Matti Pennanen, kaupunginjohtaja 15.12.2015

Samankaltaiset tiedostot
Teollisuussummit

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Oulu Mining Summit BusinessOulu Olli Löytynoja, asiakkuudet yksikön päällikkö

Haaste Itämeren pelastamiseksi

Suomen Satamaliiton liittokokous Oulussa Matti Pennanen, kaupunginjohtaja

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Itämeri pähkinänkuoressa

OULUN SEUDUN LIIKENNE Pasi Heikkilä

Valtuustokoulutus Matti Pennanen, kaupunginjohtaja

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Oulun Palvelumalli Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Oulun innovaatioallianssi Taustaa sopimukselle Strategisen johtoryhmän 1 kokous Kj Matti Pennanen ja vararehtori Matti Sarén

Rakennemuutokset ja kestävä kuntatalous mahdoton yhtälö? Uuden kuntalain julkaisutilaisuus , Oulu

Toimintasuunnitelma

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

LAPIN TULEVAISUUSTYÖPAJA

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Yhteiskunnallinen yrittäjyys NYT! Dialogifoorumi Oulussa

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

ELO-EGLO -seminaari Valtiosihteeri Perttu Puro

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Haaste Itämeren pelastamiseksi

Vastuullisesti kasvava Lappi

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren

Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

kiinteistöt vuokrattavat

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Vesivarojen arvo Suomessa

Sijoitu Kempeleeseen

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet

Jäämeren rataselvitys

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

RoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

Savuton kunta

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Toimintasuunnitelma 2016

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Tervetuloa Kareliaan!

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

PANEELI: LIIKENNESTRATEGIAT JA KÄYTÄNTÖ MITÄ POHJOISESSA PITÄISI TEHDÄ? L M. Hanne Junnilainen Liikenne- ja maankäyttöasiantuntija Kiila Consulting

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja

Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Transkriptio:

Matti Pennanen, kaupunginjohtaja 15.12.2015

Oulu 2020: Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

Oulu nuorten kaupunki Oulun seudulla on noin 250 000 asukasta Keski-ikä 36,5 vuotta Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset, opiskelijoita kaupungissa noin 35 000 3

Oulun yliopisto - Oulussa on Suomen toiseksi suurin yliopisto, 15 000 opiskelijaa - 10 tiedekuntaa (arkkitehtuurin, biokemian- ja molekyylilääketieteellinen, humanistinen, kaivannaisalan, kasvatustieteellinen, luonnontieteellinen, lääketieteellinen, taloustieteiden, teknillinen, tieto- ja sähkötekniikan) Oulun seudun ammattikorkeakoulu - 9 000 opiskelijaa (yksiköt: kulttuuriala, liiketalous, luonnonvara-ala, sosiaali- ja terveysala, tekniikka)

Alueen elinkeinoelämää uudistetaan Oulun innovaatioallianssin avulla Yhteinen visio: Kansainvälinen Oulu on Suomen nopeimmin kasvava kaupunkiseutu ja huippupaikka liiketoiminnan kasvulle ja uusille avauksille. Tavoiteltavat ekosysteemit ja sisältökokonaisuudet kuvassa Oulun innovaatioallianssin jäsenet: Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, VTT, Technopolis Oyj, Suomen ympäristökeskus (Syke), Oulun kaupunki ja alueen yritykset. Tavoitteena laajentaa osallistujia ekosysteemeissä. Vetovoimainen pohjoinen kaupunki Ketterä kaupallista minen ICT ja Teollisuus 2026 digitalisaatio Oulu Health

Pohjoisten alueiden kehittäminen yhteistyössä pitkällä aikavälillä Yhteisen osaamisen ja työvoimareservin kehittäminen Logististen yhteyksien ja liikkumisen edistäminen Yhteiset painopistealueet, joita ajetaan EU:ssa ja globaalisti 6

Pohjoisen alueen Arktinen yhteistyö Norja, Ruotsi, Venäjä 1. Pohjoinen politiikka - kestävää kasvua ja työllisyyttä tukeva elinkeinopolitiikka 2. Pohjois-Suomen ohjelma elinkeinoja tukeva liikennejärjestelmä 3. Yliopisto ja osaaminen (Tromssa, Luulaja, Oulu, Arkangeli) 4. Kaivosteollisuus 5. Energia - uusiutuva - Toppila 1:n korvaava yksikkö 6. P&K-yritysten riskirahoitus 7. Matkailu

Perämerenkaaren yhteistyö Perämerenkaari on Pohjois-Skandinavian merkittävin teollisuuden, logistiikan, kaupan ja osaamisen keskus alueella n. 710 000 asukasta Tromsø Alta Kirkenes Bothnian Arc -yhdistys - Alueellisen yhteistyön lisääminen ja toimijoiden aktivoiminen - Edunvalvonta - Yritysten ja organisaatioiden yhteistyön aktivoiminen - Strategisia kehittämistoimenpiteitä - Perämerenkaaren markkinointi ja tiedottaminen Narvik Kiruna Gällivare Luleå Piteå Skellefteå Pajala Kittilä Kolari Haparanda Kalix Tornio Kemi Kokkola Sodankylä Kemijärvi Rovaniemi Raahe Oulu Kalajoki Ylivieska Ivalo Kuusamo Kajaani 8

Oulu - meren ja kolmen joen kaupunki Terva- ja lohikaupungista vetovoimaiseksi osaamiskeskukseksi Oulun kehittyminen muinaisesta markkinapaikasta moderniksi teknologiakaupungiksi on aina tavalla tai toisella kytkeytynyt mereen. Lohenpyynti, tervanvienti, laivanrakennus, sahatoiminta, teollisuuden sijoittuminen ja satamaliikenteen kehitys kertovat kukin omalla tavallaan meren merkityksestä Oulun historiassa. Merenrantakaupungille meri ja sen käyttömahdollisuudet ovat olennaisia kysymyksiä yhä edelleen. Merialueen tila vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti asukkaiden virkistys- ja vapaa-ajan toimintoihin sekä elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja kaupungin elinvoimaisuuteen.

Merialueen omaleimaisuus Oulun edustan merialue on matalaa ja koostuu suojaisista lahdista sekä Hailuodon takaisesta syvemmästä avomerestä Rannikko on Oulun seudulla melko avoin ja yksittäisiä saaria on vähän Merialueelle on ominaista alhainen suolapitoisuus ja pitkä jääpeitteinen kausi Perämeren rannikon maisemaa muovaa yhä jatkuva, koko maapallollakin ainutlaatuinen, jääkauden jälkeinen maankohoaminen Maisemarakenteeseen omaleimaisuutta tuovat alavuuden ja tasaisuuden ohella jokilaaksot, joista merkittävimmät Oulu-, Kiiminki- ja Iijoki.

Merialueen tila Oulun edustan merialuetta kuormittavat teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet, jokien mukanaan tuoma kuormitus, rannikon hajakuormitus, hulevedet sekä ilman kautta tuleva laskeuma Vesistökuormitus on pienentynyt viime vuosikymmeninä teollisuuden kuormituksen vähentämiseksi toteutetuilla toimenpiteillä sekä jätevedenpuhdistamojen tehoa parantamalla. Yhdyskuntien jäteveden puhdistuksen keskittäminen Oulun Veden Taskilan puhdistamolle on parantanut yhdyskuntajätevesien hallittavuutta. Oulun edustan merialueen veden laatu on yleisesti ottaen hyvä. Veden laatu paranee rannikolta ulospäin mentäessä. Merialueen ravinnepitoisuudet vaihtelevat karun ja lievästi rehevän veden tilan välillä. Merialueen rehevöityminen näkyy ajoittain rannikkovesissä. Teollisuuden ja Taskilan jäteveden puhdistamon jätevesien ravinnekuormitukset merialueelle ovat pysyneet alhaisella tasolla 1990-luvulta lähtien. Pistekuormituksen ongelmien vähentyessä hajakuormituksen merkitys on kasvanut ja vastuu merialueen tilasta ulottuu koko valuma-alueille

Oulun Satama merellisen Oulun logistinen solmukohta Oulun Satama kuuluu Perämeren johtaviin metsäteollisuus- ja suuryksikkösatamiin Oulun Sataman Oritkarin, Nuottasaaren ja Vihreäsaaren satamissa käy vuosittain noin 550 alusta. Laitureita on kaikkiaan noin 1460 m Tavaraliikenteen määrä vuonna 2012 oli 3,5 milj. tonnia. Tuonnin osuus kokonaisliikenteestä on noin 60 % ja viennin 40 %. Merkittävin vientituote on paperi. Tuonnin kaksi suurinta tavararyhmää ovat nestemäiset polttoaineet ja metsäteollisuuden raaka-aineet.

Virkistyskäyttö Pienvenesatamat tarjoavat hyvät vapaa-ajanvietto ja harrastusmahdollisuudet purjehtijoille ja muille meritse saapuville veneilylle. Kaupungin ylläpitämiä pienvenesatamia on kaikkiaan 26 ja veneilypaikkoja suisto ja merialueella vajaat 500 Suosituimmat kevyen liikenteen reitistöt tukeutuvat merellisyyteen ja rakennettuja ulkoilureittejä on useita Meren rannalla on myös Suomen vilkkaimpiin kuuluva Nallikarin leirintäalue sekä useita uimarantoja Merialueella ja suistossa sekä virkistys- että ammattimaista kalastusta, kalakantoja hoidetaan velvoite- ja vapaaehtoisin istutuksin, Merikosken kalatie vuodesta 2013 alkaen mahdollistanut kalojen nousun merialueelta Oulujoelle

Kansallinen ja kansainvälinen ympäristöyhteistyö Ympäristöalan tutkimus- ja kehitystyötä Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Suomen ympäristökeskuksen, alueen yritysten sekä valtion viranomaisten kanssa Kaupunki on mukana yhteistyössä rahoittamalla kehittämishankkeita sekä tarjoamalla yrityksille referenssikohteita sekä testaus- ja pilotointimahdollisuuksia Oulun Innovation Alliance yhteistyösopimus solmittu Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, VTT:n, Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Teknopoliksen kesken. Tavoitteena suunnitella ja toteuttaa innovaatiotoimintaa, tutkimusta ja korkeampaa koulutusta sekä niihin perustuvaa yritystoimintaa tukevia kehittämishankkeita Perämerenkaaren yhteistyössä tavoitteena on kehittää Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä elinkeinoelämän, yhteiskuntasuunnittelun, ympäristön, kulttuurin, matkailun, tutkimuksen ja koulutuksen osa-alueilla Perämerenkaarella

Tulevaisuuden kysymyksiä Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet Oulussa keskeiset ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt ovat tulviminen ja veden pinnan nousu, sadannan kasvu sekä muutokset tuuliolosuhteissa ja lumisateiden määrissä. Äkilliset rankkasateet ja myrskyt saattavat nostaa merenpintaa hetkellisesti merkittävästi, mikä edellyttää riskien hallintaa ja ennakkovarautumista Pohjoinen sijainti talvi ja pitkä jääpeitteinen kausi asettavat omat vaatimuksensa sekä kuljetuksille ja liikkumiselle että tehokkaille torjuntatoimille mahdollisten onnettomuustilanteiden yhteydessä Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuosiksi 2016-2021 sekä Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman vuosiksi 2016-2021 mukanaan tuomat velvoitteet valtioneuvosto hyväksynyt 3.12.2015; toimenpiteillä vähennetään rehevöitymisen lisäksi mm. vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden esiintymistä, happamuuskuormitusta, vesistöjen rakenteessa ja hydrologiassa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia sekä meren ja rantojen roskaantumista Vesiensuojelun parhaat käytännöt kuormituksen minimointi ja hajakuormituksen hallinta Biotalous ja uusiutuvat energiamuodot

Kiitos!