslähtöisiä kommunikaatio-, innovaatio- ja palvelukehityspilottihankkeita. Keskeistä yrityksille on tarve kehittää omaa markkinointia ja tehostaa liiketoimintaa digitaalisuuden ja erilaisten ICT-ratkaisujen, kuten mobiilisuden avulla. Näihin muutoksiin ja yrityksien esille nostamiin tarpeisiin tullaan hankkeessa kiinnittämään erityistä huomiota. Matkailuala on työvoimavaltaista ja osaamisperusteista palveluliiketoimintaa ja vientiteollisuuteen verrattavaa liiketoimintaa. Alan kehittäminen tukee alueen työllisyyttä niin kansallisella kuin aluetasolla eikä matkailuyritystoimintaa voida siirtää ulkomaille. Etelä-Saimaalla ei toistaiseksi ole laadukkaita luonto- ja geologiamatkailutuotteita eikä geologiaa osata tuoda esiin alueen luontomatkailuyrityksissä. Hankkeessa muokataan edellisten hankkeiden tuloksia (mm. Saimaa Geomatkailukohteeksi-hankkeen geologiakartoituksesta saatuja tuloksia) luontomatkailun ja yrittäjien käyttöön ja koulutetaan yrittäjät hyödyntämään Saimaan keskeistä sisältöä, geologiaa, uusien tuotteiden luomisessa ja yritystoiminnan kehittämisessä. Hankevalmistelu on tehty yhteistyössä osatoteuttajien kanssa. Valmistelutyöhön on osallistuneet myös matkailukehittäjäorganisaatiot, alueen kehitysyhtiöt ja kohderyhmäyritykset. Hankkeen toimenpiteet on rakennettu sekä yritys- että strategialähtöisesti. Hankevalmistelussa on konsultoitu Suomen johtavia matkailun asiantuntijoita (mm. FinPro:in, VisitFinlandin ja TEM:in matkailuasiantuntijat) laadukkaiden ja markkinalähtöisten toimenpiteiden tunnistamiseksi. Hankkeen suunnitteluissa toimenpiteissä on huomioitu myös keskeisten käynnissä olevien GoSaimaan ja Saimaa Geopark hankkeiden toimenpiteet. Hankevalmistelussa on otettu huomioon hyvät kokemukset ja toimijoiden pitkät perinteet oppilaitos-yritysyhteistyöstä matkailun ja kaupan alan tuote- ja palvelukehityksessä ja TKI-toiminnassa. Hankkeen valmistelussa on huomioitu keväällä 2014 päättyneen Vetovoimaa ja kestävää kehitystä ympärivuotiseen matkailuun Etelä- Suomessa hankkeessa aikaansaadut tulokset ja hankearvioinnin tuloksena syntyneet jatkotoimenpide-ehdotukset. Active Park hankkeen tulokset luovat myös loogisen jatkumon kehittää uusia mobiilireittejä koko maakunnan alueelle. Hankkeen toimenpiteet muodostavat loogisen jatkumon ja tiiviin integraation päättyneiden ja nyt käynnissä olevien hankkeiden kanssa. Hankevalmistelussa on huomioitu eri hankkeiden väliset yhteistyömahdollisuudet sekä päättyneiden hankkeiden tulosten jatkohyödyntäminen ja -kehittäminen. Tiiviin yhteistyön avulla hankkeet pystyvät täydentämään toisiaan ja tekemään myös yhteisiä toimenpiteitä. Hankkeen toteuttajat ovat varmistaneet, että hankkeen toimenpiteet toteuttavat matkailu-, elinkeino- ja aluepoliittisia strategioita ja maakuntaohjelmia. Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu niin, että ne hyvin integroituneet aluekehittämisen painopistealueisiin ja rakennerahasto-ohjelman tavoitteisiin. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet on peilattu EAKR-ohjelman mukaisesti huomioiden toimintalinjan 2 ja sen erityistavoitteet tavoitteet ja päämäärät. Pk-yritysten innovaatiotoiminnan vahvistamiselle, uusimman tiedon hyödyntämiselle ja osaamisen kehittämiselle on selkeä tarve. Hankkeen toimenpiteet peilattuna tavoitteisiin ovat kestävät perustalla ja toiminnalle on esitettävissä vahvat argumentit. Elinkeinoelämän kehittämistarpeita on hankevalmistelun aikana tunnistettu ja yhtenäistetty useissa eri yhteyksissä ja kattavasti eri toimijoiden kanssa. Matkailun kansainvälistyminen, uusien investointien tarve ja kaupan sekä matkailutarjonnan kehittäminen ja Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
10 (22) monipuolistaminen on maakuntaohjelmassa nostettu voimakkaasti esille. Matkailutoimialan kehittyminen on myös kaupunkien elinkeino-ohjelmissa tärkeässä roolissa. Matkailu luo hyvinvointia matkailutulon ja uusien työpaikkojen myötä. Myös Etelä-Karjalan uudistuvassa matkailustrategiassa tullaan linjaamaan seuraavien vuosien kärkiteemat, kohteet ja toimenpiteet. Hanke valmistautuu omalta osaltaan toteuttamaan Etelä-Karjalan uuden matkailustrategian käytäntöön vientiä. Hankkeessa vahvistetaan maakunnallisissa ja kansallisissa strategioissa esiin nostettuja alueen matkailullisia vahvuuksia ja painopistealueita yrityslähtöisillä, verkostomaisilla ja joustavilla kehittämistoimenpiteillä. Vahvuudet ovat: Saimaa, luonto, sijainti idän ja lännen välissä ja laaja-alainen tarjooma (palvelut, aktiviteetit, tapatumat). Teemamatkailun kannalta kärkiteemat ovat: Luonto, liikunta ja geologia. Hankkeessa haetaan vastauksia matkailun nykytilaa kuvaaviin kehittämistarpeisiin, esim. kuinka parannetaan ja laajennetaan palvelutarjoomaa, lisätään tunnettavuutta erilaisille matkailijoille ja kuinka pienet yritykset saadaan mukaan verkostoihin, kasvu-uralle ja kansainvälistymään. Kehittämistyössä korostuvat mm. palvelujen ja tuotteiden paketointi, yrityksien liiketoiminnan kehittäminen tietoteknisten ratkaisujen avulla (erityisesti markkinointi), toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen, uusien tuotteiden ja sisältöjen kehittäminen, yrityksien toiminnan laatutason parantaminen ja olemassa olevien brändien vahvistaminen. Hankkeen tavoitteena on viedä käytäntöön yrityksien tahtotila millaisena Etelä-Karjalan matkailu halutaan olla vuonna 2020. Hankkeen toimenpiteissä korostuvat matkailustrategiatyön alkukyselyssä esiin tulleet avaintoimenpiteet joiden avulla Etelä-Karjalasta luodaan elinvoimaisempi matkailualue: -Tehdään entistä enemmin yhteistyötä alueen sisällä ja matkailusta hyötyvien muiden toimialojen kanssa. -Parannetaan maakunnan saavutettavuutta. -Tuetaan luonto-, hyvinvointi-, liikunta- ja kulttuuripalveluja tarjoavien yrityksien toimintaedellytyksiä. -Kehitetään maaseudun matkailutarjontaa ja matkailutoimijoiden yhteistyötä vahvistaen samalla maaseudun elinvoimaisuutta. -Kehitetään Lappeenrannan lentoaseman toimintaa charter- ja reittiliiketoiminnan lisäämiseksi. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen yhteiset tavoitteet suuntaavat matkailun strategisiin alueellisiin ja kansallisiin kehittämiskohteisiin ja painopistealueisiin. Hankkeen yhteisten tavoitteiden määrittämisessä on otettu huomioon hankealueen maakuntaohjelmat ja Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan (TL2) erityistavoitteet, indikaattorit, horisontaaliset periaatteet ja yhdennetyn alueellisen kehittämisen päämäärät. Hankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat aikaansaada kasvua, kassavirtaa ja kokemuksia yhdessä tekemällä (luottamuspääoma), kokeilujen (yllätyksellisyys), koordinaation ja kustannustehokkaiden yhteistyömallien (synergiaetu) avulla. Tavoitteena on kehittää yhtenäistä matkailualuetta ja soveltaa maakunnan matkailukohteita innovaatioalustana ja tuote- ja palvelukehitysympäristönä. Tavoitteena on luoda Etelä-Karjalassa toimiville matkailuyritykselle nopea ja luotettava toimintatapa omien matkailutuotteiden ja -palveluiden kansainvälisten odotusten ja vaatimusten tunnistamiseen ja testaukseen sekä digitaalisuuden hyödyntämiseen omassa liiketoiminnassa. Tavoitteena on, että Saimaan alue pystyy kehittymään tullakseen yhdeksi keskeisimmiksi matkailualueiksi Suomessa Helsingin ja Lapin rinnalle. Hyödyntämällä uusinta tietoa ja osaamista hankkeella lisätään alueen innovaatio- ja uusiutumiskykyä joiden kautta parannetaan kilpailukykyä ja vahvistetaan olemassa olevia kilpailuetuja suhteessa muihin alueisiin. Tavoitteena on tukea yrityksien asiakas- ja tarveperusteisia tuote- ja palvelukehitysprojekteja ja viedä yhdessä uusia palveluja markkinoille ja verkostoihin. Hankkeen toisena keskeisenä tavoitteena on kokeilukulttuurinomaisesti pilotoida palvelumalleja, tuottaa erilaisia innovatiivisia sisältöjä ja soveltaa digitaalisuuden suomia uusia liiketoimintaprosesseja Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
11 (22) yrityksien ja verkostojen käyttöön. Hankkeen läpileikkaavat ja tavoitteita tukevat avainteemat ovat kansainvälisyys, digitaalisuus, kestävä kehitys, verkostot ja luontomatkailu. Hankkeen toimintaa läpileikkaavat ja yhteiset tavoitteet ovat: 1) Toimijoiden ja toimialojen yhteistyön kehittäminen 2) Matkailualan yritysten toimintaedellytysten ja saavutettavuuden parantaminen 3) Elinvoimaisuuden vahvistaminen matkailun tuote- ja palvelukehityksellä Hankkeen yhteisistä tavoitteista on muodostettu hankkeen toimenpidekokonaisuudet, työpaketit (TPx). Jokaisella työpaketilla on oma vastuutoteuttaja, osatoteuttajat osallistuvat oman työpaketin toteutuksen lisäksi myös muiden työpakettien toteutukseen. TP1: Kestävä kansainvälistymisen kehitysmalli (Saimaan ammattikorkeakoulu) TP2: Matkailuliiketoiminnan uudet sisällöt (Imatran kaupunki) TP3: Liiketoimintaosaamisen kehittäminen (Wirma Lappeenranta) TP4: Digitaalisuus ja matkailuliiketoiminnan verkostot (Imatran Seudun Kehitysyhtiö) TP5: Projektinjohto ja hankehallinto (Imatran Seudun Kehitysyhtiö) Tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet pyritään toteuttamaan mahdollisimman maakunnallisella tasolla huomioiden kohderyhmien tarpeet, aikataulut ja osatoteutusbudjetti. Yhteisiä toimenpiteitä tehdään myös osatoteutuspareittain ja tapauskohtaisesti erilaisin osatoteuttajakombinaatioin. Projektiorganisaatiolla on hyvät valmiudet suunnitella ja toteuttaa yhteisiä toimenpiteitä. Hankkeen yhteiset toimenpiteet toteutetaan sekä ostopalveluina että hankehenkilöstön sisäisenä työnä. Hankkeen päätavoitteena on matkailualan pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn tukeminen niin, että yrityksen toiminta kantaa myös hiljaisempien aikojen yli. Tämä tarkoittaa kannattavuuden ja kustannustehokkuuden parantamista. Yritysten liiketoiminnallista ja viestinnällistä osaamista kehitetään ja edistetään yritysten palvelujen saatavuutta ja tunnettuutta. Edistetään paikallisten matkailuyritysten keskinäistä verkottumista ja yhteisiä palveluja. Hankkeessa kehitetään myös yritysten tuotteita yhdistäviä paketteja, palvelukokonaisuuksia eri kohderyhmille. Kehitetään esim. kiinnostavia paketteja shoppailuun, hyvään ruokaan, hyvinvointiin, luontoon, kulttuuriin ja bilettämiseen yhdessä hotellien, ravintolayrittäjien ja kulttuurituottajien kanssa. Lappeenrannan keskustan aktivointi ja infravalmiuksien kehittäminen ovat niin menestyksekkäälle yritystoiminnalle kuin matkailijoiden ja asukkaiden viihtymiselle tärkeitä edellytyksiä. Luodaan isompien ja pienempien yritysten yhteistyöllä tarjontaa mm. kv. ja kotimaisille bussiryhmille. Tavoitteena on kehittää Lappeenrannan keskusta- sekä Pallonlahti-Linnoitus-Myllysaari aluetta vahvaksi kärkikohteeksi, johon matkailijat haluavat mennä ehdottomasti käymään, koska siellä tapahtuu aina jotain. Yhteinen kalustopankki hyödyttää laajalti alueen pienyrityksiä mahdollistaen toimintojen kehittämisen ja laajentamisen sekä edistää viihtyisyyttä tarjoamalla monipuolisia välineitä luovaan käyttöön. Yhteinen ja edullisesti käytettävä kalusto edistää uusien tapahtumien järjestämistä alentaen taloudellista riskiä, mikä on tapahtumajärjestämisen suurimpia haasteita. Wirma on perustanut kalustopankin tukemaan Lappeenrannan liiketoimintaympäristöä. Kalustopankkia on hyödynnetty esim. Hiekkalinnan toteutuksen yhteydessä. Matkailun ympärivuotisen mielekkyyden lisääminen Saimaan seudulla esim. uusia aktiviteetteja kehittämällä ja lisäämällä ja monipuolistamalla tapahtumatarjontaa vahvistaa alueen elinvoimaa merkittävästi sekä tuo virkeyttä ja viihtyvyyttä myös asukkaille. Hankkeen tavoitteena on saada Saimaalle Saimaan geologiasta eli Saimaan synnystä ja muotoutumisesta kertovia Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
12 (22) matkailu- ja käyntikohteita, joita alueella ei toistaiseksi ole. Samalla on tarkoitus kouluttaa (luonto)matkailun yrittäjiä käyttämään geologiasisältöä yritystuotteissaan ja liiketoiminnan kehittämisessä. Yrittäjien koulutuksessa huomioidaan se, miten Saimaan (geologista) tarinaa voidaan tuoda esiin elämyksellisesti kestävän kehityksen periaatteella Geopark- ja UNESCO- standardeja noudattaen. Muulla kun hankerahoituksella työtä ei voida tehdä, sillä työ pitää räätälöidä Eteläiselle Saimaalle, sen erityyppisiin kohteisiin ja alueen yrittäjien tarpeisiin. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hankkeen aikana suunniteltavat ja testattavat toimintamallit varmistavat tuoreimman kansainvälisen näkemyksen Etelä-Karjalassa sekä merkittävät harppaukset matkailun digitaalisuuden osalta. Hankkeessa halutaan päivittää ja uudistaa eteläkarjalaisia matkailuyrityksiä kansainvälisten trendien ja standardien mukaiseksi. Muutostarpeen tunnistamisessa ja muutosvaihtoehtojen testaamisessa hyödynnetään opiskelijoita koeasiakkaina, jolloin yritysten ei tarvitse jäädä odottamaan todellisten matkailijoiden reaktioita. (ts. virheet ja väärät olettamukset voidaan karsia testausvaiheessa pois). Hankkeessa tarkastellaan matkailu matkailijasta ja matkailijan arvostamasta sisällöstä käsin sekä ulotetaan varsinainen matkailukokemus myös varsinaista vierailua pidemmälle digitaalisuuden avulla (matkan suunnittelu, matkaan valmistautuminen, itse matka, matkan jälkeen, pysyvät vaikutukset). Hankkeen uutuus- ja lisäarvo muodostuu kehitettävistä uusista matkailutuotteista ja -palveluista, tapahtumista ja uudelle tasolle nostetusta tuottavasta verkostoyhteistyöstä. Hankkeella edistetään niin yritysten välistä kuin julkisten ja yksityisten toimijoiden välistä yhteistyötä avoimeksi ja joustavaksi. Geologia on uusi sisältö Etelä-Saimaan alueen (luonto)matkailussa. Geologiamatkailun on luontomatkailun kasvava osa-alue ja Etelä-Saimaa on hakeutumassa jäseneksi Euroopan Geopark-verkostoon, joka on liittymässä osaksi UNESCOn toimintaa. Verkostoon liittymisen myötä Saimaalle tulee geologiasta kiinnostuneita ulkomaalaisia matkailijoita, jolloin alueella tulee jo olla laadukkaita Saimaan geologiaa esiin tuovia matkailutuotteita. Myös yrittäjät tulee valmentaa kansainvälisten Geopark- ja UNESCO-kriteereiden huomioimiseen luontomatkailun kehittämisessä. Hankkeen uutuusarvo on kokonaisuudessaan merkittävä. Hanke tuo myös merkittävää lisäarvoa alueen vetovoimaisuudelle ja kohderyhmäyrityksille. Hankkeen uutuusarvo perustuu laaja-alaiseen uudistamiseen ja uuden luomiseen. Hankkeen punaisena lankana uutuusarvon ja lisäarvon kannalta ovat seuraavat toimenpiteet: - Uudistaa matkailu-, vähittäis- ja erikoistavarakauppa- ja palvelutoimialoja edelleen kehittämällä ja kaupallistamalla jo olemassa olevia mahdollisuuksia (infra, tuotteet, yritykset, ympäristö, jne) käytännön yhteiskokeilujen ja oppimisprosessien kautta. - Saada aikaan asennemuutosta ja nostaa matkailun ja sitä täydentävien toimialojen arvostusta, tunnettavuutta ja työllisyysmahdollisuuksia: matkailun, kaupan ja palvelun toimialoilla on merkittävää kansainvälistä kasvupotentiaalia ja vakavasti otettavaa aluepoliittista työllisyys- ja veropoliittista merkitystä. - Rakentaa kohderyhmille innovatiivisia, kustannustehokkaita, resurssiviisaita ja kestävän kehityksen mukaisia tuotanto- ja palvelumenetelmiä ja malleja. - Viedä yritykset kokonaan uudelle tasolle kuinka omaa yrityksen tunnettavuutta voidaan lisätä kustannustehokkaasti ja kestävän kehityksen mallien mukaisesti, esim. alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten jakelukanavien hyödyntäminen ja sisällöntuotannot. - Innovoida uusia palvelu- ja vuorovaikutusmalleja, joissa keskeistä on asiakas- ja markkinalähtöisyys. - Kaupallistamalla ja viemällä markkinoille yhdessä kohderyhmän kanssa uusia tuotteita, palveluja ja ei-kaupallisia kohteita. - Lisätä yritysten omaa aktiivisuutta ja veturiroolia liiketoiminnan kehittämisessä. - Oppia ja opettaa kohderyhmälle systemaattisen parantamisen ja benchmarking mallien hyödyntämistä käytännön tasolla. - Modernisoida ja tehostaa alueen ja yritysverkostojen viestintä-, tuotekehitys- ja markkinointiprosesseja. - Luoda yritysverkostopohjaisia tiekarttoja ja kehittämissuunnitelmia erityisesti myynti-, markkinointi-, tuotekehitys-, Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
13 (22) verkosto- ja asiakaspalveluprosesseihin. - Kokeilla ja implementoida sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuuksia, esim. systemaattisen seurannan, asiakaskuuntelu ja -palvelumallit. - Lisätä toimijoiden osaamista markkinaseurannassa/monitoroinnissa, toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. - Tuoda yrityksille lisää käytännön kokemuksia ketteristä ja nopeista liiketoiminnan kehitysmenetelmistä - Tiivistää ja kehittää elinkeinoyhtiöiden, ammattikorkeakoulun, kuntien ja yritysten välistä käytännön matkailun kehittämisen yhteistyötä. - Kehittää matkailuverkostojen toimintaa, toiminnan suunnittelua, verkosto-ohjausta ja -toiminnan seurantaa. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen varsinainen kohderyhmä on matkailutoimialan yritykset kokonaisuudessaan ja matkailijoita palvelevat ja matkailusta hyötyvät muut oheistoimialat. Painopisteenä on pk-alan yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Kohderyhmän ytimen muodostavat pk-yritykset, niiden johto ja henkilöstö, erityisesti matkailu, majoitus ja ravitsemistoimiala, vähittäis- ja erikoistavarakauppa, kuljetus ja liikenne, ohjelmapalvelut, kalastus-, luonto-, erä-, kulttuuri-, hyvinvointi-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut. Kohderyhmään kuuluvat myös muut toimialat joiden palvelut sivuavat perinteistä matkailutoimialaa, ts. toimialat joilla jo on tai jotka omaavat potentiaalia saada matkailijoita, esim. hyvinvointisektori, apteekit, urheiluun ja liikuntaan ja luontoon liittyvät palveluntarjoajat. Kohderyhmään kuuluvat myös matkailuliiketoiminnassa toimivat kolmannen sektorin ja maatalouden toimijat. Matkailun yhteiskunnallisen, aluetaloudellisen ja elinkeinopoliittisen merkityksen esille tuomisessa kohderyhmään kuuluvat myös paikalliset ihmiset, viranomaiset, kuntapäättäjät ja media. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen media; Kohderyhmän loppuasiakkaat, suomalaiset ja erityisesti kansainväliset asiakkaat; Alueelliset ja kansallisen tason matkailun kehittäjät, tutkimus- ja oppilaitokset; Yhteistyöhankkeiden projektiorganisaatio ja hankkeiden kohderyhmä ja yhteistyöverkostojen jäsenet ja taustaorganisaatiot. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeen toimenpiteet on jaoteltu osatoteuttajittain työpakettikohtaisesti: TP1: Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulun vetämässä työpaketissa toteutusmuotoina ovat pohjaselvitysten ja esitestausten toteuttaminen, haastattelut ja kyselyt matkailuyrityksissä sekä varsinaisten toimintamallien rakentamisessa työpajat esimerkkeinä toimivissa matkailuyrityksissä ja -kohteissa sekä kenttätoteutukset kaikkien kolmen toimintamallin osalta. Mallien levittämisen ja viestinnän osalta toimitaan tiiviissä yhteistyössä muiden hanketoimijoiden kanssa. Lisäksi Saimaan ammattikorkeakoulu osallistuu hankesuunnitelman mukaisesti muiden työpakettien toteutukseen. TP2: Imatran kaupunki Toimenpide 1. Kootaan Ukonniemen-Rauhan lähialueelta geologiakartoituksen pohjalta kohteet, joista voidaan tehdä uusia matkailun käyntikohteita Etelä-Saimaalle, laaditaan kohteille matkailullinen käsikirjoitus (esim. mikä on kohteen matkailijalle kerrottava geologinen sisältö, minkä osan kohde kertoo koko Saimaan tarinasta) ja laaditaan kohteista reitti tai reittejä, jotka kertovat Saimaan synnystä. Reitistä tai kohteista tehdään sähköinen mobiiliversio. Toteuttajina geologinen asiantuntija + Imatran kaupunki, paikalliset yritykset reitin luomisen osalta. Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
14 (22) Toimenpide 2. Koulutetaan paikallisia yrityksiä hyödyntämään Saimaan geologiaa yritystoiminnassaan ja tuomaan geologisia sisältöjä esille elämyksellisesti, kestävä kehitys sekä kansainväliset UNESCO- ja Geopark-laatuvaatimukset huomioiden. Kouluttajina geologian asiantuntijat + Imatran kaupungin asiantuntija. Koulutus toteutuu 1-2 päivän koulutuksena Wirman ja Kehyn yrittäjäkoulutuksessa. Toimenpide 3. Koulutusaineistosta laaditaan opas yrittäjille geologian hyödyntämisestä (luonto)matkailun yritystoiminnassa ja sisältöjen laadukkaasta, elämyksellisestä välittämisestä matkailijoille. Oppaassa huomioidaan Geopark- ja UNESCO-standardit. Hankkeen jälkeen opas on käytössä koko Etelä-Saimaan yrittäjillä, jotka voivat kehittää liiketoimintaansa Saimaan geologiasisältöjä hyödyntämällä. TP3: Wirma Lappeenranta Wirma Lappeenrannan työpaketin toimenpiteet ovat: 1. Yritysten liiketoiminnallisen ja viestinnällisen osaamisen kehittäminen 1.1. Liiketoimintaosaamisen koulutukset, esim. kilpailukyky, kustannustehokkuus, kannattavuuden parantaminen, taloushallinto 1.2. Viestintäosaamisen koulutukset, esim. viestintävälineiden hallinta ja optimointi ja viestinnän kohdistaminen 2. Yritysten verkottaminen ja yhteisten palvelupakettien kehittäminen 2.1. Palvelutarpeiden kartoitus 2.2. Palvelupakettien ideointi ja kokoaminen 2.3. Palvelupakettien testaus 3. Uusien matkailutuotteiden ja tapahtumien kehittäminen 3.1. Snowfun, mm. toimintakeskuksen kokonaisuuden suunnittelu, aktiviteetteihin tarvittavat hankinnat (kalustopankkiin), toimijoiden kokoaminen ja sitouttaminen ja toimintakeskuksen pystytys ja toiminnan testaus ja käynnistäminen 3.2 Kalustopankin vahvistaminen, tuolit, pöydät, esiintymislava, äänentoisto 4. Pallonlahti Linnoitus Myllysaari alueen edistäminen, alueen toimijoiden verkottaminen, toimijoiden sitouttaminen yhteiseen kestävään kehitykseen, ympärivuotisten aktiviteettien kehittäminen TP4: Imatran Seudun Kehitysyhtiö Imatran Seudun Kehitysyhtiön tavoitteet on jaettu työpaketin neljään osaan, jotka ovat: TP 4.1: Palvelutarjooman laadun ja asiakaskokemuksen kehittäminen TP 4.2: Luonto-, liikunta- ja hyvinvointimatkailun uudet sisältötuotteet, kaupallistaminen ja markkinoille vienti TP 4.3: Digitaalisuuden hyödyntäminen ja sähköisten palveluprosessien kehittäminen TP 4.4: Partneriverkoston ja yhteistyökumppanuuksien kehitys Lisäksi Kehyn toisen työpaketin (TP5: Projektinjohto ja hankehallinnointi) tavoitteena on laadukas hankehallinnointi, suunnittelu, toiminnan seuranta ja arviointi. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen vaikutukset kohdistuvat kolmen temaattisen tuloskokonaisuuden alle: 1. Varautuminen kasvavaan matkailijamäärään ja uusiin asiakasryhmiin. 2. Matkailuyritysten kannattavuuden parantaminen korostamalla kestävän kehityksen periaatteita. 3. Luonto-, liikunta- ja hyvinvointimatkailuun liittyvän kasvun, kannattavuuden ja kansainvälistymisen tukeminen ja vauhdittaminen yhdessä yhteistyökumppaneiden ja yritysverkostojen kanssa. Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
15 (22) Saimaan ammattikorkeakoulun työpaketissa tuotetaan kolme pysyvää toimintamallia eteläkarjalaiseen matkailukenttään, joissa yhdistyvät kansainvälisen asiakasymmärryksen muodostaminen opiskelijoita ja heidän verkostojaan hyödyntäen, digitaalisten toteutusten tunnistaminen ja jalostaminen matkailuyritysten käyttöön sekä nopeiden tuote- ja palvelutestausten toteuttaminen kansainvälisten opiskelijoiden ja oppilaitoksen resurssien toimesta. Lyhyen aikavälin vaikutuksena saadaan testattua toimintamalleja useissa eri tilanteissa ja tunnistetaan uusia tarpeita niin yrityksistä kuin laajemminkin matkailukentältä. Näihin tarpeisiin pystytään keräämään uutta tietoa sekä kanavoimaan ratkaisutarpeita muiden hanketoimijoiden työpaketteihin. Pitkän aikavälin vaikutuksena saadaan muodostettua pysyvät kustannustehokkaat yhteistyö- ja toimintamallit matkailualan yritysten, oppilaitosten, kehittämisyhtiöiden, kuntien sekä kaupunkien kanssa. Hankkeen jälkeen eteläkarjalaiset matkailuyritykset saavat käyttöönsä tuoreimman digitaalisen osaamisen ja kansainväliset matkailutrendit ilman viivettä. Imatran kaupungin osatoteutuksen avulla parannetaan (luonto)matkailuyritysten mahdollisuutta luoda uutta liiketoimintaa ja kehittää uusia tuotteita uuden matkailusisällön, geologian, esiin tuomisen myötä. Yrittäjien tietotaito Saimaan hyödyntämisessä ja uusien sisältöjen muovaamisessa yritystoiminnaksi kasvaa. Hankkeen myötä Saimaalle (Ukonniemen-Rauhan alueelle) tulee geologiareitti tai geologiakäyntikohteita, jotka ovat yritysten käytössä ja uutta palvelua alueelle tuleville geologiasta kiinnostuneille matkailijoille. Alueen kansainvälinen kiinnostavuus kasvaa geologian esiin tuomisen myötä. Pitkällä aikavälillä yrityksiä valmennetaan kansainvälisen toiminnan piiriin kouluttamalla toimijoita Geopark- ja UNESCO-kriteerien huomioimiseen luontomatkailua kehitettäessä. Wirma Lappeenrannan työpaketin tuloksena on vähintään kaksi uutta, uniikkia matkailutuotetta, jotka tuovat yrityksille uutta liiketoimintaa. Esimerkkeinä: Snowfun tuo talven kesään ja Lapin etelään. Snowfun kokoaa eri toimijoita yhteen ja tarjoaa tilan, jossa kukin voi harjoittaa omaa elinkeinoaan. Verkoston toimijat voivat olla esim. poroajelua, teatteria, jääveistoa ja lumirakentamista. Hankkeen tuloksena saadaan myös muita matkailutuotteita ja tapahtumia, joita kehitellään yhdessä pk- yritysten kanssa asiakaslähtöisesti. Hankkeessa hankitulla kalustolla madalletaan kynnystä järjestää erilaisia tapahtumia. Hankkeen tulos on myös liiketoiminnallisen ja viestinnällisen osaamisen kasvu alueen matkailualan pk-yrityksissä. Hankkeen myötä yritysten kannattavuus ja kustannustehokkuus kehittyvät ja kilpailukyky paranee. Venäläisten matkatoimistojen Pietarissa tapahtuneen konkurssiaallon myötä omatoiminen matkailu lisääntyy merkittävästi Venäjällä. Myös Euroopasta ja muualtakin tehdään runsaasti itse järjestettyjä matkoja. Yritysten palvelujen saatavuus ja tunnettuus paranevat hankkeen myötä. Pallonlahti-Linnoitus-Myllysaari alue vahvistuu ympärivuotiseksi vetovoimatekijäksi ja toimijoiden yhteistyö tiivistyy ja paranee hankkeen tuloksena. Pitkän aikavälin vaikutuksena Saimaan alueen vetovoimaisuus ja tunnettuus vahvistuvat. Matkailun toimiala Kaakkois-Suomessa voimaantuu ja kehittyy verkostoihin perustuvien toimintamallien ja matkailutuotteiden myötä. Hankkeen kehittämistoimenpiteet toteutetaan kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti noudattaen Lappeenrannan vihreän kasvun strategiaa. Esimerkiksi Snowfun- puistossa jäähallitoiminnasta syntyvä lumi tulee hyötykäyttöön. Toimintojen pyörittämisessä pyritään käyttämään uusiutuvia energiaratkaisuja. Imatran Seudun Kehitysyhtiön työpaketin tulokset lyhyellä aikavälillä ovat: Yritysverkostomallit ja projektien suunnittelu ja toteutus; uudet kohderyhmälähtöiset tuote- ja palvelukokonaisuukset; benchmarkingtyö ja -matkat kohderyhmille suunnatuista palveluista, tapahtumista ja tuotteista; asiakaskokemuskuvaelmat ja kokemuksia levittävät bränditukitoimet ja visuaaliset viestintäkampanjat; digi- ja mediastrategia, sisältösuunnitelma ja työkirjat; käyttäjien sisältöjen hyödyntäminen, innovatiiviset ja vuorovaikutteiset viestintä- ja markkinointipilotit; ja monikanavaisen ja popup neuvonta- ja infopalvelujen laajentaminen liikunta-, hyvinvointi- ja luontokeskittymiin. Pitkän aikavälin tuloksena tavoitellaan, että yritykset toimivat asiakaslähtöisesti kansainvälisillä matkailumarkkinoilla, liikunta, hyvinvointi, luonto ja kestävä kehitys ovat yrityksille tärkeitä tuotesegmenttejä. Tuloksena syntyy tilanne jossa yritykset hyödyntävät tehokkaasti digitaalisuutta ja alueella toimii innovatiivisia ja verkostuneita yrittäjiä, joilla on osaaminen ja tuntemus alueen vahvuuksista ja liiketoimintamahdollisuuksista. Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
16 (22) 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Saimaan ammattikorkeakoulun toteuttamassa työpaketissa muodostetaan kolme pysyvää toimintamallia, joita hyödynnetään hankkeen jälkeen yritysten, opiskelijoiden, oppilaitoksen ja kehittämistahojen kanssa. Toimintamallit integroidaan osaksi Saimaan ammattikorkeakoulun opetusta ja toimintaa. Imatran kaupungin työpaketin toiminta tulee olemaan osa suunnitteilla olevan Saimaa Geoparkin toimintaa. Saimaa Geopark on pysyvä matkailun kehittämisraami Etelä-Saimaalla. Wirma Lappeenrannnan työpaketissa syntyvien uusien aktiviteettien toiminta jatkuu ja positiivinen toiminta tuo lisää matkailuyrittäjyyttä alueelle. Kalustopankki uusine tarvikkeineen on yritysten käytettävissä jatkuvasti tarpeiden mukaisesti. Imatran Seudun Kehitysyhtiön työpakettien toiminta perustuu jatkuvuuden varmistamiseen. Toimenpiteet antavat valmiuksia pidemmän aikavälin kestävälle kehittämiselle erityisesti kansainvälisessä liiketoiminnassa kaupan, palvelujen ja matkailun toimialoilla ja niiden välisillä rajapinnoilla. Toimenpiteet toteutetaan niin, että ne tuovat kohderyhmälle välittömästi positiivisia ja mitattavia vaikutuksia ja mahdollistavat myös positiivisten vaikutusten syntymisen pidemmälläkin aikavälillä. Toimenpiteiden läpileikkaavana teemana ovat kestävä kehitys ja uuden tiedon soveltaminen sekä yhteistyö ja kokeilukulttuuri/protoilu. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 298 958 2 Ostopalvelut 144 000 3 Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 0 6 Flat rate 71 752 Kustannukset yhteensä 514 710 7 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 514 710 Kustannusarvio yhteensä 514 710 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 360 298 70 2 Kuntien rahoitus 154 412 30 3 Muu julkinen rahoitus 0 0 4 Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä 514 710 100 Rahoitussuunnitelma yhteensä 514 710 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Osatoteuttajat ovat allekirjoittaneet hankkeen yhteistyösopimuksen ja sitoutuneet hankkeen omarahoitusosuuteen. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei ole. Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
17 (22) 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Käynnissä: - Kasvua kansainvälisestä matkailusta (Hallinnoija/toteuttaja GoSaimaa Oy, yhteistyöhanke) - Saimaa Geomatkailukohteeksi (Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, yhteistyöhanke) - Start-Up Mill (Wirma Lappeenranta Oy ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö, yhteistyöhanke) Päättyneet: - Active Park (Imatran Seudun Kehitysyhtiö, tuloksen hyödyntäminen) - Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa, (Imatran Seudun Kehitysyhtiö, tuloksien hyödyntäminen) - Ukonniemen liikuntamatkailun kehitysohjelma (Imatran Seudun Kehitysyhtiö) - GeoVuoksi-hanke (Imatran kaupunki, tuloksien hyödyntäminen) 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) - Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen seutukaupunkipilotti (Imatran Seudun Kehitysyhtiö, 118167, yhteistyöhanke) - Mellonmäen aktiviteettikeskus kehittämishanke (Imatran Seudun Kehitysyhtiö, A32905, yhteistyöhanke) 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Maakunnat Etelä-Karjala Seutukunnat Imatran, Lappeenrannan Kunnat Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti, Lemi, Luumäki, Parikkala, Savitaipale, Taipalsaari Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Kaikki hankkeen osatoteuttajat ja hallinnoija ovat kokeneita EU-hankkeiden toteuttajia ja hallinnoijia. Hakijoilla on näyttöä myös maakunnallisen yhteishankkeen onnistuneesta suunnittelusta, toteutuksesta ja hallinnoimisesta.. Osatoteuttajat ovat keskeisiä yritys- ja aluekehittäjiä omalla seutukunnallaan. Osatoteuttajat ovat sitoutuneita hankkeen toteutukseen ja ovat valmiita kehittämään eteenpäin maakunnallista hanketoimintaa. Hankkeen osatoteuttajien yhteinen valmistelu edesauttaa hankkeen toteuttamista ja hallinnointia. Hyvin edennyt hankevalmistelu on todiste osatoteuttajien toimivasta yhteistyösuhteesta. Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy on Imatran seudun yritystoiminnan kehittäjä. Olemme Suomen vanhimpia kehitysyhtiöitä, asiakastyytyväisyytemme on myös Suomen korkeimpia. Yhtiön omistajia ovat Imatran seudun kunnat ja joukko alueen yrityksiä. Varsinainen toiminta-alueemme on Imatra, Ruokolahti ja Rautjärvi. Yhtiön henkilöstön Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
18 (22) määrä on 18 ja liikevaihto noin 2 M. Yhtiön talous on vakaalla pohjalla. Kuulumme Suomen uusyrityskeskusverkostoon ja toimimme yhtenä uusyrityskeskuksena. Haluamme olla vahvasti myötävaikuttamassa maakuntamme kehittymiseen kasvavan matkailun, uudistuvan teollisuuden ja bioenergiayritysten vetovoimaisena alueena hyödyntäen Venäjän läheisyyttä. Imatran Seudun Kehitysyhtiöllä on 15 vuoden kokemus erilaisten EUhankkeiden suunnittelusta, toteutuksesta ja hallinnoimisesta. Vuosien aikaan olemme toteuttaneet ja hallinnoineet useita kymmeniä EU-hankkeita ja osallistuneet muiden toteuttajien hanketoimintaan, esimerkiksi ohjausryhmätyöskentelyyn. Käytössämme on modernit työkalut, toimintamallit ja osaavat ihmiset. Ulkopuolisten toimijoiden ja hankepartnereiden mielestä Kehy on onnistunut hyvin erikokoisten EU-hankkeiden toteutuksessa ja hankkeiden hallinnoimisessa. Saimaan ammattikorkeakoulu on kokenut hanketoimija niin kansallisten kuin kansainvälistenkin hankkeiden osalta. Opiskelijoiden roolin monipuolistaminen ja opiskelijoiden työelämävalmiuksien lisääminen ovat keskeisiä elementtejä ulkoisen rahoituksen tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa tällä hetkellä useita rakennerahastohankkeita, Tekes-hankkeita sekä yhtä Horizon2020-hanketta. Matkailun osalta Saimaan ammattikorkeakoulu on ollut toteuttamassa mm. matkailulukiohanketta, jossa matkailun sisältöjä on tuotu jo toiseen asteen opetukseen Imatralla. Matkailuun liittyvää opetusta tarjotaan Saimaan ammattikorkeakoulun Imatran yksikössä. Lisäksi digitaalisuuteen liittyvää opetusta annetaan myös Lappeenrannan yksikössä. Imatran kaupunki on toiminut hallinnoijana ja toteuttajana edellisellä ohjelmakaudella useissa eri hankkeissa: esimerkiksi Inkerinaukion kehittäminen (2005-2007), Kruununpuiston kulttuurimatkailun kehittäminen (2007), Kruununpuiston kehittäminen (2009), Vuoksen yleissuunnitelma hanke (2010-2011), Vuoksi-Kruununpuisto hanke (2011-2013) ja GeoVuoksi-hanke (2012-2014). Osahankkeen vastuuhenkilö Minna Kähtävä-Marttinen on toiminut projektipäällikkönä Vuoksen yleissuunitelma- ja GeoVuoksi- hankkeissa sekä sisältöasiantuntijana niissä hankkeissa, joissa on kehitetty alueen luonto-, geologia- ja kulttuurimatkailua. Wirma Lappeenranta Oy on kokenut hanketoteuttaja, jonka päätoiminta on yrityspalvelujen tuottaminen paikallisille yrityksille sekä Lappeenrannan seudun liiketoimintaympäristön kehittäminen yritystoiminnalle suotuisaksi. Alueen talous ei saa tukeutua vain yhden toimialan varaan. Kaupan, konepajateollisuuden, biotalouden ja puhtaan teknologian rinnalla matkailu on tärkeässä asemassa edistämässä alueen myönteistä kehitystä ja kasvua sekä tuomassa alueelle hyvinvointia. 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
19 (22) Riski Hankinnat, kilpailutus ja toimittajavalinnat Toimenpiteiden vähäinen tuloksellisuus ja vaikuttavuus Tulosten hyödynnettävyys Hankehallinnointi Projektiorganisaation osaaminen ja henkilöriippuvuus Kohderyhmän mukaansaanti ja sitouttaminen Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Hankinnat valmistellaan huolellisesti ja hyödynnetään kertynyttä hankintaosaamista ja toimittajatuntemusta hanketoimijoiden välillä. Tehdään yhteisiä kilpailutuksia. Kehitetään omaa hankintaosaamista. Valmistellaan toimenpiteet yritys- ja tarvelähtöisesti yhdessä kohderyhmän kanssa. Toimenpiteet toteutetaan konkreettisin keinoin. Todennetaan ja arvioidaan toimenpiteiden lopputulos, vaikuttavuus suhteessa tavoitteisiin. Hankkeen tiedotus on aktiivista, tiedotetaan hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista kohderyhmille hyödyntämällä erilaisia kanavia. Hankehallinnointikoulutus, sisäinen sparraus ja ohjeistus.hankehallinnoimisessa käytetään kokenutta henkilöstöä. Konsultoidaan rahoittajaa epäselvissä kysymyksissä. Hankehallinnointi sisällytetään ohjausryhmän kokouslistalle vakioasiaksi. Huolellinen ja systemaattinen dokumentointi ja hankehallinnointia tukevien ICT-järjestelmien hyödyntäminen. Käytetään kokeneita hankeosaajia. Tehdään laadukasta projektidokumentaatiota. Käytetään yhteiskäytöllisiä ICTvälineitä ja työtiedostoja hankesuunnittelussa ja toteutuksessa Aktiivinen tiedottaminen ja jalkatyö kohderyhmän luona mitä uusia mahdollisuuksia hanke tuo omaan liiketoimintaan. Hankkeen toimenpiteet kuvataan liiketoiminta- ja tarvelähtöisesti. 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Ehdotus hankkeen ohjausryhmäksi: Osatoteuttajat, 2 henkilöä per osatoteutus (projektipäällikkö, projektipäällikön esimies/johto) Kohderyhmän edustajat: 1-2 edustajaa kultakin osatoteuttajalta Matkailun kansallisen tason kehittäjä, 1-3 kpl: TEM/GTK/FINPRO Matkailualan kehittäjä/asiantuntija/konsultti Rahoittajan edustaja(t) Yhteistyöhankkeiden projektipäälliköt: 1-2 avainyhteistyöhanketta 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset 40 Yritykset, jotka tuen seurauksena tuovat uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille (tuote 26 on uusi markkinoilla) Yritykset, jotka tuen seurauksena kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille 23 (tuote ei ole uusi markkinoilla) Yritykset, jotka käynnistävät tuen seurauksena t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, 18 korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Yritykset, joihin syntyy tuen seurauksena uusiutuviin energiaratkaisuihin tai vähähiilisyyden tukemiseen 6 perustuvaa uutta liiketoimintaa, esim. tuovat markkinoille uuden tuotteen tai palvelun Osaamisintensiiviset start-up yritykset, joilla on merkittävät valmiudet uuden tuotteen, palvelun tai 4 tuotantomenetelmän kehittämiseen tuen seurauksena Yritysten avoimen tiedon ja rajapintojen avulla toteuttamat uudet sovellukset 4 Tulostettu 1.6.2015 14:04:21
20 (22) 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Kyllä Ei Perustelu Toimintaympäristön sisältö Teemat/Mittarit: 1. Asiakkuudet: Matkailijatutkimukset, naiset matkailijoina (mieltymykset, tarpeet, kulutustottumukset) 2. Työllisyys: Sukupuolijakauma työelämässä ja matkailussa 3. Yritys-/aluekehitys: Asiakas- ja toimipaikkatiedot, uudet/lopettaneeet yritykset, naisvaltaiset kasvuyritykset ja yritysverkostot 4. Osaamisen kehittäminen: Oppilaitosten opiskelijamäärät ja yrityskoulutuksiin osallistuneet henkilöt Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toimenpiteissa ja päätöksenteossa, toimenpiteiden ja päätösten vaikutuksia arvioidaan eri sukupuolten kannalta. Hankkeen toiminnassa huomioidaan valtavirtaistamisen keskeiset ulottuvuudet. Hankkeessa: a) selvitetään etukäteen toimenpiteiden ja päätösten vaikutukset naisten ja miesten kannalta b) estetään välitön ja välillinen sukupuolisyrjintä ja c) edistetään aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoa. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on huomioitu hankkeen tavoitteissa ja toimenpiteissä, mutta tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite. Kokonaisuudessaan hanke on neutraali tasa-arvon edistämisessä, mutta hankkeen toimenpiteiden avulla pyritään myötävaikuttamaan tasa-arvon edistämiseen. Tulostettu 1.6.2015 14:04:21