Päätös Nro 73/2010/1 Dnro LSSAVI/134/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 73/2010/1 Dnro LSSAVI/134/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee broilerkasvattamon toimintaa Kauhavan kaupungin Alakylässä. HAKIJA Sippola Aino ja Pauli Sippolantie PERNAA SIJAINTI JA TOIMINTA Broilerkasvattamo sijaitsee Kauhavan kaupungin Alakylässä tilalla Kohtavainionmäki RN:o 8:346. Kolme lantavarastoa sijaitsee tilalla Kohtamäki RN:o 8:317 eläinsuojasta kaakkoon ja tilalla Kohtavainio RN:o 3:337 eläinsuojasta pohjoiseen sekä luoteeseen. Tilalla on nykyisin kaksi broilerkasvattamohallia, joihin mahtuu yhteensä broileria. Yksi kasvattamohalli on vielä rakentamatta. Kolmannen hallin käyttöönoton jälkeen broilerkasvattamon toiminnan laajuus tulee olemaan broileria. Lupaa haetaan broilerkasvattamossa kuolleiden eläinten polttamiseen kasvattamon yhteydessä sijaitsevassa omassa lämpökeskuksessa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Luvan muuttamista (YSL 58 ) koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovi- LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 rastolle, siirtyvät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hakemus on tullut vireille luvan muuttamista koskevana asiana. Toiminnanharjoittaja on hakenut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (LSU-2007-Y- 2) myöntämän ympäristöluvan lupamääräyksen 6 muuttamista. Toiminnanharjoittaja hakee lupaa polttaa broilerkasvattamossa kuolleita eläimiä kasvattamon yhteydessä sijaitsevassa omassa lämpökeskuksessa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antamassa päätöksessä on määrätty toimittamaan kuolleet eläimet vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisen eläinjätteen käsittelemiseen. Aluehallintovirasto on katsonut, että kyseessä on toiminnan olennaista muuttamista (YSL 28 3 momentti) koskeva asia. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a alakohdan mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään broilerille. Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 a alakohdan mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään broilerille. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisellä toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (LSU-2007-Y-2). Lupa on myönnetty enintään broilerin pitämiseen kasvatuserää kohden niin, että kasvatushallia kohden voidaan kasvattaa enintään seitsemän erää vuodessa. Luvan mukaan kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Broilerkasvattamo sijaitsee Kauhavan kaupungin Alakylässä noin 6 kilometrin etäisyydellä Kauhavan keskustasta lounaaseen osoitteessa Vanha Lapuantie 223. Kasvattamoalue on metsäsaarekkeessa. Lähimmät naapurit sijaitsevat lännessä noin 1,2 kilometrin etäisyydellä kasvattamohalleista. Vanha Lapuan-

3 3 tie kulkee noin 13 metrin päässä kasvattamohallien itäpuolella. Alue on maaja metsätalousvaltaista aluetta. Kasvattamoalue sijaitsee Kauhavanjoen osavaluma-alueella nro Kauhavanjokeen on matkaa noin 2 kilometriä. Kauhavanjoki laskee Lapuanjokeen. Kasvattamoalue ja lantalat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Sorvarinkankaan II-luokan pohjavesialue, sijaitsee kasvattamon itäpuolella noin 6 kilometrin etäisyydellä. Lähin pohjavedenottamo, Kleemola, sijaitsee noin 5,7 kilometrin etäisyydellä kasvattamosta luoteeseen. Käyttövesi broilerikasvattamotoimintaan otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyiset kaksi kasvattamohallia on rakennettu vuosina 2004 ja Kasvattamohalleissa kasvatetaan erää kohden yhteensä broileria. Yksi broilerin halli on vielä rakentamatta. Kolmannen hallin rakentamisen jälkeen tilalle tulee yhteensä broileria. Tuotettava lihamäärä on tuolloin noin kg vuodessa. Broilereita tuotetaan lattiakasvatuksessa untuvikoista vuorokauden ikäisiksi teurasbroilereiksi. Broilereita kasvatetaan keskimäärin 7 kasvatuserää vuodessa. Jokaisen kasvatuserän jälkeen hallit ovat tyhjillään 2-3 viikkoa, jolloin ne tyhjennetään lannasta ja pestään. Nykyisten ja rakennettavan kasvattamohallien poistoilmahormit sijaitsevat katolla. Lannan ja jätevesien käsittely Broilerkasvattamohallien lannankäsittelymenetelmänä on kuivikelanta. Nykyisissä broilerihalleissa on noin m 2 :n ja m 2 :n kuivikepohjat. Rakennettavaan broilerihalliin tulee noin m 2 :n kuivikepohja. Kuivikkeena käytetään turvetta ja kuivikekerroksen paksuus on noin 2-2,5 cm. Kuivikepohjat tyhjennetään noin 7 kertaa vuodessa lantavarastoihin. Kuivalantavarastoina ovat yksi lantala ja kaksi kompostointilaattaa. Tuotantorakennuksista noin 1,2 km kaakkoon tilalla Kohtamäki RN:o 8:317 sijaitsee noin 200 m 3 :n betonilantala, jonka pohjapinta-ala on 100 m 2 ja kolmella sivulla on metrin korkuiset betonireunat. Tuotantorakennuksista noin 1,2 km pohjoiseen tilalla Kohtavainio RN:o 8:337 sijaitsee betoninen kompostointilaatta, jonka pohjapinta-ala on 322 m 2 ja kahdella sivulla on 2 metrin korkuiset betonireunat. Tuotantorakennuksista noin 5 km luoteeseen tilalla Kohtavainio RN:o 8:337 sijaitsee kompostointilaatta, jonka pohjapinta-ala on 193 m 2 ja kahdella sivulla on 1,05 metrin korkuiset betonireunat. Kolmannen hallin rakentamisen yhteydessä lantatilavuutta lisätään rakentamalla uusi 300 m 2 :n kompostointilaatta tilalle Kohtamäki RN:o 8:317 tai muutetaan nykyiset kompostointilaatat

4 4 lantaloiksi lisäämällä niihin kolmannet reunat. Lantatilavuutta nykyisissä lantaloissa on yhteensä noin m 3. Uuden kompostointilaatan rakentaminen tai nykyisten kompostointilaattojen muuttaminen lantaloiksi lisäisi lantavarastotilavuutta noin 500 m 3. Yhteensä lantavarastotilavuutta olisi lantavarastolaajennuksen jälkeen noin m 3. Kasvattamohallit pestään höyrypesulla ja pesuvedet kerätään kahteen 20 m 3 :n betonikannelliseen umpisäiliöön. Säiliöt tyhjennetään 6 7 kertaa vuodessa tyhjennysurakoitsijan toimesta. Pesuvedet toimitetaan talviaikaan (noin 3 4 kertaa vuodessa) Kauhavan jätevedenpuhdistamolle ja kesäaikaan omalle pellolle. WC-vedet johdetaan pesuvesisäiliöihin. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Tilalla on käytettävissä peltoalaa lannan levitykseen yhteensä noin 231 ha, josta omaa peltoa on noin 66 ha, vuokrapeltoa noin 63 ha ja sopimuspeltoa noin 102 ha. Lannan levityksestä 60 % tapahtuu keväällä viikkojen aikana ja 40 % syksyllä viikkojen aikana. Kuolleiden eläinten käsittely Kuolleita eläimiä tulee noin kg vuodessa. Nykyisin broilerinruhot kerätään neljään pakastimeen ja toimitetaan keräilyautolla käsittelylaitokselle. Lupaa haetaan tämän lisäksi ruhojen polttamiseen broilerkasvattamon yhteydessä sijaitsevassa lämpökeskuksessa. Broilerinruhot menisivät suoraan polttoon ilman välivarastointia. Ruhoja poltettaisiin päivittäin mahdollisesti tulipesään asennetulla ritilällä. Lämpökeskuksen 250 kw:n stokeripolttimessa (Ala-Takkari Veto 250) käytetään polttoaineena turvetta. Öljylämmitys on varalla. Stokerikattilaa koskevan VTT:n tutkimusraportin mukaan polttotilanteessa on mitattu 867 o C:een maksimilämpötila. Ruhoja poltettaessa polton maksimilämpötila saavutetaan valitsemalla ohjauskeskuksesta (Lambda 5) 100 %:n ajo-ohjelma. Tällä varmistetaan polttotehon vähimmäisvaatimuksen (kaksi sekuntia yli 850 o C) ylittäminen. Lämpökeskuksessa on automaattinen tuhkaruuvi, joka kuljettaa tuhkan suljettuun noin 1 m 3 :n keräyssäiliöön. Veljekset Ala-Talkkari Oy:ltä saadun lausunnon ja poltto-ohjeen mukaan heidän valmistamissaan VETO-nimisissä polttolaitekattiloissa (stokeripolttolaitoksissa) kuolleiden eläinten polttamiselle asetetut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 mukaiset vaatimukset täyttyvät seuraavin edellytyksin: - Polttolaitteen palopään yläpuolella saavutetaan riittävä >850 o C:n lämpötila, kun polttolaitteessa käytetään polttoainetta, jonka kosteuspitoisuus on alle 33 % - Kattilan tulipesässä käytetään lausunnon liitteenä olevan piirroksen mukaista lisälaitetta eläinten ruhojen polttohävitykseen - Kattilan tehontuotto säädetään siten, että se vastaa koko polttotapahtuman ajan tehontarvetta, eli kattila ei mene viretulitilaan polton aikana vaan palaa

5 5 asetetulla teholla koko polton ajan. Vesivaraajan käyttö helpottaa halutun tilan saavuttamista. - Poltettavien eläinten kertapanostuksen määrä ei tulisi ylittää noin 5 % polttotapahtuman ajaksi säädettyä tehoa. Esim. säädetyn tehon ollessa 100 kw panostettava määrä on noin 5 kg. Tällöin ei tuotettu lisäenergia aiheuta polttotapahtumaan häiritsevää muutosta. - Poltettavien eläinten kertapanostuksen tulee aina olla alle 50 kg, joka vastaa noin 1 MW:n tehonkäyttöä. Muut varastot Tilalla on litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja-altaalla, lukituksella ja ylitäytönestolla. Säiliö sijaitsee lukitussa sisätilassa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakijan mukaan kasvatustoiminta on järjestetty siten, ettei siitä aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Lintujen hyvinvointi edellyttää riittävän ilmanvaihdon toteuttamista. Ympäristöhaitat pidetään vähäisinä käyttämällä turvetta kuivikkeena ja hyvälaatuisia vesinippoja, joilla estetään kuivikkeiden kastuminen. Näin poistoilman laatu pysyy hyvänä. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Hakijan mukaan toimintaan ei liity erityisiä riskejä. Kasvattamohalleissa on eläinten hyvinvointiin liittyvät hälytys- ja valvontajärjestelmät lämmön, veden, valon ja ilmastoinnin osalta sekä varageneraattorijärjestelmä. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Lämpökeskuksesta tulee tuhkaa noin 5 m 3 vuodessa. Tuhka kerätään noin 1 m 3 :n säiliöön, josta se ajetaan pellolle. Vanhoja loisteputkia syntyy noin 30 kpl vuodessa ja ne toimitetaan Lakeuden Etappi Oy:n jäteasemalle. Muiden käytettävien aineiden ja kemikaalien kulutus sekä varastointi Täysrehun kulutus on noin 276 tonnia/kasvatuserä, mistä noin % voidaan antaa viljana. Rehut varastoidaan siiloissa eläinsuojan läheisyydessä. Vedenkulutus on noin 480 m 3 /kasvatuserä. Rakennusten ja laitteiden desinfiointiin käytetään Virkon S tai Parvocide Plus kemikaaleja noin 30 litraa/kasvatuserä. Aineita varastoidaan eläinsuojan varastossa.

6 6 Toiminnasta aiheutuva liikenne Teuraseläinten kuljetusta tapahtuu 7 kertaa vuodessa, rehukuljetuksia 3-4 kertaa kuukaudessa ja lannanajoa 7 kertaa vuodessa. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mukaan broilerkasvattamo edustaa eurooppalaisella tasolla alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kasvattamossa käytetään kuivikkeena turvetta, mikä vähentää ympäristövaikutuksia sekä kasvatusaikana että lantaa poistettaessa. Kasvattamon rehun hyödyntäminen on tehokasta (rehukerroin alhainen eli 2,45) ja kasvattamossa käytetään alemman fosforipitoisuuden sisältäviä rehuseoksia, mikä pienentää lannan fosforipitoisuutta. Alhaista rehukerrointa edistää myös tietokoneohjattu rehun syöttöjärjestelmä. Kasvattamon käyttämät roiskevapaat ja vettä säästävät vesinipat edistävät lintujen hyvinvointia, vähentävät ympäristövaikutuksia pitämällä kuivikkeen kuivana ja vähentävät laitoksen veden käyttöä. Erien välisessä hallien puhdistuksessa käytetään paineistettua kuumavesipuhdistusta, mikä vähentää pesuaineiden käyttötarvetta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kauhavan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kauhavan kaupunginhallitukselta, kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Etelä-Pohjanmaan ELY:lta sekä elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto asianosaisille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Lausunnot Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen antaa hankkeesta puoltavan lausunnon. VTT:n lausunnon mukaan Veto 250 kw kattilassa saavutettu korkein lämpötila (T max ) on 867 o C, mikä hakemuksen mukaan ylittää polttotehon vähimmäisvaatimuksen, joka olisi kahden sekunnin viipymä yli 850 celciusasteen lämpötilassa. Polttolaitoksen läheisyydessä ei ole häiriintyviä koh-

7 7 teita. Eläinjätteen tuhkan alkuainekoostumus soveltuu lannoitteena peltoviljelyyn. Tärkeätä on orgaanisen aineen massan annostelu suhteessa polttotehoon siten, että palaminen on riittävän täydellistä. Etelä Pohjanmaan ELYn ympäristö- ja luonnonvarat- vastuualueen maaseuturyhmä toteaa lausunnossaan, että Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella ei ole erityistä huomautettavaa Aino ja Pauli Sippolan broilerkasvattamon toiminnan muutosta koskevan ympäristölupahakemuksen (LSSAVI/134/04.08/2010) johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteaa lausunnossaan, että kokonaisten raatojen polttamiseen ei sovelleta valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta vaan polttaminen tapahtuu komission asetuksen (EY) N:o 1774/2002 (sivutuoteasetus) mukaisesti. Kyseisen polttolaitoksen on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä ja sen on hyväksynnän saadakseen täytettävä sivutuoteasetuksen artiklan 12 ja liitteen IV vaatimukset. Polttolaitos luokitellaan pienen tai suuren kapasiteetin laitokseksi sen mukaan, onko sen polttokapasiteetti alle vai yli 50 kg sivutuotetta tunnissa. Laitos hyväksytään joko poltto- tai rinnakkaispolttolaitokseksi. Tilakohtaisen poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksen hyväksyvä ja valvova viranomainen on toimialueen kunnaneläinlääkäri. Sivutuoteasetus edellyttää, että poltto- tai rinnakkaispolttolaitos on suunniteltava, varustettava, rakennettava ja sitä on käytettävä siten, että prosessissa syntyvän kaasun lämpötila nostetaan valvotusti ja homogeenisesti kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 o C:een mitattuna uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Toimija kertoo hakemuksessaan aikovansa käyttää raatojen polttoon Veljekset Ala-Talkkari Oy:n valmistamaa Veto 250 kw polttolaitetta, joka on rinnakkaispolttolaitos ja vastaa teholtaan pienen kapasiteetin laitosta. Hakemuksen liitteenä oleva VTT:n tutkimusraportti (VTT-M ) ei osoita kyseisen polttolaitoksen täyttävän asetuksen vaatimaa polttolämpötilaa raatoja poltettaessa, koska polttokokeen suorittamiseen käytetty poltettava materiaali ei vastaa poltto-ominaisuuksiltaan broilerin raatoja. Polttolaitteen valmistajan mukaan rinnakkaispolttolaite saavuttaa kuitenkin vaaditun 850 o C lämpötilavaatimuksen ja raadot palavat täydellisesti, mikäli valmistajan raatojen polttoon antamia poltto-ohjeita noudatetaan ja ohjeen mukaista lisälaitetta käytetään. Valmistajalla ei ole vielä esittää edellä mainitun kaltaista virallista tutkimusraporttia laitteesta raatoja poltettaessa. Polttolaite voidaan kuitenkin hyväksyä ehdollisesti vuodeksi raatojen polttoon edellyttäen, että hyväksymistarkastuksessa valvontaviranomainen varmistuu siitä, että laitetta käytetään valmistajan ohjeen mukaisesti. Seuraavan vuositarkastuksen yhteydessä toimijan on esitettävä valmistajalta saatu tutkimusraportti polttolämpötilasta tai jos sellaista ei ole saatavilla, jonkin muun pätevän tahon suorit-

8 8 taman mittauksen tulokset. Muussa tapauksessa laitteen hyväksyntää raatojen polttoon ei jatketa. Polttolaitoksen on lisäksi täytettävä liitteessä IV luetellut yleiset vaatimukset, jotka koskevat mm. hygieniaa ja tuholaistorjuntaa sekä kirjanpitoa tehdyistä toimenpiteistä. Myös poltettavista raadoista on pidettävä kirjaa. Häiriön tapahtuessa tai poikkeuksellisissa olosuhteissa toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintaa tai keskeytettävä se mahdollisimman nopeasti, kunnes tavanomainen toiminta voi jatkua. Sivutuoteasetuksen mukaisessa rinnakkaispolttolaitoksessa syntynyttä tuhkaa ei voi käyttää lannoitevalmisteena, mutta sen voi hävittää tilalla hautaamalla, mikäli ympäristösäädökset eivät toisin määrää. Hakijan kuuleminen ja vastine Tarkastus Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista Hakija on ilmoittanut puhelimitse, että vastineen antamiseen ei ole tarvetta. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , josta laadittu muistio on liitetty päätösasiakirjoihin. Tarkastukseen osallistuivat myös Etelä-Pohjanmaan ELYn valvontaviranomaiset. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Aino ja Pauli Sippolalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broilerkasvattamon toiminnalle Kauhavan kaupungin Alakylässä tilalla Kohtavainionmäki RN:o 8:346 tähän päätökseen liitetyn päivätyn asemapiirroksen osoittamassa paikassa hakemuksen mukaisesti ja annetuin lupamääräyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin LUPAMÄÄRÄYKSET Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja Eviran lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksessä Eläinsuojien eläinmäärät Broilerkasvattamohalleissa voidaan pitää kasvatuserää kohden yhteensä enintään broileria. Kasvatushallia kohden voidaan kasvattaa enintään seitsemän erää vuodessa. 2. Lannan ja jätevesien varastointi Kolmannen broilerkasvattamohallin pohjarakenteet, lantavarastojen laajennus sekä muut lannan tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa

9 9 vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka K30-2) maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Eläinsuojissa muodostuva lanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevilla kompostointilaatoilla ja kuivalantalassa niin, että lantaa tai lantavesiä ei pääse ympäristöön. Lannan ja sadevesien varastointitilavuutta tarvitaan 12 kuukauden varastointiin broilerille vähintään m 3. Ennen kolmannen kasvattamohallin käyttöönottoa tulee lantalatilavuutta rakentaa lisää 462 m 3 joko rakentamalla uusi vähintään 277 m 2 :n kompostointilaatta tilalle Kohtamäki RN:o 8:317 tai lisäämällä nykyisiin kompostointilaattoihin kolmannet reunat. Kompostointilaattojen yhdellä sivulla tulee olla vähintään metrin korkuinen reuna. Laatat tulee muotoilla siten, että kertyvät nesteet pysyvät laatoilla ja valumat ympäristöön voidaan estää. Nesteet tulee imeyttää turpeeseen. Kompostointilaatoilla varastoitavan kuivikelannan kuiva-ainepitoisuus tulee olla vähintään 40 %. Muutettaessa nykyiset kompostointilaatat lantaloiksi tulee tilalla Kohtavainio RN:o 8:337 sijaitsevaan 322 m 3 :n laattaan lisätä kolmas 2 metriä korkea betonireuna ja tilalla Kohtavainio RN:o 8:337 sijaitsevaan 193 m 3 :n laattaan lisätä kolmas 1 metrin korkea betonireuna. Kuivalantaloissa tulee lisäksi olla kuormauslaatat esim. betonista tai asfaltista. Broilerkasvattamon jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä, jotka on katettu kiinteällä katteella, esim. puu-, pelti- tai betonikannella. Pesu- ja desinfiointivesien sekä sosiaalitilojen jätevesien varastointitilavuutta tarvitaan 12 kuukauden varastointiin broilerille laskennallisesti vähintään 120 m 3. Tilalla olevat yhteensä 40 m 3 :n säiliöt tulee siten tyhjentää riittävän usein. Säiliöiden sisältö tulee levittää kasvukautena pellolle ja toimittaa kasvukauden ulkopuolella laitokseen, jolla on voimassaolevan ympäristöluvan kyseisten jätevesien vastaanottamiseen. Toiminnanharjoittajan on pidettävä lannan ja jätevesien varastotilat hyvässä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu vuotoja ympäristöön. Lannan muu varastointi, kuten patterivarastointi pellolla, ilman lupaa on kielletty. Lannan ja jätevesien säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Mikäli rakenteissa tai käsittelylaitteissa havaitaan vaurioita tai ongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot tai ongelmat korjattava mahdollisimman pian. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lanta ja jätevedet tulee hyödyntää ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Tilalla tulee jatkuvasti olla käytettävissä peltoalaa lannan ja pesuvesien levitykseen vähintään 167 hehtaaria. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa.

10 10 Pellolle levitettävästä lannasta on tehtävä ravinneanalyysit viiden vuoden välein lannan kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin pitoisuuden selvittämiseksi ennen levitystä. Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös muulta osin sitä, mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lisäksi toiminnassa on noudatettava Kauhavan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan sekä välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lanta ja jätevedet on levitettävä siten, ettei niitä joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lantaa ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää 2 %. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maastoolosuhteista ja maalajista riippuen vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää pesu- tai jätevesiä ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa enintään yhden satokauden edellyttämä ravinnemäärä, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000) määrätty.

11 11 4. Hajuhaittojen vähentäminen Kasvattamossa on käytettävä kuivikkeena turvetta siten, että käytettävästä kuivikemateriaalista pääosa on turvetta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojat on pidettävä puhtaina ja niiden ilmastointi sekä lämpötila tarkasti säädettynä siten, että hajujen muodostuminen olisi mahdollisimman vähäistä. Kasvattamohallit, rehuvarastot, lantavarastot ja jätevesisäiliöt ympäristöineen sekä kuljetustiet ja lannan käsittely- sekä kuljetusvälineet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan tai jätevesien varastoinnista ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai kärpäshaittaa lähiasutuksen alueella. Haittojen esiintymisen estämiseksi on lanta tarvittaessa kalkittava tai peitettävä katteella, turvekerroksella tai haittojen esiintyminen on estettävä muulla tehokkaalla tavalla. 5. Kuljetukset Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lantaa tai jätevesiä joudu ympäristöön tai kulkureiteille ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Kuljetukset ja peltolevitys tulee järjestää siten, että aineksia ei joudu vesistöön tai ojiin. Kuljetuskalusto on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Mikäli lantaa tai jätevesiä joutuu ympäristöön, on kuljetukset välittömästi keskeytettävä, likaantuneet alueet siivottava ja kuljetuskalusto kunnostettava tai muutoin varmistuttava siitä, että kuljetus voidaan hoitaa asianmukaisesti. Toimitettaessa jätevedet muualle kuin pellolle tulee jätevesiä kuljettavan henkilön olla rekisteröitynyt Etelä-Pohjanmaan ELYn ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. 6. Kuolleet eläimet Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikaisenkin varastoinnin tulee tapahtua erillisessä kylmässä varastotilassa. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian polttaa broilerkasvattamon yhteydessä sijaitsevassa hakemuksen mukaisessa ja kunnaneläinlääkärin hyväksymässä rinnakkaispolttolaitoksessa, kun valmistajan raatojen polttoon antamia poltto-ohjeita noudatetaan ja ohjeen mukaista lisälaitetta käytetään. Mikäli kuolleita eläimiä ei hävitetä edellä mainitulla tavalla polttamalla, tulee ne toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila.

12 12 Polttolaitoksen toiminta tulee tarkistuttaa ensimmäisen kerran vuoden kuluttua sen hyväksymisestä raatojen polttoon ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein tai valvontaviranomaisen määräyksestä. Eviran lausunnossa mainittu tutkimusraportti tai mittaustulokset polttolaitteen saavuttamasta lämpötilasta raatoja poltettaessa tulee toimittaa kunnaneläinlääkärin lisäksi Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) valvontaviranomaiselle vuoden kuluessa polttolaitoksen hyväksymisestä. Polttolaitos tulee lukita käyttöjen välillä. Lämpötilan tulee ruhojen polttamisen aikana nousta polttouunissa mahdollisimman pian vähintään 850 o C:een. Uunin täytössä, polttolaitteen lämpötilan ja polton viipymän säädössä sekä huollossa on noudatettava valmistajan ja maahantuojan ohjeita. Mikäli raatojen polttamisesta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, mikä jatkuvasti poikkeaa olennaisesti siitä, mihin hakemuksen mukaisella polttolaitoksella on esitetty päästävän, voi valvontaviranomainen määrätä kuolleet eläimet toimitettavaksi järjestetyn raatojen keräyksen kautta eläinjätteen käsittelypaikkaan, jolla on voimassaoleva ympäristölupa ottaa vastaan kyseistä jätettä. Polttolaitoksen toiminnasta on esitettävä erillinen selvitys, mikäli valvontaviranomainen niin vaatii. Raatojen polttamisessa on lisäksi noudatettava Eviran lausunnossa ja kunnaneläinlääkärin hyväksymispäätöksessä annettuja määräyksiä. Raatojen poltossa syntyvä tuhka voidaan toimittaa viherrakentamiseen tai toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassaoleva lupa ottaa sitä vastaan. Tuhkaa ei saa käyttää lannoitteena pellolla, mikäli sitä ei ole hyväksytetty lannoitevalmisteeksi EVIRA:n hyväksymällä tavalla. 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Jätteiden varastointi kasvattamoalueella ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan tulee järjestää niin, että varastoinnista tai kuljetuksesta ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Jätettä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt Etelä-Pohjanmaan ELYn ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja vanhentuneet torjunta-aineet sekä käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava vuosittain hyväksyttyyn ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan Kauhavan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet on kerättävä erilleen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet on toimitettava hyväksyttyyn keräyspaikkaan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteiden avopoltto on kielletty.

13 13 Polttoneste- ja öljysäiliöt tulee olla varustettu suoja-altaalla siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä, joka estää sadeveden pääsy suoja-altaisiin. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettu myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa broilerkasvattamon toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla pidettävien broilerien määrä, kasvatuserien määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden käsittely tai toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa ja pesuvesiä tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot peltopinta-alaan liittyvistä sopimuksista sekä tiedot kasvattamon toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Kasvattamon edellisen kalenterivuoden toiminnasta pidettävä kirjanpidon tiedot tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI -järjestelmää ( Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää kirjanpitoon ja tarvittaessa esittää valvontaviranomaiselle. Lanta-analyysitulosten tulee olla käytettävissä ennen lannan levittämistä. Lannan ja jätevesien säilytystiloja sekä niiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 8. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa kolmannen broilerihallin käyttöönottoajankohta Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa.

14 14 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELYlle. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän tai pohjaveden pilaantumista), 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista sekä jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain 58 :n mukaan luvan myöntäneen viranomaisen on luvanhaltijan hakemuksesta muutettava lupaa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.

15 15 Lupaharkinnan perusteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen broilerkasvattamon toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Länsi-Suomen ympäristökeskus on antamassaan päätöksessä harkinnut toiminnan sijoituspaikkaa koskevan ympäristöluvan myöntämisedellytykset. Toiminnan muuttamista koskevan hakemuksen perusteella broilerkasvattamon sijoituspaikkaa voidaan edelleen pitää toiminnalle sopivana. Kasvattamohallit sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolle broilertuotannon harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,2 kilometrin etäisyydellä kasvattamohalleista. Ympäristölupa on myönnetty muutoshakemuksen mukaisesti myös broilerkasvattamossa kuolleiden eläinten polttamiseen kasvattamon yhteydessä sijaitsevassa lämpökeskuksessa. Mikäli linnunruhoja ei hävitetä polttamalla, on kasvattamossa oltava asianmukaiset tilat niiden säilytykseen ja ne tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten hävittämiseen polttamalla tarvitaan myös kunnaneläinlääkärin myöntämä lupa. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Lupa on myönnetty kasvattamoiden enimmäiseläinpaikkaluvun ja kasvatuskertojen mukaisesti toiminnan kapasiteetin määrittelemiseksi. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maaja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lannan ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys pesuvesien umpisäiliöiden kattamisesta kiinteällä katteella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi sekä sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöihin. Varastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotila-

16 16 vuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa varastotilojen rakenteiden kunto. Koska jätevesien varastointitilavuus ei ole riittävä 12 kuukauden varastointiin, on kasvukauden ulkopuolella jätevedet määrätty toimitettavaksi kaupungin puhdistamolle. (Lupamääräys 2) Lannan levitystä varten tarvitaan riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 540 broileria kohden. Lannan ja pesuvesien levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lanta on levitettävä sulaan ja lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi valtioneuvoston asetuksen 931/2000 mukaisesti. Viljavuusanalyysiin ja lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja näin ollen ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lannan nopealla multauksella tai sijoittamisella kasvustoon rajoitetaan myös ammoniumtypen hävikkiä ilmakehään ja siitä aiheutuvaa ympäristön kuormitusta. Lannan levitys tulvauhan tai pintavirtailun alaisille alueille voi aiheuttaa vesistön pilaantumista. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätettävällä lannoittamalla kaistalla estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lannan levityskielto pohjavesialueelle on tarpeen pohjaveden laadun turvaamiseksi. (Lupamääräys 3) Määräys turpeen käytöstä kuivikkeena on annettu ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (Lupamääräys 4) Lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Kuljetukset tapahtuvat naapurien läheisyydessä, joten niiden mahdollisimman haitaton järjestäminen on tarpeen. Toiminnanharjoittajan tulee huomioida, että toimitettaessa jätevesiä kaupungin puhdistamolle jätevesiä kuljettavan tulee olla rekisteröitynyt ELYn ylläpitämään

17 17 jätetiedostoon, jolloin voidaan varmistaa, että jätevesien kuljettamisessa noudatetaan ympäristömääräyksiä. (lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa taikka polttaa tilalla asianmukaisella ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä laitteistolla. Tilalla tapahtuva polttaminen mahdollistaa jätteiden nopean hävittämisen. Edellä mainitussa asetuksessa on edellytetty prosessissa syntyvän kaasun lämpötila nousevan kahdeksi sekunniksi 850 o C:een. Mainittua lämpötilaa on pidettävä palamisen tehokkuuden ja puhtauden osalta riittävänä myös ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta, jos poltto tapahtuu riittävällä viipymällä ja happimäärällä. Polttolaitteen valmistaja on ilmoittanut lausunnossaan, että hakemuksen mukaisella polttolaitteella vaadittuihin poltto-olosuhteisiin päästään valmistajan antamia poltto-ohjeita noudattaen ja ohjeen mukaista lisälaitetta käyttäen. Tutkimusraportti tai mittaustulokset polttolaitteen saavuttamasta lämpötilasta raatoja poltettaessa on määrätty toimitettavaksi valvontaviranomaiselle, jotta saadaan selvitettyä laitteen todellinen soveltuvuus broilerin raatojen polttamiseen. Mikäli polttolaitos ei toimi tarkoitetulla tavalla, on sen toiminnasta tarpeen antaa valvontaviranomaisen vaatima erillinen selvitys. Sivutuoteasetuksen valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin tämän luvan estämättä antaa polttolaitosta koskevia määräyksiä. Mikäli polttolaitos ei toimi annettujen määräysten mukaisesti tai kunnaneläinlääkärin hyväksyntä peruutetaan, on toiminnanharjoittajalla oltava valmius toimittaa kuolleet eläimet mahdollisimman nopeasti vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 6) Jätehuolto on hoidettava kaupungin jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla ja toiminnanharjoittajan on huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee huomioida, että jätteitä kuljettavan tulee olla rekisteröitynyt ELYn ylläpitämään jätetiedostoon, jolloin voidaan varmistaa, että jätteen kuljettamisessa noudatetaan ympäristömääräyksiä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (Lupamääräys 7) Eläinsuojien kirjanpito ja vuosiraportti tarvitaan valvonnallisista syistä. Lannan ja pesuvesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (Lupamääräys 8)

18 18 Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos ympäristökuormitusta voidaan olennaisesti vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (Lupamääräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Laajennettu toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan (LSU-2007-Y-2) broilerkasvattamon toiminnalle. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä lupaviranomaiselle mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2017 koskeva kirjanpito ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi.

19 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kuolleiden eläinten polttamista lämpökeskuksessa ei voi aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 14, 16 19, 21 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 510 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa

20 20 tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan alle broilerin kasvattamon lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta (785 euroa). Käsittelymaksu on tästä vielä 35 % alempi, koska ympäristöluvan käsittelyn vaatima työmäärä oli taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kauhavan kaupunginhallitus Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Evira Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Kauhavan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla.