Terveysosasto / Tarkastus- ja ratkaisuryhmä Palveluntuottajakohtainen korvausmenettely (Patu) työterveyshuollon kustannusten korvaamisessa Kela, Terveysosasto
Terveysosasto / Tarkastus- ja ratkaisuryhmä 2011 Tausta Kela voi työnantajan suostumuksella sopia korvauksen suorittamisesta palveluntuottajalle (SVL 13 luvun 10 ) Oma työterveysasema tai Yhteinen työterveysasema (RY) Johtajan päätös käyttöönotosta elokuussa 2007 Esittelymuistio ja sopimusmalli 22.8.2007 Sovellettiin ensimmäistä kertaa tilikaudella 2008 Edellyttää sopimusta menettelyyn tulevan palveluntuottajan ja Kelan välillä ja sen jälkeen edelleen liittymissopimuksia palveluntuottajan ja asiakastyönantajien välillä. 2
Terveysosasto / Tarkastus- ja ratkaisuryhmä 2011 Tavoitteet Työterveyshuoltolain mukaisen toiminnan toimeenpanon tukeminen Hyvän työterveyshuoltokäytännön tukeminen työpaikoilla ja työterveyshuolloissa Palvelujärjestelmän tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaaminen Korvausjärjestelmän kehittäminen Hakemusten laadun parantaminen (esitetään vain hyväksyttäviä kustannuksia) Työnantajan oma työterveysasema hakee korvausta kaikkien asiakastyönantajien puolesta Kustannukset kyetään maksamaan nopeammin Läpinäkyvyyden lisääntyminen sekä kustannuksissa, että toiminnassa (palveluntuottaja/kela) 3
Terveysosasto / Tarkastus- ja ratkaisuryhmä 2011 Patu-prosessin vaiheet Neuvotteluvaihe Sopimusvaihe Arviointivaihe Korvauksen maksaminen palveluntuottajalle Yhteydenpito olennaisista muutoksista Tarvittaessa tarkastuskäynti (SVL 13 luvun 9 ) Palveluntuottajan tukeminen ja ohjaaminen 4
Patu-prosessi Neuvotteluvaihe Selvitetään ja kuvataan yhteistyönä: Miten työterveyshuolto on järjestetty, miten käytännössä toimitaan Sopimuksen osapuolet, kohde, soveltaminen ja rajoitukset Edellytykset (mm. järjestäminen, toiminta) Tietojen hallinnointi ( ja toimintatiedot) Muistio, joka liitetään sopimukseen 5
Keskeiset etukäteen selvitettävät asiat, yhteenveto neuvottelumuistion sisällöstä Työterveyshuollon toiminnan järjestäminen Omat voimavarat, ostopalvelut, alihankinta Ohjaus ja koordinointi Pätevyys ja toimiluvat Toiminnan suunnittelu Voimavarojen käytön periaatteet Toiminnan toteutumisen seuranta Yhteistoiminta Hyväksyttävien kustannusten korvausperiaatteet Kustannusten määräytymisperiaatteet Kustannustietojen hallinnointi Toimintatietojen hallinnointi Kirjataan muistioon, joka jää molemmille osapuolille dokumentiksi Hakijan tuki Valmistelun ja tarkastuksen tuki 6
Patu-prosessi Sopimusvaihe Työnantajan oma / työnantajien yhteinen työterveysasema Kela (runkosopimus) Työnantajan oma / työnantajien yhteinen työterveysasema tekee sopimukset (liittymissopimukset) asiakastyönantajien kanssa, kun runkosopimus on solmittu 7
TYÖNANTAJAN TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUKSEN SUORITTAMINEN PALVELUJEN TUOTTAJALLE (liittymissopimus) 1 Sopijaosapuolet Palvelujentuottaja, y-tunnus Yhteystiedot Asiakastyönantaja,Y-tunnus Yhteystiedot 2. Sopimuksen kohde Tällä sopimuksella osapuolet sopivat sairausvakuutuslain (21.12.2004/1224) 13 luvun 10 :n mukaisesta menettelystä, jonka perusteella sopimuksen piiriin kuuluvan työnantajan työterveyshuollon korvaukset maksetaan suoraan työterveyshuoltopalvelut tuottavalle työnantajalle. 3. Voimassaoloaika ja tilikausi Sopimassa on voimassa xx.xx.xxxx lukien. Tilikausi, jolta kustannukset ilmoitetaan ja korvaus suoritetaan on xx.xx-xx.xx. 4. Sopimuksen sisältö Sopimuksen sisältö määräytyy xx.xx.xxxx solmitun pääsopimuksessa mukaisesti, jonka ehtoja ja velvoitteita osapuolet tällä sopimuksella sitoutuvat noudattamaan. Tämän liittymissopimuksen allekirjoittava työnantaja suostuu siihen että korvaus maksetaan suoraan palvelujen tuottajalle. Tätä sopimusta on tehty kaksi samanlaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Paikka ja aika päivänä kuuta. palvelujen tuottaja asiakastyönantaja 8
Patu-prosessi Arviointivaihe Arviointi/neuvonta käynti ennen työnantajan oman / työnantajien yhteisen työterveysaseman tilikauden päättymistä (viimeistään syksyllä) ennen ensimmäisen Patu-hakemuksen laatimista *sovitaan hakemuksen lähettämisen aikataulu ja korvauksen maksamisen aikataulu *käydään yksityiskohtaisesti läpi korvaushakemuksen laatiminen ja kustannukset 9
Patu-prosessi Korvauksen hakeminen Patu-hakemuksena käytetään SV98a TTH lomaketta ja muita Kelan hyväksymiä lomakkeita. Patu-hakemus täytetään kuten monitoimipaikkaisen työnantajan hakemus Patu-sopimuksen piiriin kuuluvilla työnantajilla tulee kaikilla olla työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen hallintatavat käytössä Pakolliset liitteet (ei enää vuoden 2011 hakemuksessa): Työterveyshuollon toimintasuunnitelma (ns. puitesuunnitelma) Toimintasuunnitelman voimassaolo- ja hyväksyttypäivämäärät liitteeseen Työsuojelutoimikunnan lausunto / lausunnot Työsuojelulausuntojen antamispäivämäärät liitteeseen Luettelo liittymissopimusten perusteella työnantajittain Asiakastyönantajien Y-tunnukset ja nimet Työntekijöiden lukumäärät palveluntuottajan tilikauden alun ja lopun keskiarvona Liittymissopimuksen allekirjoituspäivämäärät tai kopiot sopimuksista 10
Hakemuksen liite (esimerkki) Patumenettelyn piiriin kuuluvat yritykset Y-tunnus KL I hlö lkm KL II Työterveyshuollon toimintasuunnitelman voimassaoloaika Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on käsitelty/hyväksytty pvm Työsuojelulausunto pvm Liittymissopimuksen allekirjoituspvm Liittymissopimus on irtisanottu pvm 11
Korvausmenettely Hakuaika 6 kk palveluntuottajan tilikauden päättymisestä Hakemukseen liitettävä luettelo menettelyn piiriin kuuluvista (liittymissopimukset) työnantajista ja voimassa olevista Y-tunnuksista ja henkilömääristä Työntekijämääränä käytetään palveluntuottajan tarkoittaman tilikauden alun ja lopun keskiarvoa, vaikka asiakastyönantajilla olisi palveluntuottajan tilikaudesta poikkeava tilikausi Myös työnantajan muualta ostamat palvelut esitetään yhteisessä hakemuksessa (esim. ea-tarvikkeet) Asiakastyönantajat eivät hae korvausta itse 12
Patu-prosessi Korvauksen maksaminen Korvaus maksetaan palveluntuottajan antamilla tiedoilla palveluntuottajan tilille Päätökseen sisältyy valitusoikeus Sosiaaliturvan muutoksenhalulautakunta Vakuutusoikeus Palveluntuottaja jakaa Kelan maksaman korvauksen edelleen menettelyyn liittyneille asiakastyönantajille erikseen sovitulla tavalla esim. palvelujen käytön mukaan suhteellinen osuus 13
Patu-menettelyn ulkopuolelle jäävät työnantajat Patu-menettelyn ulkopuolelle jäävien asiakastyönantajien osalta menetellään kuten ennenkin korvaushakemuksen tiedot toimitetaan erikseen työnantajalle, joka huolehtii itse hakemisesta tietoja ei liitetä Patu-hakemukseen 14
YHTEENVETO MALLIN KÄYTTÖÖNOTON VAIHEISTA 1. Hakijan tiedottaminen vaihtoehdosta 2. Neuvottelu palveluntuottajan ja Kelan välillä 3. Muistion laadinta runkosopimuksen liitteeksi 4. Runkosopimuksen allekirjoitus / palveluntuottaja ja Kela 5. Palveluntuottaja tekee liittymissopimukset työnantajien kanssa 6. Sopimusten arkistointi, tieto Kelaan terveysosastolle liittymissopimuksista 7. Arviointi/tarkastuskäynti tarvittaessa 8. Korvaushakemuksen valmistelu ja korvauksen maksaminen palveluntuottajalle 9. Seuranta, tieto muutoksista puolin ja toisin 15
Terveysosasto / Tarkastus- ja ratkaisuryhmä Vertailu vanhan ja uuden korvausmallin eroista työnantajien omilla / työnantajien yhteisillä työterveysasemilla PATU-malli uudistaa korvauskäytännön
Vanha korvausmalli vs. PATU-korvaaminen Korvaamisen lähtökohta työterveysaseman toiminnan kokonaisuus Kaikki aiheutuneet kustannukset ovat mukana (perustamis- ja käyttökustannukset) Ry:ssä korvattava ja ei-korvattava %-osuus Ry:n kirjanpito keskeinen Jos työnantajien yhteinen työterveysasema ry on tuottanut osan työterveyshuollon palveluista, niin silloin on hyväksytty ryselvityksen mukainen %-osuus kustannuksista. Perustamis- ja käyttökustannukset Korvaamisen lähtökohta PATUn piiriin kuuluvien työnantajien työterveyshuollosta aiheutuneet hyväksyttävät kustannukset Kirjanpito taustalla ei sovelleta %-osuutta Ei sovelleta %-korvaamista Perustamis- ja käyttökustannukset tai niihin perustuvat maksut ja palkkiot 17
Vanha korvausmalli vs. PATU-korvaaminen Myyntitulot ja tilikauden voitto vähentävät korvausta Neuvottelut Kelan kanssa sattumanvaraisia Oman aseman /ry:n Patun ulkopuolisilta asiakkailta saadut myyntitulot ja tilikauden voitto eivät vaikuta korvaamiseen Sopimus- ja arviointimenettelyt systemaattisia Korvaukset hitaasti osalle työnantajista Korvaukset nopeammin 18
Vanha korvausmalli vs. PATU-korvaaminen Työnantajan omalla työterveysasemalla / ry:llä ei välttämättä ole ollut suurempaa ohjaus ja koordinointivastuuta Työterveyshuoltotoiminta on eri tasoista eri palveluntuottajilla Ry tekee selvityksen, josta ei ole valitusoikeutta (valitusoikeus asiakastyönantajalla) Jokainen työnantaja hakee itse korvausta Kelasta Ongelmana osaaminen ja aikataulu Osa korvauksista jää hakematta Patu-palveluntuottajan ohjaus ja 'valvonta' vahvempaa muihin työterveyshuollon palveluntuottajiin nähden Patu-palveluntuottaja huolehtii siitä, että hakemuksen kustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia Työterveyshuollon toiminnan sisältö kaikissa työpaikoissa samantasoista Hyvän työterveyshuoltokäytännön toteutuminen varmistuu kaikkialla Työnantajan oma työterveysasema / ry hakee korvausta sopimuksen piiriin kuuluvien puolesta. 19
Käytännön kokemukset ja vinkit Sopimusneuvottelussa luodaan perusteet menettelylle, mukaan tarvitaan palveluntuottajan sisältö-, laskutus- ja kirjanpito-osaajat ja muu avainhenkilö/-t ja Kelasta menettelyn ja korvaamisen asiantuntija Tarkastus-arviointikäynti hyödyllinen ainakin ennen ensimmäisen PATU-hakemuksen laatimista (proaktiivinen tarkastus) Oikea hinnoittelun merkitys kasvaa palveluntuottajalla Palveluntuottajien ja asiakastyönantajien odotukset positiivisia Kelan kannalta Ry:iden korvauskäytäntö yksinkertaistuu ja yhdenmukaistuu 20
Käytännön kokemukset ja vinkit Runkosopimuksen purkaminen ei ole mahdollista kesken kaiken, tavoitteena pitkäkestoinen ratkaisu Liittymissopimusten laadinta käy kätevästi osana asiakastyönantajakohtaista työterveyshuollon toimintasuunnittelua Korvaushakemuksen toimittaminen jää helposti pitkälle kevääseen-> aikaistakaa hakemuksen jättämisen aikataulua Kela sitoutunut nopeampaan läpimenoaikaan (päätös 2 kk kuluessa) Sähköisen hakemisen kehittämisessä (tavoite 2011) PATUmenettelyn erityisvaatimukset otetaan huomioon 21
Terveysosasto / Tarkastus- ja ratkaisuryhmä 22 Käytännön kokemukset ja vinkit Ry:iden kannalta Vain yksi hakemus! Ei enää ry-selvityksen laatimista liitteineen Vaikka kaikki asiakastyönantajat eivät liity menettelyyn, huomattavasti vähemmän hakemuksia tai tietojen tuottamista hakemuksia varten Ry palvelee työnantajia ei tarvitse hakea korvausta, markkinointietu ja keskittyminen ydintehtäviin Audit trail kunnossa hyvä vaihtoehto toiminnan kehittämiseksi ja kustannusten hallitsemiseksi 6.5.20 11
Vapaaehtoista Liittymissopimukset Pääasiallisen palveluntuottajan käsite; Patu-palveluntuottaja tuottaa vähintään puolet asiakastyönantajan työterveyshuoltopalveluista Tilikauden alusta voimaan Jos kesken tilikauden liittyy tai jää pois, asiakastyönantaja hakee itse koko ajalta korvauksen Poikkeus: Kesken tilikauden voi liittyä menettelyyn, jos uusi perustettava yritys tai ei aiempaa sopimusta /kustannuksia palveluista olemassa Aloitusvaiheessa (Kelan ja palveluntuottajan sopimuksen ensimmäisenä vuotena) työnantajan tilikausi on erilainen kuin palveluntuottajan? Työnantaja hakee korvausta pätkästä, asia selvitetään erikseen näiden työnantajien kohdalla. Pääsääntöisesti noudatetaan palveluntuottajan tilikautta 23
Voimassa olevat sopimukset tänään ensimmäiset PATU-korvaukset valmisteltu ja maksettu kesäkuussa 2009 tilikauden 2008 kustannuksista tilikaudesta 2009 lähtien 12 runkosopimusta ja n. 400 liittymissopimusta 24
Voimassa olevat sopimukset tänään kokemuksia '' olemme kokeneet PATU-hankkeen pelkästään positiivisena. Se oli meille kunnia-asia, että pääsimme ensimmäisten RY-organisaatioiden joukossa pilotoimaan sitä. Asiakasyrityksemme ovat ottaneet PATUn innolla vastaan, tietäähän se heille rahanarvoista asiaa. Toki töitä jonkin verran enemmän tässä alkuvaiheessa '' Työterveyshuollon toiminta on kokonaisuudessaan yhdenmukaistunut kaikkien toimijoiden kohdalla. PATU-prosessineuvottelut ovat selkiyttäneet ja auttaneet työterveyshuollon toiminnan järjestämisessä. Kustannusten hallinnointi on tehostunut ja korvaustaso on kasvanut työntekijäkohtaisen enimmäismäärän noustessa. Palveluntuottajan ja Kelan välillä ymmärrys on lisääntynyt 'hyvän' käytännön ja korvattavien kustannusten osalta. 25