Selvitgs. minilohkare- Ja raskasmineraalin~gtteldenk$sittelxsta... Menetelma an verra+ten monhvaiheinen, koska pyrittiin saamaan mahdolli~hnman pa1 Jon t%@a. ~ta~temateriaalia pyr%ttiin myss koko ajan kiisittelemaiin siten, e+ts saatavat tulokset olisivat mahdollisimman suuressa dzpkn keskenazn vertailukelpoisia. Ngin siita huolimatta, etta kasittelm aikana jouduttiin usein etsimlh tai kehf ttkimlsn sopivampia kasittelytapo je joitakin vaiheita varten, Saadm kokemuksen mukzan an ilmeista, et?% mikali menetelmg~ Iciiy%ettlisiin apuna malmilfetsinnlssli ta muussa tutkimuksessa, sitzi voic-aisiin kpytt8ii ol~suhtaista tai tavoitteis-ka riippuen e d tavoin yksinkertafstet%m&, Edelleen saadun kokemnksen pe~usteella on mahdolksta mggri-. tetkllii,.. miten eri k5sittelglaitteita ~ai-v~lineit& pit~isi 6 kehittlg. Esh. separointillaetikko pit~isi tehdl suurempi ja ty6ta sazst2ivampi. Nenetclman suhteea on tehty erilgcsia menetelman tutkimiseen.. - Ja kontrollointiin tshtk~vi5i:kokeita. ~iist~ on a@dol.lista tehdii selvitys ngytemat eriaalis%a tehtavgh lopullisen tulostuk-- sen yhteydessa. -* Tgllii hetkell5 naytemate$iaali on raskasnestekzsitte1y~ ja mggneettista separointia vaiith. Ngrd:2i tyat pitais5 suorittaa Otaniemessa. ~5ykteitgoh yhteensl noin 300 kplj. x. I, ' '~~ssa'~se1ostettua menetelmkig on kiiytetty minilohkare- j& raskas* mineraalitutlt-imukses~a. ~8lhiitutkimus taas lahti aikuun noid 20 vuottra sitten. '~erusteet.alhunla emis2ille selvisviit seuraavistd raporteista. ji selvityksi.stli: ~/vs/$</ $/vs~ 60,: - 13/VS/64, Karttoja ja selvitys anomalioista jotka havait7iu v~l,1968-1970~vesi-, puroseqiinentti-, maapex%- ja raskasmineraa- linaytteiden.perusteella, vysaarineri' 1971, tlakiir~n:heinatiittii juonista ja irt~lobka~eist-a.my6s rask~smineraalihuuhdonnas~a V Saarinen 23/1276, HjTdrogeokemiana $@man xaporttitilanteesta V Saarinen Is/--76, Muki-~tio Prof..E HygpZn keskenjzsneista tutkifiuksista ja niiste Kertyneen ainei'stoq nykytilasta V Saarinen 1978-07-1 8. t 3
Naytetta otettiin kolneen rnuovis5k&iin suunnilleen niin paljon.*ye. etta irroittamattomana eli kiintesna vastasi noin 100 1. E Irroittamisen yhteydessz siitz heitettiin pois 8-10 sm suuremmat kivet. Ne eivzt siis kuulu naytteen tilavuuteen. '2. Kuljetus huuhdontapaikalle. Viitt. liitt, 3 Teiden varsilta naytteet kuljetettiin autolla. Kauempaa otetut hajansytteet kuljetettiin moottorikelkoilla. Eriiissii tapauksissa oli helpointa viedii huuhdontakalusto maastoon, jolloin samalta alueelta huthdottiin useita nzytteita. b 3. Huuhdonta. Viitt. liitt, 3, 4, 5 Huuhdonnan suoritus selviaki osittain oheisista piirroksista. Aluksi suoritettiin vesisuihkua kayttiien esipesu altaassa, jonka paiilla oli 2 seulaa. Ylemmalle seulalle peseytyneet kivet otettiin talteen kivilaskua varten. Aineksen huuhdoututtua seuloista lapi suihkutettiin suoraan altaaseen kunnes aines oli ha jonnut. Esipesun jzlkeen aines huadottiin varovasti huuhdontarknissa. Huuhdonnan suorituksessa on lukuisia yksityiskohtia jotka voi vain kayt5nngssz oppia. 4, Kivilasku. Viitt, liitt. 2 Kts. oheista kivilaskukaavaketta. b 5, Ngytteiden kuivaus. Rknihuuhdonnan jalkeen ainesta oli 6-10 1. Kuivaus oli siis suht. ty615s toirnenpide. 6, Seulonta 13 fraktioon. Seulojen tukkeutumisen vuoksi my6s tgma toimenpide oli suht. tylas. 7. Yli 4 mm fraktioiden separointi.% Fraktiot 4-6 ja 6.( olivat niin karkeita, etta niiden separointi kasin oli helpointa. Aluksi eroitettiin kaikki vahankin normaalista kiviaineksesta poikkeavat minilohkareet, jotka myohemmin tarkastettiinn laboratoriossa.