ÕÑÕÛÓ\ÛÒÖÑÛÒ ÊÛÍ ÍÌJÒ ÊÛÍ ÛÒÍËÑÖÛÔËÇØÜ ÍÌÇÍ ÕÊÊÇ Pantone 3 ÔÑ Ó ÖÑÛÒ ÇØÌÛ ÍÌßÎÕÕß ÔË ÊËÑÒÒß îðïê ß Ô îðïé ÍÍÒ ðéèïóèêìë Ö«µ «² ± éèé
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUVELVOLLISET JA VOIMASSA OLEVAT LUVAT... 2 3. TARKKAILUN SUORITUS... 3 4. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS... 5 4.1 Yleiskuvaus ja ekologinen tila... 5 4.2 Hydrologia... 7 5. SÄÄ- JA VESIOLOT... 7 5.1 Yleiskatsaus... 7 5.2 Loimijoen alueen sadanta... 9 5.3 Virtaamat... 11 5.3.1. Kuhalankoski... 11 5.3.2. Maurialankoski... 12 6. VESISTÖKUORMITUS... 14 6.1 Asutuksen aiheuttama vesistökuormitus... 14 6.2 Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus... 15 6.3 Kokonaiskuormituksen kehitys... 16 7. KUORMITUKSEN KEHITYS KUORMITTAJAKOHTAISESTI... 19 7.1 Forssan kaupunki... 19 7.2 Genencor International Oy... 2 7.3 Pintos Oy (entinen Ofa Oy Ab), Jokioisten tehdas... 21 7.4 Jokioisten kunta... 23 7.5 Ypäjän kunta... 24 7.6 Loimaan kaupunki... 25 7.7 Loimaan kaupunki, Alastaron taajama... 27 7.8 Huittisten kaupunki, Vampulan taajama... 28 7.9 Huittisten kaupunki / Huittisten Puhdistamo Oy... 29 7.1 Lounais-Suomen Putki Oy... 3 7.11 Loimaan Kromaus Oy... 32 8. VESISTÖN TILA... 33 8.1 Tammelan Pyhäjärvi... 33 8.2 Pyhäjärven luusua... 34
8.3 Loimijoki... 36 8.3.1. Happipitoisuus... 36 8.3.2. Fosforipitoisuus... 39 8.3.3. Typpipitoisuus... 42 8.3.4. Ammoniumtyppi... 47 8.3.5. Nitraattityppi... 5 8.3.6. Sameus ja kiintoaine... 51 8.3.7. Humuksen määrä... 52 8.3.8. Sähkönjohtavuus ja veden ph... 52 8.3.9. Klorofyllipitoisuudet... 53 8.3.1. Veden hygieeninen laatu... 54 8.3.11. Runkoasemien keskimääräinen veden laatu... 56 8.3.12. Kuormittajakohtaiset vesistövaikutukset... 57 8.4 Sivujokien veden laatu... 6 8.4.1. Jänhijoki... 61 8.4.2. Koenjoki... 62 8.4.3. Niinijoki... 62 8.4.4. Palojoki... 64 8.4.5. Punkalaitumenjoki... 64 9. HAJAKUORMITUS JA AINEVIRTAAMAT... 67 1. YHTEENVETO... 72 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Vedenlaatutulokset Liite 2. Virtaamataulukot Liite 3. Havaintoasemakartta
Vesiosasto/ALa 15.11.217 Julkaisunumero 787 LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 216 1. JOHDANTO Loimijoen (Kuva 1.1) alueen veden laadun yhteistarkkailumuotoinen seuranta on aloitettu vuonna 1974. Pääuoman lisäksi tarkkailun piiriin ovat jo pitkään kuuluneet siihen laskevat Koenjoki, Niinijoki ja Punkalaitumenjoki. Jänhijoki on ollut mukana seurannassa vuodesta 1998 alkaen ja Loimijoen alajuoksulle laskeva Palojoki vuodesta 21 alkaen. Kuva 1.1. Loimijoen yläosa, Forssan puhdistamon yläpuoli. Harri Perälä. Käytössä oleva tarkkailuohjelma on laadittu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) toimesta vuonna 21. Ohjelma sisältää veden laadun seurannan, pohjaeläin- ja sedimenttitutkimukset sekä pohjan piilevien tarkkailun. Hämeen ympäristökeskus hyväksyi em. ohjelman tietyin tarkistuksin ja täydennyksin 5.1.21 (kirje nro 3Y326-13) ja Lounais-Suomen ympäristökeskus 11.1.21 (kirje nro 299Y479-13). Tämän jälkeen tarkkailuohjelmasta laadittiin päivitetty versio 22.1.21, johon on lisätty 22.11.24 tarkkailupiste L4 Genencor International Oy:n alapuolelle Loimijokeen (kirje nro YLO/lup/73A/4, dnro HAM-23-Y-625-111). Lisäksi piilevätarkkailua muutettiin vuodelle 21 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suullisesti hyväksymällä tavalla. Vuonna 21 laadittu tarkkailuohjelma ja sitä seuranneet päivitykset ja muutokset koottiin vuonna 216 yhteen, ja ohjelmaan esitettiin uudistuksia, jotta tarkkailu vastaisi paremmin Loimijoen alueen tarkkailutarpeiden nykytilannetta. Tarkkailuohjelmaluonnos on viranomaiskäsittelyssä. www.kvvy.fi etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 3 ) 2461 111 PL 265, 3311 Tampere
2 Yhteistarkkailuohjelma kattaa jokivarren pistemäiset jätevesikuormittajat, mutta ei alueella sijaitsevia turvetuotantoalueita, kaatopaikkoja eikä Huittisten kaivosta. Lisäksi Forssan Envitech-alueen kuormittajilla on oma, vuonna 211 valmistunut vesistövaikutusten yhteistarkkailuohjelma. 2. TARKKAILUVELVOLLISET JA VOIMASSA OLEVAT LUVAT Loimijoen yhteistarkkailuun osallistuvilla kaupungeilla, kunnilla ja teollisuuslaitoksilla (Taulukko 2.1) on Hämeen ympäristökeskuksen, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston, Etelä-Suomen aluehallintoviraston tai Vaasan hallinto-oikeuden jätevesien laskuluvissa asettamat vesistön tilan tarkkailuvelvoitteet. Taulukko 2.1. Loimijoen yhteistarkkailuun vuonna 216 osallistuneet kuormittajat ja niiden lupapäätökset. Tarkkailuvelvollinen Lupapäätös pvm 1) Forssan kaupunki Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/21/4.8/213, päätös nro 232/214/2) 12.12.214 2) Genencor International Oy Hämeen ympäristökeskus (YSO/57/27) 31.5.27 Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/1254/214, päätös nro 79/216/1), lupamääräysten tarkistaminen 7.4.216 3) Pintos Oy, Jokioinen Hämeen ympäristökeskus (YLO/lup/113/5) 16.6.25 Lupamääräysten tarkistamiskäsittelyä AVI:ssa ei jatketa koska tehtaan toiminta lopetetaan. Vanha lupa voimassa kunnes tehtaan toiminta kokonaan loppunut. 4) Jokioisten kunta Länsi-Suomen ympäristölupavirasto (LSY-26-Y-22, päätös nro 5/27/1) 22.1.27 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, muutospäätös (ESAVI/77/4.8/212, päätös nro 171/212/1) 24.1.212 5) Ypäjän kunta Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/1/4.8/214) 22.12.215 6) Loimaan kaupunki, Loimaa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto (LSY-29-Y-8) 18.12.29 Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/214/4.8/211, päätös nro 53/212/1), määräaikojen pidentäminen 22.3.212 7) Loimaan kaupunki, Alastaro Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/343/4.8/212, päätös nro 282/213/2) 18.12.213 8) Loimaan kaupunki, Mellilä Kuormitus loppunut, tarkkailu jatkunut toistaiseksi - 9) Huittisten kaupunki, Vampula Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/648/4.8/21, päätös nro 74/211/1) 25.8.211 Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/612/214, päätös nro 125/215/2) 12.6.215 Kuormitus loppunut 12.12.216, jälkitarkkailua vuoden 218 loppuun 1) Huittisten kaupunki, Huittinen Vanhaa puhdistamoa koskien 31.7.216 saakka: Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/775/4.8/21, päätös nro 135/211/1) 1.11.211 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, lupamääräysten tarkistaminen (ESAVI/611/214) 12.6.215 Huittisten Puhdistamo Oy Uutta puhdistamoa koskien 1.8.216 lähtien (Huittisten Puhdistamo Oy): Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/643/4.8/21, päätös nro 16/213/2) 14.2.213 11) Lounais-Suomen Putki Oy Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/269/4.8/212, päätös nro 256/213/1) 19.12.213 Loimaan kaupungin Mellilän taajaman jätevedet johdetaan Loimaan puhdistamolle. Niinijokeen voi kuitenkin tulla kuormitusta Mellilän taajaman alueella olevista viemäreistä ja se on ollut aiemmin mukana tarkkailussa Mellilän kunnan toimeksiannosta ja käytäntö on jatkunut toistaiseksi. Loimijoen vesistöalueella myös sijaitsevan Loimaan Kromaus Oy:n (uusi lupa 4.4.212, Loimaan kaupungin ympäristölautakunta, päätös Y1/212 Ympla 28.3.212 43) purkuvesistössä ei suoriteta ve-
3 sistötarkkailua, eikä se ole ollut mukana yhteistarkkailussa vuosina 24-216. Sen ylä- ja alapuolisesta vesistöstä on 2-luvulla otettu sedimenttinäytteet kolmen vuoden välein raskasmetallikuormituksen mahdollisten vaikutusten selvittämiseksi. Humppilan jätevedenpuhdistamon toiminta loppui vuonna 211. Jälkitarkkailu loppui vuoteen 214. Punkalaitumen jätevedenpuhdistamon toiminta loppui helmikuussa 214, mistä lähtien jätevedet on johdettu Huittisten puhdistamolle. Puhdistamon vesistötarkkailu jatkui vuosina 214 ja 215 jälkitarkkailuna. Seuranta pisteillä VP1 ja VP2A päättyi vuoteen 215. Punkalaitumenjoen alajuoksulla sijaitseva piste VP3 jäi yhteistarkkailuun. Huittinen, Sastamala ja Punkalaidun ovat sopineet jätevesien yhteiskäsittelystä jäsenkuntien omistukseen ostetulla Huittisten kaupungin laajennetulla puhdistamolla. Huittisten puhdistamo Oy on saanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta 14.2.213 luvan (ESAVI/643/4.8/21, päätös nro 16/213/2) em. kuntien jätevesien yhteiskäsittelyyn Pappilannimen saneeratulla jätevedenpuhdistamolla. Huittisten puhdistamo Oy on ollut mukana Loimijoen yhteistarkkailussa elokuusta 216 alkaen. Edelliseen liittyen Vampulan puhdistamon toiminta loppui 12.12.216, ja alueen jätevedet johdetaan nykyisin Huittisten uudelle keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Ypäjän puhdistamon toiminta loppuu vuoden 217 aikana, ja alueen jätevedet johdetaan Loimaan keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Myös Alastaron puhdistamolta jätevedet on tarkoitus johtaa Loimaan keskuspuhdistamolle lähivuosien aikana. 3. TARKKAILUN SUORITUS Veden laatua seurataan vuosittain, kun taas sedimenttien kuntoa, pohjaeläimistön tilaa ja piileviä seurataan kolmen vuoden välein. Piilevätarkkailu tehtiin edellisen kerran vuonna 213. Uudessa tarkkailuohjelmaluonnoksessa on esitetty piilevätarkkailun suorittamista jatkossa samassa rytmissä sedimentti- ja pohjaeläintarkkailun kanssa. Tämän vuoksi piilevätarkkailu siirtyi vuodelta 216 vuodelle 217. Sedimentti- sekä pohjaeläintutkimukset tehtiin edellisen kerran vuonna 214. Loimijoen pääuoman alueella on 16 virallista havaintoasemaa (Taulukko 3.1). Asemalta L15 otettiin näytteet ainevirtaamien seuraamiseksi kuukausittain. Asema L16 on lisätty Turun Veden tarpeisiin, eikä se ole ainakaan toistaiseksi yhteistarkkailuasema. Pääuoman lisäksi näytteitä otettiin 5 sivujoesta (Taulukko 3.2).
4 Taulukko 3.1. Loimijoen pääuoman tarkkailuasemat ja niiden kaikki havaintoajankohdat vuonna 216. Loimijoen Aseman Kuukausi pääuoma 216 laatu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 L1 x x x x L1A runkopiste x x x x x x x L2 runkopiste x x x x x x x L3 x x x x x L4 x x x x x x x L5 runkopiste x x x x x x x L5A x x x L6 x x L9 runkopiste x x x x x x x L11 runkopiste x x x x x x x L13A x x L13 runkopiste x x x x x x x L14A x x L14 x x L15 runkopiste x x x x x x x x* x x x L16 (Turun Vesi) x x x x L17 x x x x x * käyty kahdesti kuun aikana Taulukko 3.2. Loimijoen sivujokien tarkkailuasemat ja niiden havaintoajankohdat vuonna 216. Sivujoet Aseman Kuukausi 216 laatu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Sivujokien suut: Jänhijoki J3 runkopiste x x x x x Koenjoki KJ3 runkopiste x x x x x Niinijoki N3 runkopiste x x x x x Palojoki P1 runkopiste x x x x x Punkal.joki VP3 runkopiste x x x x x Mellilän ylä- ja alapuoli: N1 x x N2 x x Eri asemilta määritettiin vähintään tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (Taulukko 3.3). Lisäksi asemalta L15 on tehty lisämäärityksiä (alkaliteetti, TOC, liupo 4 Nucle) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilauksesta. Turun Seudun Vesi Oy:n tarkkailun vuoksi asemilta L15 ja L16 on tehty myös kloridimääritys.
5 Taulukko 3.3. Loimijoen yhteistarkkailun analyysivalikoima. Loimijoen pääuoma Loimijoen sivujoet Analyysi Runkopisteet Muut pisteet Jokisuut Yläjuoksut Lämpötila o C x x x x Happi mg/l x x x x Happi kyll % x x x x Sameus FTU x x x x Kiintoaine mg/l x x Sähkönjohtavuus ms/m x x x x ph x x x x Väri mg Pt/l x *) x COD Mn mg/l O 2 x x x BOD 7 mg/l Kokonaistyppi µg/l x x x x Ammoniumtyppi µg/l x x x x Nitraattityppi µg/l x x x Kokonaisfosfori µg/l x x x x Fosfaattifosfori µg/l x x Rauta µg/l x x Fekaaliset kolit kpl/dl x x x x Fekaaliset streptokokit kpl/dl x x x x Klorofylli a mg/m 3 x **) *) Väri määritetään seuraavilta runkopisteiltä: L1A, L9 ja L15. **) Klorofylli-a määritys suoritetaan asemilta L1A, L5, L9, L13 ja L15 (kesäkuu ja elokuu). Tarkkailualue, kuormittajien sijainti ja veden laadun havaintopaikat on esitetty liitekartalla 3. Loimijoen yläjuoksun kunnat kuuluvat Hämeen ELY-keskuksen alueeseen. Joen alaosalla valvontaa suorittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Raja on Ypäjän ja Loimaan välillä. 4. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS 4.1 Yleiskuvaus ja ekologinen tila Loimijoen yhteistarkkailun piiriin kuuluu pääosa Loimijoen valuma-alueesta Tammelan Pyhäjärven luusuasta alkaen. Tarkkailukohteita ovat Loimijoki ja sen sivujoista Jänhijoki, Koenjoki, Niinijoki, Palojoki ja Punkalaitumenjoki. Peltojen osuus valuma-alueesta (39 %) on Loimijoen alueella Kokemäenjoen vesistöalueen korkein. Loimijoen vedet laskevat Huittisten alapuolella Kokemäenjokeen. Pyhäjärvi kuuluu järvityypiltään mataliin humusjärviin (Mh), ja toissijaisesti se on tyypitelty runsasravinteisiin järviin (Rr). Loimijoen pääuoma on tyypiltään suuri savimaiden joki (Ssa), ja siihen laskevat sivujoet kuuluvat keskisuuriin savimaiden jokiin (Ksa). Pyhäjärven veden ominaispiirteitä ovat samentuneisuus ja rehevyys maatalousvaltaiselta valumaalueelta tulevan voimakkaan hajakuormituksen vuoksi. Valumaolojen vaihtelu heijastuu järven mataluudesta johtuen nopeasti veden laatuun. Talvella pohjan lähellä on ajoittain todettu happivajetta. Pyhäjärven ekologinen tila on tyydyttävä (Taulukko 4.1).
6 Pyhäjärven syvännealueella sijainneen valtakunnallisen syvännehavaintoaseman säännöllinen tarkkailu lopetettiin vuoden 1994 jälkeen, mutta aloitettiin uudelleen vuonna 2. Savisamean Loimijoen ja sen sivujokien ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Ravinnetaso määräytyy paljolti hajakuormituksen mukaan. Loimijoen yläjuoksulla jätevesien osuus on kuitenkin varsinkin alivirtaamilla merkittävä. Jätevedet heikentävät myös joen hygieenistä laatua merkittävästi. Happitilanne on normaalisti tyydyttävä tai hyvä. Loimijoen yläosan ekologinen tila on luokiteltu sekä biologisten että fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan tyydyttäväksi. Alaosalla ekologinen tila heikkenee suuremman fosforipitoisuuden vuoksi välttäväksi. Jokiosuudella on kaksi merkittävää nousuestettä sekä yli puolet luontaisesta putouskorkeudesta on rakennettu ja jokiuomaa on perattu noin puolet joen pituudesta, minkä vuoksi Loimijoki on nimetty voimakkaasti muutetuksi. Jokioisten alapuolelle laskevan Jänhijoen fysikaalis-kemiallinen luokka on hajakuormituksesta peräisin olevan raskaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä heikon hygieenisen laadun vuoksi välttävä. Monipuolinen biologinen aineisto huomioiden Jänhijoen ekologinen tila on kuitenkin luokiteltu tyydyttäväksi. Muiden Loimijoen sivujokien ekologinen tila on vain välttävä erittäin suuren fosforitason vuoksi, jonka perusteella jokien fysikaalis-kemiallinen luokka on ääriarvoilla laskettuna huono. Mediaanit huomioon ottaen oikeampi luokka on kuitenkin välttävä. Loimijoen vesistöalueen pinta-ala on 314 km 2 ja järvisyys vain 2,8 %. Järvisyysprosentti on vielä Tammelan Pyhäjärven luusuassa normaali (1,8 %), mutta Forssan ja Huittisten välinen osuus on lähes järvetöntä ja voimaperäisesti viljeltyä aluetta. Loimijoen pituus on 114 km ja pudotuskorkeus 54 m. Joessa on useita pieniä säännöstelypatoja ja voimalaitoksia. Loimijoen keskivirtaama on Forssassa 6,3 m 3 /s, Loimaalla 11,2 m 3 /s ja Huittisissa 26 m 3 /s. Valumaalueen vähäjärvisyyden takia virtaamavaihtelut ovat suuria. Alivirtaamat ovat alajuoksullakin vain muutamia kuutiometrejä sekunnissa, kun taas ylivirtaamat ovat yli 1 m 3 /s. Taulukko 4.1. Loimijoen yhteistarkkailuun kuuluvien vesimuodostumien tyypittely ja vesienhoidon 2. suunnittelukauden päätökseen perustuva ekologinen tila. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta. Vesimuodostuma; Kunta Pintavesityyppi Ekologinen tila Pyhäjärvi; Tammela Matalat humusjärvet (Mh) tyydyttävä Loimijoki yläosa; Jokioinen Suuret savimaiden joet (Ssa) tyydyttävä Loimijoki alaosa; Huittinen Suuret savimaiden joet (Ssa) välttävä Jänhijoki; Forssa, Jokioinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) tyydyttävä Koenjoki (Kojonjoki); Forssa, Humppila, Loimaa Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Niinijoki, Loimaa Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Palojoki (Kourajoki); Huittinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Punkalaitumenjoki; Punkalaidun, Huittinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä
7 4.2 Hydrologia Loimijoen virtaamia mitataan mm. Kuhalankoskesta (Forssa) ja Maurialankoskesta (Huittinen). Edellä mainituille koskille sekä Loimijoen suurimmille sivujoille voidaan esittää seuraavat perustiedot: Taulukko 4.2. Loimijoen pääuoman ja sivujokien virtaamatietoja. MHQ MQ MNQ F km 2 L % m 3 /s m 3 /s m 3 /s Pääuoma: Kuhalankoski (1966-199) 696 1,5 18,7 6,3 1,44 Kuhalankoski (1991-2) 696 1,5 17,4 6,1 1,54 Kuhalankoski (1991-21) 696 1,5 16,2 5,6 1,37 Maurialankoski (1966-199) 2652 3,1 217 24,1 1,85 Maurialankoski (1991-2) 2652 3,1 184 24,4 2,33 Maurialankoski (1991-21) 2562 3,1 172 22,2 2,26 Sivujoet: Jänhijoki 25 3,8 14 1,6,2 Koenjoki 47,4 35 3,8,4 Niinijoki 225, 21 2,,1 Palojoki 225,1 18 1,9,2 Punkalaitumenjoki 425,6 31 3,6,4 Jokialueen virtaamavaihtelut ovat vähäjärvisyyden takia suuria, millä on suurta merkitystä tulvahuippujen aiheuttaessa veden samenemista ja ravinteiden huuhtoutumista jokivarsien peltoalueilta. 5. SÄÄ- JA VESIOLOT 5.1 Yleiskatsaus Vuoden 215 loppupuoli oli lauha. Sadanta oli normaalia runsaampaa ja valumat jatkuivat runsaina vuoden lopulle saakka. Tammikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi. Vesimassa tuulettui ja viileni hyvin, koska jäätyminen tapahtui vasta joulukuun lopulla. Vesistöjen kannalta tämä merkitsi tavanomaista parempaa happitilannetta ja normaalia hitaampaa hapen kulumista vesimassan viileyden takia. Valumat tyrehtyivät pienissä ojissa. Sademäärät eivät merkittävästi poikenneet tavanomaisesta. Lumisateet olivat pääasiassa heikkoja, mutta meren läheisyydessä esiintyi paikoin runsaampia lumisateita sulan meren vaikutuksessa. Tammikuun loppupuoli oli puolestaan lauha ja vesisateet sulattivat nopeasti satanutta lumipeitettä. Tammikuun lopulla satoi ohut lumipeite, joka suli jälleen vesisateiden vaikutuksesta helmikuun alkupuolella. Helmikuu oli lähes koko maassa harvinaisen leuto ja monin paikoin poikkeuksellisen sateinen. Sulamisvalumia kohdistui jokiin ja puroihin Etelä-Suomen alueella jo tässä vaiheessa. Vesisateiden jälkeen peltoaukeat olivat kokonaan lumettomia ja sulanut vesi virtasi ojissa. Ylivaluma oli jo toinen vuoden alkupuolella. Kuukauden puolivälissä lumipeite elpyi runsaiden sateiden myötä laajalti ja sää pakastui, mikä pysäytti valumat kokonaan. Maaliskuu alkoi puolestaan lauhana. Lämpötila pysyi nollan
8 vaiheilla, joten lumet alkoivat vähitellen sulaa. Sademäärät jäivät suuressa osassa maata alle puoleen tavanomaisesta, ja maan länsi- sekä pohjoisosassa kuukausi oli harvinaisen kuiva. Huhtikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi. Kuun alku oli vähäsateinen, mutta kuukauden loppupuoli oli kolea ja sateinen. Valumat lisääntyivät siten kuun lopulla. Jäät lähtivät heti kuun puolivälin jälkeen. Näissä oloissa järvet sekoittuivat hyvin, eikä nopeaa kerrostumista muodostunut. Vesimassa ilmastui siten tehokkaasti. Toukokuun alku oli lähes helteinen, jolloin pintavesi lämpeni nopeasti muodostaen järviin kerrosteisuuden. Sademäärät olivat pääosin keskiarvojen alapuolella. Kuun puolivälissä sateet lisääntyivät ja loppupuolella sadanta oli paikoitellen runsaampaa. Kuun lopulla sää poutaantui koko maassa ja alkoi uudelleen lämmetä. Kesäkuu alkoi kesäisen lämpimänä ja hellelukemia mitattiin yleisesti. Loppukuusta oli kesäisen lämmintä ja sateet tulivat rankkasateina ja ukkoskuuroina. Kesäkuun sademäärä oli monin paikoin tavanomaista suurempi. Heinäkuu alkoi monin paikoin helteisenä, aurinkoisena ja melko poutaisena. Heinäkuun sademäärissä oli suurta paikallista vaihtelua. Sää oli epävakaista ja sade- ja ukkoskuuroja tuli monin paikoin kuun puolivälissäkin. Heinäkuun lopulla oli kesän pisin yhtenäinen hellejakso, joka mahdollisti levien pintakukinnat, joita todettiinkin useissa järvissä. Elokuun alku oli kesäisen lämmin ja epävakainen. Kuun puolivälissä useampi matalapaineen osakeskus toi mukanaan jatkuvia sateita etelästä ja vuorokauden sademäärät kohosivat useana päivänä 2 ja 4 mm välille. Myös tuuli oli ajoittain puuskaista lisäten syksyn tuntua. Loppukuuta kohden Suomen eteläpuolelle pääsi idästä virtaamaan kuivempaa ja lämpimämpää ilmaa. Lämpötilat kohosivat parina päivänä jopa hellerajan yläpuolelle ja sää jatkui kesäisenä. Aivan kuun lopussa sää oli heikkotuulisempaa ja poutaisempaa. Sinilevät esiintyvät yleensä runsaimmillaan juuri elokuussa, mutta vuonna 216 epävakainen sää esti tuolloin sinilevien runsastumista ja pintakukintojen syntyä. Syyskuu alkoi varsin kesäisissä lukemissa, mutta pian sää viileni ja yöt olivat kylmiä. Sadepäiviä oli etelässä ja lännessä harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen vähän. Lokakuu oli pitkään lähes sateeton, joten valumat olivat hyvin niukkoja (Taulukko 5.1). Lokakuussa todettiin sinilevien massaesiintymisiä. Talvinen sää alkoi koko maassa marraskuun alussa. Pakkanen oli paikoin kireää ja lunta satoi runsaasti etenkin suurten vesistöjen läheisyydessä. Välillä sää lauhtui ja sateet sulattivat lumet. Sää pakastui uudelleen kuun lopulla. Joulukuu oli Suomessa pitkän ajan keskiarvoa leudompi. Sademäärä jäi maan etelä- ja länsiosassa monin paikoin harvinaisen pieneksi. Joulukuussa sää pysyi talvisena lähes jouluun saakka, jolloin lauha sää sateineen sulatti lumet. Vuosi vaihtui maan eteläosassa plussakelissä.
9 Taulukko 5.1. Sadanta (mm) Kokemäenjoen vesistöalueella (Harjavalta) vuonna 216 sekä prosentteina (%) pitkän ajan (1971-2) sademääristä. Lähde: Suomen ympäristökeskus. Sade mm tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yht. 1931-196 4 29 25 34 39 5 76 77 62 61 5 43 586 1961-199 41 29 32 36 38 54 77 83 67 58 56 47 618 1971-2 44 31 36 35 36 6 81 81 64 62 57 48 635 Vuosi 216 4 64 11 65 34 79 71 8 44 13 58 22 581 % normaalista (vuosien 199-23 vertailupohjana käytetty keskiarvoa 1961-9 ja 24 alkaen keskiarvoa 1971-2) 199 219 285 153 117 86 81 115 9 69 65 88 91 1991 154 59 143 5 18 177 57 1 149 96 137 17 1992 12 152 159 165 35 5 97 15 12 135 125 75 1993 125 75 45 75 25 15 115 15 3 15 1 148 1994 135 5 19 13 9 15 15 8 125 155 6 1 1995 15 235 16 95 226 154 67 91 75 12 8 43 1996 28 17 9 71 174 112 171 24 37 9 213 85 1997 1 154 16 134 45 128 97 35 125 91 84 66 1998 156 172 94 31 129 172 122 83 48 133 29 19 1999 122 193 94 94 45 56 81 7 58 22 68 183 2 11 148 138 13 92 89 155 96 21 116 191 123 21 78 172 19 164 111 124 99 6 23 143 55 53 22 173 166 13 8 118 176 19 42 25 34 96 23 23 117 28 31 56 239 17 77 81 22 148 78 138 24 8 122 73 17 136 17 159 74 153 6 68 146 25 195 68 14 37 13 12 1 16 66 56 139 85 26 5 52 86 12 136 48 35 68 86 237 116 16 27 159 58 72 8 122 15 153 6 18 9 89 142 28 159 181 134 135 36 163 85 162 5 197 133 14 29 75 81 69 54 83 98 111 64 53 79 17 77 21 36 126 119 16 214 87 56 19 131 53 91 6 211 142 68 77 65 114 17 19 76 19 81 63 28 212 132 142 16 146 144 127 131 64 152 182 82 123 213 77 77 42 114 5 145 62 14 46 118 132 131 214 61 77 75 34 161 132 67 123 42 81 84 121 215 18 94 114 114 144 13 112 3 89 27 125 154 216 91 26 31 186 94 132 88 99 69 21 12 46 5.2 Loimijoen alueen sadanta Loimijoen alueelta on sadantatietoja mm. Jokioisten alueelta (Taulukko 5.2), missä vuotuinen sademäärä (v. 216 536 mm) oli samaa luokkaa kuin Harjavallassa (v. 216 581 mm). Vuoden 216 sademäärä oli pitkän ajan keskiarvoa pienempi (Jokioinen 1971 2: 66 mm).
1 Taulukko 5.2. Sadanta (mm) Jokioisissa vuosina 2 216 sekä vertailu vuosien 1931 196, 1961 199 ja 1971 2 keskiarvoihin. Lähde: Ilmatieteen laitos. Sade mm tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yht. 1931-196 35 27 25 33 39 42 7 74 61 61 51 41 559 1961-199 36 24 25 31 35 47 8 83 65 58 55 42 581 1971-2 41 29 3 32 35 57 8 8 61 59 57 45 66 2 43 49 34 3 27 51 114 84 16 61 93 5 652 21 23 32 34 56 37 53 73 71 136 8 38 2 653 22 71 4 33 2 32 95 66 13 12 26 44 5 439 23 46 6 5 27 82 72 68 8 12 74 44 7 586 24 31 37 18 6 6 122 129 86 98 3 46 64 727 25 8 19 7 1 27 57 75 184 27 53 78 34 651 26 18 22 3 34 55 27 23 48 5 154 51 71 583 27 73 9 25 37 23 61 118 52 58 65 56 66 643 28 72 59 48 42 2 85 29 112 39 12 88 43 757 29 27 27 37 11 2 62 6 48 46 36 78 33 485 21 13 47 49 51 73 53 42 54 69 37 56 3 574 211 62 25 27 27 49 69 157 35 14 51 36 118 76 212 59 43 34 51 42 82 82 56 119 11 6 55 784 213 34 2 5 33 18 57 56 13 23 87 64 62 562 214 26 23 32 23 41 79 41 13 28 28 49 83 583 215 81 38 38 42 49 88 75 46 47 15 69 92 68 216 48 6 8 6 31 74 57 67 4 13 54 24 536 Runsaimmat sateet ajoittuivat vuonna 216 kesäkuulle ja elokuulle (Kuva 5.1). Maaliskuussa ja lokakuussa sademäärä jäi selvästi alle keskimääräisen tason. mm 16 Jokioinen 14 12 1 8 6 4 2 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 215 216 1981-21 Kuva 5.1. Vuosien 215 ja 216 kuukausisadannat Jokioisten säähavaintoasemalla pitkän ajan (1981-21) keskiarvoon verrattuna. Lähde: Ilmatieteen laitos.
11 5.3 Virtaamat 5.3.1. Kuhalankoski Vuonna 216 Kuhalankosken juoksutukset olivat suurimmillaan huhti-toukokuussa (Taulukko 5.3, Kuva 5.2). Alkutalvella virtaama oli edellisen syksyn runsaiden sateiden jäljiltä pitkän ajan keskiarvon tasolla mutta hiipui helmi-maaliskuussa. Kevätvalumahuippu oli huhti-toukokuussa, osin runsaiden sateiden vaikutuksesta. Virtaamat hiipuivat aiempaan tapaan kesällä mutta eivät juuri runsastuneet edes loppuvuodesta. Kuukausivirtaamat olivat koko vuoden ajan pitkän ajan keskiarvoja pienempiä. Suurimmillaan virtaamat olivat toukokuussa 18 m 3 /s ja huhtikuussa 14 m 3 /s. Pienin virtaama oli,4 m 3 /s, jolla juoksutus oli lokakuun lopussa. Virtaama oli muutenkin pieni (1,2 m 3 /s) syyskuun puolivälistä marraskuun loppuun. Vuositasolla Kuhalankosken keskivirtaama oli vuonna 216 3,8 m 3 /s ollen selvästi vuosien 1991 2 keskiarvoa (6,1 m 3 /s) pienempi. Taulukko 5.3. Kuhalankosken keskimääräinen juoksutus kuukausittain ajanjakson 1991 2 aineistosta laskettuna sekä kuukausittaiset juoksutukset 2-luvulla. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k.arvo 1966-199 6, 5,5 4,9 8,8 13,1 6,4 2,8 3,3 4,2 5,3 7,4 7,9 6,3 1991-2 6,3 5,5 6,3 11,3 12,6 4,9 4, 2,9 3,4 3,3 5,7 7, 6,1 2 1,4 9,1 9,2 15,1 9,5 3, 1,9 2,3 3,2 1,2 1,9 13,2 7,4 21 7,5 5,9 4, 8, 9,4 3,8 2, 1,2 5,6 7, 5, 5, 5,4 22 4,5 7,9 1, 11,4 7,9 1,7 2,9 2,7 1,2 1,2 1,2 1,2 4,5 23 1,2 1,2 1,2 1,2 3,1 2,8 1,6 1,2 1,2 1,2 1,2 1,4 1,6 24 5,2 7, 7, 8,4 5,4 4,8 12,4 13,1 6,6 5,3 6,1 7,6 7,4 25 15,6 12,8 5, 6,5 3,8 2, 1,3 6,5 4,1 1,4 6,8 6,9 6, 26 3, 3, 3, 8,7 9,4 3,9 1,9,8,8,8 3,8 12,8 4,3 27 1,8 6,4 4,7 5,9 4,7 1,2 1,2 1,6 3,5 3,5 6,9 1,6 5,1 28 13, 13,9 12, 15,2 5,1 1,5 1,7 1,2 1,2 3,8 12,5 15,4 8, 29 6,9 6,8 2,5 7,7 3,7 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 2,3 6,1 3,5 21 4, 4, 5, 14,6 1,9 4,7 2,5 1,6 1,2 1,2 2,1 3,5 4,6 211 3,5 3,5 4,3 12,2 7,6 2,7 1,6 1,6 2,3 3,5 4, 11,7 4,9 212 13,7 8, 8, 13,1 15,5 3,6 3, 1,6 3,9 9,1 1,4 8, 8,2 213 7,3 6, 5,4 4,8 6,9 2,3 1,9 1,5 1,2 2,1 3,8 7,3 4,2 214 1,8 4, 5,7 3,9 3,5 3, 2,9 2, 3,2 3, 3, 6, 4,3 215 1,6 11,4 12,8 1,9 8,2 2, 1,5 1,7 1, 1, 1,4 12, 6,2 216 6, 4, 3,2 8,8 1,7 2,4 2, 2, 1,6 1,1 1,2 2, 3,8 % vv. 1991-2 tasosta 216 95 72 5 78 85 49 5 68 47 34 21 29 62
TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 12 16 14 12 1 8 6 4 2 m 3 /s Kuhalankoski 21 211 212 213 214 215 216 1991-2 Kuva 5.2. Kuhalankosken kuukausivirtaamat vuosina 21 216 sekä pitkänajan keskiarvona. 5.3.2. Maurialankoski Maurialankosken keskivirtaamaksi muodostui vuonna 216 17,4 m 3 /s, mikä oli pienempi kuin vuosien 1991 2 keskiarvo 24 m 3 /s (Taulukko 5.4). Virtaamat olivat suurimmillaan helmikuussa leudon sään aiheuttamien sateiden ja sulamisvalumien vuoksi. Tuolloin virtaama oli selvästi pitkän ajan keskiarvoa suurempi. Vielä maaliskuussa virtaamat olivat pitkän ajan keskiarvon tasolla mutta loppuvuodesta virtaamat olivat vähäisiä ja keskimääräistä pienempiä. Kesä ja syksy olivat niukkavirtaamisia eivätkä virtaamat juuri kasvaneet loppuvuodestakaan (Kuva 5.3). Alajuoksun veden laadun vaihtelua kuvaavat parhaiten aseman L15 tulokset. Veden sameusarvojen perusteella voimakkaimmat eroosiopiikit ajoittuvat tavallisesti runsaiden sateiden aikaan. Vuoden 216 havaintokerroilla Loimijoen sameus oli kuitenkin enimmillään joulukuun alkupuolella(1 FNU), jolloin virtaama ei ollut suuri. Virtaamat olivat olleet koholla marraskuun lopulla. Pääosin sameus vaihteli virtaaman mukaisesti. Pienimmillään sameusarvot olivat noin 1 15 FNU.
TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 13 Taulukko 5.4. Maurialankosken keskimääräinen juoksutus (m 3 /s) kuukausittain ajanjakson 1991 2 aineistosta laskettuna sekä kuukausittaiset juoksutukset 2-luvulla. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k.arvo 1961-199 17,1 15,6 19,1 7, 39, 12,1 9,3 1,5 14,2 23, 35, 25, 24,1 1991-2 23,2 16,3 29,1 71,9 3,1 14,8 1,7 1,6 8,9 19,7 29,5 28,4 24,4 2 48, 19,5 33, 15, 16,9 6,7 9,3 18, 6,9 6,8 64, 49, 32, 21 15,1 16,1 15,7 63, 25, 7,8 4,5 3,2 31, 21, 33, 12,2 2, 22 14, 59, 48, 49, 16,1 5,8 1,6 5,6 3,2 3,1 3,5 3,6 18,1 23 2,8 2,5 11,9 12,6 29, 8,5 4, 3,6 3,2 5,2 11,7 24, 1, 24 15,6 15,9 27, 48, 12,3 8, 31, 22, 27, 18,6 24, 42, 24,3 25 78, 25, 1,3 33, 11,4 6,6 4, 27, 9,4 1,7 34, 19,6 22, 26 15,7 7,3 5,9 77, 23, 9,9 4,1 2,3 2,4 21, 48, 55, 23, 27 43, 11,5 35, 22, 1,6 5,9 4,5 6,1 8,9 11,7 34, 46, 19,9 28 47, 44, 4, 56, 1,7 8,7 7, 1,6 1,2 33, 64, 58, 32, 29 15,6 9,4 5,4 56, 11,8 8,1 4,7 4,5 3,6 5,4 19,6 14,4 13,1 21 3,7 4,7 7, 91,1 31,8 13,9 4, 3,5 9,2 5,4 2,3 5,4 16,6 211 5,1 4,9 4,8 83,7 13,4 7,7 11,6 7,6 21,3 21, 22, 76,6 23,4 212 32,5 12,4 52,5 52,6 24,5 12,8 8,3 7,1 14,3 63,2 38,5 12,7 27,7 213 24,9 11,4 1,3 73,3 21,1 6,6 5, 6,5 3,9 13, 35,8 33,8 2,5 214 26,5 13,4 25,4 15, 9,2 11, 6,2 9,9 7,8 8,4 18,7 39,9 16 215 38,1 33,9 54,2 27,8 22,2 11,3 1,6 6,2 7,4 6, 15,6 61,5 24,6 216 15, 45,1 29,8 41,6 23,4 8,9 8,2 7,1 5,3 4,4 13,5 8,9 17,4 % vv. 1991-2 tasosta 216 65 277 12 58 78 6 77 67 6 22 46 31 71 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 m 3 /s Maurialankoski 21 211 212 213 214 215 216 1991-2 Kuva 5.3. Maurialankosken kuukausivirtaamat vuosina 21 216 sekä pitkänajan keskiarvona.
14 6. VESISTÖKUORMITUS 6.1 Asutuksen aiheuttama vesistökuormitus BHK-kuormitusta tuli viemäröidyn asutuksen piiristä vuonna 216 keskimäärin 13 kg/d ja kuormitus oli edellisvuoteen nähden hieman pienempää (Taulukko 6.1). Edellisen kerran kuormitus oli tätä alemmalla tasolla vuonna 29 (13 kg/d). Kuormitus painottui Forssaan ja Huittisiin. Reduktioprosentit vaihtelivat vuonna 216 välillä 94 1 %. Poistotehot olivat keskimäärin samaa luokkaa kuin vuonna 215. Fosforikuormitusta tuli asutuksen piiristä vuonna 216 7,3 kg/d, mikä oli edellisvuotta enemmän (v. 215 4,9 kg/d). Fosforista poistettiin 82 1 %, eli puhdistustulos vaihteli puhdistamoittain. Typpikuormitusta tuli asutuksesta vuonna 216 keskimäärin 356 kg/d, mikä oli selvästi vähemmän kuin aiempina tarkkailuvuosina. Typpikuormasta 65 % oli peräisin Forssasta ja Loimaalta. Vielä edellisvuonna osuus oli 84 %. Forssan typpikuorma lisääntyi vuodesta 211 lähtien voimakkaasti, mutta vuonna 214 kuormitus laski 39 % edellisestä vuodesta ja vuosina 215 ja 216 laskua tapahtui edelleen. Myös Loimaan typpikuormitus oli jälleen vähentynyt selvästi edellisvuodesta. Loimaata enemmän typpikuormitusta tuli Huittisista, jossa aloitti 1.8.217 uusi Huittisten Puhdistamo Oy:n puhdistamo, jossa käsitellään myös Punkalaitumen, Vampulan, Vammalan ja Äestän jätevedet. Typen osalta reduktioprosentit vaihtelivat välillä -18 72 %. Paras tulos saavutettiin Loimaalla. Suurimmalla puhdistamolla Forssassa typpireduktio oli 66 % ja nitrifiointiaste 89 %. Taulukko 6.1. Asutuksen jätevesikuormitus vuonna 216 sekä sen kehitys vuosina 1993 216. Q BHK 7 -ATU Kok.P. Kok.N. Nitrif.aste KUNTA m 3 /d mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % % Forssa 531 7,3 39 99,21 1,1 99 32 17 66 89 Jokioinen 11 5,8 6,4 98,3,33 96 19 21 59 9 Ypäjä 187 9,6 1,8 94 1,1,2 82 3 5,6 27 59 Loimaa 395 1,6 6,4 1,7,26 1 15 61 72 98 Alastaro 299 7, 2,1 96,19,6 97 37 11, 4 13 Vampula 94 14, 1,3 94,8,8 89 36 3,4-18 -7 Huittinen 431 17, 73, 97 1,2 5,3 84 19 84 58 7 Yhteensä: 1525 13, 7,32 356 Keskiarvot: 1993-1994 17367 236,3 9,8 486 1995-1999 18655 3,3 11, 494 2-24 1644 168,3 8,6 488 25 16544 152,2 6,4 49 26 1674 245,2 11,9 497 27 1557 169,1 6,7 54 28 1845 213,1 7,8 512 29 1399 12,6 3,9 457 21 1581 18,2 5,7 589 211 17724 198,8 6,7 87 212 17385 333,6 14,8 94 213 1486 234, 7, 878 214 12813 14, 6,1 543 215 15533 139,5 4,9 515 216 1525 13, 7,3 356
15 6.2 Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus Teollisuuden puolella ainoa merkittävä orgaanisen aineen ja ravinteiden kuormittaja on Genencor International Oy (Taulukko 6.2). Senkin osalta orgaanisen aineen keskikuormitus on laskenut ja oli vuonna 216 vain,6 kg/d, kun se vielä vuonna 21 oli 1, kg/d. Teollisuuden aiheuttama fosforikuormitus oli vuonna 216 yhteensä,95 kg/d, ja muutokset kuormituksessa ovat olleet viime vuosina pieniä (Taulukko 6.2). Typpikuormitus oli yhteensä 13,2 kg/d, josta noin 9 % tuli Genencor International Oy:ltä. Samoin fosforikuormituksesta suurin osa muodostuu Genencor International Oy:llä. Genencor International Oy:n kuormitus on keventynyt oleellisesti jo vuodesta 28 lähtien. Sillä on silti edelleen lievää rehevöittävää vaikutusta Jokioisten kohdalla. Selvimpiä vaikutukset ovat alivirtaamilla. Metallikuormittajia on kolme. Suoraan Loimijokeen johdettiin vain Pintos Oy:n Jokioisten tehtaan vedet. Kahden muun metallikuormittajan (Loimaan Kromaus Oy ja Lounais-Suomen Putki Oy) käsitellyt vedet johdettiin Koenjokeen. Teollisuuden aiheuttama sinkkikuormitus oli vuonna 216 yhteensä,12 kg/d, kromikuormitus oli,4 kg/d ja nikkelikuormitus oli,1 kg/d. Taulukko 6.2. Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus vuonna 216 sekä sen kehitys vuosina 1993 216. Kuormitus on laskettu kalenterivuorokautta kohti koko vuodelle (365/366 d) jaettuna. Q BHK 7 Kok.P Kok.N Sinkki Kromi Cr 6+ Nikkeli Lyijy Syanidi Yritys m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Genencor International Oy 31,55,88 12 Pintos Oy, Jokioinen: 51,4,29,47,1,1,3,3 L-S Putki Oy 52,7,9,114,9,7 Loimaan Kromaus Oy *) 7,4,32,18,1 Yhteensä: 42,6,95 13,2,115,4,3,1,3 1993 1125 31,9 2,4 11,4,346,158,52,95 1994 1158 4,2 2,5 13,7 1,171,118,118,21 1995 1328 2,5 2,3 16,9 1,36,94,47,27 1996 146 11,9 3,2 22,7,984,315,58,17 1997 967 3,4 2,8 18,,391,17 1,72,24 1998 841 3,5 3,5 24,9,218,85,58,1 1999 777 3,2 2,9 25,2,221,87,34,56 2 782 4, 2,5 18,8,136,88,44,18 21 *) 81 9,4 3,2 2,5,262,15,39,15 22 *) 816 3,6 2, 21,,26,21,24,32 23 *) 889 2,8 3,4 33,2,17,28,14,18 24 *) 175 3,5 3,8 44,5,16,22,17,17 25 *) 169 5,9 3,4 45,3,127,17,66,49 26 *) 181 22, 4,3 38,5,185,2,39,58 27 *) 1147 37,5 7, 24,2,212,17,13,6 28 *) 984 7,8 1,8 4,8,121,32,2,71 29 *) 77 41,6 3,9 9,9,99,12,8,25 21 *) 436 1,,9 5,8,84,1,6,12,2,1 211 *) 437 1,8,6 11,7,47,14,7,27,,1 212 *) 393,6,5 5,5,72,7,6,5, 213 *) 362,7,6 6,4,42,7,4,13, 214 *) 425,5,6 6,9,54,4,3,3,1 215 *) 489,7,8 8,9,171,1,5,2, 216 *) 42,6 1, 13,2,115,4,3,1, *) Vuodesta 21 alkaen!
16 6.3 Kokonaiskuormituksen kehitys BHK-kuormitus on alentunut aikavälillä 1972 216 huomattavasti (Taulukko 6.3). 197-luvun tasoon verrattuna vähenemä on ollut yli 9 % (Kuva 6.1). Vuoden 216 BHK-kuormitus oli tarkkailujakson alin (131 kg/d). Jo parina edellisvuonna kuormitus oli laskenut ollen luokkaa 14 141 kg/d. Fosforikuormitus väheni myös pitkään, mutta vuosina 1996 1999 kuormitus lisääntyi väliaikaisesti ja uudelleen vuosina 26 27. Tämän jälkeen fosforikuorma on jäänyt alle 1 kg/d, johon vuosi 212 tosin teki vielä poikkeuksen (15,3 kg/d). 198-luvun alussa fosforikuormitus oli vielä tasolla 6 kg P/d. Vuonna 216 fosforin kokonaiskuormitus oli hieman edellisvuosia suurempaa. Typpikuormituksessa ei ole ollut havaittavissa yhtä suurta muutosta kuin orgaanisen aineksen tai fosforin kohdalla. Lievä lasku 198-luvun alkuun verrattuna on ollut todettavissa. Vuosien 21 213 aikana kuormitus oli kuitenkin voimakkaasti kasvussa, mutta vuosina 214 216 typen kuormitus väheni mm. puhdistamoiden tulokuorman vähenemisen myötä. Typen poistoon ei Loimijoen alueella ole aiemmin suuresti pyritty, mutta puhdistamouudistusten myötä tilanne on muuttunut. Alueen pienet puhdistamot ovat jääneet tai ovat jäämässä vähitellen pois käytöstä. Jätevedenpuhdistuksesta huolehditaan nyt isommissa laitosyksiköissä, joilla on myös typenpoistovelvoitteet. Suurin typpikuormittaja alueella on maatalous.
17 Taulukko 6.3. Loimijoen yhteistarkkailu, kuormituksen (kg/d) kehitys vuosina 1972 216. BHK 7 kg/d Kokonaistyppi kg/d Kokonaisfosfori kg/d VUOSI Asutus Teollisuus Yhteensä Asutus Teollisuus Yhteensä Asutus Teollisuus Yhteensä 1972 335 1235 4585 65 7,1 72 1973 269 155 424 72 29, 11 1974 224 7 294 8 15, 95 1975 189 76 265 45 7,7 53 1976 296 127 423 53 21, 74 1977 168 185 353 26 19, 45 1978 187 56 243 29 14, 43 1979 164 85 249 3 21, 51 198 143 156 299 575 12 695 21 36, 57 1981 1461 173 3164 57 79 649 21 38, 59 1982 145 2238 3688 589 145 734 18 55, 73 1983 1149 129 1278 546 35 581 18 17, 35 1984 825 52 877 545 39 584 22 38, 6 1985 411 64 475 537 37 574 14 22, 36 1986 64 338 978 528 47 575 18 8, 26 1987 289 182 291 559 57 616 14 48, 62 1988 34 848 1188 557 42 599 16 31, 47 1989 289 26 549 514 36 55 14 21, 35 199 369 28 577 69 33 642 16 9,8 26 1991 216 19 235 58 3 61 9,1 13,5 22,6 1992 197 4,9 22 51 15 525 9,8 2,2 12, 1993 233 32 265 457 11 468 9,3 2,4 11,7 1994 239 4,2 243 515 14 529 1,3 2,5 12,8 1995 321 2,5 324 551 19 57 1,2 2,3 12,5 1996 475 11,9 487 494 23 517 11,8 3,18 15, 1997 27 3,4 21 462 18 48 9,2 2,82 12, 1998 218 3,5 222 481 25 56 11, 3,53 14,5 1999 281 3,2 284 481 25 57 12,8 2,93 15,7 2 213 4, 217 58 19 527 9, 2,51 11,5 21 131 9,4 141 487 21 58 9,4 3,2 12,6 22 26 3,6 21 488 21 59 1,6 2, 12,6 23 137 2,8 14 481 33 514 7,9 3,4 11,3 24 154 3,5 158 478 45 523 6,2 3,8 1, 25 152 5,9 158 49 45 535 6,4 3,4 9,8 26 245 22, 267 497 39 536 11,9 4,3 16,2 27 169 37,5 27 54 24 528 6,7 7, 13,7 28 213 7,8 221 512 4,8 517 7,8 1,8 9,6 29 13 41,6 144 457 9,9 467 3,9 3,88 7,7 21 18 1, 19 589 5,8 595 5,7,86 6,6 211 199 1,8 21 87 11,7 819 6,7,63 7,4 212 334,6 334 94 5,5 91 14,8,46 15,3 213 234,7 235 878 6,4 884 7,1,63 7,7 214 14,5 141 543 6,9 55 6,1,55 6,7 215 14,7 14 515 9,6 524 4,9,83 5,7 216 13,6 131 356 13,2 369 7,3,95 8,3
1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 18 kg/d 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU BHK-kuormitus 1972-216 Asutus Teollisuus kg/d 12 LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU Fosforikuormitus 1972-216 Asutus Teollisuus 1 8 6 4 2 kg/d 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU Typpikuormitus 198-216 Asutus Teollisuus Kuva 6.1. BHK-, fosfori- ja typpikuormituksen kehitys Loimijoen vesistöalueella vuosina 1972 216.
198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 7. KUORMITUKSEN KEHITYS KUORMITTAJAKOHTAISESTI 7.1 Forssan kaupunki 19 Pitkällä aikavälillä tapahtuneesta positiivisesta kuormituksen kehityksestä (BHK ja fosfori, Kuva 7.1) huolimatta Forssan jätevesillä on edelleen merkittäviä vesistövaikutuksia. 21-luvun alussa vesistökuormituksessa näkyi selvä teollisuusjätevesien aiheuttama kasvutrendi, joka kuitenkin kääntyi laskuun vuonna 214. Kuormitus heijastelee tulokuormassa tapahtuvia muutoksia. Vuosina 215 ja 216 toteutettiin puhdistamosaneeraus ja laajennus, ja uusi puhdistamo otettiin käyttöön vaiheittain kesällä 216. Uuden puhdistamon käyttöönoton myötä typenpoisto tehostui. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987- mg/l 12 1 8 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l 16 14 12 1 6 8 4 2 6 4 2 kg/d 16 14 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 1,6 1,4 12 1,2 1 1, 8,8 6,6 4,4 2,2, kg/d 1 Kokonaistyppi m 3 /d 12 Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d 8 9 6 6 4 2 3 Kuva 7.1. Forssan puhdistamon vesistökuormitus vuosina 198 216.
2 7.2 Genencor International Oy Vesistökuormituksen määrä on nykyisin merkittävästi 198-luvun tilannetta pienempi (Taulukko 7.1). Vuonna 216 käsitelty vesimäärä laski hieman edellisvuodesta. Vesistökuormitus oli orgaanisen aineen osalta edellisvuosien tasoon nähden normaali. Ravinnekuormitus oli hieman edellisvuosia suurempaa. Puhdistustehot olivat kuitenkin erinomaisia vaikka typen osalta laskivatkin. Taulukko 7.1. Vesistökuormituksen kehitys ja aktiivilietelaitoksen poistotehot vuosina 198 215. Virtaama Q BHK 7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Vuosi m3/d kg/d red % kg/d red % kg/d red % 198 44 156, 35,9 14,2 1981 615 173, 38, 7,7 1982 584 27, 53, 116, 1983 47,7 97 16,1 5 18,6 42 1984 52,2 98 37,8 25 32,5 7 1985 64,1 21,9 33,2 1986 622 338, 85 8,3 89 39,6 58 1987 663 182, 47,7 57,3 1988 658 848, 3,7 32,7 1989 668 26, 21,1 34,1 199-227, 9,9 23,7 1991 6 18,7 13,5 27,4 1992 592 4,9 2,2 14,6 1993 825 31,9 97 2,4 92 8,2 68 1994 791 4,2 99 2,5 93 9,2 72 1995 925 3,7 99 2,2 94 12,5 73 1996 922 13,8 98 2,9 92 14,5 58 1997 691 4,1 99 2,7 94 15, 56 1998 546 4,5 99 2,8 99 21,6 46 1999 494 3,2 98 2,9 91 23, 47 2 51 4, 98 2,5 9 15, 57 21 522 9,4 96 3,2 85 17, 58 22 559 3,6 99 2, 95 18, 44 23 649 2,8 99 3,4 95 31, 45 24 817 3,5 99 3,8 94 42, 52 25 842 5,9 99 3,4 95 42, 56 26 893 22, 98 4,3 93 36, 6 27 957 37,5 97 7, 9 22,2 77 28 799 7,8 1 1,7 95 3,4 9 29 625 41,6 98 3,8 83 8,9 73 21 293 1, 1,7 95 4,8 87 211 233 1,8 1,5 97 11, 65 212 27,6 1,3 96 4,9 71 213 262,7 1,6 94 5,7 66 214 316,5 1,5 95 6, 54 215 334,7 1,7 95 7,4 71 216 31,6 1,9 95 12, 57 Keskiarvot: 198-1984 546 186,6 98 36,2 38 68,4 56 1985-1989 653 662,4 85 25,9 89 39,4 58 199-1994 72 57,3 98 6,1 93 16,6 7 1995-1999 716 5,9 99 2,7 94 17,3 56 2-24 61 4,7 98 3, 92 24,6 51 25-29 823 23, 98 4, 91 22,5 71 21-214 275 2,7 1,5 95 6,5 69 215-216 322,6 1,8 95 9,7 64
21 Samalle alueelle jätevetensä purkavaan Jokioisten kuntaan verrattuna Genencor International Oy on edelleen hieman suurempi fosforikuormittaja. Kummankaan BHK-kuormituksella ei ole nykyisellä (normaalilla) tasollaan vaikutusta Loimijoen happitalouteen. Häiriötilanteessa vesistössä voi syntyä ongelmia. On huomattava, että Genencorin tehtaan BHK 7 -määritys on tehty ilman ATU-lisäystä, joten nitrifioivan laitoksen ammoniumtypen aiheuttama hapenkulutus lisää määritystulosta BHK 7 -ATU määritykseen nähden. Ravinnekuormituksen merkitys on suurimmillaan alivirtaama-aikoina. Ylivalumakausina kuormitus peittyy osin hajakuormitukseen ja sen vesistövaikutuksia on vaikeampi todeta. 7.3 Pintos Oy (entinen Ofa Oy Ab), Jokioisten tehdas Pintos Oy ei ole nykyisellään suuri kuormittaja. Ravinnekuormitus on Loimijoen kannalta merkityksetöntä, eikä metallikuormituksellakaan ole selvää vaikutusta veden laatuun (Taulukko 7.2, Kuva 7.2). Pohjasedimenttien ja sinne mahdollisesti kertyvien metallien määrää seurataan erikseen. Jotta Loimijoen veden pitoisuus kohoaisi Jokioisten kohdalla edes keskialivirtaamalla (1,5 m 3 /s) 1 µg/l, kuormitustason pitäisi olla,12 kg/d. Fosfori- ja metallikuormitus ovat huomattavasti tätä pienempää (Taulukko 7.2). Nykyisin ainoastaan typpikuormitus ylittää tämän tason. Tehtaan toiminta ollaan lopettamassa. Jätevedenpuhdistamolle ei ole johdettu jätevesiä 26.6.217 jälkeen.
1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 22 Taulukko 7.2. Pintos Oy Jokioisten tehtaan vesistökuormitus vuosina 1987 216. Virt.Q K-aine Kok.P Kok.N Rauta Fe Kromi Cr Sinkki Nikkeli Vuosi m 3 /a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a 1987 74565 226, 2, 345, 17, 7,3 1988 91639 478, 3,1 414,5 51,7 17,6 1989 117699 546, 15,6 346, 75, 41,3 199 83945 925, 3,8 276, 39,9 21,4 1991 5854 754, 3, 154,7 55,3 15,9 1992 56484 359, 2,8 47, 63,6 87,6 1993 65821 481, 1,6 426, 32,9 2,6 1994 11927 1185, 1,5 826, 43,6 25,8 1995 15821 51, 1,6 861, 34,8 24,2 1996 1329 643,7 1,5 159,1 57,9 1,3 85,3 1997 67554 458,4 1,1 271,6 3,1 6,8 14,7 1998 79843 684,7 1,2 29,3 63,2 24, 1, 1999 76519 65,1 2,6 355,7 95,2 23, 29,4 2 77119 55,1,9 465,3 42,3,1 15,4 21 76666 637,5 1, 452,9 87,9,2 2,7 22 66285 72,8,7 235,1 72,9 3,1 17,5 23 5982 212,9,6 187,7 26,8 6, 5,4 24 7277 334,,7 238,7 19,4 4,5 8, 25 56254 88,3,4 126,6 6,6,3 3,8 26 43479,51 137,7 5,1,29 2,65 27 4555,46 168,5 13,8,3 8,9 28 373,63 78,3 28,6,15 18,3 29 27632,28 163, 3,2,14 1,22 21 25463,25 166,8 3,3,13 3,9,26 211 25168,26 154,8 3,,11 1,33,21 212 1966,2 57, 3,7,1 1,28,2 213 16392,16 112,3 1,9,8,78,16 214 1847,24 19,5 2,1,9,98,18 215 12762,12 17,6,64,4,48,6 216 18746,16 17,1 2,3,5 1,74,9 Kuormitus kg/d: 215 35,3,29,18,1,13,2 216 51,4,29,63,1,47,3 kg/a Pintos Oy, Jokioinen Sinkki kg/a Kromi kg/a 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuva 7.2. Pintos Oy Jokioisten tehtaiden sinkki- ja kromikuormitus vuosina 1987 216.
198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 23 7.4 Jokioisten kunta Vesistökuormituksen tasossa ei ole tapahtunut viime vuosina suurta muutosta (Kuva 7.3). Vesistökuormitus on pysynyt alhaisella tasolla koko 2-luvun. Saavutettu käsittelytulos on ollut vuodesta toiseen erinomainen, ja puhdistamosaneerauksen (v. 213) myötä myös vesistöön päätyvä typpikuormitus puolittui aiemmasta tasosta. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987-3 mg/l 24 25 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l 2 2 16 15 12 1 8 5 4 kg/d 1,2 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 1,2 1, 1,,8,8,6,6,4,4,2,2,, kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d 16 14 12 1 8 6 4 2 m 3 /d 2 5 2 2 1 9 1 6 1 3 1 7 4 1 Kuva 7.3. Jokioisten kunnan vesistökuormitus vuosina 198 216.
198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 24 7.5 Ypäjän kunta Ypäjän kunta ei ole suuri kuormittaja, eikä kuormituksen tasossa ole ollut viime vuosina nähtävissä muutoksia (Kuva 7.4). Vesistökuormitus on pysynyt pitkään samalla vaihteluvälillä vuosittaisen vaihtelun ollessa kuitenkin suhteessa melko suurta. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987- BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, mg/l 25 2 15 1 5 kg/d Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l,8,7,6,5,4,3,2,1 mg/l 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2,, kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d 25 m 3 /d 6 2 5 15 4 1 3 5 2 1 Kuva 7.4. Ypäjän kunnan vesistökuormitus vuosina 198 216.
198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 25 7.6 Loimaan kaupunki Loimaan kaupungin jätevesikuormitus on vähentynyt pitemmällä aikavälillä, joskin typen osalta viime vuosina on ajoittain ollut havaittavissa myös kasvua tulokuormituksen kasvun myötä (Kuva 7.5, Kuva 7.6). Vuoden 215 aikana Loimaalla otettiin käyttöön täysin uusi jätevedenpuhdistamo, joka rakennettiin vanhan puhdistamon viereen. Uuden puhdistamon prosessi on tyypiltään typpeä poistava DN aktiivilieteprosessi. Uuden puhdistamon käyttöönotto ehti vaikuttaa vuoden 215 vesistökuormitukseen ainoastaan osittain, sillä puhdistamon käyttöönotto tapahtui vasta toisen vuosineljänneksen alussa ja typenpoistoprosessi käynnistyi vasta kesällä. Vuoden 216 tuloksissa typpikuormituksen pienentyminen on sen sijaan selvästi nähtävissä. Typen keskimääräisen vesistökuormituksen voidaankin odottaa vähenevän ja vesistöön päätyvän typen olevan jatkossa kokonaisuudessaan nitraattimuotoista. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987-25 mg/l 5 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l 2 4 15 3 1 2 5 1 kg/d Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l 7, mg/l 1,4 6, 1,2 5, 1, 4,,8 3,,6 2,,4 1,,2,, Kuva 7.5. Loimaan kaupungin BHK- ja fosforikuormitus vuosina 198 216.
198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 26 kg/d Kokonaistyppi 35 3 Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d 7 6 25 5 2 4 15 3 1 2 5 1 Kuva 7.6. Loimaan kaupungin typpikuormitus vuosina 198 216.
1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 27 7.7 Loimaan kaupunki, Alastaron taajama Alastaron taajama kuuluu pieniin kuormittajiin, joiden kuormitus on vähentynyt (Kuva 7.7). Viime vuosina kuormitus on ollut ennätysalhaisella tasolla. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987-3 25 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l 6 5 2 4 15 3 1 2 5 1 kg/d 2,5 Kokonaisfosfori mg/l 2,5 Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l 2, 2, 1,5 1,5 1, 1,,5,5,, kg/d Kokonaistyppi 35 3 Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d 1 4 1 2 25 1 2 8 15 6 1 4 5 2 Kuva 7.7. Loimaan kaupungin Alastaron taajaman vesistökuormitus vuosina 1982 216.
198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 216 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 216 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 216 28 7.8 Huittisten kaupunki, Vampulan taajama Vampulan taajaman vesistökuormituksella (Kuva 7.8) ei ole merkittäviä vesistövaikutuksia. Laitoksella on ollut toimintahäiriöitä, ja viime vuosina runsaat ohitukset ovat heikentäneet tulosta. Vuonna 216 kuormitus oli vähentynyt edellisiin, vuoden 213 tuloksiin verrattuna. Vampulan jätevedenpuhdistamon toiminta loppui 12.12.216, ja jätevedet johdetaan nykyisin siirtoviemäriä pitkin Huittisten keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987- BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1, mg/l 45 4 35 3 25 2 15 1 5,5 kg/d Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l,5,45,4,35,3,25,2,15,1,5, mg/l 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d 8 7 6 5 4 3 2 1 m 3 /d 32 28 24 2 16 12 8 4 Kuva 7.8. Huittisten kaupungin Vampulan taajaman vesistökuormitus vuosina 198 216.
1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 29 7.9 Huittisten kaupunki / Huittisten Puhdistamo Oy Huittisten kaupungin puhdistamo on yksi Loimijoen suurimmista kuormittajista (Kuva 7.9). Vuonna 216 vanha puhdistamo oli toiminnassa 31.7. asti, minkä jälkeen uusi puhdistamo aloitti toimintansa 1.8.216. Lupavaatimusten tasoa ei saavutettu kaikin osin kummallakaan puhdistamolla. Puhdistustulokset kuitenkin paranivat monilta osin loppuvuodesta uuden puhdistamon käyttöönoton jälkeen. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987- BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l 35 3 25 2 15 1 5 mg/l 14 12 1 8 6 4 2 kg/d Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l 6, 5, 4, 3, 2, 1,, mg/l 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d 25 2 15 1 5 m 3 /d 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Kuva 7.9. Huittisten kaupungin vesistökuormitus vuosina 1981 216.