MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä



Samankaltaiset tiedostot
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä JJ Koski

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

POSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI. Esa Nordling

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Mielenterveys voimavarana

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen. Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Hyvää mieltä perheen arkeen

Jorma Posio

Hyvää mieltä perheen arkeen

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Jari Savikuja, sosiaalityöntekijä, Kemi

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Vaasa Kimmo Mäkelä

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Työstämisestä toteutukseen

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Mielenterveyttä työpajatoiminnalla - viestinnän keinot yhdenvertaisuuden edistämiseen

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena. Hiv hoitotyön päivät Taru Kaivola

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksessa

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, Peruspalveluministeri Paula Risikko

Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen THL:ssa. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Päihdeavainindikaattorit

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Kouvolan päihdestrategia

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Muistio Keski-Suomen Arjen mieli-hankkeen projektiryhmän kokouksesta

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä

Lataa Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Lataa

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

Turpakäräjät

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Pohjanmaa-hanke

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia Peruspalvelukeskus Aava

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke ( ) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Oivaltava päivät Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen,

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Toiminnan monet ulottuvuudet

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma

Arjen turvaa kunnissa

Mielenterveys- ja päihdestrategiat linjauksista toimenpiteisiin Heli Hätönen, TtT, Projektipäällikkö Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi

Asiakasohjauksen tiekartta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Transkriptio:

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski

Taustaa

KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen: kirjaus ja huomiointi seudullisiin mielenterveys- ja päihdestrategioihin Kaste tavoite/arjen mieli: Mielenterveys- ja päihdestrategiat Päihde ja mielenterveystyön osaamisen ja työtapojen vahvistaminen Kaste tavoite/arjen mieli: Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena (yhteistyö, peruspalvelujen vahvistaminen, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, harvaan asuttujen alueiden palvelut) Asiakaslähtöisyys, asiakaslähtöiset palvelut Kaste-tavoite/Arjen mieli: Asiakaslähtöisyys

Kehittämiskohteet Jyväskylän seudulla Mielenterveys- ja päihdeongelmienvarhaisen tunnistamisen ja puuttumisen kehittäminen Mielenterveys- ja päihdepotilaanhoitoketjujen (hoitokartta) rakentaminen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien laatiminen

Talousarvio 2013 / Jyväskylä Laaditaan käytännönläheinen päihdepoliittinen toimintaohjelma ja kohdennetaan henkilöstöresurssia ehkäisevään päihdetyöhön MIELENTERVEYS- JA PÄIHDE- SUUNNITELMA

Alkoholijuomien (100%) kokonaiskulutus/asukas (12,1 l / 15v)

Alkoholijuomien myynti / asukas

Tosi humalassa kerran kk:ssa / 8-9 lk oppilaat

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaaat

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat

Hyvinvointikompassi

Kuolinsyytekijät kehittyneissä maissa (v. 2000)

Kuolleet peruskuolemansyyn mukaan v. 2011

Arviot terveydenhuollolle sairauksista ja terveyden riskitekijöistä aiheutuvista suorista kustannuksista (M ) Suomessa / vuosi Diabetes 505 Kangas 2002 Akuutti sydäninfarkti 56 Häkkinen 2002 Aivoverenkiertohäiriöt 440 Fogelholm 2001 Lonkkamurtuma 56 Sintonen 2002,Hilmo 2004 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Lihavuus 190 Pekurinen 2005 Liikkumattomuus 200 250 Department of health 2004 Tupakka 246 Vitikainen 2006 Alkoholi 123 226 Päihdetilastoll.vuosik 2005 Tapaturmat 207 240 Salomaa 2003

Päihdehaittakustannuksista Suomessa v.2010 (M ) ALKOHOLI Min Max (11,25) Sosiaalihuollon kustannukset 224 266 Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito 233 Eläkkeet ja sairauspäivärahat 182 271 Oikeusjärjestelmä ja vankeinhoito 131 139 Terveydenhuolto 81 136 Onnettomuus- ja rikosvahingot 343 Muut kustannukset....12 1 204 ( 34) 1399 ( 39) HUUMEET Sosiaalihuollon kustannukset 49 68 Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito 77 Eläkkeet ja sairauspäivärahat 7 21 Oikeusjärjestelmä ja vankeinhoito 58 60 Terveydenhuolto 28 48 Onnettomuus- ja rikosvahingot 96 Muut kustannukset.. 10 325 (9,1) 380 (10,5)

Alkoholin aiheuttamat kustannukset Suomessa v. 2003 Min. (milj. ) Max. (milj. ) Välilliset kustannukset Menetetyn elämän arvo 2057 4149 Tuotannonmenetykset 442 512 Yhteensä 3 114 5 471

+ Psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannuksista

Päihteidenkäyttöön vaikuttavia tekijöitä

Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät Sisäiset suojaavat tekijät: Hyvä terveys Myönteiset varhaiset ihmissuhteet Riittävän hyvä itsetunto Hyväksytyksi tulemisen tunne Ongelmaratkaisutaidot Oppimiskyky Ristiriitojen käsittelytaidot Vuorovaikutustaidot Kyky tyydyttäviin ihmissuhteisiin Mahdollisuus toteuttaa itseään http://terveysnetti.turkuamk.fi/tyoikaisten/positiivinen_mielenterveys/index.html

Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät Ulkoiset suojaavat tekijät: Ruoka ja suoja Sosiaalinen tuki: perhe, ystävät Myönteiset mallit Koulutusmahdollisuudet Työ tai muu toimeentulo Työyhteisön ja esimiehen tuki Kuulluksi tuleminen ja vaikuttamisen mahdollisuudet Turvallinen elinympäristö Toimiva yhteiskuntarakenne http://terveysnetti.turkuamk.fi/tyoikaisten/positiivinen_mielenterveys/index.html

Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät Sisäiset haavoittavat tekijät: Sairaudet Itsetunnon haavoittuvuus Avuttomuuden tunne Huonot ihmissuhteet Seksuaaliset ongelmat Huono sosiaalinen asema Eristäytyneisyys Vieraantuneisuus http://terveysnetti.turkuamk.fi/tyoikaisten/positiivinen_mielenterveys/index.html

Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät Ulkoiset haavoittavat tekijät: Puute ja kodittomuus Erot ja menetykset Hyväksikäyttö ja väkivalta Kiusaaminen ja syrjintä Työttömyys ja sen uhka Päihteet Syrjäytyminen, köyhyys Mielenterveysongelmat perheessä Haitallinen elinympäristö http://terveysnetti.turkuamk.fi/tyoikaisten/positiivinen_mielenterveys/index.html

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus 5.3.2012 Mielentevreyden edistäminen 26 Mielenterveysseura Lähde: Euroopan komissio, 2011

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Suunnitelmatyön onnistunut juurruttaminen ja käyttöönotto toimeenpano on suunnitelmallista ja päämäärähakuista toimeenpanolle varataan tarvittavat resurssit suunnitelmalla toteutetaan tarpeisiin perustuva muutos avaintoimijoina toimivat käyttäjät, ts. työntekijät ja niiden sidosryhmät suunnitelman käyttöönotto on valtuuttava, yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuva sekä osallistava toimenpiteitä toteutetaan toiminnan eri tasoilla viestintä-, koulutus- ja tukimekanismit on sisällytetty toimeenpanosuunnitelmaan johtaminen tukee haluttua muutosta suunnitelman laatimisprosessi vaiheistetaan, aikataulutetaan ja vastuutetaan

Suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen pyritään: vahvistamalla peruspalveluita vahvistamalla mielenterveys- ja päihdeosaamista kaikilla tasoilla lisäämällä ehkäisevää työtä ja ongelmien varhaista tunnistamista tiivistämällä mielenterveys- ja päihdetyön yhteistyötä kehittämällä avohoitoa ja parantamalla palvelujen koordinointia kehittämällä avo- ja sairaalapalveluiden yhteistyötä vahvistamalla asiakkaiden ja läheisten osallisuutta

Ehkäisevä päihdetyö kunnassa

Kehittämistyön kohteita PROMOTIO: Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen PRIMAARIPREVENTIO: Mielenterveyshäiriöiden- ja päihdehaittojen ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen SEKUNDAARI JA TERTIAARIPREVENTIO: Mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien hoito ja kuntoutus

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmatyön organisoitumisesta