Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa? VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki 24.5.2012, Rauma
Kun sana hyvinvointivaltio lausutaan, sinun tulee kumartaa ja ottaa lakki pois päästä - Raimo Sailas -
Hyvinvointivaltio = täystyöllisyyden ja jatkuvan talouskasvun yhteiskunta Palkkatyön kulta-aika 1970-1990 Tulopoliittiset kokonaisratkaisut (TUPO), korporaatiot, konsensus, hajauttaminen jne. Säännölliset ja vakaat työurat, elinikäiset työpaikat, 8-16 työpaikat TYÖ IDENTITEETIN PERUSTANA!!!! Suomessa ei kannata valmistaa mitään hevosta pienempää - Tauno Matomäki -
Hyperkilpailun aika (Juha Siltala), hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon Useita ammatti-identiteettejä työuran aikana, jatkuva muutokseen varautuminen Joustavat, muuttuvat ja poukkoilevat työmarkkinat, 8-24 työpaikat joustotyömarkkinat Työn yksilöllistyminen, persoona ja sosiaaliset taidot korostuneessa asemassa: Hyvä persoona = aktiivinen, rohkea, reipas, ilmaisutaitoinen, höpöttäjätyyppi Huono persoona = ujo, hiljainen, perehtynyt, perinpohjainen
Mitä on aktiivinen työvoimapolitiikka vuonna 2012?
Aktiivisen työvoimapolitiikan toisella puolella 2012 1 (2) Sosiaaliryhmien väliset terveys- ja kuolleisuuserot ovat Suomessa suuret. Pitkäaikaissairaudet ovat alimmissa sosiaaliryhmissä noin 50 prosenttia yleisempiä kuin ylimmissä sosiaaliryhmissä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012) OECD:n tuoreen selvityksen mukaan tuloerot kasvoivat Suomessa eniten vuosina 1995 2005 mutta Suomi on yhä OECD-vertailussa pienten tuloerojen maa ja selvästi alle keskiarvon. Suomi oli seitsemännellä tilalla 30 maan joukossa (OECD 2011) Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien (Tilastokeskus) Nuorten mielenterveyshäiriöiden vuoksi saamat sairaslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla (Raitasalo-Maaniemi 2008). Arviolta jopa 15-25 % nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä (Kaltiala-Heino 2007). Mielialalääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut koko väestön osalta vuoteen 1990 verrattuna (Lääkelaitos). Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo-Maaniemi 2007, 2008)
Aktiivisen työvoimapolitiikan toisella puolella 2012 2 (2) Työkyvyttömyyseläkkeellä oli noin 250 000 henkilöä vuonna 2010. Yksi kuudesta haluaisi palata työelämään. 2000-luvulla on jäänyt 25 000-30 000 henkilöä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeellä. Joka päivä keskimäärin 5 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi Puolet työttömistä ei palaa takaisin työelämään. Työttömälle annettu koulutus nostaa mahdollisuutta palata työelämään kaksinkertaiseksi. Suurin työttömyysriski on nuorilla miehillä, yksinäisillä miehillä ja yksinhuoltajaäitien pojilla (Myrskylä 2010). Riskiyhteiskunnan loukku: 7 % ei siirry peruskoulusta toiselle asteelle, 10 % keskeyttää ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja 18 % ikäluokasta ei suorita toisen asteen tutkintoa (Lähde: Allianssi). 30-vuotiaana joka viides mies ja joka kymmenes nainen on vain perusasteen koulutuksen varassa (Nuorten yhteiskuntatakuu 2012; Myrskylä 2012) Työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella on noin 51 000 alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista, keskimäärin 5 % ikäluokasta. Syrjäytyneiden nuorten vanhemmista noin puolet on työttömiä tai työvoiman ulkopuolella. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttaja-taustaisia: maahanmuuttajamiesten työttömyys- ja ulko-puolisuusriski on kolminkertainen kantaväestön kouluttamattomiin nuoriin verrattuna
320.000 150 000 henkilöä pitkäaikaistyöttömiä, rinnasteisia pitkäaikaistyöttömiä, toimenpiteeltä työttömäksi jääviä ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyviä + 170 000 henkilöä työvoiman ulkopuolella
Aloituspaikkojen lisääminen Ammatti startti Projektit Oppisopimus Starttiraha Ammatillinen työvoimakoulutus Kuntouttava työtoiminta Palkkatuet Nuorten yhteiskunta takuu Työkokeilu ja -harjoittelu Valmentava työvoimakoulutus Etsivä työ Työhönval mennus
Hallitusohjelman työllisyyspoliittiset linjaukset mutta jos halutaan pysyviä työllisyysvaikutuksia, on kysyntäharhan sijaan vaikutettava työnteon kannustimiin eli tehtävä työnteko houkuttelevammaksi
vuotta suomalaisten työuran keskipituus tällä hetkellä. Jos eläketaso halutaan säilyttää nykyisellään 2020-luvulla, niin työurien pituus pitäisi kasvaa nykyisestä noin 4 vuotta.
18-vuotiaan työvuosien odotusarvo 2010/Koulutusaste Perusaste/miehet 25,87 Perusaste/naiset 23,13 Keskiaste/miehet 32,69 Keskiaste/naiset 33,36 Alempi korkea-aste/miehet 35,93 Alempi korkea-aste/naiset 36,72 Ylempi korkea-aste/miehet 38,35 Ylempi korkea-aste/naiset 36,76 Työvuosien odotearvo Esim. keskiasteen tutkinto nostaa miesten työvuosiodotetta kuudella ja naisten yhdeksällä vuodella!
Aktiivisen työvoimapolitiikan jatkuva nuorallatanssi TYÖN TARJONTA: TYÖLINJA TYÖN KYSYNTÄ: TEMPPUTYÖLLISTÄMINEN TYÖVOIMAN TARJONTA (työvoimareservit käyttöön) Eläkeiän nosto, työurien pidentäminen Kaikki työvoimapotentiaali käyttöön (vajaakuntoiset jne.) Koulutusaikojen lyhentäminen, työurien aikaistaminen Ulkomainen työvoima, ulkomainen tilapäistyövoima TYÖVOIMAN KYSYNTÄ (työvoiman kysynnän ja tarjonnan taspaino) Julkisten työvoimapalveluiden kehittäminen Alueellisen liikkuvuuden edistäminen (tuet ja avustukset) Ammatillisen liikkuvuuden kehittäminen (koulutus) Kokeilut (nuorisotakuu, pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu jne.) Lähde: mukaillen Jensen 1989; Silvennoinen 2002
Mitä opittavaa muiden kokemuksista?
Kreikka Unkari Italia Malta Espanja Romania Bulgaria Irlanti Slovakia Puola Liettua Latvia Belgia Ranska EA17 Portugali EU27 Slovenia Luxemburg Viro Tsekki Kypros Suomi Britannia Itävalta Saksa Tanska Ruotsi Alankomaat EU-maiden työllisyysaste (15-64 v.%) vuonna 2011 55,6 55,8 56,9 57,6 57,7 58,5 58,5 59,2 59,5 59,7 60,7 61,8 61,9 Suomen työllisyysaste 7:nneksi korkein EUmaista, mutta 4-5 %- yksikköä alhaisempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa! 63,8 64,2 64,2 64,3 64,4 64,6 65,1 65,7 68,1 69 69,5 Suurin ero Suomen ja Ruotsin välillä on 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteessa: Ruotsi 70 % ja Suomi 56 %! 72,1 72,5 73,1 74,1 74,9 Lähde: 50 Eurostat 53 56 59 62 65 68 71 74Timo Aro 2012 77
EU-maiden työttömyysaste (%) maaliskuun lopussa 2012 (kausitasoitettu) Espanja Kreikka * ** Portugali Irlanti Latvia* ** Slovakia Liettua* Bulgaria Viro* Unkari EA 17 (euroalue) EU 27 (jäsenmaiden keskiarvo) Puola Ranska Kypros Italia Slovenia Britannia* ** Tanska Romania Suomi Ruotsi Belgia Malta Tšekki Saksa Luxemburg Alankomaat Itävalta Lähde: Eurostat 4 5,6 5,2 5 8,5 8,3 8,1 7,5 7,5 7,3 7,3 6,8 6,7 11,4 11,2 10,9 10,2 10,1 10 10 9,8 12,6 15,3 14,5 14,3 13,9 13,9 Suomen työttömyysaste 9:nneksi alhaisin EU-maiden joukossa maaliskuun lopussa 2012 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Timo 23Aro24 2012 25 21,7 24,1
Kreikka* Espanja Portugali Italia Liettua* Slovakia Bulgaria Irlanti Kypros Latvia* Puola Viro* Unkari Romania* Ruotsi EU27 Britannia** EA17 Ranska Suomi Alankomaat Tsekki Luxemburg Belgia Slovenia Tanska Malta Itävalta Saksa EU-maiden alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%) maaliskuun lopussa 2012 (kausitasoitettu) 8,6 7,9 19,4 19,3 19 17,4 17,1 16,5 15,1 13,6 22,8 22,6 22,5 22,1 21,8 30,3 28,8 27,3 26,7 24,9 24,8 24,8 36,1 35,9 34,3 33,9 32,8 Suomen nuorten työttömyysaste 10:nneksi alhaisin EU-maiden joukossa Erot valtavan suuria jäsenmaiden välillä: Saksan ja Itävallan alle 10 %:sta Espanjan ja Kreikan yli 50 %:iin 52,7 51,1 Lähde: 5Eurostat8 11 14 17 20 23 26 29 32 35 38 41 44 47 50 Timo Aro53 2012
http://blogit.hs.fi/hsnext/interaktiivinen-grafiikka-visualisoi-eu-tasoista-dataa
Alue- ja kuntareformi: Tanskan reformipolitiikka: kuntakoon alarajaksi määriteltiin 20 000 asukasta, 271 kuntaa 98 kuntaa, 13 maakuntalääniä lakkautettiin tilalle 5 suuraluetta, toimijat vahvat peruskunnat ja valtio, ei väliportaan hallintoa Työvoimapoliittinen reformi: työvoimapolitiikkaa ohjataan ns. Flexicurity periaatteen mukaan (joustavuus ja turvallisuus) eli työntekijöitä on helppo niin palkata kuin irtisanoa, työvoimatoimistot kunnallistettu uusiin suurkuntiin (valtio rahoittaa, kunnat tekee), esimerkiksi käsitettä pitkäaikaistyötön ei tunneta, ansiosidonnainen turva 90 % tuloista maksimimäärään asti (2250 ), mutta verotaso korkea (38 %), opiskelijat oikeutettuja ansiosidonnaisen sosiaaliturvaan, jos valmistuneet vähintään 18 kk koulutuksesta eli opiskelu rinnastetaan työhön
Tanskan aktiivinen työvoimapolitiikka: Aktiivisen työvoimapolitiikan keinovalikoima periaatteessa sama kuin Suomessa, mutta käytännössä tavoitteena lisätä työvoiman määrää ja tehdä työnteko kannattavaksi. Työ ensin periaate ohjaa kokonaisuutta. Sanktiot tiukat, jos kieltäytyy aktiivitoimenpiteistä. Viranomaisohjaus tiukkaa ja säänneltyä: ensimmäisenä työttömyyspäivänä rekisteröidyttävä sähköisesti, kolmen viikon sisällä tehtävä CV-netti, neljän viikon jälkeen tehdään työnhakusuunnitelma, joka kolmas kuukausi ilmoittauduttava kunnalliseen työvoimatoimistoon, yhdeksän kuukauden jälkeen alkavat pakolliset aktiivitoimenpiteet ja tämän jälkeen jokaisen kuuden kuukauden passiivivaiheen jälkeen uusi aktiivitoimenpide Nuorilla 18-19 -vuotiailla aktiivitoimenpiteet pakollisia kahden viikon työttömyyden jälkeen ja 20-30 - vuotiailla aktiivitoimenpiteet alkavat 13 työttömyysviikon jälkeen. Alle 25-vuotiailla ansiosidonnaisen pituus vain 6 kk.
Ruotsin aktiivinen työmarkkinapolitiikka: Ruotsissa on tehty vuoden 2006 jälkeen isoja reformeja, joiden avulla on haluttu lisätä ensisijaisesti työvoiman tarjontaa. Reformeja tehty työttömyys- ja sairausvakuutukseen (=molempien em. ehtoja kiristetty ja työn vastaanottovelvoitetta tiukennettu) sekä työmarkkinapolitiikkaan (veroalennukset ansiotulovähennykseen, EU:n ulkopuolelta rekrytoidun työvoiman tarveharkinnasta luopuminen). Aktiivisen työmarkkinapolitiikan tavoitteena vahvistaa a) työn tarjontaa ja b) luoda tehokkaat työmarkkinat (mm. aktiivinen työnetsintä, työmarkkinoilta eksyneiden palauttaminen jne.) Työmarkkinaohjelmat keskiössä, resursseja työllisyyteen huomattavasti Suomea enemmän Ohjelmiin osallistuvat sidotaan ensisijaisesti erilaisiin työllisyystakuisiin (70 % osallistujista). Toimenpiteitä ohjattu erityisesti yli vuoden työttömänä olleille henkilöille, nuorille, pitkäaikaisella sairauslomalla oleville, sairausajan palkkaa saaville, pakolaisille jne. Ruotsin idea on lisätä kaikin tavoin työvoiman määrää, jonka taas uskotaan lisäävän talouskasvua Ruotsissa työikäisten määrä kasvaa noin 5 prosentilla 2010-luvulla toisin kuin Suomessa (-4 prosenttia). Ruotsin suhteellista asemaa parantaa edelleen korkeampi työllisyysaste eri ikäluokissa, edullisempi ikärakenne, enemmän siirtolaisia, pidemmät työurat, vähäisempi rakennetyöttömyys ja ennen muuta määrätietoinen työmarkkinapolitiikka Ruotsissa talous- ja tuotannonkasvu = pitää tehdä enemmän työtä tai nopeammin eli lapioida esimerkiksi ojaa pidempään ja nopeammin tai palkata paljon uusia ojankaivajia kaivamaan innolla pitkää päivää Suomessa työvoiman määrä supistuu eli talouskasvu perustuu vain tuottavuuden kasvuun Lähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark, Germany, Sweden and Finland; Reijo Vuorento 2012; Juhani Vartiainen
Talous- ja työmarkkinauudistuksen rooli Saksan menestyksessä? 1. Työmarkkinoiden joustavuus 2. Maltillinen palkkakehitys 3.Työvoimapoliittiset uudistukset 4. Vahva teollinen perusta Lähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark, Germany, Sweden and Finland
Lähtökohta: Saksa oli yhdistymisen jälkeen 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella vaikeuksissa: työttömyys kasvoi nopeasti ja työttömyys oli pitkäaikaista ja koski erityisesti iäkkäämpiä ihmisiä. Työttömyysturva perustui työttömän statuksen säilyttämiseen työttömyyden aikana, aktiivinen työvoimapolitiikka ylläpiti statusta, työvoimapolitiikan keskeiset keinot liittyivät julkiseen tukityöllistämiseen ja pitkäkestoisiin koulutusohjelmiin Työvoimapolitiikka oli kallista ja tulokset heikkoja, työttömyysturvajärjestelmä ja aktiivinen työvoimapolitiikka eivät tukeneet työllistymistä -->järjestelmään haluttiin perusteellinen muutos (ns. Hartz-reformit). Hartz-reformit: Sarja muutoksia työttömyysturvajärjestelmään ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan 2002-2005 (neljä erillistä lakia). Työvoiman tarjontaan vaikutettiin leikkaamalla työttömyysturvan tasoa ja kestoa sekä tehostettiin aktiivista työvoimapolitiikkaa. Työvoiman kysyntää lisättiin työmarkkinasääntelyn purkamisella. Työnhakijoita aktivoitiin kiristämällä oikeutta työttömyyskorvauksiin, lisättiin työnhakijoiden vastuuta työnetsinnästä (vastuut määriteltiin erikseen), vähennettiin mahdollisuuksia kieltäytyä työtarjouksista Työttömyyskorvaus ansiosidonnainen 60-67 % nettotuloista ja kesto 6-18 kk riippuen iästä ja työhistoriasta Uudet tukijärjestelmät: itsensä työllistäville Ich AG (Minä-Yhtiö, muistuttaa starttirahaa), ansioista riippumaton korvaus 345 + asumistuki, palkkatuet työnantajille ja pienituloisille (minityöt alle 400 ja midityöt 400-800, joista ei tarvitse maksaa sosiaaliturvamaksuja Reformit siirsivät aktiivisen työvoimapolitiikan painopistettä työvoiman tarjontaan ja työvoimamenot suhteessa BKT:hen vähenivät. Työllisyysaste nousi ja reformit paransivat toimenpiteiden vaikuttavuutta Lähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark, Germany, Sweden and Finland
Suomen hybridi malli? 1. Työvoiman kysynnän lisääminen takuujärjestelmiä kehittämällä eli työttömyyden pitkittyminen laukaisee erilaisia toimenpiteitä, joilla työhön pääsyä ja paluuta edistetään: pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu(t), nuorten yhteiskuntatakuu, muutosturva, tukityöllistäminen yms. 2. Työvoiman tarjonnan lisääminen tekemällä työnteko entistä houkuttelevammaksi Työlinjan valinta (periaatteena Ruotsin tavoin se, että työttömyys vähenee ainoastaan lisäämällä työvoiman tarjontaa. Kun työvoiman määrä kasvaa, talous kasvaa) Korostaa työnhakijoiden tarpeiden tunnistamista ja toimenpiteiden kohdentamista hakijoiden profiloinnin avulla Työvoimapotentiaali käyttöön porrastamalla työttömyysturvaa (=kiristäminen) Työttömyysputken poistaminen Työurien pidentäminen (eläkeiän nostaminen, opintojen nopeuttaminen) Maahanmuuton lisääminen (ammattilaiset ja tilapäistyövoima) Kaikki tarjontaa lisäävät keinot poliittisesti äärimmäisen epäsuosittuja!!!! mutta ehkä olennaisia hyvinvointimallimme rahoittamisen kannalta!!!!
Aktiivisen työvoimapolitiikan jatkuva nuorallatanssi TYÖLINJA TEMPPUTYÖLLISTÄMINEN TYÖVOIMAN TARJONTA (työvoimareservit käyttöön) Eläkeiän nosto, työurien pidentäminen Kaikki työvoimapotentiaali käyttöön (vajaakuntoiset jne.) Koulutusaikojen lyhentäminen, työurien aikaistaminen Ulkomainen työvoima, ulkomainen tilapäistyövoima TYÖVOIMAN KYSYNTÄ (työvoiman kysynnän ja tarjonnan taspaino) Julkisten työvoimapalveluiden kehittäminen Alueellisen liikkuvuuden edistäminen (tuet ja avustukset) Ammatillisen liikkuvuuden kehittäminen (koulutus) Kokeilut (nuorisotakuu, pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu jne.) Lähde: mukaillen Jensen 1989; Silvennoinen 2002
KIITOS!!! Timo Aro 2012