ia DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2011 Savossa rakennetaan toiveista totta Suururakoiden tarjouslaskenta on tiukkaa tiimityötä Ruotsin teitä mittaamassa Mauri I etsii kiskoviat Uusi liikenneministeri: Vähemmällä enemmän
PÄÄKIRJOITUS Vähitellen selkenevää Kauniin kesän jälkeen talouden syystaivaalla näkyy synkkeneviä pilviä. Epävarmuus markkinoilla on lisääntynyt Euroopan velkakriisin johdosta. Talousasiantuntijat puhuvat hyytyneestä kasvusta, jopa taantumasta. Myös Destialle vuoden ensimmäinen puolisko oli taloudellisessa mielessä pettymys: liikevaihto laski ennakoidusti edellisvuodesta kannattavuutta parantavien toimenpiteiden johdosta ja tulosta rasittivat erityisesti Norjan toimintojemme merkittävät projektiheikennykset sekä yhden rataliiketoiminnan kunnossapitourakan ja yhden kalliorakentamisen projektin epäonnistuminen. Talouden tarkastelu on kuitenkin peräpeiliin katsomista. Menneet virheet on korjattu, ja niistä on opittu. Riskienhallintaan on kiinnitetty huomiota ja ydinliiketoimintojemme projektien kannattavuus onkin keskimäärin parantunut. Operatiivisen toiminnan osalta suunta on oikea, ja myönteistä kehitystä on havaittavissa monilla alueilla. Valtiontalouden näkökulmasta haasteita riittää varmasti myös infrastruktuurin ylläpitämisessä ja uusien hankkeiden rahoituksessa. Suurin kysymys liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä on, voimmeko vähemmällä saada aikaan enemmän, toteaa liikenneministeri Merja Kyllönen tässä Viassa sivuilla 18-20. Mutta kun jokainen hanke suhteutetaan yhteiskunnan kokonaisetuun, saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty käytettävissä olevalla rahalla, ministeri jatkaa. Kasvavien liikennemäärien ja niukkenevien korjausresurssien myötä tienpitäjälle on yhä tärkeämpää pystyä priorisoimaan työkohteensa entistä tarkemmin. Täsmällinen tieto tiestön kunnosta auttaa päätöksenteossa korjaukset pystytään kohdentamaan sinne, missä suurin tarve on. Jutussa Ennakoivaa tienpitoa mittaamalla sivuilla 7 8 kerrotaan, kuinka tiestön palvelutasomittauksen avulla kerätään ajantasaista tietoa ajoväylien ja pohjarakenteiden kunnosta päätöksenteon ja priorisoinnin tueksi. Synkilläkin pilvillä on hopeareuna: elokuun loppupuolella Liikennevirasto kertoi E18 Koskenkylä Kotka -moottoritiehankkeen käynnistymisestä loppuvuodesta elinkaarimallilla ja sopimusneuvotteluun valittiin Destia Oy:n, YIT Rakennus Oy:n ja Meridiam Infrastructure Finance II S.á.r.l:n muodostama konsortio. Pilvettömiä, kirkkaita syyspäiviä! Miia Apukka PS. Tässä numerossa aloittaa seikkailunsa Vian oma sarjakuvasankari D-mies. Hahmo on tamperelaisen Timo Kokkilan luoma, ja hän on myös sarjakuvan tekstinikkari. VIA 2/2011 DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI. Julkaisija Destia Oy, Heidehofintie 2, PL 206, 01300 Vantaa. Vaihde 020 44411. www.destia.fi PÄÄTOIMITTAJA Miia Apukka, 050 495 0736, miia.apukka@destia.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Miia Apukka, Niina Nevamäki, Johanna Otranen, Minna Heinonen, Veli Hyyryläinen, Kalevi Katko, Hannu Kulju, Jukka Raudasoja TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut: toimituspäällikkö Johanna Hytönen tuottaja Anu Mäkelä ulkoasu Anu Pyykkö repro Esko Järnström, Tuukka Palmio. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen artikkeleiden tai kuvien palauttamisesta eikä säilytyksestä. KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut (09) 1201. OSOITTEENMUUTOKSET destia@destia.fi PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa Oy, Porvoo 2010. ISSN 1458-5243. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. KANSI Savonlinnan ohikulkutietä rakentamassa. Kuva: Rami Lappalainen 2 VIA 2 2011
Näin via2/2011 strategia toteutuu Lue Vian jutuista, miten Destian uusi strategia toteutuu käytännössä! 4 Uutiset Ajankohtaisia kuulumisia infra-alalta 7 Ennakoivaa tienpitoa Destia kerää tiestön kuntodataa mittaamalla. 10 9 Finträskin vihersilta sulautuu luontoon Kantatie 51:n parannustöissä rakennetaan kymmenen uutta siltaa. 10 Savonlinnan unelma Savonlinnan hieno maisematie valmistuu vuonna 2013. 15 Kesän seitsemän tähteä Kesätyöntekijät arvostivat Destian mutkatonta tekemisen meininkiä ja halua antaa vastuuta. 18 Vähemmällä enemmän Uusi liikenneministeri Merja Kyllönen suhteuttaa kaikki hankkeet yhteiskunnan kokonaisetuun. 21 Kymmenen yhteistyön vuotta Oulussa Destian ja Oulun yhteistyötä vahvistavat toimintavarmuus ja kumppanin tunteminen. 24 Miten minusta tuli... Vammalan alueurakan työkohdevastaava Ilkka Mattila uskoo, että rakentaminen ei lopu koskaan. 26 Mauri I löytää kiskoviat Kiskoilla kulkeva moottoroitu ultraäänilaite etsii halkeamia, koloja ja reikiä korjattavaksi. 21 18 28 Mestari&kisälli Sari Toivonen ja Arto Kari kertovat, miten tieto siirtyy kollegalta toiselle. 30 In Brief 32 Syys-Sudoku Haastava sudoku pimeneviin iltoihin 28 Posiva Oy/Jussi Partanen 4 VIA 2 2011
juuri nyt Destia louhii Olkiluodossa ONKALOn layout. (Kuva: Posiva Oy) Destia Oy toimii louhintaurakoitsijana Olkiluodon ONKALOssa. Sen yhteyteen rakennetaan maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikka. Destian ja Posiva Oy:n sopimus louhintojen jatkamisesta allekirjoitettiin heinäkuussa. ONKALOn louhintaurakasta keväästä 2010 lähtien vastannut Destia jatkaa siitä, mihin kesäkuussa ajotunnelin louhinnan valmistuttua jäi. Uuden tunneli- urakan mukaisesti louhintoja jatketaan teknisellä tasolla 437 metrin syvyydessä. Sinne rakennetaan muun muassa hallitiloja ja poistoilmakuilun tunneliyhteys sekä tunneli pumppaamotiloihin. Sopimus ulottuu toukokuulle 2012. Louhintatyöt on tarkoitus saada valmiiksi maaliskuussa. ONKALOn syvyyksistä on tähän mennessä kuljetettu ulos noin 250 000 kuutiota kiveä. Uuden sopimusurakan aikana kiveä louhitaan vielä noin 50 000 kuutiota. ONKALOon louhitaan myös demotunneleita. Niissä aloitetaan ensi vuonna testit liittyen kallioperän karakterisointiin, loppusijoitustunnelin rakentamiseen ja loppusijoitusreikien poraamiseen. Vuosien 2013 2018 aikana demotunneleissa on tarkoitus näyttää, miten puskuribentoniitin ja kapselin asennus tapahtuu sekä miten tunneli täytetään ja suljetaan. Ajotunneli on 5,5 metriä leveä ja 6,3 metriä korkea. (Kuva: Posiva Oy/Jussi Partanen) 4 VIA 2 2011
uutiset Kuva: Liikennevirasto Destian ja YIT:n muodostama konsortio ensisijaiseksi tarjoajaksi E18 Koskenkylä Kotka-moottoritien tarjouskilpailussa Destian, YIT:n ja Meridiam Infrastructure Finance II S.á.r.l:n muodostama konsortio on valittu ensisijaiseksi tarjoajaksi elinkaarimallilla toteutettavassa E18 Koskenkylä Kotka -moottoritien tarjouskilpailussa. Hankkeelle on myönnetty 650 miljoonan euron sopimusvaltuus, jonka puitteissa tarjouskilpailua seuraavat sopimusneuvottelut käydään Liikenneviraston kanssa. Tavoitteena on allekirjoittaa palvelusopimus marraskuussa 2011, ja moottoritien rakennustöiden arvioidaan käynnistyvän vuoden 2011 loppupuolella. Tieosuuden arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan vuonna 2015. Koskenkylä Kotka-moottoritie toteutetaan elinkaarimallilla, jossa Liikennevirasto tilaa valittavalta palveluntuottajalta tien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja rahoituksen käsittävän kokonaisuuden. Tieosuus on noin 53 kilometrin pituinen. Rakentamistöiden valmistumisen jälkeen valittu palveluntarjoaja vastaa tien kunnossapidosta ja rahoituksesta vuoteen 2026 saakka. Suomessa elinkaarimallia on aiemmin käytetty Lahden moottoritien ja Muurla- Lohja-moottoritien toteuttamisessa. Kehäradan itäisen avoradan rakennustyöt käynnissä Destia louhii testaus- ja demonstraatiotiloja ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkaan ONKALOon. Miten loppusijoitusreikien toimivuutta on testattu, projektijohtaja Pekka Syrén? Demotunneleissa kallion lujitus hoidetaan pultituksella ja verkotuksella. Verkotusta käytetään ruiskubetonoinnin sijaan siksi, että kalliopinta nähtäisiin paremmin, kun sitä tarkkaillaan. Demotunneleiden tekoa harjoiteltiin mallityöllä. Silloin kehiteltiin työmenetelmät ja dokumentointi. Mallityön valmistuttua ja menetelmien soveltuvuuden varmistuttua mallityönä käytetty tunnelinpätkä avarrettiin alkuperäisen suunnitelman mukaiseen laajuuteen. ONKALO louhitaan poraus-räjäytys-menetelmällä. Miten työt etenevät? Destian kalliorakentajat tekevät töitä tiiviissä yhteistyössä Posivan tutkijoiden ja geologien kanssa. Yhteistyötä tehdään muun muassa tehokkaampien työmenetelmien ja dokumentoinnin kehittämiseksi. Yhdessä kehittäminen on tärkeää erityisesti siksi, että vastaavanlaisia hankkeita ei ole aiemmin toteutettu. ONKALO louhitaan katkoissa porausräjäytys-menetelmällä. Pituudeltaan tyypillisesti noin viisimetriseen katkoon porataan porausjumbolla yli sata reikää, jotka panostetaan ja räjäytetään. Yhdessä katkossa voi olla porattavaa jopa yli kilometrin verran. Ajotunneleissa käytetään panostuksessa emulsioräjähteitä, sillä niiden käyttö on nopeaa ja taloudellista. Demonstraatiotunneleissa halutaan kuitenkin käyttää putkitettuja räjähteitä ja elektronisia nalleja. Putkitettujen räjähteiden etuna on räjähdysainemäärän tarkempi annostelu. Räjäytetyn louheen poiskuljetuksen jälkeen seinämät pestään, ja irtoavat kivet irrotetaan rusnaamalla. Kallio tiivistetään tarvittavista kohdin esi- ja jälki-injektoinnin avulla sekä rakenteellisin vesieristein. Injektoinnin haasteena on pohjaveden korkea suolapitoisuus. Kallion lujittamiseen käytetään pultteja ja ruiskubetonia. Pultitusta kehitettiin yhdessä tilaajan, toimittajan ja VTT:n kanssa, minkä tuloksena syntyi uudenlainen täysrosterinen kärkiankkuripultti. Se säilyttää ajan mittaan lujuutensa, vaikka joutuisikin kosketuksiin pohjaveden kanssa. Ilmanvaihtokuilussa saatetaan käyttää myös valubetonia, joka toimii sekä vesieristeenä että kalliota lujittavana rakenteena. Destia teki heinäkuussa urakkasopimuksen Kehäradan itäisen avorataosuuden rakentamisesta Vantaalle ja käynnisti rakennustyöt välittömästi. Destian urakoiman 14,4 miljoonan euron urakan rakennustyöt valmistuvat kesäkuussa 2013. Urakka sisältää avorataosuuteen kuuluvat sillat, maanrakennustyöt, Leinelän aseman rakentamisen, louhintaa sekä ympäristö- ja katutöitä. Ympäristötöihin sisältyy Kylmäojan siirto ja luonnonmukaistaminen. Destian urakoima alue ulottuu Kehäradan tunnelin itäiseltä suuaukolta Talvikkitien ylitse pääradan ylittävälle sillalle. Kehärata on määrä ottaa käyttöön vuonna 2014. Kehäradasta tulee 18 kilometriä pitkä, kaksiraiteinen lähiliikenteen kaupunkirata Helsingin keskustan ja Helsinki- Vantaan-lentoaseman välille. Kehärata alittaa lentoaseman kahdeksan kilometriä pitkässä kaksoistunnelissa. Kehärata-hankkeen kokonaiskustannusarvio on 605 miljoonaa euroa. 4 VIA 2 2011 5
uutiset Turun Maaria- Paattisen aluehoitourakka Destialle Destia on voittanut Turun kaupungin Maaria Paattisen alueen katu- ja viheralueiden ylläpidon hoitourakan 1.6.2011 alkaen. Kolmivuotinen hoitourakka sisältää katujen, ajoratojen, jalkakäytävien, kevyen liikenteen väylien, linja-autopysäkkien talvi- ja kesähoitotyöt, puhtaanapitotyöt sekä viheralueiden ja leikki- ja pallokenttien ylläpidon läpi vuoden Maaria Paattisen alueella. Kunnossapitoalueeseen kuuluvat Jäkärlän, Moision ja Yli-Maarian kaupunginosat sekä Paattisten alue. Destian hoitopalvelut perustuvat laadukkaisiin työmenetelmiin ja parhaisiin mahdollisiin sääennusteisiin, joiden avulla työt toteutetaan ennakoiden ja oikeaaikaisesti. Destialla on valmius ylläpitourakan edellyttämiin toimenpiteisiin kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Kalasatamankatu (kuva: Helin&Co Arkkitehdit). Rakennustyöt Kalasataman keskuksessa alkoivat Destia on aloittanut Kalasataman keskuksen rakennustyöt. Hankkeen päätoteuttajan SRV:n kumppanina toimiva Destia toimii hankkeessa infratöiden projektinjohtourakoitsijana vastaten Kalasataman keskuksen infran suunnittelun ohjauksesta ja rakentamisesta. Helsingin kaupunki ja SRV allekirjoittivat Kalasataman keskuksen toteuttamista koskevat sopimukset elokuussa 2011. Destia on aloittanut Kalasataman aluetta palvelevan maanalaisen jäteaseman maankaivuu- ja louhintatyöt ja eri operaattoreiden kaapeleiden ja putkistojen siirtotyöt. Rakennustyöt jatkuvat syksyn aikana eri maanrakennus- ja louhintatöillä sekä väliaikaisten liikennejärjestelyjen kadunrakennustöillä. Kalasatamassa kiveä louhitaan yhteensä noin 600 000 kuutiota. Maanrakennus- ja louhintatyöt sekä metrosillanrakennustyöt kestävät vuoteen 2014 saakka. Tavoitteena on, että koko keskuksen ensimmäiset osat valmistuvat vuonna 2015 ja loput vaiheittain vuoteen 2021 mennessä. Kalasataman keskus muodostuu Itäväylän ja metrolinjan ympärille toteutettavasta kaupallisesta keskuksesta ja kuudesta asuintornista sekä hotelli- ja toimistotornista. Kalasataman keskusta rakennetaan 2,8 hehtaarin alueelle. Infratöiden kokonaisarvo on reilu 100 miljoonaa euroa. Destia urakoi Tikkurilantien ST-urakan Destia ja Vantaan kaupunki allekirjoittivat elokuussa sopimuksen Tikkurilantien STurakasta. Urakka käsittää Tikkurilantien jatkamisen välillä Katriinantie Riipiläntie. Tikkurilantie yhdistää Tikkurilan ja Aviapoliksen alueet tulevaan Marja-Vantaan keskustaan. Urakka on pituudeltaan noin 1,5 kilometriä ja arvoltaan 10 miljoonaa euroa. Kyseessä on suunnittele ja toteuta -urakka (ST), jossa Destialle kuuluu kohteen rakennussuunnittelu ja rakentaminen. Tikkurilantien erikoisuutena on koko tierakenteen tietomallintaminen käsittäen sekä sillat että tien. Hanke sisältää Vantaanjoen ylittävän sillan. Urakka valmistuu syksyllä 2013. 6 VIA 2 2011
Ennakoivaa tienpitoa mittaamalla Kasvavat liikennemäärät ja niukentuvat korjausresurssit ovat yhtälö, joka pakottaa tienpitäjät priorisoimaan työkohteet entistä tarkemmin. Destia kerää päätösten tueksi tarvittavaa tiestön kuntodataa sekä Suomessa että Ruotsissa. Teksti Timo Sormunen Kuvitus Hannu Lukkarinen VIA 2 2011 7
Destian logoilla varustettu pakettiauto halkoo tasaista ajovauhtia kesäistä maantiemaisemaa. Äkkivilkaisulla autossa ei näyttäisi olevan mitään sen erikoisempaa, mutta pian silmä osuu muutamiin ylimääräisiin telineisiin ja niissä oleviin mittalaitteisiin. Käynnissä on tien palvelutasomittaus (PTM), jolla ajoväylän ja sen pohjarakenteiden kunnosta kerätään talteen ajantasaista tietoa. Autossa olevat optiset anturit tarkkailevat muun muassa tien uraisuutta ja kaltevuutta, pinnoitteen epätasaisuutta ja karkeutta sekä keräävät talteen monenlaista muutakin perusdataa. Niistä laaditun raportin pohjalta mittaustyön tilannut tienpitäjä pystyy arvioimaan ajoväylien Mittaus auttaa ennakoimaan korjaustarpeita. kuntoa ja ennakoimaan korjaustarpeita entistä tarkemmin. Destialla on maanteiden mittaustöistä vuosikymmenten kokemus. Kotimaassa suurin asiakas on Liikennevirasto, mutta töitä riittää myös kuntien ja kaupunkien tieverkoissa. Projektipäällikkö Arto Kuskelinin mukaan vuosittainen mittauskilometrimäärä alkaa olla varsin kunnioitettava. Laatu ja tarkkuus avainasiat Työt tehdään huhti-lokakuun aikana ja mitattavaa tietä riittää molemmissa maissa etelästä pohjoiseen. Käytän- nössä sekä Suomessa että Ruotsissa urakkaa on yhteen laskien lähes 100 000 kilometriä vuodessa. Parhaimmillaan päivässä ehditään mitata 800 kilometriä, Espoon Bembölessä asemapaikkaansa pitävä ja Liikenneviraston tilaamasta urakasta vastaava Kuskelin kertoo. PRIORISOINNIN POHJAKSI Kotimaan tieverkkoa on mitattu tänä kesänä kuudella erikoisautolla. Työhön on valjastettu parisenkymmentä tietojenkäsittelijää. Työ on periaatteessa pysynyt samanlaisena 1980-luvulta lähtien, jolloin nykymuotoiset mittaukset aloitettiin. Tekniikka on kuitenkin kehittynyt jatkuvasti. Mittalaitteet, tulokset ja niiden ansiosta myös analyysit ovat entistä tarkempia, Arto Kuskelin selvittää. Vaikka teknologia ottaa harppauksia eteenpäin ja muun muassa satelliittitekniikkaa hyödynnetään entistä enemmän, ei satelliitti- tai helikopteriskannaus korvaa perinteistä tien päällä tapahtuvaa mittaustyötä vielä pitkään aikaan. Ennustamisessa pitää tietysti olla varovainen, mutta kyllä automittausta tarvitaan vielä ensi vuosikymmenelläkin, Kuskelin toteaa. Tienpitäjälle mittaustyön tulokset antavat realistisen kuvan väylien nykykunnosta ja auttavat ennakoimaan tulevia korjaustarpeita. Tämä on niukkenevien resurssien keskellä entistä tärkeämpää. PTM:n tietojen pohjalta tienpitäjä Pitkälti mittausauton teknisiin apuvälineisiin perustuva työ näyttää maallikon silmissä yksinkertaiselta, mutta vaatii jokaisella tieosuudella huolellisuutta ja hyvää ennakkosuunnittelua. Kun asiakas maksaa nimenomaan laadusta ja tarkkuudesta, on myös virheet minimoitava. Laatua tarkkaillaan erillisillä tarkastusmittauksilla, jotka tehdään toisella autolla ja miehistöllä. Tuloksissa voi olla eroja etenkin pienemmissä tieverkoissa, mutta me olemme selvinneet kaikista tarkastusmittauksista hyväksytysti. Myös Trafikverket on ollut erittäin tyytyväinen työmme laatuun, projektipäällikkö Mikael Fagerlund Ruotsista kertoo. Ruotsissa tiestön perusmittaukset ovat olleet jo pitkään olennainen osa ennakoivaa tienpitoa ja palvelujen kysyntä varsin tasaista. Myös Trafikverket on pitänyt ostovolyyminsä vuodesta toiseen likipitäen samalla tasolla. Tiettyjen erikoispalvelujen kysyntä on kasvussa, ja niihin Destialla on Fagerlundin mukaan mahdollisuus antaa panoksensa. Tietomme ja osaamisemme Ruotsin tieverkosta kasvaa Trafikverketin mittausurakan myötä jatkuvasti. Tätä kautta voimme saada täältä entistä paremmin jalansijaa, kunhan vain olemme aktiivisia, Espoon Otaniemessä opiskellut göteborgilainen tie- ja vesirakennusinsinööri vakuuttaa. pystyy tekemään faktoihin pohjautuvia priorisointeja eri väylien korjaustarpeesta. Samalla edessä olevat hankkeet saadaan kiireellisyys- ja tärkeysjärjestykseen, mikä helpottaa myös niiden budjetointia. Tärkeintä tietysti on, että niukat korjausmäärärahat voidaan kohdistaa mahdollisimman tarkasti oikeisiin kohteisiin, Arto Kuskelin tiivistää. Pääväylien kunnosta ja ylläpidosta vastaavalle liikennevirastolle tiestön kuntomittaukset ovat olleet jo pitkään tärkeä työkalu. Koko katuverkon kattavista kartoituksista ovat yhä kiinnostuneempia myös kunnat ja kaupungit, joiden omat voimavarat tieja katuverkon kunnossapitoon pienenevät jatkuvasti. Samalla kasvavat myös väylien kuntoerot eri asuinalueiden välillä. Hankkeiden priorisointi on jo valmiiksi vaikeaa ja usein sitä mutkistavat myös asukkaiden puolelta tulevat paineet. PTM:n avulla pitkäkin hankelista saadaan järkevään aikatauluun ja katuverkon todelliseen kuntoon perustuvaan toteutusjärjestykseen, Kuskelin vakuuttaa. ISO URAKKA RUOTSISSA Mitta-autot ovat tänä kesänä liikkuneet ristiin rastiin paitsi Suomen tieverkostossa myös Ruotsissa, jossa Destia voitti viime vuonna Trafikverketin järjestämän tarjouskilpailun. Mittaustyöt alkoivat sopimuksen mu- kaisesti viime syksynä ja jatkuvat vuoteen 2014 saakka. Projektipäällikkö Mikael Fagerlundin mukaan urakka on edennyt sujuvasti ja tänä vuonna mittauskilometrejä kertynee noin 40 000. Kaiken kaikkiaan projektissa on kiinni viitisentoista henkilöä. Normaalin liikennevirran mukana liikkuvissa mittausautoissa töitä tehdään seitsemän päivän periodeissa, jonka jälkeen on viikko vapaata. Työpäivät venyvät usein aamusta iltaan, sillä tien päällä pyritään olemaan niin kauan kuin valoa riittää. Mittaus perustuu millimetrin välein otettaviin näytteisiin, joista keskiarvoistetaan tulokset 20 metrin välein. Saatuja arvoja verrataan aiempien vuosien tuloksiin. Näin pystytään tarkkailemaan esimerkiksi pinnoitteelle luvattua kestävyyttä ja mahdollista korjaustarvetta. Tärkeimmät kerättävät parametrit ovat uraisuus ja IRI eli käytännössä tien tasaisuus pituus- ja leveyssuunnassa. Tavoitteena on, että pääsemme tänä vuonna tekemään paitsi tavallista väylämittausta, myös uusien asfalttipinnoitteiden laadunvalvontamittauksia, Mikael Fagerlund kertoo. 8 VIA 2 2011
Kantatie 51:n parannustöissä rakennetaan kymmenen uutta siltaa. Kauniisti maisemaan sulautuva Finnträskin kaarimainen silta tulee helpottamaan eläinten kulkua moottoritien eri puolille. Terveisiä työmaalta Teksti Olli Manninen Kuva Juha Salminen FInnträSkIn VIherSIltA sulautuu luontoon Destia aloitti keväällä 2010 Kantatie 51:n parannustyöt Kirkkonummen suunnalla. Tarkalleen 10,2 kilometriä pitkän moottoritieosuuden Kirkkonummelta Espoonlahdelle ennakoidaan valmistuvan lokakuun lopulla 2013. Finnträskiin sijoittuva vihersilta on projektijohtaja Jukka-Pekka Saikkosen mukaan yksi erikoisimpia rakennuskohteita Kantatie 51 -hankkeessa. Hankkeen tilaaja Liikennevirasto on ehdottomasti vaatinut, että peurojen ja hirvien suosimalle alueelle rakennetaan vihersilta. Finnträskiin suunniteltu vihersilta on muodoiltaan kaarimainen. Tämän muotoiset vihersillat ovat hyvin suosittuja Euroopassa. Kaarimaisen muotonsa ansiosta vihersilta sulautuu harmonisesti luontomaisemaan, Saikkonen sanoo. EnsimmäinEn putki syksyllä KäyTTöön Putkimaisista osista koottava vihersilta tuo timpurien, raudoittajien ja betoninvalajien työhön lisähaasteita. Kahdesta putkimaisesta sillasta koostuva vihersilta rakennetaan kaikkiaan kuudesta osasta, joita varten tehdään ensin muotti. Se tasoitetaan vaihe vaiheelta halutun kaarevaksi. Muotin ja rakennustelineiden tekemiseen kuluu aikaa noin neljä viikkoa. Ensimmäisen putken valmistelutyöt aloitettiin maalis-huhtikuussa, ensimmäiset betonointityöt käynnistyivät juhannusviikolla, ja nyt työ on loppusuoralla. Moottoritien suuntaan vihersillan Jukka-Pekka Saikkonen ja yksi erikoisimmista kt 51:n rakennuskohteista. pituus alareunasta on noin 60 metriä ja yläreunasta 40 metriä. Moottoritien poikkisuuntaan vihersillan kokonaisleveys on noin 35 metriä ja molempien putkien aukot ovat 15 metrin levyisiä. Vihersillan ensimmäisen putken kolme osaa saatiin valmiiksi kesän aikana. Kun ensimmäinen putki otetaan käyttöön syksyllä, liikenne voidaan suunnata sinne ja aloittaa vierelle tulevan toisen putken rakennustyöt, Saikkonen kertoo. Toisen putken on määrä valmistua ensi kesäksi. Vihersillan luontomaisuutta korostetaan istutuksilla. Lisäksi sillan yhteyteen tulee hiekalla täytetty alue, jonka avulla voidaan seurata riistaeläinten liikuntaa alueella. liikenneturvallisuus paranee Destia vastaa 68 miljoonan euron Kantatie 51:n rakentamishankkeessa väylän rakentamisesta sekä ylläpidosta 15 vuoden ajan. Ylläpito kattaa rakenteiden ylläpidon, päällystysten uudistamiset ja siltojen korjaukset, mutta ei esimerkiksi väylien auraamista. Saikkosen mukaan on vaikea arvioida, miten paljon hankkeen kokonaisbudjetista kuluu varsinaisesti viherinvestointeihin. Rakennushankkeen myötä Kantatie 51 parannetaan kaksikaistaiseksi leveäksi moottoritieksi Kirkkonummen Munkinmäen eritasoliittymästä nykyisen moottoritien päähän Kivenlahdessa. Parannuksen yhteydessä myös rinnakkaista tieverkkoa ja yksityistiejärjestelyjä täydennetään. Uudelle tielle rakennetaan lisäksi eritasoliittymät Tolsan, Jorvaksen ja Sarvvikin kohdalle. Myös nykyistä Kehä III:n eritasoliittymää parannetaan. Sundetin kohdalle tulee meluesteitä noin kolmen kilometrin osuudella, ja Kehä III:n rampin varteen rakennetaan melukaide. Koko kantatien parannusosuus saa valaistuksen. VIA 2 2011 9
unelmaa rakentamassa 10 VIA 2 2011
Valmistuessaan vuonna 2013 Savonlinnan komea maisematie on toteutunut unelma. Se tulee helpottamaan keskustan ruuhkia, kun raskas liikenne ja ohikulkuliikenne ohjataan uudelle rinnakkaisväylälle. Teksti Olli manninen Kuvat Rami lappalainen 4 VIA 2 2011 11
Työpäällikkö Harri Korhonen ja työmaapäällikkö Aki Loikkanen vastaavat isosta ja ainutkertaisesta projektista. Näin strategia toteutuu Keskeistä on isoissa projekteissa onnistuminen. Valtatie 14:n parannustyöt Savonlinnan kupeessa ovat hyvässä vauhdissa. kohdalle osuva projekti, sanoo valtatie Korhonen sanoo. Laajuudeltaan sellainen kerran elämässä jätemaakuormat pois, Reilun neljän kilometrin mittaisen 14 -hankkeesta vastaava Destian työpääl- Rantapengertä on Laitaatsalmi-Ruislahti-osuuden laajuuden likkö Harri Korhonen. levennetty uusia väyliä varten noin ymmärtää vasta, kun vierailee työlikkö maalla. Työn valmistumiseen on vielä parisen vuotta, mutta jo nyt Saimaan rantaa kiertävästä väylästä saa käsityksen, miltä lopullinen kokonaisuus tulee näyttämään. Liikenneviraston tilaama Savonlinnan liikennejärjestelyjen hankekokonaisuus koostuu kolmesta rakennusvaiheesta, joista kakkosvaiheen rinnakkaistieyhteyden rakentamisesta vastaa Destia. On tämä aivan valtava kokonaisuus. Työt ovat edenneet aikataulussa, vaikka matkalle onkin mahtunut yllättäviä mutkia. Rakennushanke käynnistyi viime vuoden syyskuussa ruoppauksilla. Vesistöosuudelta poistettiin aluksi jätemaata 200000 kuutiota. Ruoppausmassat saatiin kuljetettua kahdessa kuukaudessa pois. Ajoitus meni aivan nappiin. Talvi ja jäät tulivat viikko sen jälkeen, kun aliurakoitsija vei viimeiset 40 50 metriä. KesÄllÄ KesKiTyTTiin siltoihin Louhetta alettiin ajaa pengermaahan alkukeväästä, ja maaliskuuhun mennessä työt saatiin valmiiksi. Louheenajon aikaan työmaa oli jatkuvaa rekkarallia. Paikalle tuotiin louhetta 5000 tonnia per päivä työmaan molemmista päistä, mikä tarkoittaa käytännössä 12 VIA 2 2011
Teksti Olli manninen Vastuu painaa työmaapäällikön harteilla Työmaapäällikkö Aki loikkanen on rinta rottingilla. Paljasjalkaisena savonlinnalaisena hän on ylpeä siitä, että saa olla mukana johtamassa kotipaikkakuntansa suurinta infrahanketta vuosikymmeniin. savonlinnan keskustan liikenneruuhkia helpottavan rinnakkaistien eli Valtatie 14 -hankkeen työmaapäällikkö loikkanen kertoo, että kyseessä on mittavin väylähanke, missä hän on itse koskaan ollut mukana. Vuosikausia tämän rinnakkaisväylän toteutumista odotettiin. Varmaankin hankkeen tilaaja myös odotti, että olen valmis tähän tehtävään, loikkanen naurahtaa. Työmaapäällikkö on monessa mukana. yhteistyössä työmaata johtavan Harrin kanssa näitä töitä tehdään, loikkanen sanoo. Työmaapäällikkö vastaa yhdessä esimiehensä kanssa laajan projektin etenemisestä, hankintojen ja resurssien tilaamisesta, toteutuksesta ja aikataulutuksesta. erittäin keskeistä työmaapäällikön arkipäivässä on työturvallisuuden takaaminen. Työturvallisuus lähtee hyvästä suunnittelusta. Kaikki työvaiheet käydään seikkaperäisesti läpi, jotta voidaan taata paras mahdollinen työlaatu. Vaarapaikkojen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä suurella työmaalla on paljon riskitilanteita, vaikka kuinka olisi asiat mietitty ennakkoon, loikkanen sanoo. savonlinnan valtatiehankkeeseen omat haasteensa tuo vesirakentaminen. Kun veden lähistössä työskennellään raskailla koneilla, on hukkumisvaara todellinen riskitekijä. olemme kiinnittäneet erityistä huomiota telineja putoamissuojauksiin, jotta työskentely olisi turvallista, loikkanen sanoo. Viikottaisissa työmaapalavereissa työporukan kanssa käydään läpi kuluneen viikon toteutuneet työt sekä työsuojelutoimintaan liittyvät asiat. kolmeasataa puoliperävaunullisen kuorma-auton lastia. Pysyimme hyvin aikataulussa, vaikka louheen vastaanotosta, kuormauksesta ja kuljetuksesta huolehtinut aliurakoitsija meni yllättäen konkurssiin, Korhonen kertoo. Toukokuun puolivälissä saavutettiin jälleen uusi välietappi, kun Ruislahden ja Laitaatsalmen välinen vesistöosuus saatiin ajokuntoon ja louhipenger paikalle. Destian vastuulla oleva valtatie 14:n kakkosvaihe lähtee Ruislahdesta leikkautuen rantaviivaa pitkin yhtyen sitten Laitaatsalmen siltaan. Hanke käsittää ajoneuvoväylän lisäksi kevyen liikenteen väylät sekä rautatien rakennustyöt. Hankkeeseen kuuluu lisäksi 22 siltaa, joiden paalutustyöt käynnistyivät toukokuun alussa. Jukolansalmella olevat kaksi siltaa otettiin käyttöön elokuussa aikataulun mukaisesti. Kesä kului siltoja rakentaessa. Tukimuurit valettiin talvella omin voimin paikan päällä. Se tuli kustannuksiltaan edullisemmaksi kuin tukimuurien tilaaminen muualta. Samalla saimme työllistettyä omia porukoitamme, kun talvella oli muuten hiljaisempaa, Korhonen kertoo. KoKo osaaminen KÄyTÖssÄ Korhonen on luonteeltaan jämpti mutta rento savolainen mies. Yhdessä työmaapäällikkö Aki Loikkasen kanssa hän pitää hyppysissään Savonlinnan rinnak- 4 TÄsTÄ TeHDÄÄn menestystarina! Se nyt vaan on niin että tästä tehdään menestystarina! moinen mahtilause löytyy Destian savonlinnan toimiston seinältä. siihen kiteytyy loikkasen mukaan oikeastaan yksi työmaapäällikön suurimmista haasteista: luoda tiimiin sellainen yhteishenki, että jokaisesta työntekijästä saa oikealla tavalla parhaat osaamiset esiin. Hyvä yhteishenki on tärkeä lähtökohta projektin onnistumiselle. Hyvä yhteishenki syntyy siitä, että jokainen tietää oman roolinsa. Rehtiys ja suorapuheisuus ovat toimivimpia tapoja saada erilaisista työntekijöistä heidän parhaat ominaisuutensa esiin, loikkanen sanoo. loikkanen arvioi, että työmaapäällikön tehtävässä menestyvät sellaiset henkilöt, jotka ovat jämptejä, suoria ja rehellisiä, unohtamatta riittäviä sosiaalisia taitoja. Pelisilmää pitää olla. Joku työntekijä haluaa enemmän vastuuta, toista pitää osata potkia positiivisella tavalla eteenpäin. loikkanen ottaa mielellään raamikkaille harteilleen vastuuta, vaikka toteaakin, että projektin koolla ei sinänsä ole suurta merkitystä. olipa kysymyksessä pieni tai iso hanke, ovat ongelmat samat. Pitää pystyä yhteensovittamaan fiksulla tavalla aikataulu ja raha. Tekniset asiat on helposti ratkaistavissa, mutta budjetista pitää osata pitää kiinni. isoissa projekteissa on tietysti se hauska puoli, että saa olla tekemisissä isojen koneiden kanssa. VIA 2 2011 13 9
kaisväylän suurta rakennusprojektia, joka työllistää parhaimmillaan lähes 90 henkilöä. Heistä noin kolmekymmentä on Destian palveluksessa. Destian työnjohdon lisäksi Destian energia- ja infrayksikkö tekee väylien katuvalaistuksen ja telematiikkaratkaisut. Destian kiviyksikkö vastaa louhintaan liittyvistä töistä. Destian rataan erikoistunut tytäryhtiö Destia Rail rakentaa rautatiet. Laajalla työmaalla möyrii melkoinen määrä erilaisia työkoneita: parisenkymmentä kaivinkonetta, kymmenkunta kuorma-autoa sekä muita työkoneita. Työturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, jotta yllätystilanteet voitaisiin ennakoida. Lukuunottamatta joulukuista kuorma-auton pulahdusta veteen työmaalla on vältytty läheltä piti -tilanteilta. Korhonen kuvailee Valtatie 14:n rakennushanketta projektinhallinnan taidonnäytteeksi. Tässä hankkeessa tulee infrarakentamisen kaikki puolet hyvin esiin. Tämä on luonteeltaan massiivinen kaupungin keskustaan liittyvä iso hanke, vaikka työmaa sinänsä sijaitseekin hieman syrjässä keskustasta, Korhonen kertoo. Savonlinnan kaupungin keskustan läheisyys tuo projektiin paljon erityisvaatimuksia. Louhinnan, tärinän ja melun aiheuttamat häiriöt eivät ole aiheuttaneet ympäristölle suurempia haittoja, mutta Savonlinnan oopperajuhlien aikaan työmaan toimintaa rajoitettiin tavallista enemmän. Rajoituksilla ei ollut onneksi vaikutusta meidän aikatauluihimme, vaikka jouduimme lopettamaan meluavimmat työvaiheet, kuten paalutukset, jo iltapäivällä kello viiteen mennessä, Korhonen sanoo. Hän pitää hankkeen toistaiseksi kriittisimpänä vaiheena ruoppausta ja louheesta rakennettua penkkausta. Aina voi olla yllätystekijöitä luvassa, esimerkiksi miten louhenpenkkaus asettuu kohdalleen. Nykyisen rautatien läheisyydessä tehdyt paalutustyöt olivat myös tarkkaa työtä. Hyvin nämä työvaiheet näyttävät onnistuneen, Korhonen sanoo. VuosiKymmenien unelma ToTeuTuu Vuosikymmenien odotus palkitaan vihdoin, kun unelma Savonlinnan kaupungin keskustan ohittavasta rinnakkaisväylästä toteutuu. Idyllisen järvikaupungin keskustan halki kulkeva Olavinkatu on viime vuosina ollut erittäin ruuhkainen, ja kaupungin keskustan viihtyvyys kärsinyt liikenneruuhkista. Kaupungin läpi kulkee 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ei ihme, että Olavinkatu on vähän väliä tukossa, Harri Korhonen sanoo. Rinnakkaisväylähankkeella on jo liki nelikymmenvuotinen historia, sillä ensimmäiset kaavailut uusista liikennejärjestelyistä löytyvät vuodelta 1972. Välillä on ehdotettu tunnelia kaupungin keskustan alle tai suunniteltu muita kilpailevia vaihtoehtoja, mutta Saimaan rantaa kiertävä väylä sai lopulta vihreää valoa vuonna 2009. Kun Liikennevirasto päätti investoida 130 miljoonaa euroa Savonlinnan liikennejärjestelyihin, kaupunkilaiset ilahtuivat. Valmistuessaan rinnakkaisväylästä tulee kaunis maisematie niin autoilijoille, rautateillä kulkeville kuin kevyen liikenteen käyttäjille. Järvimaisema innostaa varmasti niin pyöräilijöitä, rullaluistelijoita kuin autoilevia maisemabongareita. Savonlinnan Kasinosaaren rantaan rakennetut uudet laivapaikat puolestaan tarjoavat uusia pysähdyspaikkoja maisematien varrella kulkeville merellisille kaupunkiristeilyille. Uusien liikennejärjestelyjen myötä Savonlinnan kaupungille vapautuu lisäksi uutta rakennusmaata, kun vanha ratapiha-alue kaavoitettaneen asuntoalueeksi. Myös Savonlinnan keskustaa halkovan Olavinkadun liikennejärjestelyjä tullaan todennäköisesti uudistamaan. Valtatie 14 -hankkeen ensimmäinen vaihe kattoi Ruislahti-Miekkoniemen rakennustyöt. Destian toteuttaman kakkosvaiheen Laitaatsalmi-Ruislahden-osuuden budjetti on 80 miljoonaa euroa. Toisessa rakennusvaiheessa tehdään kaksikaistaista uutta rinnakkaistieyhteyttä Laitaatsalmen ja Ruislahden välille neljän kilometrin verran. Rautatie siirretään valtatien pohjoispuolelle ja ratapihatoiminnoille kunnostetaan Pääskylahden ratapiha. Osuuteen sisältyvät laajat katu- ja kevyenliikenteen järjestelyt ja korkeatasoinen ympäristörakentaminen. Hankkeen viimeinen ja kolmas vaihe käsittää Laitaatsalmen syväväylän rakentamisen. Olisi hienoa, jos pääsisimme sitäkin rakentamaan, työmaapäällikkö Harri Korhonen tuumaa. 14 VIA 2 2011
Destiassa moni infraalaa opiskeleva saa mahdollisuuden kehittää osaamistaan käytännön töissä. Kesätyöntekijät arvostavat yrityksen mutkatonta tekemisen meininkiä ja halua antaa vastuuta myös tulevaisuuden tekijöille. Teksti Olli Manninen lauri mannermaa KeSän seitsemän tähteä Olli Sihvola Olli SihvOla Kesätyö: siltatyömaanjohtajaharjoittelija, kt 51 Kirkkonummi-Kivenlahti Kroatiassa vietetyn kahden viikon loman jälkeen kesän alussa oli mukavaa tarttua siltatyömaanjohtajaharjoittelijan töihin kantatie 51:n hankkeessa. Siltatyöjohtajien opissa sain arvokasta työkokemusta siltatöiden, betonirakenteiden, meluesteiden ja paalulaattojen toteuttamisesta käytännössä. Opiskelen Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa siltojen rakennetekniikkaa, mutta vasta työmaalla todella hahmotan, miten sillat käytännössä sijoittuvat maisemaan tai millaisia käytännön haasteita niiden rakennesuunnitteluun liittyy. Destian työporukoihin pääsi helposti mukaan, ja vanhemmat työntekijät opastivat minua hyvin onnistumaan omissa tehtävissäni. JuhO KOlehmainen Kesätyö: työnjohtoharjoittelija, vt 14 Savonlinna Asensin paikallisten puhelinyhtiöiden ja valaistusten suojaputkia valtatie 14 työmaalla, ja osallistuin myös teiden rakentamiseen kuluneena kesänä. Olen aikaisemmin ollut isän firmassa töissä ja siihen nähden kesätyö Destiassa oli jännittävä kokemus, olihan työmaalla lähes sata työntekijää. Tässä kohteessa sain hyvin tuntumaa, millaisia johtamishaasteita isoon organisaatioon liittyy, kun käynnissä on samaan aikaan erilaisia rakennushankkeita ja useampia asioita ja aikatauluja on sovitettava yhteen. Työkokemus Savonlinnan rinnakkaisväylähankkeessa tukee hyvin infra-alan opintojani Lappeenrannan ammattikorkeakoulussa, ja tulisin mielelläni ensi kesänäkin tänne töihin. JarKKO rahkola Kesätyö: työnjohto, vt 14 Savonlinna Olen kolmatta kesää Destialla töissä ja kouluttaudun samalla uusiin työnjohdon tehtäviin. Edellisessä työpaikassa ylipanostajana jouduin tapaturmaan, kun jäin poravaunun ja räjäytettävän penkan väliin. Ehdin jo ajatella, että tässäkö tämä nyt oli! Onneksi selvisin tapahtumasta lopulta ehjin nahoin. 4 VIA 2 2011 15
Näin strategia toteutuu Osaavista kesätyöntekijöistä haluamme tulevaisuuden destialaisia. Mira Paju Opiskelen Lappeenrannan ammattikorkeakoulussa infrarakentamista, jonka vastapainona Destian kesätyöt avartavat näkemyksiä laajemmista infrahankkeista käytännössä. Savonlinnan työmaa on valtaisa hanke, ja vasta useiden työviikkojen jälkeen todella ymmärsin, miten mittavasta kokonaisuudesta on lopulta kyse. Tämän kesän aikana olen oppinut paljon uutta ja voinut laajentaa omaa osaamistani. matti mänttäri Kesätyö: laadun valvonta, vt 14 Savonlinna Petteri Jäminki Työskentelin kesällä laaduntarkkailijana valtatie 14:n työmaalla. Olen tehnyt muun muassa kantavuusmittauksia ja mittaillut betonitukimuurielementtien betonipeitteiden paksuuksia. Mittaukset ovat osoittaneet, että työt on tehty hyvin eikä mittausten valossa ole mitään moitittavaa lopputuloksessa. Olen ollut hyvin innoissani tästä kesäpestistä, sillä työ on ollut sisällöltään monipuolista ja olen päässyt näkemään mahdollisimman paljon eri työvaiheita. Kesältä on kerääntynyt paljon hyviä kokemuksia, joista on hyötyä rakennustekniikan opiskeluuni Kuopion ammattikorkeakoulussa. Isoon työporukkaan ja tehtäviin on ollut helppoa päästä sisään heti alusta, sillä alkuvaiheen opastus tehtiin hyvin seikkaperäisesti. lauri mannermaa mira PaJu Kesätyö: ostoreskontra, Destia Vantaa Huomasin Destian kotisivuilta vuosi sitten, että yritys hakee kesätyöntekijöitä myös ostoreskontran puolelle. Hain tehtäviin tänä keväänä, sillä halusin kartuttaa työkokemusta suuressa yrityksessä pääkaupunkiseudulla. Kesän aikana olen tarkistanut laskuja ja välittänyt niitä eteenpäin, tarkastanut tiliöintejä ja siirtänyt ne kirjanpitoon. Työskentelin jo viime kesänä erään yrityksen talousosastolla ja tämän kesätyön ansiosta tietämykseni taloushallinnosta on vahvistunut. Uskon näiden kokemusten parantavan asemiani tulevaisuuden työmarkkinoilla, kun taskussa on jo merkonomin tutkinto ja loppusuoralla johdon assistentin opinnot Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa. Kesätoiden ohella työstin lopputyötäni, jonka aiheena on hiljaisen tiedon siirtäminen eteenpäin. Jarkko Rahkola SOili KeTOmäKi Kesätyö: työnjohtoharjoittelija, infrahoidon Raision alueurakka Minua ei haittaa, että olen Raision infrahoidon alueurakan ainoa nainen. Joissain fyysisissä tehtävissä saatan jäädä kakkossijalle, mutta järjestelmälllisyydessä pesen nuo urakan pojat kuusi nolla. Avustavana insinööritarkkailijana työnjohdossa olen jämpti ja tehokas. Halusin töihin Destiaan, sillä isona talona se tarjoaa hyvän näköalapaikan infra-alaan. Yhtiöstä löytyy paljon asiantuntijoita, joilta voi kysyä neuvoa. Lisäksi olen aina ollut kiinnostunut liikenteestä. Opiskelin Skotlannissa rakennusinsinööriksi ja nyt viimeistelen infraalan opintoja Turun ammattikorkeakoulussa. Lopputyöni aihekin löytyi Destian kautta. Olen niin innostunut lopputyöstä, että päätin viettää koko kesän vapaat keskittymällä sen työstämiseen Raision hoitourakan ohessa. PeTTeri JäminKi Kesätyö: kirjanpito, Destia Vantaa Hain oikeastaan sattumalta Destiaan kesätöihin, sillä en ennakkoon tiennyt 16 VIA 2 2011
rami lappalainen Kesätöihin Destiaan? Destiaan voi hakea kesätöihin täyttämällä hakemuslomakkeen Destian nettisivujen kautta. hakemuslomake on syytä täyttää huolellisesti, ja siinä kannattaa kertoa kaikki, mistä voisi olla hyötyä kesätyön saannissa. näitä asioita ovat muun muassa koulutustiedot, aiempi työkokemus, henkilökohtaiset ominaisuudet sekä hakijan motivaatio työpaikkaa kohtaan. Suora henkilökohtainen kontakti nettihakemuksen jätettyään on osoitus siitä, että on oikeasti kiinnostunut Destiasta ja siitä työstä, mitä hakee, suosittelee Destian hr manager Anne Luodonpää. luodonpään mukaan Destia tarjoaa kesätyöntekijöille hyvinkin vaihtelevia tehtäviä riippuen lähinnä siitä, missä vaiheessa opintojaan he ovat. Kesätyöpaikka- ja harjoittelijaopinnoissa suositaan ammattikorkeakouluissa tai korkeakouluissa infra-alaa jo opiskelevia. Opintojen alkuvaiheessa oleville on tarjolla alaan tuntumaa antavia haalariharjoittelupaikkoja. Opintojensa loppusuoralla olevilla on mahdollisuus päästä jo hyvinkin vaativiin tehtäviin, luodonpää kertoo. KOKemuKSiSTa hyötyä myös YriTYKSelle Juho Kolehmainen Matti Mänttäri jussi vierimaa Kesällä 2011 kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita työskenteli muun muassa työmailla eri tehtävissä, työnjohtoharjoittelijoina, erilaisissa suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä sekä konsernihallinnossa. Kesätyöntekijöiden kokemuksia työnteosta Destiassa kartoitetaan erillisellä harjoittelijakyselyllä, missä heiltä kysytään muun muassa tietoa harjoitteluajan kokemuksista sekä harjoitteluun liittyvistä toiveista ja ideoista. Kyselystä saatuja vastauksia hyödynnetään Destian toimintatapojen kehittämisessä. myös talven aikana oppilaitoksissa tapahtuvien vierailujen yhteydessä pyritään selvittämään Destiassa harjoittelussa olleiden kokemuksia, luodonpää sanoo. Osa kesätyöntekijöistä siirtyy vuosittain vakituisiin työtehtäviin Destiaan. määrä vaihtelee Destian kulloisenkin työtilanteen mukaan. Soili Ketomäki yrityksestä tai infra-alasta kovinkaan paljoa. Halusin töihin suureen firmaan, jossa olisi monipuolisia laskentatoimen tehtäviä tarjolla. Työhön perehdytettiin hyvin ja on ollut hienoa huomata, miten on saanut ottaa vastuuta ja omaan osaamiseeni on luotettu. Osaltaan työskentelyä helpotti myös edellisen kesän työt vastaavissa tehtävissä eräässä toisessa suuryrityksessä. Tänä kesänä kirjanpidon tehtävät ovat olleet monipuolisempia. Laskentatoimen opinnot Turun kauppakorkeakoulussa jatkuvat vielä pari vuotta. Voisin hyvinkin viihtyä kesätöissä Destialla tulevinakin kesinä. 17
Liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä suurin kysymys on, voimmeko saada aikaan vähemmällä enemmän. Vaikka taloudellinen tilanne on vaikea, pystymme toistaiseksi vastaamaan haasteisiin suhteellisen hyvin, uusi liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) sanoo. Kun uusi liikenneministeri painottaa, että hänen johtamansa ministeriön velvollisuus on saada eri lii- Vähemmällä enemmän kennemuodot palvelemaan kansalaisten ja yritysten kokonaisetua, tekee mieli uskoa, että hän ei tosiaankaan anna eri toimijoiden taloudellisten tai aluepoliittisten intohimojen sotkea kuvioita. Mitä tulee elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja ihmisten hyvinvointia tukevien investointien kohdentamiseen silloin, kun kyse on liikenneinfrastruktuurista, niin meillä on täällä ministeriössä paras asiantuntemus. Kun jokainen hanke suhteutetaan yhteiskunnan kokonaisetuun, saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty käytettävissä olevalla rahalla, Kyllönen kuvailee. Liikenneministerin suuri haaste on saada poliitikot sekä rata- ja tieverkon käyttäjät näkemään asiat koko maan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Myönteistä on, että niin elinkeinoelämä kuin esimerkiksi alueiden ja maankäyliikenneministeriössä pyritään nyt suhteuttamaan jokainen hanke yhteiskunnan kokonaisetuun. Teksti Jorma Leppänen Kuvat Juha Salminen 18 VIA 2 2011
tön suunnittelijat ovat kesän aikana jopa painostaneet meitä ottamaan entistä laajemman näkökulman liikennepoliittisessa selonteossa. Toisaalta eri tahoilla on aina omat näkemyksensä siitä, mikä on olennaisinta. Ministerin on oltava jonglööri, joka pitää kaikki pallot käsissään. On saatava myös kollegat ymmärtämään, että nyt on erilaisen ajattelun aika, koska on pakko saada tuloksia pienenevästä rahoituskehyksestä huolimatta. Merja Kyllösen mukaan toimiva kilpailu on yhä tärkeämpi asia etsittäessä kustannustehokkaita ratkaisuja ongelmiin. Ratahankkeissa kilpailun kehittäminen on tietysti haasteellista, kun meillä on vain kaksi toimijaa, eikä pienemmillä yrityksillä ole mahdollisuutta investoida tarvittavaan kalustoon. Tilaajan on kuitenkin osattava rakentaa suuret hankkeet tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että myös pienemmät ja usein alueelliset toimijat pääsevät osallistumaan hankkeiden toteutukseen. KaTasTrofi VälTeTään Päivälehtien mielipidesivuilta ja pääkirjoituksista olemme saaneet sellaisen kuvan, että Suomen rata- ja tieverkko rappeutuu vääjäämättä. Merja Kyllönen myöntää, että korjausvelka on suurempi kuin mihin rahat riittävät. Hänen mukaansa emme kuitenkaan elä katastrofin partaalla. Perustienpito ei missään nimessä ole säästökohde. Mietimme nyt, mitä hankekokonaisuuksia voimme jatkossa toteuttaa ja missä laajuudessa. Raideliikenteen kehittäminen on hallitusohjelmassa asetettu tärkeälle sijalle, ja siihen pyritään saamaan lisärahoitusta 35 miljoonaa euroa vuodessa. Se ei ole paljon, mutta kuitenkin selvä viesti siitä, että valtio näkee raideliikenteen arvon. Korjausvelka maanteillä ja rautateillä molemmissa on miljardi euroa. Alueitten ja toimijoiden kesken on käytävä vuoropuhelua, jotta kaikki ymmärtävät sekä tarpeet että mahdollisuudet. Sanoisin, että noin kolme neljäsosaa tuosta kahden miljardin korjausvelasta vaatii toimia. Kyllönen vakuuttaa, että kaikki käynnissä ja vireillä olevat hankkeet toteutetaan. Hän ymmärtää, että esimerkiksi Kokkola- Ylivieska-kaksoisraiteen rahoitukseen liittyneet neuvottelut ovat voineet hermostuttaa alan yrityksiä, mutta korostaa, että hankintaa ei ole keskeytetty. Kaksoisraide Kokkola-Ylivieska otettiin budjettirahoitteiseksi hankkeeksi, koska kaavailtu PPP-elinkaarimalli ei rahoituksen riittämättömyyden takia näyttänyt soveltuvan tähän kohteeseen. Pidän hyvin 4 VIA 2 2011 19
Tyttö autokorjaamon varjosta Vasemmistoliiton toisen kauden kansanedustaja ja nykyinen liikenneministeri merja Kyllönen, 34, kertoo kasvaneensa suomussalmella sukunsa omistaman autokorjaamon varjossa. autoihin, autoiluun ja liikennöintiin liittyvät asiat ovat minulle hyvin tuttuja, vaikka koulutukseltani olen ihmisen elimistön tutkija. on ollut kiinnostavaa huomata, että liikennepolitiikan suunnittelussa ja laboratoriotyössä on paljon samaa. on oltava pedantti ja nähtävä sekä yksityiskohdat että kokonaisuus. numerot olen aina hallinnut hyvin. nimiä en tahdo muistaa, mutta jos kerrot syntymäaikasi, muistan sen vielä ensi vuonna. saattaa olla, että lähestyn liikenneasioita hieman eri tavalla kuin mihin ministeriössä on totuttu. mutta asiat on hyvä nähdä eri vinkkeleistä. Terveydenhuollon taustani vaikuttanee siihen, että katson liikenneinfrastruktuuria myös jalankulkijan ja pyöräilijän näkökulmasta. olinkin iloinen, kun kuntauudistusta ajava peruspalveluministeri maria Guzenina-Richardson hiljattain kyseli näkemyksiäni kevyen liikenteen kehittämisestä. autot ovat lähellä sydäntäni, mutta käveleminenkin on hyvä juttu. Asiat on hyvä nähdä eri vinkkeleistä, toteaa liikenneministeri Kyllönen. tärkeänä, että sekä Kokkola-Ylivieska tä koko yhteys Oulun ja Seinäjoen välil- etlä saadaan kuntoon. Valmista tulee vuonna 2017, eli aika paljon jäämme tavoiteaikataulusta. ongelmana lyhytjänteisyys Lyhytjänteinen rahoitus on jonkinlainen ikuisuusongelma infrahankkeissa, jotka valtiovarainministeriö perinteisesti on nähnyt menoerinä eikä investointeina. Ongelmaan pyritään saamaan ratkaisu muun muassa rahoitusmalleja kehittämällä. Emme ole hautaamassa elinkaarimallia, vaan tutkimme kaikkia mahdollisia rahoitustapoja. Tilaaja ja yritykset joutuvat liian usein käynnistämään hankkeen tilanteessa, jossa pitkän aikavälin rahoitus on auki. Lyhytjänteisyys rahoituksessa voi johtaa lyhytjänteisyyteen politiikassa. On helppo olla mieliksi kaikille vain käynnistämällä valtavasti hankkeita, joiden loppuun vieminen jää seuraavan ministerin päänvaivaksi. Edeltäjäni ovat käynnistäneet hankkeita vastuullisesti, ja siksi ne viedään loppuun. Myönnettäköön kuitenkin, että nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan kokonaisedun ratkaisevan, ei hankelistan pituuden: tavoitteena ei voi olla se, että liikenneministeri saa ennätysmäärän hankkeita käynnistettyä. Merja Kyllönen toteaa, että vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta hän ei tyrmäisi uusia moottoritiehankkeitakaan, jos niillä olisi suuri elinkeinopoliittinen vaikutus. Tällä hetkellä tieliikenteen inves- toinneissa keskitytään pienempiin hankkeisiin kuten logistiikan pullonkaulojen poistamiseen sekä moottoriteiden ja erityisesti itärajalle vievien teiden kehittämiseen. maaseudun TUleVaisUUs Myös alempiluokkaisen tie- ja rataverkon kehittämisellä on yhteiskunnan kokonaisedun kannalta suuri merkitys. Hallitusohjelmaan kirjattiin, että varsinkin maa- ja metsätalouden elinkeinojen edellytykset on pyrittävä turvaamaan. Näin ollen alempiluokkainen tie- ja rataverkosto on pidettävä kunnossa. Tämä on suuri haaste. Esimerkiksi yksityistierahoista on käyty pitkään aikamoista vääntöä. On myös pohdittava, kuinka maailmanlaajuiset muutokset elinympäristössämme vaikuttavat siihen, missä ihmiset tulevaisuudessa haluavat asua. Uskon, että maaseutu nousee seuraavien kymmenen vuoden aikana uudenlaiseen arvoon. Suomessa on kuluneen vuoden aikana kannettu huolta esimerkiksi Kemijärven yöjunayhteyden kohtalosta. Koko tämä joukkoliikenteen ostokysymys tulee liikennepoliittisen selonteon yhteydessä keskusteluun. Ennen sitä voin vain sanoa, että niin kauan kuin yhteys palvelee sekä elinkeinoelämää, matkailua että alueen saavutettavuutta, se on perusteltavissa. Kemijärven osalta ehdot ainakin tänä päivänä toteutuvat. Kyllönen uskoo, että joukkoliikenne Oulusta ylöspäin voidaan hoitaa pääosin normaaliliikenteenä jatkossakin. Osa on valtion tukemaa ostoliikennettä. Selontekovaiheessa katsomme saavutettavuutta ja sitä, hoidetaanko liikenne maanteitse, rautateitse vai lentoteitse. Varmasti joukkoliikenteen ostoissa naru on tullut vetävän käteen, ja joudumme tekemään vaikeitakin valintoja tulevina vuosina. Infra-alaa suuresti kiinnostava kysymys on, kuinka toimivien ja perustettavien kaivosten tie- ja ratahankkeet rahoitetaan ja toteutetaan. Emme tiedä, miten isoja investointeja esimerkiksi Talvivaarassa tehdään. Siellä on esitetty miljoonahankkeita, joiden rahoittaminen on nykyisillä perustienpidon määrärahoilla haasteellista. Taloudellisestikin on entistä tärkeämpää miettiä paitsi aluepoliittista kokonaisuutta myös vastuunjakoa valtion ja kaivosyhtiön välillä. Valtion on luonnollista tulla mukaan silloin, kun rakennettava tie tai rata palvelee muutakin elinkeinoelämää ja alueen asutusta. 20 VIA 2 2011