Länsi-Uudenmaan kuntien pendelöintitutkimus omiksi ihmiset käyvät töissä kotikuntansa ulkopuolella? Juho Rahkonen Kuva: Wikimedia, käyttöoikeus GNU Free Documentation Licensen mukainen
Tutkimus pähkinänkuoressankuoressa Toimeksiantaja: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n hallinnoima aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaa. Tekijä: Taloustutkimus Oy. Tutkimuskysymys: Miksi Länsi-Uudenmaan kunnissa asuvat ihmiset käyvät töissä pääkaupunkiseudulla eli pendelöivät? Kohdejoukko: 20 50-vuotiaat länsiuusmaalaiset pendelöijät Otoskoko: 500 Menetelmä: Puhelinhaastattelu Ajankohta: 16.2. 2.3.2009 Vastaajat valittiin satunnaisotannalla väestörekisterikeskuksen tietojen perusteella. Vastaajat jakautuvat alueittain seuraavasti: Hanko/Inkoo/Raasepori (Raaseporin seutukunta): 26 % Lohja/Karjalohja/Siuntio (Helsingin seutukunta/eteläinen): 52 % Karkkila/Nummi-Pusula (Helsingin seutukunta(pohjoinen): 22 %
Perustietoja vastaajista Vastaajien ikä: Työpaikan sijaintikunta: 20 24 vuotta 5 % Helsinki 42 % 25 29 11 Espoo/Kauniainen 39 30 34 17 Vantaa 9 35 39 18 Käy töissä useilla 40 44 20 paikkakunnilla 10 45 50 28 Päivittäinen työmatkaan käytetty aika keskimäärin: 1,83 tuntia (Lohjan seutu 1,71 h; Raaseporin seutu 1,98 h; Karkkilan seutu 1,87 h). Vastaajat ovat asuneet nykyisessä kotikunnassaan keskimäärin 14,88 vuotta (Lohjan seutu 17,63, Raaseporin seutu 10,44 ja Karkkilan seutu 13,95 vuotta).
Vastaajat ammattiryhmittäin Kaikki vastaajat, n=500 Rakennusala 31% 13% 9% Sosiaali-/terveysala Myynti Luovat alat/tietotyö Opetus/koulutus 11% Asiantuntija/johtava asema Hotelli/ravintola 5% 3% 3% 11% 6% 9% Muu valtion/kunnan virka Siivous/kunnossapito/logistiikka Muu Maaliskuu 2009 5650 JR/vpl Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Pendelöintitutkimus
Pendelöinnin yhteiskunnallista taustaa Pendelöinti on monimutkainen ilmiö, jossa risteilevät taloudelliset, yhteiskuntapoliittiset ja ihmisten tarpeisiin ja toiveisiin liittyvät asiat. (Pekka Myrskylä, Tilastokeskus) Pendelöinti tulee ruotsin sanasta pendla ( heilua, liikkua edestakaisin ). Suomen työllisistä joka kolmas käy töissä kotikuntansa ulkopuolella; vuonna 1960 pendelöijiä oli kymmenesosa työllisistä. Suomessa työpaikat ovat keskittyneet vielä enemmän kuin väestö. Suomen väestö kasvaa voimakkaimmin suurten kaupunkikeskusten kehyskunnissa. Pelkästään Helsingissä työskentelee 155 000 muissa kunnissa asuvaa. Pendelöijät ansaitsevat paremmin (keskimäärin 30 200 euroa vuodessa) kuin asuinkunnassaan työskentelevät (22 900 euroa).
Väittämät Kaikki vastaajat, n=500 5) Täysin samaa mieltä 4 3 2 1) Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa Maaseutu on lapsille paras kasvuympäristö Ihailen usein kotikuntani kauniita maisemia Tuttu työympäristö ja työkaverit ovat minulle erittäin tärkeitä Käyn töissä pääkaupunkiseudulla, koska kotikunnassani ei ole koulutustani vastaavia työpaikkoja Perhe-elämäni kannalta olisi parempi, jos työpaikkani sijaitsisi kotikunnassani Kotikunnassani ei ole työkokemustani vastaavia työpaikkoja Työmatkaani menee liikaa rahaa Käyn töissä pääkaupunkiseudulla, koska siellä on paremmin palkattuja työpaikkoja kuin kotikunnassani Päivittäinen työmatkani sujuu riittävän nopeasti ja vaivattomasti Vaihtaisin mielelläni työpaikkaa, jos siihen olisi mahdollisuus Minulla on vahva kotikunta -henki Käyn mielelläni töissä pääkaupunkiseudulla, koska siellä on kansainvälinen ja dynaaminen ilmapiiri Olen hakenut aktiivisesti töitä kotikunnastani 43 31 20 4 11 40 32 19 7 2 38 35 17 7 3 34 24 13 9 18 2 34 19 23 11 12 1 33 20 12 16 17 3 31 25 19 16 9 27 25 19 14 12 3 19 32 20 18 10 19 17 24 18 21 1 15 20 34 19 11 1 10 19 30 21 20 4 5 9 16 65 Maaliskuu 2009 5650 JR/vpl 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Pendelöintitutkimus
Väittämät alueittain 1/3 n=kaikki vastaajat 5) Täysin samaa mieltä 4 3 2 1) Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa Käyn töissä pääkaupunkiseudulla, koska kotikunnassani ei ole koulutustani vastaavia työpaikkoja Käyn töissä pääkaupunkiseudulla, koska siellä on paremmin palkattuja työpaikkoja kuin kotikunnassani Päivittäinen työmatkani sujuu riittävän nopeasti ja vaivattomasti 29 28 11 10 22 1 44 20 14 8 10 4 37 21 16 9 15 3 21 26 19 17 14 2 30 21 21 12 11 4 37 28 16 10 7 2 23 36 15 16 9 16 30 20 22 11 13 28 29 18 11 Työmatkaani menee liikaa rahaa 29 27 18 16 10 34 24 21 15 7 34 22 20 17 7 Maaliskuu 2009 5650 JR/vpl 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Pendelöintitutkimus
Väittämät alueittain 2/3 n=kaikki vastaajat 5) Täysin samaa mieltä 4 3 2 1) Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa Käyn mielelläni töissä pääkaupunkiseudulla, koska siellä on kansainvälinen ja dynaaminen ilmapiiri Perhe-elämäni kannalta olisi parempi, jos työpaikkani sijaitsisi kotikunnassani 8 19 28 24 21 14 21 30 17 18 6 17 35 19 22 32 21 23 11 13 39 18 18 8 15 2 36 17 27 13 7 1 Minulla on vahva kotikunta -henki 15 21 30 20 13 1 16 23 41 12 6 2 16 17 34 24 9 Olen hakenut aktiivisesti töitä kotikunnastani 6 6 8 20 60 2 5 11 13 69 1 4 3 13 13 68 Maaliskuu 2009 5650 JR/vpl 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Pendelöintitutkimus
Väittämät alueittain 3/3 n=kaikki vastaajat 5) Täysin samaa mieltä 4 3 2 1) Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa Maaliskuu 2009 5650 JR/vpl Vaihtaisin mielelläni työpaikkaa, jos siihen olisi mahdollisuus Tuttu työympäristö ja työkaverit ovat minulle erittäin tärkeitä Kotikunnassani ei ole työkokemustani vastaavia työpaikkoja Ihailen usein kotikuntani kauniita maisemia Maaseutu on lapsille paras kasvuympäristö 16 21 25 15 21 1 21 15 19 21 22 2 19 13 28 23 17 39 36 16 7 2 39 33 18 4 7 35 38 17 6 4 25 22 12 20 21 1 43 18 10 11 12 6 39 16 15 13 16 3 29 34 22 11 4 61 26 11 11 43 31 19 5 11 39 30 23 6 11 46 35 16 21 49 31 19 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Pendelöintitutkimus
Faktorianalyysi pendelöijien vaikuttimista Faktorianalyysi on monimuuttujamenetelmä, jolla voidaan saada aineistosta esiin latentteja ulottuvuuksia eli ns. piilomuuttujia, joita ei voida havaita suoraan. Ideana on, että ihmisten ajatuksista ja asenteista on mahdollista saada syvällisempää tietoa, kun sitä kysytään heiltä useiden kysymysten avulla. Faktorianalyysillä käydään läpi vastauksia väittämiin, joita koskeva kysymys kuului näin: Seuraavaksi esitän muutamia väittämiä, jotka liittyvät asumiseen ja työpaikkoihin. Miettikää jokaista väittämää omasta näkökulmastanne ja kertokaa, oletteko väittämästä 5=Täysin samaa mieltä, 4=Jokseenkin samaa mieltä, 3=Ei samaa eikä eri mieltä, 2=Jokseenkin eri mieltä vai 1=Täysin eri mieltä
Väittämä Faktori 1 Hirsitalo ja Audi Kotikunnassa ei ole koulutusta vastaavia työpaikkoja Kotikunnassa ei ole työkokemusta vastaavia työpaikkoja Pendelöijien profiilit Faktori 2 Perhe- ja kotikeskeiset Faktori 3 Uuden etsijät Faktori 4 Ei-sosiaaliset 0,62 0,13 0,46 0,30 0,58 0,10 0,47 0,25 Pendelöi pk-seudun dynaamisen ilmapiirin vuoksi 0,78 0,13 0,04 0,05 Vahva kotikuntahenki 0,64 0,28 0,02 0,11 Maaseutu on lapsille paras kasvuympäristö 0,81 0,01 0,01 0,47 On hakenut aktiivisesti töitä kotikunnastaan 0,07 0,02 0,84 0,11 Perhe-elämälle kotikunnassa työskentely olisi parempi 0,02 0,68 0,53 0,08 Pendelöi parempien palkkojen vuoksi 0,45 0,60 0,06 0,09 Vaihtaisi mielellään työpaikkaa 0,05 0,57 0,12 0,04 Ihailee kotimaisemiaan 0,05 0,61 0,25 0,21 Työmatkaan menee liikaa rahaa 0,23 0,16 0,05 0,86 Tuttu työympäristö ja työkaverit erittäin tärkeitä 0,09 0,05 0,02 0,39
Pendelöinti ei ole vain pakkopullaa Tutkimuksessa pendelöinnistä nousee esiin sekä kielteisiä että myönteisiä puolia. Vaikka pitkä työmatka on monella tapaa rasite, se kuitenkin mahdollistaa hyvän ansiotason ja mielekkään työn sekä toisaalta väljän ja maaseutumaisen elinympäristön sekä omakotitalon, jota valtaosa suomalaisista eri tutkimusten mukaan pitää ihanteenaan. Lisäksi aikaisemmat tutkimukset, kuten Stakesin Suomalaisten hyvinvointi 2008 -raportti, osoittavat, että kaupunkien läheinen maaseutu on aineellisen ja subjektiivisesti koetun hyvinvoinnin osalta parasta asuinaluetta. On olemassa kuitenkin ihmisryhmiä, jotka kokevat pendelöinnissä muita enemmän kielteisiä piirteitä ja joita sen vuoksi kannattaisi houkutella työllistymään kotikuntaansa. Tutkimuksen perusteella etenkin työuransa keskivaihetta lähestyvillä, 30 39-vuotiailla ja epäsäännöllisiä työvuoroja tekevillä, kuten hotellija ravintola-alan työntekijöillä, olisi matalampi kynnys kuin muilla työllistyä kotikuntaansa. Merkittävä tulos on se, että noin puolet vastaajista on sitä mieltä, että heidän perhe-elämänsä kannalta olisi parempi, jos heidän työpaikkansa sijaitsisi heidän kotikunnassaan.
Hotelli- ja ravintola-alalla alalla ei pendelöid idä kovin mielellää ään Lohjan seudun pendelöijistä selvästi useampi (61 %) kertoo joskus hakeneensa töitä kotikunnastaan kuin Karkkilan (34 %) ja Raaseporin (30 %) seudun pendelöijistä. Lohjan seudun pendelöijät ilmoittavat vaihtaneensa työpaikkaansa viiden viime vuoden aikana selvästi muita tiheämmin, keskimäärin 1,18 kertaa. Raaseporin ja Karkkilan seudun pendelöijät ovat tehneet näin 0,8 kertaa. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna huomataan, että hotelli- ja ravintola-alan työntekijät ovat selvästi useimmin hakeneet töitä kotikunnastaan (69 %). Opetus- ja koulutusalan henkilöstöstä näin on tehnyt vain 33 %. Työpaikkauskollisuus on suurinta Raaseporin seudulla asuvilla: he ovat olleet nykyisessä työpaikassaan keskimäärin 8,35 vuotta, kun Lohjan seudun kohdalla luku on 8,18 ja Karkkilan seudulla 6,84. Hotelli- ja ravintola-alan työntekijät ovat olleet selvästi muita lyhyemmän aikaa nykyisessä työpaikassaan, 4,88 vuotta, kun keskiarvo on 7,83 vuotta. Hotelli- ja ravintola-alan väki on myös vaihtanut työpaikkaansa viiden viime vuoden aikana selvästi useammin kuin muut, keskimäärin kaksi kertaa.
Miksi on valinnut asuinpaikakseen nykyisen kotikuntansa? Poimintoja avoimista vastauksista Rauhallinen kaupunki. Hyvät maisemat ja järvet yms. ja ei ole kiireitä. Moni muuttaa Helsingistä, kun nyt on moottoritiekin valmistunut. Isompi asunto, edullisempi kuin Helsingissä. Vapaa-ajan vietto ja ulkoilu paremmin onnistuvat. Löysin täältä miehen ja tulin miehen perässä, jolla on työpaikka Lohjalla. Hevosia on ja siellä ne on mahdollista pitää omassa kodissa. Hintataso sellainen, että pystyi ostamaan oman paikan. Mieluummin asuisi lähempänä. Tyttäreni koulu on siellä ja turvallinen maalais- ja kasvuympäristö. Hyvä paikka lapselle kasvaa ja olla, rauhallinen ja turvallinen. Kaunis luonto on lähellä, ja kuitenkin sijainti työhön nähden on hyvä. Uusi moottoritie myös nopeuttaa. Aikoinaan oli hyvä ratkaisu: mummolat oli lähellä. Luonto, hyvä fiilis. Kliffa maalaiskylä. Nuoruuden kotikunta ja lapsille rauhallinen ja hyvä paikka, melko lähellä Helsinkiä. Rauhallisuus, ei turhaa hälinää, hinta on syy että asuu Karkkilassa. Ei kotootaan mihinkään osaa lähteä, syntyjään Karkkilasta.
Mitkä ovat tärkeimmät syyt siihen, että olette valinnut asuinpaikaksenne asuinkuntanne? n=kaikki vastaajat Synnyinseutu/sosiaaliset suhteet 32 40 53 Halvemmat asunnot/tontit 28 37 40 Rauhallinen/turvallinen kasvuympäristö lapsille 20 25 34 Luonnonrauha/idyllisyys ylipäänsä/maaseutu 14 23 43 Sijainti/hyvä sijainti/etäisyys/ sijainti pääkaupunkiseudulta 9 7 14 Työn perässä muutettiin/ työpaikka siellä 3 3 7 Sattumalta/ei mitään erityistä syytä 1 1 3 Muu 20 22 22 Ei osaa sanoa 1 0 0 Maaliskuu 2009 5650 JR/vpl 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Pendelöintitutkimus
Raaseporilaisilla on tunteikkain suhtautuminen kotikuntaan Tunneperäiset syyt vaikuttavat eniten Raaseporin seudulla asuviin pendelöijiin, vähiten Lohjan seudulla asuviin (esim. kotiseuturakkaus). Lohjan seudulle on asetuttu sosiaalisten suhteiden ja synnyinseudun perusteella selvästi enemmän kuin Raaseporin ja Karkkilan seudulle. Pääkaupunkiseutuun verrattuna halvemmat asunnot ja tontit ovat vetäneet pendelöijiä etenkin Karkkilan ja Raaseporin seudulle. Tämä on sikäli yllättävää, että luulisi Lohjan nimenomaan houkuttavan oma tupa ja perunamaa -haaveita elätteleviä perheitä, onhan Lohjan seutu tutkituista alueista selvästi lähimpänä pääkaupunkiseutua. Tutkimus kyseenalaistaa sitä yleiseksi hokemaksi muodostunutta käsitystä, että pääkaupunkiseudun asumisen kalleus pakottaa perheitä muuttamaan kauemmaksi. Tämä on osasyy, mutta ainakaan Lohjan etäisyydellä ja sitä kauempana se ei näytä olevan tärkein syy asuinpaikan valitsemiseen, vaan sosiaaliset suhteet ja synnyinseutu nousevat ykköseksi.
Yksilöllisyyden llisyyden ja konformismin ristipaine Pendelöinti on monimutkainen ilmiö, josta on vaikea saada kattavaa ja yhtenäistä kuvaa. Ihmiset ovat yksilöitä, ja jokainen tekee oman ainutkertaisen elämäntilanteensa puitteissa ratkaisunsa, jotka ovat aina sekoitus sattumaa, sosiaalisia suhteita, taloudellisia vaikuttimia sekä omia ja muiden perheenjäsenten mieltymyksiä. Toisaalta ihminen on myös sosiaalinen olento, joka tekee ratkaisujaan yhteiskunnan konformistisessa paineessa; harva viitsii uida vastavirtaan, ja useimmiten ihmiset tekevät sellaisia elämäntyylivalintoja, joiden he olettavat olevan yleisesti hyväksyttyjä ja arvostettuja. Kun jopa kolmasosa Suomen työllisistä pendelöi, on selvää, että pendelöinti sinänsä ei ole mitenkään normeista poikkeavaa toimintaa. Eniten ristiriitaisia tunteita pendelöinnissä aiheuttaa yleensä liikenne.
Pinnan alla uinuu valmiutta työpaikan vaihtoon Tutkimuksen päätulos on, että pääkaupunkiseudulle pendelöivät länsiuusmaalaiset jakaantuvat kahteen ryhmään: 1) niihin, jotka ovat valinneet elämäntapansa ja pendelöivät mielellään ja 2) niihin, jotka haluaisivat olosuhteiden mahdollistaessa asettua töihin kotikuntaansa. Pendelöinnin vähentämisestä tekee haasteellista se, että ihmisten halu vaihtaa työpaikkaansa vaikuttaa ylipäänsä vähäiseltä. Tutkimuksessa esiintyy kuitenkin mielenkiintoinen ristiriita kahden kysymyksen välillä. Kun vastaajilta pyydettiin kannanottoa väittämää olen hakenut aktiivisesti töitä kotikunnastani, vain 9 % ilmoitti olevansa samaa mieltä. Mutta kun kysyttiin, oletteko joskus hakenut töitä asuinkunnastanne, 46 % vastasi kyllä. Lähes puolet siis on joskus hakenut töitä, mutta työnhaku ei ole nykyisellään aktiivista. Tämä tulos antaa viitteitä siitä, että pendelöijissä on piilevää työnhakuvalmiutta, ja monet voisi saada hakemaan töitä kotikunnasta, jos heitä kannustettaisiin siihen esimerkiksi aktiivisella tiedottamisella.