Kunnallispoliittinen tavoiteohjelma 2012-2016
14.5.2012 www.jokakymmenes.fi [2] Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Joukkoliikenne... 3 2.1 Liikenteen hinnoittelu ja liput... 3 2.2 Vuorot, reitit ja aikataulupalvelut... 4 3. Alueen houkuttelevuus ja työllisyys... 5 3.1 Osaamiskeskus vailla vertaansa... 5 3.2 Houkuttelevuus asuinpaikkana... 6 3.3 Yrittäjyys, yritykset ja työllisyys... 7 4. Länsialueen palvelut ja infrastruktuuri... 9 4.1 Asuminen ja alueen palvelut... 9 4.2 Liikuntapalvelut alueella... 9 4.3 Tieverkko... 10 LÄHTEET... 11
14.5.2012 www.jokakymmenes.fi [3] 1. Johdanto Lappeenrannassa on noin 7 600 korkeakouluopiskelijaa, jotka edustavat huomattavaa osaa kaupungin väestöstä. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelee noin 5 000 perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa ja Saimaan ammattikorkeakoulussa Lappeenrannan kampuksella noin 2 400 opiskelijaa. Tämän lisäksi Lappeenrannan Maasotakoulussa opiskelee noin 200 kadettia. Kolmen korkeakoulun yhteenlaskettu opiskelijamäärä kattaa yli 10 % kaupungin asukasmäärästä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta ja Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta esittävät tässä kunnallispoliittisessa tavoiteohjelmassa konkreettisia tavoitteita ja keinoja, joiden avulla kaupunki voi tehdä opiskelijan elämää hyödyttäviä parannuksia. Tavoiteohjelmassa tuodaan esille niitä epäkohtia, jotka nähdään esteeksi kotikunnan vaihtamiseksi Lappeenrantaan ja kaupunkiin jäämiseksi opintojen päätyttyä. Kaikki tavoiteohjelmassa esitetyt parannukset hyödyttävät lappeenrantalaisia, kaupunkia sekä alueen elinkeinoelämää. Tavoitteet on jaettu kolmen pääotsakkeen alle; Joukkoliikenne, Alueen houkuttelevuus ja työllisyys, Länsialueen palvelut ja infrastruktuuri. 2. Joukkoliikenne 2.1 Liikenteen hinnoittelu ja liput Julkisen liikenteen tulee olla halvempaa kuin taksilla matkustamisen! Lappeenrannan paikallisliikenteessä tarjotaan tällä hetkellä kahta eri lippuvaihtoehtoa opiskelijahintaan: opiskelijan kaupunkikorttia ja 44 matkan sarjalippua. Kaupunkikortilla voi matkustaa rajattomasti 30 vuorokautta paikallisliikenteessä. Opiskelijan kaupunkikortin hinta on 43 euroa, mikä on 20 % normaalihintaista kaupunkikorttia edullisempi. 44 matkan sarjakortti maksaa opiskelijalle 51 euroa. Sarjakortti on käytettävä kolmen kuukauden sisällä sen ostamisesta. Sekä opiskelijan kaupunkikortti että 44 matkan sarjakortti ovat kertaostoksena liian kalliita opiskelijoille. Lappeenrannan paikallisliikenteen hinnoittelu on suuri ongelma korkeakouluopiskelijoille. Tällä hetkellä tarjolla olevat vaihtoehdot eivät palvele edes neljästi viikossa joukkoliikenteellä matkustavaa. Edestakainen matka Skinnarilan ja Lappeenrannan keskustan välillä maksaa seitsemän euroa, mikä on opintotuella elävälle opiskelijalle liikaa. Kaupungin on otettava aktiivinen rooli julkisen liikenteen hinnoittelun uudistamisessa. Joukkoliikenteen hinnoittelusta kertoo jotain se, että opiskelijalle on edullisinta tulla porukalla tilataksilla Skinnarilasta keskustaan. Matkustamisen oltava mahdollista ja järkevää jokaiselle opiskelijalle Opiskelijoille tulee tarjota edullisia vaihtoehtoja käyttää joukkoliikennettä. Julkisilla kulkuvälineillä liikkuville opiskelijoille tarvitaan esimerkiksi 20 matkan kortti, jonka voimassaoloaika on kuusi kuukautta tai vuoden. Nykyisten opiskelijahintaisten lipputuotteiden hinnat on saatava opintotukea vastaavalle tasolle. Muissa samankokoisissa kaupungeissa opiskelijahintaisen kuukausikortin hinta on jopa alle kolmanneksen Lappeenrannan hintatasosta. Tällaisia kaupunkeja ovat muun muassa Pori, Kuopio, Rovaniemi, Vaasa ja Seinäjoki.
14.5.2012 www.jokakymmenes.fi [4] Opiskelijalippujen hintojen lasku todennäköisesti kasvattaisi matkustajamääriä, mikä entisestään sujuvoittaa liikennettä. Päivittäin Skinnarilan kampukselle kulkee 8 000 henkilöä. Heistä noin 40 % käyttää henkilöautoa. Muualla kuin Skinnarilan kampuksen välittömässä läheisyydessä asuvat ovat potentiaalisia joukkoliikenteen käyttäjiä, joille kaupungin pitää pystyä tarjoamaan nykyistä järkevämpiä lipputuotteita. Vyöhykelipulla sujuvuutta paikallisliikenteeseen Lappeenrannan paikallisliikenteen kertalipuissa käytetään kilometrikohtaista veloitusta, jossa ei ole opiskelija-alennusta. Paikallisliikenteessä käytettävän kilometriveloituksen minimihinta on 3,20 euroa, ja linja-auton vaihtamiseen tulee hankkia erikseen vaihtolippu. Lappeenrannan paikallisliikenteessä tulee ottaa käyttöön vyöhykelippu. Kaupunki jaettaisiin vyöhykkeisiin, joiden sisällä kertalippujen hinnat olisivat kiinteät ja linja-auton vaihtaminen kesken matkan olisi mahdollista. Kertalippujen tulee olla voimassa vähintään tunnin, minkä aikana voi kulkea rajoittamattomasti. Vyöhykelipun hinnan tulee olla opintotuen tasoon suhteutettu, jolloin paikallisliikenne olisi houkutteleva vaihtoehto myös harvemmin julkisilla kulkuvälineillä liikkuville. Toimivat ja edulliset lippuvaihtoehdot todennäköisesti lisäävät paikallisliikenteen käyttöä. Kansainvälisille opiskelijoille on tarjottava yhdenvertainen mahdollisuus opiskelijahintaisiin lippuihin Kansainväliset opiskelijat eivät tällä hetkellä ole oikeutettuja opiskelija-alennukseen Lappeenrannan paikallisliikenteessä. Skinnarilan kampuksella on noin 900 kansainvälistä opiskelijaa. Näistä opiskelijoista suuri osa asuu kaukana kampusalueesta, jolloin he tarvitsevat päivittäin paikallisliikennettä. Joukkoliikenteen opiskelijahintaisten lippujen myyntiehtojen tulee mahdollistaa kansainvälisten opiskelijoiden matkustaminen opiskelijahinnoilla. Näin tehdään esimerkiksi Rovaniemellä. Kansainvälisille opiskelijoille tulee taata yhdenvertainen asema suomalaisten opiskelijoiden rinnalla paikallisliikenteen käyttäjinä. Kaikille lappeenrantalaisille opiskelijoille on tarjottava järkeviä ja edullisia lipputuotteita. Opiskelijoiden julkisen liikenteen lippuhinnat on suhteutettava opintotuen tasoon. Hintojen alentuminen ei välttämättä tarkoita lipputulojen pienenemistä, vaan matkojen lisääntyminen voi jopa kasvattaa lipputuloja. Kaupungissa on paljon potentiaalisia paikallisliikenteen käyttäjiä, jotka voidaan saada käyttämään paikallisliikennettä järkevillä ja edullisilla lipputuotteilla. Lappeenrannan kaupungin alueella on otettava käyttöön vyöhykelippu nykyisen kilometrihintaisen lipun tilalle. Kansainvälisillä opiskelijoilla on oltava mahdollisuus opiskelijahintaisiin lipputuotteisiin, mikäli heidän asuinpaikkansa on Lappeenranta. 2.2 Vuorot, reitit ja aikataulupalvelut Ammattikorkeakoulun muutto Skinnarilan kampukselle aiheuttaa painetta julkiseen liikenteeseen keskustan ja länsialueen välillä
14.5.2012 www.jokakymmenes.fi [5] Saimaan ammattikorkeakoulu muutti Lappeenrannan toimintonsa Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa yhteiselle Skinnarilan kampukselle syksyllä 2011. Muuton myötä Skinnarilan kampuksen opiskelijamäärä kasvoi yli kahdellatuhannella. Valtaosa ammattikorkeakoulun opiskelijoista asuu edelleen Lappeenrannan keskustan alueella. Yksistään LOASilla asuvista opiskelijoista 27 % asuu keskustan suunnalla. Julkisen liikenteen reittien suunnittelussa tulee huomioida opiskelija-asuntojen, liikunta- ja vapaaajanpalveluiden sekä päivittäistavarakauppojen sijainti kaupungin keskustan ja Skinnarilan kampuksen välillä. Ruuhka-aikojen joukkoliikenteen sujuvuuteen tulee panostaa. Lisääntynyt matkustajamäärä on jo nyt aiheuttanut ruuhkautumista aamun ja iltapäivän vuoroihin. Pysyvä ratkaisu tähän ongelmaan on ruuhka-aikojen lisävuorojen vakiinnuttaminen kaikkein vilkkaimmin liikennöityihin aikoihin. Toimiva reittiopas sekä sujuva mobiilikäyttö ovat nykypäivää Lappeenrannan kaupungilla on käytössä oma Wilima-aikatauluhakupalvelu. Wilima ei palveluna vastaa nykyaikaista käsitystä joukkoliikenteen aikatauluhausta. Palvelun pitää pystyä yhdistelemään erilaisia reittejä, antamaan useampia vaihtoehtoja matkan kulkemiseen sekä tunnistaa reittivaihtoehdot osoitteen tai osoitteessa sijaitsevan palvelun, esimerkiksi oppilaitoksen perusteella. Mobiilikäyttö Wilima-palvelulla on lähes mahdotonta. Paperiset aikataulut eivät ole tätä päivää ja ne tuleekin korvata monipuolisesti käytettävällä sähköisellä järjestelmällä. Lappeenrannan kaupungin tulee siirtyä käyttämään jo valmiiksi hyvin toimivia ratkaisuja kuten Matkahuollon reittiopas, joka on vakiintunut käyttöön monissa muissa kaupungeissa. Aikatauluhakupalvelut tulee olla saatavilla suomeksi ja englanniksi. Ammattikorkeakoulun muuton myötä lisääntynyt julkisen liikenteen käyttäjämäärä keskustan ja Skinnarilan välillä tulee huomioida nykyistä laajemmin. Paikallisliikenteen reittien ja vuorojen tulee olla kattavia ja palvella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti käyttäjiä. Aikatauluhakupalvelun tulee olla toimiva ja käyttäjäystävällinen. Aikatauluhakupalvelun tulee toimia myös mobiililaitteilla. 3. Alueen houkuttelevuus ja työllisyys 3.1 Osaamiskeskus vailla vertaansa Kaupunginosa täynnä osaamista Skinnarilan kampuksella opiskelee noin 7 400 osaajaa, jotka suorittavat opintojensa aikana erilaisia harjoittelujaksoja, tekevät opinnäytetöitä, pro gradu tutkielmia sekä diplomitöitä. Opintojensa loppuvaiheessa olevat opiskelijat ovat vahvoja osaajia, joille opinnäyte-, tutkielma- ja diplomityöpaikkojen tarjoaminen on helppo keino sitouttaa valmistuvat nuoret osaksi Lappeenrantaa myös tutkinnon suorittamisen jälkeen. Lappeenrannassa sijaitsevat korkeakoulut vetävät puoleensa vuosittain satoja uusia opiskelijoita eri puolilta Suomea. Tällä hetkellä Lappeenrannassa sijaitsevat korkeakoulut ovat maakuntansa
14.5.2012 www.jokakymmenes.fi [6] edustajia, mutta kummallakin koululla olisi potentiaalia nousta kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustetuksi huippuyksiköksi. Kaupungin on tuettava Lappeenrannassa toimivien korkeakoulujen kehittymistä laajasti tunnustetuiksi huippuyksiköiksi. Nuoret valitsevat opiskelupaikkakuntansa pitkälti mielikuvien ja kuulopuheiden perusteella. Kun Lappeenrannan imagoa opiskelijaystävällisenä kaupunkina parannetaan, jokaisesta opiskelupaikasta tulee haluttu ja kilpailtu. Lappeenrannan opiskelupaikkojen arvostuksen noustessa kaupunkiin muuttaa entistä motivoituneempia opiskelijoita. Korkeakoulujen hyvä maine ja opiskelijoille viihtyisä asuinympäristö ovat yhdistelmänä korvaamaton. Lahjakkaat opiskelijat edistävät laadukasta, korkeakoulujen toimintaa tukevaa tutkimusta, ja toimivat Lappeenrannan tunnettuuden lisääjinä. Parhaassa tapauksessa synnytetään positiivinen kierre, joka parantaa niin alueen korkeakoulujen kuin Lappeenrannan mainetta parhaina paikkoina opiskella, elää ja asua. Kampusalue taloudellisena vaikuttajana Skinnarilan kampus on kaupungille taloudellisesti merkittävä kokonaisuus. Saimaan ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto työllistävät yhteensä yli 1 000 henkeä. Korkeakoulut maksoivat vuonna 2010 yli 50 miljoonaa euroa palkkoina. Lisäksi Skinnarilassa opiskelee yli 7 400 opiskelijaa, joista iso osa tekee töitä opintojensa ohella. Henkilöstön ja opiskelijoiden tuloista heille käytettäväksi jäävä osuus on merkittävä osa lappeenrantalaista ostovoimaa, joka pitää kaupungin elinvoimaisena. Lappeenrannan kaupungin tulee huomioida kampusalueen merkitys ja osaaminen päätöksenteossa jo valmisteluvaiheessa. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tuomaa lisä-arvoa kaupungille ei voi mitata yksinomaan rahassa. Kaupungin on tarjottava mielekkäitä lopputyö- ja harjoittelupaikkoja korkeakoulujen opiskelijoille sekä kannustettava paikallista elinkeinoelämää hyödyntämään tätä potentiaalia. Kaupungin tulee kaikessa elinkeinopolitiikassaan ottaa huomioon Skinnarilan kampusalueen erityisosaaminen. Parantamalla Lappeenrannan mainetta viihtyisänä opiskelukaupunkina voidaan alueelle houkutella tulevaisuuden huippuosaajia. 3.2 Houkuttelevuus asuinpaikkana Asuntotakuusta pidettävä kiinni Asuntotakuu tarkoittaa sitä, ettei asunnon saanti muodostu esteeksi opintojen aloittamiselle Lappeenrannassa. 67,4 % korkeakouluihin hakeutuvista tulee muualta kuin Etelä-Karjalasta. Asuntotakuu nostaa Lappeenrannan houkuttelevuutta juuri niiden opiskelijoiden keskuudessa, jotka eivät ole alun perin Etelä-Karjalasta kotoisin. Asuntotakuulla houkutellaan uusia osaajia eri puolilta Suomea. Näiden tulevaisuuden osaajien saaminen Lappeenrantaan ja heidän vakiinnuttamisensa kaupunkiin turvaa Lappeenrannan elinvoiman tulevaisuudessa. Asuntotakuu tulee säilyttää, koska se on kaupungin ja yksittäisen opiskelijan etu.
14.5.2012 www.jokakymmenes.fi [7] Menestyäkseen Lappeenrannan on oltava houkutteleva kaupunki Sen lisäksi, että Lappeenrannan on oltava houkutteleva kaupunki uusille asukkaille, tulee myös nykyisiä asukkaita kannustaa jäämään. Tällä hetkellä 65,7 % Lappeenrannassa korkeakoulutetuista lähtee joko töiden tai perheen perässä muualle asumaan. Jotta jokaiselle lappeenrantalaiselle voitaisiin turvata toimivat palvelut, on korkeakoulutetusta väestön osasta kyettävä pitämään kiinni. Lappeenrannasta on löydyttävä asianmukaisia työllistymismahdollisuuksia, toimivat liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut sekä tulevia lapsiperheitä houkuttelevat palvelut. Vahva talous on toimivien palveluiden perusedellytys Lappeenrannan kaupungin ottama velka on vain tulevaisuuteen siirrettyä verotusta. Se on edellisten ikäpolvien perintö tuleville lappeenrantalaisille. Koska velka pitää kuitenkin joskus maksaa, tarkoittaa tämä tulevaisuudessa joko korkeampaa vero-astetta tai pienemmillä resursseilla järjestettyjä julkisia palveluita. Velkainen kunta ei ole houkutteleva paikka elää, asua tai yrittää. Mikäli Lappeenranta ei saa houkuteltua alueelle toimeentulevia veronmaksajia, on uhkana itse itseään vahvistava taloudellinen syöksykierre. Jokaisen veronmaksajan poismuutto pahimmillaan kannustaa muitakin muuttamaan pois. Vain vahvalla taloudellisella pohjalla voidaan tuottaa ja turvata Suomen parhaat kunnalliset palvelut. Lappeenrannan kaupungin tulee kaikissa taloudellisissa ratkaisuissaan miettiä tulevaisuuden veronmaksajia. Asuntotakuulla on houkuteltava uusia osaajia maakuntaan jatkossakin. Liikuntaa ja kulttuuria pitää olla tarjolla myös nuorille aikuisille. Päiväkodeissa ja kouluissa pitää olla Suomen paras kasvatus ja koulutus. Kaupungin velkataakkaa on pienennettävä tuntuvasti, mutta hallitusti. 3.3 Yrittäjyys, yritykset ja työllisyys Korkeakoulutettujen korkea työllistyminen on kaupungille parasta Mitä useampi korkeakouluista valmistunut työllistyy Lappeenrantaan, sitä turvatumpi on kaupungin tulevaisuus. On siis kaupungin edun mukaista, että Skinnarilan kampuksen ja paikallisen elinkeinoelämän välille syntyy toimiva yhteys. Jotta korkeakouluista valmistuneet haluaisivat opintojensa jälkeen myös jäädä Lappeenrantaan, tulee heillä olla positiivisia kokemuksia Lappeenrannassa työskentelemisestä ja lappeenrantalaisista työllistäjistä. Kaupungin tulee tukea ja kannustaa yrityksiä työllistämään lappeenrantalaisia opiskelijoita kesäksi ja opintojen ohella. Myös erilaiset opinnäytetyöpaikat ovat ensiarvoisen tärkeitä. Lappeenrannan kaupungin tulee hyödyntää opiskelijoiden osaamista myös omassa toiminnassaan siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista.
14.5.2012 www.jokakymmenes.fi [8] Lappeenrannan tulee olla houkutteleva paikkakunta kaikenkokoisille yrityksille Liikenneyhteyksien pitää olla kunnossa Lappeenrannasta muihin kaupunkeihin, niin Suomessa kuin ulkomaillekin. Toimivat tie-, lento- ja junaliikenneyhteydet sitovat Lappeenrannan ajallisesti lähelle kaikkia lähialueiden merkittäviä talousalueita. Onnistuneella kaavoituksella voidaan houkutella yrityksiä Lappeenrantaan. Jotta Lappeenranta olisi elinvoimainen kaupunki, on seudulla oltava monipuolista elinkeinotoimintaa ja liiketoimintaosaamista. Parhaimmassa tapauksessa eri alojen toimijat täydentävät ja tukevat toistensa toimintaa. Lappeenrannan tulisi tarjota matalan kynnyksen avoimia etätoimistoja ja toimitiloja aloitteleville yrityksille, yrittäjille ja etätyötä tekeville paikallisille osaajille. Vaikka työt saattavatkin vaihtaa kaupunkia, ei työntekijöiden välttämättä tarvitse. Näin Lappeenranta säilyy jatkossakin houkuttelevana ja työllistämiseen kannustavana kuntana. Kaupungin kannattaa osallistua innovaatioiden kaupallistamistalkoisiin Mitä useampi lappeenrantalaisten opiskelijoiden ideoista syntyvistä yrityksistä perustetaan Lappeenrantaan, sitä paremmat tulevaisuudennäkymät kaupungilla on. Vaikka opiskelijoiden yrittäjyysasenteet ovat kehittyneet myönteisesti viime vuosina, ei heidän asemansa aloittelevina yrittäjinä ole helppo. Kun opintotuki vielä jatkuu, ei starttirahaa ole käytännössä mahdollista saada, eikä nuorilla ole vielä riittäviä kontakteja siemenvaiheen rahoituksen saamiseen. Kaupungin tuleekin kerätä opiskelijayritysten alkuvaiheen pääomarahoituksesta kiinnostuneet tahot yhteen ja luoda alueellinen pääomasijoitusyhtiö. Kaupungin mukanaololla voidaan varmistaa, että yritykset jäävät Lappeenrantaan. Kaupungin mukanaolo on perusteltua myös siksi, että alkuvaiheen rahoituksen riskit eivät aina tee puhdasta velkarahoitusta kannattavaksi vaihtoehdoksi. Lappeenrannan sijoitusyhtiöllä voidaan varmistaa, etteivät innovaatiot jää kaupallistamatta eivätkä työpaikkojen arvoiset ajatukset karkaa muihin kaupunkeihin. Kaupungin tulee tukea ja kannustaa paikallisia yrityksiä opiskelijoiden työllistämiseen. Lappeenrannan kannattaa hyödyntää opiskelijoidensa osaamista myös omassa toiminnassaan. Toimivat liikenneyhteydet ja järkevä kaavoitus vahvistavat Lappeenrannan kuvaa yritysystävällisenä paikkakuntana. Matalan kynnyksen avoimet etätoimistot aloitteleville yrittäjille houkuttelevat startupeja yrittämään ja mahdollistavat etätyön tekemisen kotikaupungista käsin. Kaupungin on järkevää osallistua ja kannustaa muita tahoja paikallisten yritysten siemenvaiheen rahoitukseen.
14.5.2012 www.jokakymmenes.fi [9] 4. Länsialueen palvelut ja infrastruktuuri 4.1 Asuminen ja alueen palvelut Opiskelijat ovat kotonaan Skinnarilassa Saimaan ammattikorkeakoulun Lappeenrannan toimintojen muutettua Skinnarilaan on opiskelijaasumisen tarve LOASin tilastojen mukaan siirtynyt lähemmäksi korkeakoulujen muodostamaa yhteiskampusta. Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön LOASin asuntokannasta osa sijaitsee kaupungin keskustan lähettyvillä, kaukana Skinnarilasta. Lappeenrannan asuntopalveluiden on tarvittaessa vaihdettava LOASin kanssa asuntokohteita, jotta opiskelijaasumisen painopiste saadaan siirtymään Skinnarilaan. Kaavoituspäätöksillä vauhtia länsialueen kasvuun Yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat merkittäviä innovaatioiden ja sitä kautta uuden yritystoiminnan alkulähteitä. Skinnarilan Technopoliksen mahdolliset laajentumisideat tulee ottaa huomioon kaavoituspäätöksiä tehtäessä. Lappeenrannan länsialueelle on Skinnarilan yhteiskampuksen lisäksi rakentunut runsaasti omakotitaloja. Asukasmäärän kasvaessa tulee kaupungin tarjota yhä kattavampia palveluita länsialueen asukkaille. Omakotitaloalueiden kasvu tulee jatkossakin mahdollistaa kaavoituspäätöksillä, koska länsialue tarvitsee monipuolista asuntotarjontaa. Opiskelija-asumisen tarjonnan painopiste on siirrettävä Skinnarilaan. Kaavoituksen tulee tukea länsialueen kasvua ja lisätä alueen viihtyvyyttä. Länsialueelta tulee löytyä jatkossa monimuotoista asuntotarjontaa omakotitaloista yksiöihin. 4.2 Liikuntapalvelut alueella Liikunta on terveen elämän perusedellytys Ulkoliikuntapaikkoja on Lappeenrannan kaupungin alueella runsaasti. Niiden kunnossapidosta Skinnarilan ja Sammonlahden alueella tulee pitää huolta vähintäänkin samassa suhteessa muihin alueisiin nähden. Henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta liikunnalla on tutkitusti terveyttä edistäviä ja ylläpitäviä vaikutuksia. Ulko- ja lähiliikuntapaikat ovat osa kaupungin maksutonta liikuntatarjontaa, ja siksi niistä on pidettävä kiinni erityisesti opiskelijoita lähellä olevilla alueilla. Kaupungin liikuntatilojen tulee olla opiskelijoiden saatavilla samoin perustein kuin muidenkin käyttäjien ja vuorojen tulee tavoittaa opiskelijat heidän vapaa-aikanaan. Kaupungin tulee nähdä ja huomioida opiskelijat potentiaalisena asiakaskuntana urheiluseurojen ja muiden käyttäjien rinnalla. SaLUT - Saimaan korkeakoululiikunta on aloittanut toimintansa Lappeenrannan korkeakoulujen opiskelijoiden hyväksi vuoden 2012 alussa. Kaupungin pitää osallistua opiskelijoiden aktivointiin tarjoamalla opiskelijoille liikuntatiloja ja opiskelijaetuja eri liikuntamuodoista sekä tukemalla Saimaan korkeakoululiikuntaa.
14.5.2012 www.jokakymmenes.fi [10] Länsialueen ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito ja kehittäminen on tärkeää. Kaupungin liikuntatilojen tulee olla opiskelijoiden saatavilla järkevinä aikoina ja järkevän hintaisina. Saimaan korkeakoululiikuntaa on tuettava jatkossakin. Kaupungin tarjoamiin liikuntapalveluihin selkeästi normaalihintaa edullisemmat opiskelijahinnat. 4.3 Tieverkko Teiden kunnossapitoa ja turvallisuutta on parannettava Skinnarilan yhteiskampuksen myötä myös kevyenliikenteen väylien käyttö on kasvanut merkittävästi. Lappeenrannan länsialueen kevyenliikenteen verkosto kaipaa panostusta turvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen, koska kampusalueen autoliikenne on kasvanut. Kaupungin teettämien selvitysten mukaan alueella on useita vaarallisia risteyksiä. Ne tulee muuttaa turvallisemmiksi. Länsialueen kevyenliikenteen väylistä useilla ei ole omaa valaistusta vaan valaistus tulee hämäränä viereiseltä autotieltä. Teiden valaisemiseen tulee panostaa sekä liikenneturvallisuuden että yleisen turvallisuudentunteen lisäämiseksi. Osana kevyenliikenteen väylien parantamista tulee rantaraitti Skinnarilan Tervahaudanpuistosta kaupungin satamaan rakentaa loppuun. Kuten todettu, ovat liikennemäärät Skinnarilan ja kaupungin keskustan välillä kasvaneet merkittävästi. Helsingintie on aamulla ja iltapäivällä hyvin ruuhkainen. Helsingintien ruuhkiin ratkaisuna on tehdä tie nelikaistaiseksi koko matkalta, kuten on jo suunniteltu. Vaarallisten risteysten turvallisuutta pitää parantaa lisäämällä valaistusta ja näkyvyyttä. Kevyenliikenteen väylien valaistusta pitää parantaa. Rantaraitti rakennettava loppuun. Helsingintie on tehtävä nelikaistaiseksi koko matkalta liikenteen sujuvoittamiseksi.
14.5.2012 www.jokakymmenes.fi [11] LÄHTEET Fogelholm, Paronen, Miettinen 2007. Liikunta Hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen 2006. Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetusministeriö ja UKKinstituutti. Yliopistopaino, Helsinki. Lappeenrannan kaupunki, 2010. Saimaan AMK:n siirtyminen Skinnarilaan: Vaikutukset ja toimenpiteet joukkoliikenteen osalta Case Skinnarila. Raportti. Saimaan ammattikorkeakoulu, opintohallinto Lappeenrannan teknillinen yliopisto, opintotoimisto Lappeenrannan kaupunki, Nuoriso- ja liikuntatoimi Lappeenrannan kaupunki, Tekninen toimi Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö, Ensisijaisten asuntokohteiden hakutilasto 2010 & 2011 Suomen puolustusvoimat, Maanpuolustuskorkeakoulu, Maasotakoulun koulutuskeskus Tässä ohjelmassa mainitut tiedot kaupunkien joukkoliikenteestä on poimittu joko kaupungin tai sen joukkoliikennettä hoitavan liikennöitsijän Internet-sivuilta maaliskuussa 2012.