Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group
Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden kotimaisuusasteeseen, puun käyttöön ja puunmyyntituloihin? Lähtökohta: Rakentamisen määrä kokonaisuudessaan ei kasva Metsä Group 2) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen viennin kasvun lisäämisellä olisi? Lähtökohta: Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteeksi asettama 0,5 mrd. puutuotejalosteiden viennin kasvu toteutuisi kokonaisuudessaan rakennuspuusepäntuotteiden, kuten valmistalojen ja elementtien vientinä Metsä Group
Tutkimuksen lähtökohdat (1/2) Erilliset pientalot Asuinrakennukset Rivi- ja ketjutalot Uudisrakentaminen Asuinkerrostalot Muut kuin asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset Varastorakennukset Korjausrakentaminen Julkisivukorjaukset Puurakentamisen vaikutuksia käsitellään asuinrakentamisen lisäksi myös liike- ja toimistorakennusten, varastorakennusten sekä julkisivukorjausten osalta. Keskittyminen asuntojen uudisrakentamiseen, lopusta talonrakentamisesta mukana vain osa. Yhteensä arvossa mitatusta talonrakentamisesta mukana noin 59 %. Sen lisäksi, että rakentamisen kokonaisvolyymi ja -arvo pidetään vakioina, myös rakentamisen työllistävyys itse työmaalla oletetaan kiinteäksi. Materiaalivalintoja lukuun ottamatta itse rakentamisessa ei oleteta tapahtuvan muutoksia lasketut vaikutukset syntyvät puhtaasti eri rakennusmateriaalien tuotannon erilaisten arvoketjujen takia. Eri tyyppisten rakennusten (talotyyppi, päämateriaali) arvon muodostumista eri tuotantopanosten käytöstä (sekä mm. voitoista ja veroista) kuvataan panostuotoslaskentaa varten panoskertoimien avulla menetelmänä panos-tuotosanalyysi
Vakiot Tutkimuksen lähtökohdat (2/2) Tuotos, milj. (2007) Talotyypin osuus tuotoksesta, arvio (2010) Asuinrakennukset Uudisrakentaminen Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muut kuin asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset Varastorakennukset Korjausrakentaminen Julkisivukorjaukset 7 246 7 635 8 124 62 % 8 % 30 % 25 % 13 % 37 % Eri talotyyppien puusta ja muista materiaaleista rakentamisen mittariksi otetaan euromääräinen tuotos, jotta panostuotoslaskentaa voidaan käyttää. Asunto-osakeyhtiöiden korjauksissa julkisivukorjaukset 37 % vuosikorjauksista (2009). Datan puutteessa tämä luku yleistetty kaikkeen korjausrakentamiseen. Keskiarvo talotyypin osuuksista koko uudisrakentamisen kerrosalasta ja rakennustilavuudesta. Eri talotyyppien tai uudis- ja korjausrakentamisen määrien suhteet eivät muutu
Vahva Perus Vertailu Vakiot Tutkimuksen skenaariot Asuinrakennukset Uudisrakentaminen Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muut kuin asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset Varastorakennukset Korjausrakentaminen Julkisivukorjaukset 1 Tuotos, milj. (2007) 7 246 7 635 8 124 Talotyypin osuus 1 tuotoksesta, arvio (2010) 62 % 8 % 30 % 25 % 13 % 37 % Puurakentamisen osuus runkorakenteissa (2010) Puurakentamisen osuuden kasvu (%-yks) Puurakentamisen osuuden kasvu (%-yks) 84 % 72 % 1 % 15 % 15 % 33 % 2 + 0 + 10 + 20 + 15 + 15 + 10 + 5 + 15 + 50 + 40 + 30 + 30 Puurakentamista lisäävien skenaarioiden tuloksia verrataan nykytilannetta kuvaavaan skenaarioon (skenaario Vertailu). Tutkimuksessa määritellään kaksi skenaariota, joissa puurakentamisen oletetaan kasvavan joko maltillisesti (skenaario Perus) tai vahvasti (skenaario Vahva). Rakentamisen kokonaisvolyymi ja arvo oletetaan kiinteäksi skenaariosta riippumatta Lasketut vaikutukset täten nettomääräisiä, koska puurakentamisen suhteellisen osuuden kasvusta seuraa aina muiden materiaalien käytön väheneminen
Rakentamisen vaikutukset työllisyyteen vertailutasoskenaariossa Muut: milj. / Työpanos: Työllistä Kokonaisvaikutus Suora vaikutus Kerrannaisvaikutus Työpanos 182 600 105 400 77 200 Taulukko kuvaa talonrakentamisen työllisyyttä laskelmien lähtökohtana toimivassa Vertailutaso-skenaariossa. Kerrannaisvaikutukset tarkoittaa työllisyyttä, joka syntyy talonrakentamisen toimialan ulkopuolelle, mutta joka kuitenkin johtuu epäsuorasti rakentamiseen käytetyistä tuloista. Kokonaisvaikutus on kerrannaisvaikutuksen ja suoran vaikutuksen summa. 10.2.2012
Rakentamisen vaikutukset puurakentamista lisäävissä skenaarioissa suhteessa vertailuskenaarioon Työllisyyden muutos, henkilöä Työllisyys lisääntyisi perusskenaariossa +200 henkilöä, ja vahvassa skenaariossa +600 henkilöä Työvoimatarvetta lisää välituotteiden lisääntynyt tuotanto ja arvonlisäyksen kasvu Korkeampi kotimaisuusaste: Kotimaisten välituotteiden osuus kasvaa ja tuontituotteiden vähenee Tuotos (esimerkiksi yritysten voitot ja puunmyyntitulot) kasvavat
Työllisyysvaikutusten vertailua 430 510 280-30 70 1 070 720 Suurin osa nettotyöllisyysvaikutuksista syntyy metsätalouden ja rakennusmateriaaliteollisuuden työpaikoista. Kaupan ja muiden palveluiden työllisyys muuttuu paljon bruttomääräisesti. Näiden toimialojen panosten käyttö ei kuitenkaan riipu rakennusmateriaalista, joten nettovaikutus jää pieneksi. 2 000 1 000 0-1 000-2 000-3 000 Puurakentamisen lisäämisen vaikutukset toimialaryhmittäin Työllisyyden muutos vertailutasoon nähden (henkilöä), Perus-skenaario henkilöä Metsätalous Kuljetus Kauppa 3 000-150 -540 Kokonaisvaikutus Puun lisääminen Muiden väheneminen 1 280-1 210 Puutuoteteollisuus -350 Muu rakennustuoteteollisuus -600 480-1 080 Muu alkutuotanto -10 160-170 Muu jalostus -170 1 160-1 330 Muut palvelut -30 2 280-2 310
Työllisyysvaikutukset eri sektoreilla henkilöä 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 Toimialan koko työllisyys: 28 720 Puutuoteteollisuus* Rakentamisen aikaansaama työllisyys: + 720 + 1 920 5 000 0 6 910 7 630 8 830 Vertailutaso Perus Vahva *) TOL 1995 -toimialat ''201 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys'', ''202 Vanerin ja muiden puulevyjen valmistus'', ''203 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus''. Puutuoteteollisuuden työpaikkoja syntyy Perus-skenaariossa 720 ja Vahva-skenaariossa 1 920 kappaletta. Nämä luvut vastaavat 2,5 % ja 6,7 % (tässä järjestyksessä) kasvua verrattuna toimialan koko työllisyyteen. Muiden rakennusteollisuuden tuotteiden valmistuksen työpaikkoja katoaa Perusskenaariossa 600 ja Vahva-skenaariossa 1 580. Nämä luvut vastaa 2,4 % ja 6,4 % (tässä järjestyksessä) laskua verrattuna toimialan koko työllisyyteen.
CLT-elementtikerrostalojen merkitys Edellä esitetyt tulokset pohjautuvat pääasiassa rankaja sekarunkoisiin kerrostaloihin. CLT-elementeistä rakennetuissa kerrostaloissa sahatavaran käyttö kerrosalaa kohti on korkeampi. StoraEnso PKT:t seka- ja rankarunkoisia PKT:t CLT-elementtitaloja Perus Vahva Perus Vahva Työllisyyden muutos (henkilöä) 200 600 300 900 CLT-elementtien käytön vaikutuksia tuloksiin: Nettotyöllisyys kasvaisi hieman enemmän, lähinnä metsäteollisuudessa. Myös: Sahatavaran ja tukkipuun käyttö sekä puunmyyntitulojen veron tuotto kasvavat. Uusia puutuoteteollisuuden investointeja tarvittaisiin hieman enemmän.
Puutuotejalosteiden viennin kasvu (1/2) Oletus: Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteeksi asettama 0,5 mrd. puutuotejalosteiden viennin kasvu toteutuisi kokonaisuudessaan puurakentamisen rakennusmateriaalien kautta tarkemmin ottaen rakennuspuusepäntuotteiden, kuten valmistalojen ja elementtien vientinä. Kokonaisvaikutus Suora vaikutus Kerrannaisvaikutus Työllisyysvaikutus 6 300 2 900 3 400 Työllisyysvaikutus yhteensä noin 6 300 henkeä. Lisäksi: Verotulot kasvaisivat yhteensä noin 73 milj. Sahatavaran käyttö lisääntyisi noin 320 000 m 3, tukkipuun kysyntä noin 760 000 m 3.
Puutuotejalosteiden viennin kasvu (2/2) henkilöä 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 Viennin kasvun vaikutus työllisyyteen toimialaryhmittäin 3 288 6 274 2 000 1 000 0 636 290 554 Metsätalous Kuljetus Kauppa Puutuoteteollisuus 80 Muu alkutuotanto 495 929 Muu jalostus Muut palvelut Yhteensä Kokonaisvaikutus työllisyyteen, noin 6 300 uuden työpaikan syntyminen, olisi lähes samankokoinen kuin puurakentamisen lisäämisen bruttovaikutus Perus-skenaariossa, eli noin 7 370 henkilön työllistäminen. Valtaosa uudesta työllisyydestä syntyisi luonnollisesti puutuoteteollisuuteen, mutta esimerkiksi metsätalous, kuljetus ja monet liike-elämän palvelut hyötyisivät viennin lisäyksestä muutamien satojen työpaikkojen edestä.
Tulosten tarkastelua Tuloksia voidaan pitää varovaisina Rakentamisen määrä: Uudisrakentamisen määrä pysyy jokseenkin nykytasolla vuoteen 2030 Korjausrakentaminen tulee kasvamaan Mahdollisuus puun käytölle julkisivuremonteissa: + 130 milj /v, 2 500 työpaikkaa Rakentamisen tuottavuus: Rakentamisen tuottavuus ei ole kasvanut 2000-luvulla Puurakentamisen lisääminen voisi parantaa tuottavuutta Nopeampi rakentaminen/asentaminen paikanpäällä Puuelementtien valmistuksen kehittyminen Kilpailun lisääntyminen
Kiitos! Raportti: Lauri Esala Jyri Hietala Janne Huovari. Puurakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset. PTT-raportteja 239. 67 s. Saatavissa: www.ptt.fi/julkaisut/ptt-raportteja Yhteystiedot: Lauri Esala, puh. 040 1648 182 Jyri Hietala, puh. 040 1648 151 Janne Huovari, puh. 040 1648 141 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ptt.fi
Tarjonta Panostuotos-laskenta (1/4) Panostuotoslaskennan lähtökohtana on panostuotostaulukko: kansantalouden toimialojen välisten tuote- ja palveluvirtojen kuvaaja. Välituotetarjonta Arvonlisäys Välituotekäyttö Käyttö Loppukäyttö Alkutuot. Teollisuus Palvelut Yhteensä Kulutus Investoinn. Vienti Yhteensä Käyttö yht. Alkutuotanto 2 228 5 987 222 8 437 987 723 537 2 246 10 683 Teollisuus 1 436 40 869 17 019 59 324 9 349 27 617 70 380 107 346 166 670 Palvelut 1 165 24 908 45 307 71 381 94 905 4 405 7 915 107 225 178 606 Tuonti, verot ym. 580 42 440 16 842 59 862 24 088 8 415 4 407 36 910 96 772 Yhteensä 5 409 114 204 79 390 199 003 129 329 41 160 83 239 253 728 452 731 Palkat 1 183 26 431 57 928 85 542 Verot ja tulonsiir. -1 802-164 -9-1 975 Investoinnit 1 728 6 044 19 806 27 578 Voitot 4 165 20 155 21 491 45 812 Yhteensä 5 274 52 466 99 216 156 956 Tarjonta yhteensä (Tuotos) 10 683 166 670 178 606 355 959 Sarakkeet kuvaavat sitä, miten talouden toimialojen (mukaan lukien talonrakentamisen) tuotos muodostuu muilta toimialoilta tulevista välituotteista sekä palkoista, voitoista, veroista, investoinneista, tuontituotteista ja niin edelleen. Rivit kertovat, kuinka paljon eri toimialojen tuotosta taloudessa käytetään sekä sen, miten paljon palkkatuloja, tuotannon veroja, voittoja ja investointeja taloudessa syntyy toimialoittain.
Tarjonta Panostuotos-laskenta (2/4) Esimerkkitaulukko on Suomen talouden typistetty panostuotostaulukko vuodelta 2007. Se kertoo esimerkiksi, että kyseisenä vuonna palvelusektori käytti 17,02 mrd. arvosta teollisuustuotteita. Panostuotoslaskenta pyrkii panostuotostilastoa hyödyntäen selvittämään sen, millaisia kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi tietty rakentamisen tuotokseen kulutettu summa keskimäärin saa aikaan taloudessa. Kerrannaisvaikutuksia syntyy, koska minkä tahansa tuotteen kulutus on sen valmistajille tuloa. Kun tämä tulo kulutetaan jatkuvasti eteenpäin muiden toimialojen tuotteisiin, syntyy kerrannaisvaikutusten ketju. Prosessi pysähtyy vasta, kun viimeinenkin euro on kulutettu jonkin toimialan arvonlisäyksen luomiseen. Välituotetarjonta Arvonlisäys Välituotekäyttö Käyttö Loppukäyttö Alkutuot. Teollisuus Palvelut Yhteensä Kulutus Investoinn. Vienti Yhteensä Käyttö yht. Alkutuotanto 2 228 5 987 222 8 437 987 723 537 2 246 10 683 Teollisuus 1 436 40 869 17 019 59 324 9 349 27 617 70 380 107 346 166 670 Palvelut 1 165 24 908 45 307 71 381 94 905 4 405 7 915 107 225 178 606 Tuonti, verot ym. 580 42 440 16 842 59 862 24 088 8 415 4 407 36 910 96 772 Yhteensä 5 409 114 204 79 390 199 003 129 329 41 160 83 239 253 728 452 731 Palkat 1 183 26 431 57 928 85 542 Verot ja tulonsiir. -1 802-164 -9-1 975 Investoinnit 1 728 6 044 19 806 27 578 Voitot 4 165 20 155 21 491 45 812 Yhteensä 5 274 52 466 99 216 156 956 Tarjonta yhteensä (Tuotos) 10 683 166 670 178 606 355 959