Länsi- ja Sisä-Suomi ASIA

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 214/2012/1 Dnro LSSAVI/45/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2012 ASIA HAKIJA Turkistarhatoimintaa sekä itsestään kuolleiden ja terveydellisistä syistä lopetettujen eläinten polttamista koskeva ympäristölupa, Kokkola. Turkistarha Tero Nissilä Vattajantie 47 68 230 Lohtaja TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Tarha-alueella on nykyisin 1 400 siitosnaarasminkkiä pentuineen ja 14 varjotaloa, joiden yhteispituus on 1 090 metriä. Toiminta tullaan laajentamaan rakentamalla 7 kpl uutta varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 350 metriä. Laajennuksen jälkeen tarha-alueella on 3 500 siitosnaarasminkkiä pentuineen ja 21 varjotaloa, joiden yhteispituus on 1 440 metriä. Tarhan kokonaiseläinpaikkamäärä tulee olemaan enintään 22 216 minkkiä. Osa varjotaloista varustetaan kerroshäkeillä. Kasvatuskauden aikana itsestään kuolleet eläimet tullaan polttamaan tarha-alueelle sijoitettavassa polttolaitoksessa. Turkistarha-alue sijaitsee Kokkolan kaupungin, Lohtajan kylässä, tilalla Kettukangas RN:o 223:1. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on vähintään 250 siitosnaarasminkin tai vähintään 50 siitosnaarasketun turkistarha. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b kohdan nojalla turkistarhan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

2 ASIAN VIREILLETULO Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 13.3.2012. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lohtajan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt 19.9.1996 tarha-alueelle ympäristöluvan Simo Hihnalalle. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaava. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ TURKISTARHAN TOIMINTA Turkistarha sijaitsee Kokkolan kaupungin Lohtajan kylässä noin 5,5 km:n etäisyydellä Lohtajan kirkonkylältä eteläkaakkoon. Tarha-alueen lähiympäristö on turkistarha- ja metsäaluetta. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin 440 ja 800 metrin etäisyydellä tarha-alueesta. Turkistarhan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Karhinkangas, sijaitsee noin 1,7 kilometrin etäisyydellä turkistarhaalueesta. Turkistarha sijaitsee Lohtajanjoen vesistöalueella (84.061). Lohtajanjoki, sijaitsee noin 0,5 km:n etäisyydellä turkistarha-alueesta. Eläintilat ja tuotanto Tarha-alueella on nykyisin 1 400 siitosnaarasminkkiä pentuineen ja 14 varjotaloa, joiden yhteispituus on 1 090 metriä. Olemassa olevista varjotaloista 4 kpl, yhteensä 320 m, ovat vesitiiviillä lanta-alustalla. Muiden olemassa olevien varjotalojen osalta, 10 varjotaloa, yhteensä 770 m, ei ole suotovesien keräilyä maaperän hyvän vedenläpäisevyyden vuoksi. Lanta-alustojen ympäristönsuojelutasoa ylläpidetään riittävällä kuivikkeiden käytöllä. Kaikki varjotalot on varustettu joko räystäillä, jotka ulottuvat vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta, tai räystäskouruilla. Toiminta tullaan laajentamaan rakentamalla 7 kpl uutta varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 350 metriä. Uusiin varjotaloihin, 7 kpl yhteensä 350 m, rakennetaan vesitiiviit lanta-alustat, Laajennuksen jälkeen tarha-alueella on 3 500 siitosnaarasminkkiä pentuineen ja 21 varjotaloa, joiden yhteispituus on 1 440 metriä. Tarhan kokonaiseläinpaikkamäärä tulee olemaan

3 enintään 22 216 minkkiä. Osa varjotaloista, 940 häkkirivimetriä varustetaan kerroshäkeillä. Alue viettää loivasti kaakkoon eikä sitä sen hyvän vedenläpäisevyyden vuoksi ole salaojitettu. Alue ei läpäisevyytensä vuoksi edellytä ympärysojitusta. Tarha-alueen pinta-ala on tukitoimintoineen noin 2 ha. Varjotalojen lantaalustat korotetaan yli 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja varjotalot varustetaan sadevesikouruilla tai varjotalojen räystäiden pituus tulee olemaan yli 30 cm häkkien ulkoreunasta. Kaikki varjotalot tullaan varustamaan ympärivuotisella juottojärjestelmällä. Tarha-alueella ei valmisteta turkiseläinten rehuja tai varastoida näiden rehuraaka-aineita. Tilalla käytettävän valmiin rehun toimittaa Kalajoen jäähdyttämö Oy. Turkiseläimet lopetetaan turkistarhalla, pakastetaan ja viedään nahoittamoille. Minkkien nahoitus on ulkoistettu (Norpol, Puola /Furfix Oy). Toiminnassa ei muodostu lainkaan nahoitusjätteistä. Käyttövesi toimintaan hankitaan Kokkolan kaupungin, Lohtajan vesijohtoverkosta. Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi sekä hyödyntäminen Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena olkea ja kutterinlastua. Laajennuksen jälkeen käytettävän kuivikkeen laskennallinen kokonaismäärä on noin 324 m 3 irtotiheydestä. Lanta poistetaan minkkivarjotalojen alta 3-5 kertaa vuodessa huhtikuun marraskuun välisenä aikana. Tilalla tuotettu lanta toimitetaan suoraan lannanajon yhteydessä välivarastoitavaksi ja käsitteleväksi noin 1,2 kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Lohtajan laatukomposti Oy:n käsittelylaitokselle. Tilalla ei ole omaa lantavarastoa. Lanta voidaan luovuttaa myös suoraan viljelijöille, tällöin mahdollinen välivarastointi ovat aina lannan vastaanottajan vastuulla. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerättävät vedet/virtsa johdetaan varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin umpisäiliöihin. Turkistarha Nissilä Oy:llä on sopimus 3 500n minkkisiitosnaaran ja niiden tuottamien pentujen lannan vastaanottamisesta. Turkistarhan tukitoiminnot on keskitetty huoltorakennukseen jonka yhteydessä sijaitsevat siilohuone, varastotila sekä sosiaalitilat. Siilohuoneen rehujäte ja mahdolliset siilon pesuvedet johdetaan umpisäiliöön. Siilohuoneen vieressä olevalla tiivislaatalla tapahtuu rehujakelulaitteiden pesu, laatta on varustettu noin 2 m 3 :n umpisäiliöllä. Sosiaalitiloissa ei ole enää vesivessaa. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan hakemuksen mukaan umpisäiliöön. Umpisäiliöiden tyhjennyksestä huolehtii urakoitsija.

4 Jätteet Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvä metallijäte (1 000 kg/vuosi), muovijäte (1 000 kg/vuosi), sekajäte (1 000 kg/vuosi), jäteöljyt (50 litraa/vuosi) ja ongelmajätteet (100 kg/vuosi) ja tuhka (12,5 kg) toimitetaan kaaatopaikalle (Ekorosk). Kuolleiden ja terveydellisistä syistä lopetettujen eläinten poltto Kasvatuskauden aikana itsestään kuolleet ja terveydellisistä syistä lopetetut eläimet tullaan polttamaan tarha-alueelle sijoitettavassa polttolaitoksessa. Polttolaitos on Mepu Oy:n valmistama Hot Bio Box. Valmistajan ilmoituksen mukaan polttokapasiteetti on 20 kg patologista jätettä tunnissa, polttokammion tilavuus on 91 kg/225 litraa. Polttonesteiden varastointi Tilalla on noin 1 400 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu, lukituksella ja lapon estolaitteella. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 100 litraa huoltorakennuksessa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Turkistila sijaitsee Uudenkyläntien (18023) tuntumaan, josta on matkaa valtatielle 8 noin 3,7 kilometriä. Liikenteen alueelle muodostavat henkilökunnan sekä rehuauton kulku päivittäin, satunnainen muu huoltoajo sekä lannan siirtoajo sesonkiluonteisesti. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Turkistarhan laajennus sijoitetaan olemassa olevan turkistarhan yhteyteen. Osa laajennuksesta sijoittuu nykyisen turkistarha-alueen varjotalokentän muodostuman piirin sisäpuolelle, jolloin etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin tai muihin toimintoihin eivät näiden vaikutuksesta muutu. Kärpästen määrää vähennetään kuiviketurpeen käytöllä. Samalla vähennetään typen haihtumisesta ilmaan kohdistuvaa kuormitusta sekä hajua. Tuhoeläimiä kuten rottia ja hiiriä torjutaan rakennuksista tarkoitukseen soveltuvin myrkkysyötein. Lokkeja sekä muita vahinkolintuja pyritään torjumaan ensisijaisesti passiivisin karkoittimin sekä tila-alueen rakenteiden avulla. Näiden aktiivista torjuntaa ei kuitenkaan katsota tarkoituksenmukaiseksi.

5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 3.8.2012 ja 24.8.2012. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Kokkolan kaupungin ja Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 5.9. - 5.10.2012 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kokkolan kaupungintalolla, Kauppatori 5. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Kokkola-lehdessä sekä lähetetty tieto turkistarhan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitettyjen tiedonantokirjelmien mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 19.9.2012. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Kokkolan kaupunginhallitukselta, Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa kuitenkin siten, että ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa tarpeellisia määräyksiä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tulee rajata lannan levittämistä koskevat määräykset lupapäätöksen ulkopuolelle. Lupapäätökseen tulee kuitenkin kirjata informatiivisena toiminnanharjoittajan velvollisuus noudattaa lannan levityksessä, mitä nitraattiasetuksessa (931/2000) asiasta on sanottu. Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset ovat astuneet voimaan lokakuussa 2011. Lupapäätöksissä olisi toiminnanharjoittajien tasapuolisen kohtelun vuoksi hyvä mainita velvoite noudattaa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Lannan levittämiseen vaadittava levityspinta-ala tulee kirjata päätökseen. Ympäristöpäätökseen tulee kirjata luovutettavan lannan maksimipaino/tilavuus ko. peltopinta-alalle ja toiminnanharjoittajalla tulee olla lisäksi voimassa oleva sopimus lannan toimittamisesta asianmukaisen luvan

6 omaavan vastaanottajan kanssa, jos levityspinta-ala on puutteellinen lantamäärään verrattuna. Umpisäiliöön kertyvää ruokintalaitteiden pesujätevettä ja lietettä ei saa levittää pellolle vaan se on toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle (esim. Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle). Lietteen toimittamisesta tulee olla sopimus vastaanottajan kanssa. Jätteet tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle käsitteleväksi. Lanta on poistettava tarhalta vähintään 3 kertaa vuodessa. Lanta on kompostoitava asianmukaisesti ennen sen mahdollista luovuttamista maanviljelijälle. Kompostoimatonta turkislantaa ei saa luovuttaa toiminnanharjoittajalle tai laitokselle, jolla ei ole asianmukaista ympäristölupaa vastaanottoon. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnastaan: -tuotanto: siitoseläinten, tuotettujen nahkojen sekä kuolleiden eläinten määrä vuodessa - jätteet: jätelait, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja ajankohdat -kuivikkeiden käyttö lanta-alustoilla, käytetty kuiviketyyppi, kuivikkeen lisäysajankohdat, lisäysmäärät ja kuivikekerroksen paksuus. - lannankäsittely: lannanpoistoajankohdat, lantamäärät, lannan vastaanottopaikka, ja lannanluovutussopimukset. tarhalla tehdyt korjaus- ja ympäristönsuojelutoimet. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida poikkeuksellisista tilanteista myös Kokkolan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maatalouden ja vesiensuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, että turkistarha Tero Nissilän tarha-alueella tuotantoa lisätään 1400 siitosnaarasminkistä pentuineen 3500 siitosnaarasminkkiin pentuineen. Investoinnin myötä varjotalojen määrä lisääntyy 14 varjotalosta 21 varjotaloon ja varjotalojen kokonaispituus lisääntyy 1090 metristä 1440 metriin. Tarkastushetkellä varjotalot U1-U6 ja 15 ovat vielä rakentamatta. Varjotalo 14 on rakenteilla siten, että siitä puuttuu enää häkit ja juottojärjestelmä. Varjotaloissa 1-10 on vesirännit ja varjotaloissa 11-14 on vesitiiviit alustat. Alue on hyvin läpäisevää hiekkamaata, ja tästä syystä vanhojen varjotalojen välejä ei ole salaojitettu eikä tarhalla ole suotovesien keräilyjärjestelmää. Kaikissa varjotaloissa on ympärivuotinen lämpöjuottojärjestelmä. Kuivikkeina on käytetty olkea ja kutterinpurua. Rehusiilo on varastossa ja se on varustettu umpikaivolla. Tarhalla ei ole omaa lantalaa vaan lanta ajetaan

7 suoraan noin kilometrin päähän Lohtajan Laatukomposti Oy:lle. Kaikki varjotalot on rakennettu pakovarmoiksi verkoilla ja ovilla. Uudet varjotalot on rakennettu valokateharjalla. Varjotalojen välistä heinä on ajettu nurin murskaimella. Tarhalla ei ole sisävessoja. Tarha-alueella ei tapahdu nahoitusta, vaan minkit ainoastaan tapetaan tarhalla ja ruhot siirretään rullakonteissa Puolaan nahoitusta varten. Turkistarhan lähialueella sijaitsee yksi asuintalo luoteessa noin 400 metrin etäisyydellä. ELY keskus katsoo, että välimatka lähimpään naapuriin on riittävä ja laajennettava alue on sopiva turkistarhatoiminnalle. Kasvatuskauden aikana itsestään kuolleet eläimet hävitetään jatkossa polttamalla tarhalle hankittavassa destruktiokontissa (Mepu hot bio box). Polttokontissa poltetaan itsestään kuolleita eläimiä ja terveydellisistä syistä lopetettuja eläimiä noin 250 kg/vuosi. Kuolleille eläimille, joita ei polteta välittömästi, tulee olla asianmukainen kylmäsäilytystila. Kuolleita eläimiä ei saa säilyttää polttokontissa. Koska polttolaitos sijoitetaan oman turkistarhan yhteyteen, voidaan siinä polttaa ainoastaan kyseisen tilan kuolleita eläimiä. Polttokontti on sijoitettava riittävän etäälle eläinsuojasta ja rehuista. Polttokontin on sijaittava hyvin ojitetulla kovalla perustalla. Lisäksi on huomioitava paloturvallisuus ja ettei naapureille aiheudu haittaa tai häiriötä poltosta. Polttokonttia on käytettävä siten, että prosessissa syntyvän kaasun lämpötila nostetaan kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 asteeseen tai 0,2 sekunniksi 1100 asteeseen. Polttokontti on varustettava jatkuvatoimisella lämpötilamittarilla ja mittaustulokset on liitettävä kirjanpitoon. Kuolleiden eläinten poltossa syntyvä tuhka on kuljetettava ja varastoitava suljetussa säiliössä tai muuten niin, että sen leviäminen ympäristöön estetään. Toiminnasta muodostuva tuhka tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Tarha-alueen perusmaa on rakentamissyvyydessä kohtalaisesti tai hyvin vettä läpäisevää hiekkaa. Tarha-alue ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan käytettävällä alueella. Lähin pohjavesialue Karhinkangas sijaitsee turkistilalta lounaaseen Matalanjärvennevan takana noin 1,7 kilometrin etäisyydellä. Koska alue on kohtalaisesti tai hyvin vettä läpäisevää, on pitkällä tähtäimellä mahdollista, että toiminnasta aiheutuu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Tästä johtuen on syytä varustaa myös vanhat varjotalot tiiviillä alustoilla. Varustamalla varjotalot tiiviillä alustoilla ja johtamalla suotovedet tiiviisti umpisäiliöihin, estetään maaperän sekä pohja- ja pintavesien pilaantumista pitkällä tähtäimellä. Varjotalojen pitkillä räystäillä, lanta-alustojen korotuksilla, lannan poistolla ja kuivikkeen käytöllä voidaan siinä määrin hidastaa maata ja pohjavesiä pilaavien aineiden leviämistä, että tiiviit varjotaloalustat suotonesteiden keräysjärjestelmineen voidaan toteuttaa suhteellisen pitkällä ajanjaksolla. ELY keskus katsoo, että asemapiirroksessa 1-10 numeroidut varjotalot on varustettava tiiviillä alustoilla viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä.

8 ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa turkistarhausta koskevan ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Raatojen hävittäminen polttamalla Kokonaisten raatojen polttamiseen ei sovelleta valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta vaan polttaminen tapahtuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) ja sen täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen (EU) N:o 142/2011 mukaisesti. Polttamisen on tapahduttava polttolaitoksessa, joka on toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä ennen toiminnan aloittamista. Hyväksynnän edellytykset on esitetty täytäntöönpanoasetuksen liitteessä III. Toimivaltainen viranomainen on kunnaneläinlääkäri, joka myös tarkastaa polttolaitoksen säännöllisin väliajoin. Polttolaitoksen polttotehon ollessa alle 50 kg/tunti, laitos luokitellaan sivutuoteasetuksen mukaiseksi pienen kapasiteetin polttolaitokseksi. Polttoa koskevat vaatimukset Polttolaitoksen on oltava suunniteltu, varustettu ja rakennettu ja sitä on käytettävä siten, että prosessissa syntyvän kaasun lämpötila nostetaan kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 astetta tai 0,2 sekunniksi 1 100 asteeseen. Lämpötila on mitattava uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Laitteesta saatavien tietojen perusteella se vaikuttaisi soveltuvan luokkaan 2 kuuluvien turkiseläinten raatojen hävitykseen edellyttäen, että polttaminen tehdään laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Toimijan on osoitettava hyväksyntää hakiessaan viranomaiselle polttouunin täyttävän lämpötilavaatimukset. Valmiina ostetuissa polttolaitoksissa valmistajan takaamat polttolämpötilan mittaustulokset riittävät todentamaan hyväksynnän edellytykset tältä osin. Viranomaistarkastusten yhteydessä lämpötilanmittausta koskevat vaatimukset on vahvistettava. Jos polttolaitoksessa ei ole vakiovarusteena lämpömittaria, lämpötila on mittautettava tai hankittava mittari lämpötilan todentamiseksi. Lämpömittari on kalibroitava säännöllisesti.

9 Polttoa koskevat yleiset vaatimukset Raadot tulee polttaa mahdollisimman pian eläinten kuoleman jälkeen. Raadot on säilytettävä asiamukaisesti ennen hävittämistä toimivaltaisen viranomaisen vahvistamien edellytysten mukaisesti. Laitoksen on sijaittava hyvin ojitetulla kovalla perusteella. Polttolaitoksen toiminnanharjoittajan on lisäksi varmistettava, että raatojen poltto täyttää täytäntöönpanoasetuksen liitteessä III vaaditut yleiset vaatimukset, jotka koskevat mm. polttolaitoksen sijaintia ja asiakirjoin todennettuja tuholaisten torjuntaohjelmaa, toiminnalle vahvistettuja puhdistusmenettelyjä ja ympäristön ja laitteiden säännöllisiä tarkastuksia. Toimijan on pidettävä lisäksi kirjaa raatojen poltosta. Polttoprosessissa syntyvä polttojäte Sivutuoteasetuksen mukaan polttojätteen määrä ja haitallisuus on minimoitava ja se on kuljetettava ja varastoitava niin, että sen leviäminen ympäristöön estetään. Vaatimusten mukaisen eläinperäisen tuhkan käytölle ei ole sivutuoteasetuksessa rajoitteita. Tuhka voidaan hyödyntää levittämällä se toimijan omille pelloille tai se voidaan toimittaa hyväksytylle kaatopaikalle. Tuhkasta ei voi tehdä markkinoille saatettava tuotetta, koska raadoista peräisin oleva tuhka ei ole sallittu raaka-aine (tyyppinimiluettelo, Eviran määräyskokoelma 1/2011). Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 8.10.2012 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija toteaa vastineessaan seuraavaa: Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa on esitetty olemassa olevien varjotalojen varustamista tiivisalustarakenteella. Mielestämme vaatimus on kohtuullinen, mikäli hankkeen toteutukselle asetettava siirtymäaika on riittävän pitkä. Varjotalot on hiljattain peruskorjattu, niissä on ympäristövuotiset juottojärjestelmät sekä räystäskourut. Näillä perusteilla esitämme tiivistysvaatimuksen toteuttamiselle 10 vuoden toteutusaikaa. Tällöin asia tulisi tarkastettavaksi seuraavan kerran esimerkiksi ympäristölupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä.

10 ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Turkistarhalle Tero Nissilä ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle ja sen laajentamiselle sekä itsestään kuolleiden ja terveydellisistä syistä lopetettujen eläinten polttamiselle Kokkolan kaupungin, Lohtajan kylään, tilalle Kettukangas RN:o 223:1, tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 29.11.2011) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 3 500 siitosnaarasminkille pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 22 216 minkkiä. Minkkivarjotaloja saa olla 21 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 1 440 metriä. Minkkivarjotaloista 11 kpl varustetaan kokonaan tai osittain kerroshäkein, kerroshäkkirivien yhteispituus enintään 940 m. Lupamääräykset 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli rakennettaviin varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalojen lanta-alustat tulee korottaa vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotuksia tulee ylläpitää. Rakennettavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä lanta-alustoilla hakemuksen mukaisesti. Myös olemassa olevat maanvaraiset varjotalot (nro 1-10) yhteensä 770 m, on varustettava vesitiiviillä lanta-alustoilla 31.12.2017 mennessä. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöiden tilavuuden tulee vastata 12 kk:n varastointitilavuutta. Umpisäiliötilavuutta tulee olla vähintään 1 m 3 /100 varjotalometriä. Umpisäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella. Varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Tarha-alue tulee tarvittaessa ympärysojittaa ulkopuolisten vesien pääsyn estämiseksi tarha-alueelle, ja varjotalojen välit tulee tarvittaessa salaojit-

11 taa, mikäli luonnollinen vedenläpäisevyys todetaan riittämättömäksi tarha-alueen kuivattamiseksi. 2. Lannan ja virtsan poisto ja hyödyntäminen Lanta tulee poistaa varjotalojen alta vähintään kolme kertaa vuodessa ja maanvaraisten minkkivarjotalojen alta vähintään viisi kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti siten, että sitä ei pääse maahan tai ympäristöön. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, turvetta, olkea tai kutterinlastua. Erityisesti maanvaraisten varjotalojen lanta-alustoilla tulee käyttää runsaasti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee kuivikkeita lisättäessä olla vähintään 15 cm. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätty virtsa tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Lanta on toimitettava käsiteleväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä sitä (hakemuksen mukaisesti Lohtajan Laatukomposti Oy:lle). Mikäli lanta luovutetaan suoraan viljelijöille, hakijan tulee toimittaa lannan varastointi- ja levittämissopimus tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen lannan luovuttamista. Lannan varastointia varten tulee olla lantavarastointitilavuutta 0,25 m 3 /siitosnaarasminkki ja lannan levityspinta-ala 1 ha/45 siitosnaarasminkkiä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia lannan varastointitilavuudesta ja siitä mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000) sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. Lannan/virtsan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 3. Jätevesien varastointi ja käsittely Siilohuoneen rehujäte ja siilon pesuvedet tulee hakemuksen mukaisesti johtaa noin 2 m 3 :n umpisäiliöön. Rehujakelulaitteiden pesu, tulee hakemuksen mukaisesti tapahtua siilohuoneen vieressä olevalla tiivislaatalla ja pesuvedet tulee johtaa katettuun noin 2 m 3 :n umpisäiliöön. Umpisäiliöt

12 on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Huoltorakennuksen sosiaalitilojen pesuvedet tulee johtaa umpikaivoon. Toimenpide tulee olla tehtynä vuoden 2013 loppuun mennessä. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan on järjestettävä siten, ettei varastoinnista tai kuljetuksesta aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jätevesiä ja jätettä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Nahkontakauden tapetut minkit tulee säilyttää jäädytystiloissa ja toimittaa nahoituslaitokseen käsiteltäväksi. Eläinjätettä tai muutakaan jätettä ei saa haudata. Nahkontakauden ulkopuolella itsestään kuollet eläimet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Nahkontakauden ulkopuolella itsestään kuollet eläimet voidaan myös polttaa tilalla lupamääräyksessä 5 ilmenevällä tavalla. Turkistarhalla muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja lääkkeet, on toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit on kerättävä erikseen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5. Kuolleet ja terveydellisistä syistä lopetetut eläimet ja niiden polttaminen Polttokontin on sijaittava hyvin ojitetulla kovalla perustalla. Lisäksi on huomioitava paloturvallisuus ja ettei naapureille aiheudu haittaa tai häiriötä poltosta. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa

13 tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. Nahkontakauden ulkopuolella itsestään kuolleiden ja terveydellisistä syistä lopetettujen eläinten polttamisessa tulee noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta N:o 1069/2011 ja sen täytäntöönpanosta annettua komission asetusta N:o 142/2011. Polttolaitoksessa saa polttaa ainoastaan tällä turkistarhalla syntyneitä itsestään kuolleita kokonaisia eläinten raatoja enintään 250 kg vuodessa. Polttolaitoksen polttoprosessissa syntyvän kaasun lämpötila on noustava palamisen aikana epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 asteeseen tai 0,2 sekunniksi 1 100 asteeseen. Polttouuni on oltava varustettu lämpötilamittarilla siten, että palamisen aikaista savukaasun lämpötilaa voidaan tarkkailla. Lämpötilamittari on pidettävä aina käyttökunnossa. Savukaasujen lämpötilaa on seurattava jokaisen polttotapahtuman yhteydessä, jotta polttotapahtuman voidaan todeta täyttävän polttolämpötilalle annetut lupamääräykset. Lämpötila on mitattava uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen (kunnaneläinlääkärin) hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Polttolaitoksella tulee olla kunnaneläinlääkärin hyväksyntä ennen sen käyttöönottoa. Kopio hyväksymispäätöksestä tulee toimittaa tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) valvontaviranomaiselle. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian polttaa turkistarhan yhteydessä sijaitsevassa hakemuksen mukaisessa ja kunnaneläinlääkärin hyväksymässä polttolaitoksessa valmistajan raatojen polttoon antamia poltto-ohjeita noudattaen. Raatoja ei tule säilyttää polttouunissa ennen polttoa. Uunin täytössä, polttolaitteen lämpötilan ja polton viipymän säädössä sekä huollossa on noudatettava valmistajan ohjeita. Raatojen polttamisessa on lisäksi noudatettava Eviran lausunnossa ja kunnaneläinlääkärin hyväksymispäätöksessä annettuja määräyksiä. Polttolaitos tulee lukita käyttöjen välillä. Savukaasujen lämpötilaa on tarkkailtava ja polttolaitoksen toiminnasta on pidettävä kirjaa lupamääräyksessä 8 ilmenevällä tavalla. Raatojen poltossa syntyvä tuhka on kuljetettava ja varastoitava suljetuissa säiliöissä tai muuten niin, että sen leviäminen ympäristöön estetään. Toiminnasta muodostuva tuhka tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Mikäli lämpötilamittauksen perusteella todetaan, että polttolaitoksella ei saavuteta 850 o C:een lämpötilaa kahdeksi sekunniksi tai 1 100 o C:een lämpötilaa 0,2 sekunniksi tai mikäli raatojen polttamisesta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, mikä olennaisesti poikkeaa ennakolta arvioidusta, tulee itsestään kuolleet eläimet toimittaa vastaanottajal-

14 le, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Umpisäiliöiden, polttolaitoksen ja juomalaitteiston kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Polttolaitos Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa jokaisesta polttotapahtumasta. Polttotapahtuman yhteydessä on kirjattava muistiin päivämäärä, eläinten paino, polton kesto, polton aikana saavutettu maksimilämpötila ja viipymä lämpötilassa, syntyvän tuhkan määrä ja käsittely sekä mahdolliset polton aikana ilmenneet ongelmat, häiriöt tai muut poikkeavuudet. Yksittäisiä polttotapahtumia koskeva kirjanpito tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. Lanta-analyysit Pellolla lannoitteena mahdollisesti käytettävästä lannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen (kok N), liukoisen typen (liuk N), kokonaisfosforin (kok P) ja liukoisen fosforin (liuk P) määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein.

15 Kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä seuraavat vuositiedot: siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat mahdolliset uudet lannan luovutussopimukset (varastointi- ja levityssopimukset) umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), toimituspaikat/vastaanottajat itsestään kuolleiden ja terveydellisistä syistä lopetettujen eläinten määrät ja toimituspaikat, mikäli niitä ei ole poltettu omassa polttolaitoksessa omassa polttolaitoksessa poltettujen kuolleiden ja terveydellisistä syistä lopetettujen eläinten määrä ja raatojen polttopäivämäärät, yhteenveto polttoaikana saavutetuista maksimilämpötiloista ja viipymästä maksimilämpötilassa, poltossa syntyneen tuhkan määrä ja toimituspaikka lanta-analyysin tulokset jos lanta luovutetaan viljelijöille tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). Toiminnanharjoittajan tulee raportoida poikkeuksellisista tilanteista myös Kokkolan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Tarha-alue on aidattava tai varjotalot on rakennettava pakovarmoiksi tai siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Haittaeläinten esiintymistä tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin

16 liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uusien varjotalojen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa

17 päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta sekä itsestään kuolleiden eläinten polttaminen voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon suojaetäisyydet rakennettavasta tarha-alueesta lähimpiin naapureiden asuin- ja vapaa-ajan rakennuksiin, turkistarhan sijaintipaikan ympäristön, turkistarhan eläinmäärän ja annetut lupamääräykset, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Turkistarhatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristölupa on myönnetty enintään 3 500 siitosnaarasminkille pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 22 216 minkkiä. Minkkivarjotaloja saa olla 21 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 1 440 metriä. Minkkivarjotaloista 11 kpl varustetaan kokonaan tai osittain kerroshäkein, kerroshäkkirivien yhteispituus enintään 940 m. Ratkaisussa on huomioitu hakemuksessa esitettyjen minkkivarjotalojen yhteispituus, niihin laskennallisesti mahtuvien enimmäissiitosnaaraiden määrä ja niiden tuottama laskennallinen enimmäispentutulos vuodessa (5,2 minkkiä/siitosnaarasminkki) sekä häkkien tilavaatimukset. Luparatkaisussa on otettu huomioon 1.5.2012 voimaan tulleen uuden jätelain (646/2011) 149, jonka mukaan lain voimaan tullessa vireillä oleva ympäristölupahakemukset käsitellään jätelain (646/2011) voimaan tulessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Ratkaisuosassa jätelain (1072/1993) mukainen termi ongelmajäte on korvattu jätelain (646/20111) mukaisella, sisällön samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte, joka tulee jatkossa vakiintumaan käytössä.

18 Lupamääräysten perustelut Varjotalojen lanta-alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla riittävän pitkillä räystäillä tai räystäskouruilla sekä varjotalojen vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla ja vesitiiviillä umpisäiliöillä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään tai pohjaveteen. Koska alue on kohtalaisesti tai hyvin vettä läpäisevää, on pitkällä tähtäimellä mahdollista, että maanvarasten varjotalojen toiminnasta aiheutuu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Tästä johtuen on syytä varustaa myös vanhat, maanvaraiset varjotalot tiiviillä alustoilla. Varustamalla kaikki varjotalot tiiviillä alustoilla ja johtamalla suotovedet tiiviisti umpisäiliöihin, estetään maaperän sekä pohja- ja pintavesien pilaantumista pitkällä tähtäimellä. Tämän vuoksi tiiviiden alustojen tekeminen on määrätty tehtäväksi 31.12.2017 mennessä, mikä on katsottu kohtuulliseksi toteuttamisen kannalta. Varjotalojen pitkillä räystäillä, lanta-alustojen korotuksilla, lannan poistolla ja kuivikkeen käytöllä voidaan siinä määrin hidastaa maata ja pohjavesiä pilaavien aineiden leviämistä, että tiiviit varjotaloalustat suotonesteiden keräysjärjestelmineen voidaan toteuttaa suhteellisen pitkällä ajanjaksolla. Varjotalojen rakenteelliset määräykset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Umpisäiliöt tulee kattaa sadevesien pääsyn estämiseksi niihin. (määräys 1) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä, 3 500 minkkisiitosnaarasta, tuottaa lantaa noin 875 m 3 vuodessa (0,25 m 3 /minkkisiitosnaaras). Lannan ja virtsan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta-alatarve on yksi peltohehtaari 45 siitosnaarasminkkiä kohden. Hakijalla on sopimus 3 500 minkkisiitosnaaraan ja niiden tuottamien pentujen lannan vastaanottamisesta kompostointilaitokselle (Lohtajan Laatukomposti Oy). Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt luovuttavansa lantaa myös suoraan viljelijöille. Mikäli lanta luovutetaan suoraan viljelijöille, hakijan tulee toimittaa lannan varastointi- ja levittämissopimus tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen lannan luovuttamista. Lannan ja virtsan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä ja Kokkolan kaupungin ympä-

19 ristönsuojelumääräykset. Lannan hyödyntämisestä tulee pitää kirjaa määräyksessä 8. edellytetyllä tavalla. (määräys 2 ) Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden jätevedet on määrätty johdettavaksi vesitiiviisiin katettuihin umpisäiliöihin. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Huoltorakennuksen sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne hakemuksen mukaisesti umpisäiliöön. Umpisäiliöstä jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Koska alue on kohtalaisesti tai hyvin vettä läpäisevää, on pitkällä tähtäimellä mahdollista, että sosiaalitilojen jätevesistä aiheutuu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Tämän vuoksi umpisäiliön tekeminen on määrätty tehtäväksi 31.12.2013 mennessä, mikä on katsottu kohtuulliseksi toteuttamisen kannalta. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden, muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Määräys kuolleiden ja terveydellisistä syistä lopetettujen eläinten välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 4 ja 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1069/2011 ja sen täytäntöönpanosta annettua komission asetuksen N:o 142/2011 mukaan kuolleet ja terveydellisistä syistä lopetetut eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa taikka polttaa tilalla asianmukaisella ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä laitteistolla. Edellä mainituissa asetuksissa on edellytetty prosessissa syntyvän kaasun lämpötilan nousevan kahdeksi sekunniksi 850 asteeseen tai 0,2 sekunniksi 1 100 asteeseen. Mainittuja lämpötiloja on pidettävä palamisen tehokkuuden ja puhtauden osalta riittävänä myös ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta, jos poltto tapahtuu riittävällä viipymällä ja happimäärällä.

20 Määräys palamisen aikaisen savukaasun lämpötilan seurannasta on annettu, jotta saadaan selvitettyä laitteen todellinen soveltuvuus turkiseläinten raatojen polttamiseen. Raatojen poltossa on noudatettava myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1069/2011 valvonnasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen antamia määräyksiä. Poltosta muodostuva tuhka tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Mikäli polttolaitos ei toimi annettujen määräysten mukaisesti tai kunnaneläinlääkärin hyväksyntä peruutetaan, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa kuolleet eläimet mahdollisimman nopeasti vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja riskien vähentämiseksi. Säännöllisellä tarkkailulla varmistutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosittainen kirjanpito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Lannan ravinteiden määritys perustuu nitraattiasetuksen (931/2000) vaatimukseen. Analyysien perusteella voidaan tarkastella levityspinta-alan riittävyyttä. (määräys 7) Aitaamalla turkistarha-alue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleistä siisteyttä ja rehun asiallista varastointia koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) Turkistarhan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9)

21 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Kokkolan kaupungin ympäristölautakunnan esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 2, 3, 4 ja 7 ilmenevällä tavalla, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1 ja 2 ilmenevällä tavalla sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lausunnoissa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 2 ilmenevällä tavalla. Hakijan vastineen osalta todetaan, että tiiviiden alustojen tekeminen on määrätty tehtäväksi 31.12.2017 mennessä, valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan, maaperän sekä pohja- ja pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Laajennettu toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen voi päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.1.2023 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Lohtajan kunnan rakennusja ympäristölautakunnan 19.9.1996 myöntämä, ympäristölupamenettelylain mukainen lupa, Simo Hihnalalle. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia