Epäily lapseen kohdistuneesta kaltoinkohtelusta: kohtaaminen sijaishuollossa LSKL sijaishuollon päivät 30.9.2015 PsT Julia Korkman & Sostt. Sauli Hyvärinen HYKS - Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö
Todellisuudessa lasten kaltoinkohtelu on vähentynyt vuosi vuodelta (Lapsiuhritutkimus 2013) Niin hyväksikäyttö- kuin väkivaltakokemukset ovat vähentyneet vuodesta 2008 Lapsiin kohdistuvassa väkivallassa dramaattinen romahdus muutamassa vuosikymmenessä Lapset kertovat melko usein kokemuksistaan ja kokevat viranomaiset melko luotettaviksi
9.-luokkalaisten kokemukset vanhempien käyttämästä väkivallasta, % Lähde: Fagerlund ym. 2014, 49
9.-luokkalaisten kokemukset sukupuolisesta lähentelystä tai kanssakäymisestä aikuisen tai tapahtumahetkellä vähintään 5 vuotta vanhemman kanssa, % Lähde: Fagerlund ym. 2014, 76
Pohdintaa Lasten kaltoinkohtelu on saanut laajempaa huomiota yhteiskunnassa, jolla on ollut monenlaisia seurauksia Kaltoinkohtelun vähentyminen vs. aiheettomien epäilyjen esiintyvyys Poliisille tehdyt hyväksikäyttöilmoitusten määrä 8-kertaistunut 1980-2013 (OPTULA, rikollisuustilanne 2013) Medianäkyvyys saattaa johtaa väärintulkintaan, koska ongelmaa pidetään tavallisempana kuin se on, kun se tulee helposti mieleen (availability bias/mentaalinen saatavilla olo)
Pohdintaa Väärien kaltoinkohteluepäilyjen esiintyminen ovat todennäköisesti myönteisen kehityksen varjopuoli Käytännössä, tämä kuitenkin asettaa yhä suurempia vaatimuksia lasten parissa työskenteleville ammattilaisille ja lapsia arjessa kohtaavien aikuisten tulee olla tietoisia esim. lasten johdateltavuudesta, jotta ylilyöntejä ei tapahtuisi On tärkeä huomioida, että esitellyt tilastot edustavat lasten ja nuorten keskiarvoa. Sijoitetut lapset kuuluvat monella tavalla kaltoinkohtelun riskiryhmään!
Lapsen kuulemiseen liittyvät ydinasiat
Lapsen muisti Alle 4-vuotiaalta ei kannata odottaa kovin selkeitä itsenäisiä kertomuksia. Yleissääntö on, että lapsi ei osaa kertoa tapahtumista jotka ovat tapahtuneet ennen kuin hän oppi puhumaan senkään jälkeen kuin puhe on kehittynyt. Kielellinen ja muistin kehitys riippuvaisia toisistaan: Kyky kertoa tapahtumista kehittää kykyä jäsentää niitä mielessä ja muistaa niitä. Lapsuuden amnesia: yleisesti ottaen ihminen ei muista ennen kolmatta elinvuotta sattuneita tapahtumia (joidenkin lähteiden mukaan 3.5-4v; vaihtelevuus on suuri ja liittyy kielen kehitykseen).
Johdattelu ja muistikuvan vääristyminen Lapsen kuten aikuisenkin kertomus tapahtumasta voi vääristyä: 1. Muistikuva vääristyy herkästi itse asiassa joka kerta kun jostain tapahtumasta puhutaan, muistikuva muokkautuu vähän tästä voi olla sekä hyötyä (esim. terapiatyöskentelyssä) että haittaa (esim. rikostutkinnassa) 2. Keskustelun sävy on johdatteleva: tulkitaan, annetaan ymmärtää millaiset vastaukset ovat suotavia, aikuinen tuo esille omaa tai muiden käsitystä asiasta johtaa herkästi siihen, että lapsi sanoo sen minkä hän arvelee aikuisen haluavan kuulla Johdattelu saattaa näin ollen johtaa virheisiin lapsen käsityksissä ja muistikuvissa: lapsi sisäistää kuulemansa asiat omiin muistikuviinsa ja tietoon jostain tapahtumasta Taipumukseen tuottaa tietynlaisia vastauksia vaikka lapsi tietäisikin niiden olevan virheellisiä
Alle kouluikäinen lapsi Vastaa hyvin harvoin en tiedä suoriin kysymyksiin ( Onko / kyllä/eikysymyksiä), silloinkaan kun kysytään asiasta josta hänellä ei voi olla tietoa: Onko paita vihaisempi kuin tiikeri? Alle kouluikäisillä lapsilla on taipumus vastata myönteisesti tällaiseen kysymykseen. Sen sijaan, kysyttäessä tarkentavia kysymyksiä (missä/kuka/miten jne.) lapset vastaavat kolme kertaa neljästä en tiedä, jos eivät tiedä vastausta. (katso esim. Peterson, Dowden, & Tobin, 1999; Waterman, Blades & Spencer, 2001; 2002)
Kysy avoimesti! Kun keskustelet lapsen kanssa, käytä muotoa kerro siitä Sanoit, että sinua pelottaa mennä kotiin. Kerro tästä vähän enemmän. Kun sanoit, että sua pakotetaan tekemään asioita, niin mitä tarkoitit? Kerro lisää siitä
Oletusta vahvistava vääristymä Henkilö, jolla on ennakkokäsitys tapahtumasta, on taipuvainen hakemaan sellaista tietoa, joka tukee hänen ennakkokäsitystään. Etsitään yksipuolisesti vain sellaista tutkimustietoa, joka puhuu ennakko-oletuksen puolesta. Informaatiota haetaan vain lähteistä, jotka vahvistavat oletusta. Nähdään materiaalista vain oletusta vahvistavia seikkoja Vähätellään oletusta kumoavia seikkoja, kun tällaisia esiintyy
Miten toimia jos epäily lapseen kohdistuneesta kaltoinkohtelusta herää?
Kuinka toimia kun epäily herää? Käytännön ohjeita: Pyri suhtautumaan asiaan rauhallisesti. Älä moralisoi äläkä esitä mielipiteitä lapsen kertomasta Älä sano sellaista ei saisi tehdä tai se ei ole sinun vikasi Lapsi saattaa kokea itsensä osaksi tapahtunutta ja voi joskus herkästi tuntea syyllisyyttä, nuori taas että häntä ei ymmärretä Nuori saattaa kokea ettei häntä ymmärretä (jos aikuisen tulkinta ei vastaa hänen kokemustaan) mikä voi vaikeuttaa kertomista jatkossa
Kuinka toimia kun epäily herää? Käytännön ohjeita: Kuuntele lasta, mutta jätä asian tarkempi selvittely varsinaiseen rikostutkintaan. Kysy mahdollisimman vähän. Jos kysyt, käytä mahdollisimman avoimia ja neutraaleja kysymyksiä tarkentamaan lapsen jo kertomaa asiaa ( Mitä tarkoitat X:llä? ). Älä tuo itse keskusteluun uusia asioita, joita lapsi ei ole jo maininnut.
Eli ei onko olihan tuliko sattui varmaan kovasti
Vaan: mitä sitten tapahtui? entä sen jälkeen? mitä tarkoitat sillä, että? sanoit, että hän pakotti sua koskettamaan itseään, kerro siitä tilanteesta vielä
Kuinka toimia kun epäily herää? Käytännön ohjeita: Kirjaa mahdollisuuksien mukaan tarkasti, mitä lapsi kertoo. Käytä lapsen omia ilmaisuja Älä tulkitse Kirjaa myös mahdollisesti esittämäsi kysymykset Vältä keskustelua epäilyyn liittyvistä asioista vanhempien tai muiden aikuisten kanssa lapsen kuullen. Lapsen edun mukaista on epäilystä ja sen mahdollisista selvittelyistä huolimatta pyrkiä pitämään lapsen arki mahdollisimman ennallaan.
Selvittelyllä on kiire: Sekä lapsen että epäillyn oikeusturva riippuvat tästä Muistikuvat vääristyvät ajan kuluessa ja asioita unohtuu, tämä ongelma korostuu mitä nuoremmasta lapsesta on kyse. Lapsen tai nuoren halu kertoa asiasta voi myös olla ohimenevää, tai hän saattaa kokea, että hänen kertomaansa ei ole ajoissa reagoitu. Toisaalta, mikäli lapsen läheisille aikuisille on syntynyt väärä epäily kaltoinkohtelusta, on olemassa riski, että ajan kuluessa lapselle vahvistetaan esim. keskusteluissa virheellistä mielikuvaa siitä, että näin on tapahtunut luodaan traumaa jota ei ole ollut
Sijoitettu lapsi Lapsi, jota on sijoitettu, on ennen kaikkea riippuvainen siitä, että hän saa kehitykseensä tukea ja turvaa Vaikka olisi tietoa siitä, että taustalla on ollut kaltoinkohtelulle altistavia riskitekijöitä, sijoituspaikan ei tulisi keskittyä sen miettimiseen mitä lapsen taustalla on ollut vaan siihen, miten hän voi parhaiten kehittyä juuri nyt lapsen kanssa aiemmista kokemuksista tulisi lähtökohtaisesti keskustella jos hän itse tuo asiat esille sijoitusvanhempien tehtävä ei ole terapoida lapsia
Mitä lapsen arjessa toimivan aikuisen tulisi tehdä? Kohtele lasta/nuorta mahdollisimman normaalisti Lapsen vointi on monesti riippuvainen häntä ympäröivistä aikuisista On melko tavallista että kaltoinkohtelua kokeneita lapsia/nuoria kohdellaan ensisijaisesti kaltoinkohtelun uhreina, toissijaisesti omina itsenään mikä ei ole lapsen edun mukaista. Joskus ympäristön reaktiot voivat olla yhtä haitallisia lapsille kuin itse kaltoinkohtelukokemus
Mitä lapsen arjessa toimivan aikuisen tulisi tehdä? Lapsen huomioiminen, kuuntelu, läsnäolo ovat kaltoinkohtelulta suojaavia tekijöitä Suurin riskiryhmä on teini-ikäiset tytöt jotka ovat uteliaita ja haluavat testata omia rajojaan nettikasvatuksen merkitys
Viranomaisyhteistyö! Epävarmassa tilanteessa: KONSULTOI Matalalla kynnyksellä Poliisia sekä oikeuspsykiatriaa voidaan konsultoida nimettömästi Eri viranomaisten välinen tiedonjako on usein tarpeen jotta voidaan arvioida rikosepäilyä ja/tai sen vakavuutta Lapsen etuun vetoamalla pitäisi voida jakaa salassapidettäviä tietoja viranomaisten kesken
Lisätietoa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja miten toimia epäilyn herätessä www.hus.fi/seksuaalinenhyvaksikaytto
Kiitos tärkeästä työstänne! julia.korkman@hus.fi sauli.hyvarinen@hus.fi